anni

Werstas: Uusi yhteisöllinen työtila

Turku Science Parkin ElectroCityssä sijaitsee Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n uusi yhteisöllinen työtila, Werstas. Werstaalta voi vuokrata erilaisia jäsenyyksiä tarpeen mukaan, kuten mobiilijäsenyyden eli pääsyn yhteisiin tiloihin, oman työpisteen tai työhuoneen. Työtilan lisäksi Werstas tarjoaa kaikille käyttäjilleen wifin, kahvia, aula- ja tulostuspalvelut, sosiaalitilat infrapunasaunoineen, neuvottelutiloja, hiljaisia huoneita ja rennompia sohvia. Werstaassa voi järjestää omia yritystapahtumia näyttävissä tiloissa. Werstaan erilaiset työympäristöt kannustavat yhteisölliseen työn tekemiseen, jonka parissa voi inspiroitua, jakaa kokemuksia, oppia ja yllättyä. Yhteisissä tiloissa on mahdollisuus verkostoitua, solmia uusia asiakassuhteita tai kysyä vaikkapa naapuripöydän ihmiseltä, kirjoitetaanko yhdyssana yhteen vai erikseen.

Werstaan tarkoituksena on toimia yhteisöllisenä tilana ja tarjota käyttäjilleen palveluita, jotka helpottavat siellä työskentelevien arkea, oli kyseessä sitten yritys, yhteisö, freelancer, start-up tai etätyöntekijä.

Lisätiedot:

www.werstasturku.fi

info@werstasturku.fi
+358 10 315 3015


Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla

Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.

Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.

Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi

info@sybimar.fi
+358 440 122 100

Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095


PiggyBaggy: Kätevä ja edullinen tavaroiden kuljetuspalvelu

PiggyBaggy on uudenlainen tavaroiden kimppakyytipalvelu, jossa ihmiset kuljettavat toisilleen tavaroita työ- ja asiointimatkojensa ohessa. Kuljetuspalvelun tilaaja määrittelee PiggyBaggyn nettisivuille mistä ja minne tavarat kuljetetaan, sopivan toimitusaikavälin ja mitä toimitus saa maksaa. Palvelun muut rekisteröityneet käyttäjät näkevät kuljetuspyynnön, ja voivat ottaa sen hoidettavaksi, mikäli se on oman matkan varrella ja sopivaan aikaan. Kuljetusyksityiskohdista ja maksutavasta sovitaan kuljettajan kanssa.

Käyttäjien on tarkoitus rekisteröityä palveluun omalla nimellään ja kuljetukset on vakuutettu 100 euroon asti. Lähitulevaisuudessa summa nousee 1000 euroon yhteistyön käynnistyessä kansainvälisen vakuutusyhtiön kanssa. Luotettavan palvelun avulla tavarat kulkeutuvat kätevästi ja edullisesti ’ovelta ovelle’. Kuljetusten joukkoistaminen säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä ihmisten arkista liikkumista hyödyntäen. PiggyBaggy voidaan myös liittää verkkokauppoihin ja kuljetuksen hallintaohjelmistoihin, joka kasvattaa palvelun ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää vaikutusta.

Lisätiedot:

www.piggybaggy.com

info@piggybaggy.com
+358 50 483 6388


Mushrooming: Jaettuja työtiloja ja rentoja työkavereita

Mushrooming.fi on verkkopalvelu työtilojen löytämiseen ja jakamiseen. Palvelun kautta voi joko etsiä itselleen työtilaa tai vuokrata omaa työtilaansa muille. Sivustolla voi helposti hakusanan avulla etsiä vuokrattavien työtilojen sijaintia tai ominaisuuksia, tarjolla olevien tilojen vuokra-ajat vaihtelevat tunneista määrittelemättömään. Verkkopalvelun ylläpitäjien mukaan ”Mushrooming yhdistää luovia tekijöitä työtiloihin ja elävöittää työhuonekulttuuria”. Mushrooming.fi -sivuston ylläpitäjät ovat lisäksi muodostaneet kaupunkikohtaisia Facebook-ryhmiä, jotka helpottavat työtilan löytämistä.

Vaikka työtilojen ja tekijöiden yhdistäminen on sivuston pääasiallinen tarkoitus, voi sen avulla myös verkostoitua ja tutkia mistä ja millaisia tekijöitä eri kaupungeista löytyy. Mushrooming.fi on pikkuhiljaa verkostoitumassa myös ulkomaille - muutamia tiloja löytyy karttanäkymästä jo esimerkiksi Pariisista ja Etelä-Afrikasta.

Lisätiedot:

mushrooming.fi

blog.mushrooming.fi

contacts.mushrooming@gmail.com


Maansankarit Oy: Ravinteet kiertoon maatalousurakoinnin avulla

Koneasema Maansankarit Oy tekee maatalousurakointia Yläneeltä käsin, toimialueena koko Varsinais-Suomi. Yritystoiminnan keskiössä on lietteen ja kuivalannan levitys sekä erilaiset traktoriurakoinnit kuten rehun korjuu.

Lietteen ja/tai kuivalannan levitys pelloille on hyvä keino hyödyntää maataloudessa syntyviä ravinteita. Kasvi- ja eläintilojen eriytyessä syntyy eläintiloilla ylen määrin pelloilla hyödynnettävää eläinten lantaa ja kasvitiloilla ei lainkaan. Kasvitiloilla ei näin ollen ole asianmukaisia omia laitteistoja lannan tai lietteen kuljetukseen ja levitykseen. Maatalousurakointia hyödyntämällä liete ja lanta saadaan kulkeutumaan niitä tarvitseville pelloille ja maatalouden ravinteet tehokkaasti hyödynnettyä.

 Lisätiedot:

www.maansankarit.fi

info@maansankarit.fi
+358 50 5878 944


Johanna K. Design: Vaatteiden leikkuujätteestä pehmoleluja

Taivassalolainen tekstiilialan yritys Johanna K. Design käyttää tehokkaasti hyödykseen omassa tuotannossa syntyvän tekstiilijätteen. Yrityksen tuotevalikoima koostuu pääosin lasten ja aikuisten neuleista, villapeitoista ja pehmoleluista. Neuleiden ja peittojen tuotannossa syntyvät tekstiilien ylijäämäpalat hyödynnetään muun muassa pienten lapasten valmistuksessa ja pehmolelujen täytteenä. Lisäksi leluihin käytetään raumalaisen peittoyrityksen leikkuujätettä.

Hukkapalojen hyödyntäminen vähentää suoraan uusien materiaalien tarvetta. Jos Johanna K. Design ei hyödyntäisi omia sivuvirtojaan, syntyisi jätettä noin 200 – 500 kg vuosittain. Yrityksen ensimmäiseksi markkinoille tullut tuoteryhmä, lelut, on ajan myötä mukautunut täysin hyödyntämään muiden tekstiilien leikkuujätteen ja ylijäämän.

Yritystä pyörittävä Johanna Österman palkittiin Varsinais-Suomen vuoden 2016 nuorena yrittäjänä sekä Valonian Ympäristöteko-palkinnolla vuonna 2016.

Lisätiedot:

www.johannakdesign.com

Johanna Österman
info@johannakdesign.com
+358 45 652 6981


Helsieni: Maitorahkapurkeissa kasvaa osterivinokkaita

Helsieni on osterivinokkaiden kaupunkiviljelyä harjoittava yritys. Helsienen perustajat haluavat tarjota ihmisille mahdollisuuden syödä lähellä tuotettua ruokaa, jonka kasvattamisessa hyödynnetään paikallista jätettä.

Helsieni kerää suurkeittiöiden ja kahviloiden sivuvirtoja, kuten muoviämpäreitä ja käytettyjä kahvinporoja sienten kasvatusalustoiksi. Turussa toimiva Arkea Oy esimerkiksi toimittaa yrityksen käyttöön vanhoja maitorahkapurkkeja. Helsieni valmistaa purkeista omatoimiseen osterivinokkaiden viljelemiseen tarkoitettuja kasvatusalustoja, joissa voi kasvualustamateriaalina hyödyntää muun muassa omassa keittiössä syntyviä käytettyjä kahviporoja.

Ruokajätesivuvirtoja hyödyntämällä yrityksen neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja kasvatusalustojen raaka-aineiden tarve vähenee. Kierrätetyt muoviämpärit korvaavat öljystä tuotettuja uusia kasvatusalustoja.

Helsienen tuotanto on herättänyt paljon kiinnostusta ja yrityksen suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa perustaa Helsinkiin Suomen ensimmäinen kaupunkisieniviljelmä ja tuottaa sieniä muun muassa ravintoloiden käyttöön. Viljelmässä on tarkoitus kasvattaa osterivinokkaita lähikahviloiden kahvinporoissa ja Arkea Oy:n muovipurkeissa.

Lisätiedot:

www.helsieni.fi

info@helsieni.fi
+358 40 471 2738


Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto

Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto, johon sisältyy Turun Topinojalle rakentuva kiertotalouspuisto, virtuaalinen kohtaamispaikka sekä näyteikkuna kiertotalouden toimijoille. Topinojalla toimii jo ympäristöalan yrityksiä, jotka haluavat yhdessä kehittää kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Topinpuiston visiona on laajasti kiertotalouden arvoketjuja kehittävä avoin pilottialusta. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Topinpuisto tulee tarjoamaan kehittämismahdollisuuksia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi monenlaisille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Virtuaalinen Topinpuisto laajentaa mahdollisuudet alueellisesti ja toiminnallisesti. Yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa Topinpuistosta kehitetään monipuolinen kiertotalouden oppimisympäristö ja näyteikkuna.

Topinpuiston kiertotalousverkostossa ovat jo mukana Ekopartnerit Turku, Gasum Biovakka, Kaivoasema, Kuntec, Kuusakoski Turun palvelupiste, Rudus, Smart Chemistry Park ja Turku Science Park sekä Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun AMK.

Lisätiedot:

www.topinpuisto.fi

Sini Ilmonen
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139

 


Väitöskirja avaa kierrätysliiketoiminnan edellytyksiä

Ensimmäinen kiertotalouteen keskittyvä väitöskirja julkaistiin Turussa 2015. KTT Nina Aarras väitteli kierrätysliiketoiminnasta Turun kauppakorkeakoulussa. Talousmaantieteen alaan kuuluva väitöstutkimus on nimeltään Toisen jäte on toisen raaka-aine – Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena.

Tutkimuksessa Aarras paneutuu kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen yrityksille tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä siihen, miten kierrätysliiketoiminta voi tukea taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Aarras tarkasteli Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena.

Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta hyötyjen muodostuminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin prosessoinnin tarve ja sen laatu, mutta myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti.

Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisäämistä sekä kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista.

Lisätiedot:

Turun yliopiston tiedote

Tutustu Nina Aarraksen väitöskirjaan


Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137