anni

Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.

Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.

Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.

Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.

Lisätiedot

unwasted.io


Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä kaupungeissa vauhditetaan

Kierrätettyjen materiaalien uusiokäyttö ja hyödyntäminen maa- ja kaupunkirakentamisessa säästää arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa maa- ja infrarakentamiskohteissa ensisijaisena vaihtoehtona tulisi olla sivuvirtapohjaisten uusiomateriaalien hyödyntäminen neitseellisten materiaalien käytön sijaan.

Ratkaisuja kestävästi rakennetun elinympäristön haasteisiin sekä maamassojen ja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa haetaan hiljattain käynnistyneessä CircVol 2 -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea tietoa levittämällä kaupunkeja ja yrityksiä hiilijalanjäljen huomioimisessa ja laajamittaisessa uusiomateriaalien hyödyntämisessä. Työssä keskitytään uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskentaan sekä esimerkiksi uuden tiedon tuottamiseen rannikkokaupungeissa syntyviin, maalle läjitettyihin ruoppausmassoihin liittyen.

Maalle läjitettyjen ruoppausmassojen happamoituminen on tunnistettu merkittäväksi haasteeksi useissa maarakentamisen hankkeissa rannikkoseudulla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa, joka on oleellista arvioitaessa happoa tuottavien ruoppausmassojen ympäristöriskejä ja käsittelytarvetta sekä -vaihtoehtoja.

Uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskelmat taas auttavat kaupunkeja ja yrityksiä tarkastelemaan infrarakentamiskohteissa eri materiaalivaihtoehtoja kustannusten sekä hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Saatava tieto tukee yrityksiä esimerkiksi sellaisten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa, jotka edistävät kestävää liiketoimintaa. Kaupungit voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja tavoitellessaan pienempää infrarakentamisen hiilijalanjälkeä.

Hanke on rahoitettu 6Aika-ohjelmasta ja siinä ovat mukana Turku Science Park Oy Ab (päätoteuttaja), Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Suomen Ympäristökeskus SYKE.

Lisätiedot

CircVol 2

Reeta Huhtinen, projektipäällikkö, Turku Science Park
reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com


Alueellisen junaliikenteen kehittymistä edistetään Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen sisäiseen liikenteeseen on jo pitkään visioitu paikallisjunaliikenteen käynnistämistä. Kesäkuun 2021 alussa käynnistyi hanke, jonka avulla alueellisen junaliikenteen kehittymistä voidaan vauhdittaa. Kansainvälisen SCALE-UP -hankkeen päätavoitteena on kehittää datapohjaisia ja käyttäjäkeskeisiä strategioita älykkään, puhtaan ja osallistavan liikkuvuuden nopeuttamiseksi alueellisissa liikenteen solmupisteissä. Hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian työn keskiössä on luoda organisaatiorakennemalli, joka mahdollistaa kestävän liikkumisen kehittämisen koko Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on erityisesti edistää alueellisen junaliikenteen kehittymistä maakunnassa.

Paikallisjunaliikenne toisi uudenlaisia mahdollisuuksia lähimatkailuun sekä asuinalueiden kehittymiseen. Junalla voisi tulevaisuudessa päästä jälleen esimerkiksi Nousiaisiin, Auraan tai Paimioon. Varsinais-Suomen liitto teetti keväällä 2021 asemapaikkaselvityksen suunnittelutyön tueksi. Rataosuuksilla Turusta Loimaalle, Saloon, Uuteenkaupunkiin sekä Naantaliin hyödynnettäisiin pääosin vanhoja asemapaikkoja, joiden käyttöönotto vaatisi käytännössä laiturin uudistamista ja varustelua – rataverkkoon tulisi 25 uutta junan pysähdyspaikkaa.

SCALE-UP -hankkeen avulla toteutetaan myös laajemmin Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä sekä kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta liikennejärjestelmästä. Neljän vuoden aikana toteutetaan muun muassa liikenneympäristökysely maakunnan asukkaille, palvelukokeiluja asemanseutujen kehittämiseksi etenkin Loimaan ja Uudenkaupungin asemilla sekä toteutetaan viestintäkampanja. Lisäksi laaditaan tarkentavia selvityksiä maakunnan raideliikenteeseen liittyen.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Hankkeen päävetäjänä toimii Antwerpenin kaupunki. Turun ja Antwerpenin kaupunkialueiden lisäksi hankkeessa mukana on Madridin kaupunkialue. Turun kokonaisuuden osatoteuttajina ovat Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu ja Vinka Oy.

Lisätiedot

Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
marja.tommola@valonia.fi

SCALE-UP -hanke


Retcu vuokraa kuluttajalle kaikkea työkaluista lastentarvikkeisiin ja puutarhakoneisiin 

Turun Vähäheikkilässä toimii Retcu – Rent to Customer -niminen palvelu, jonka kautta kuluttaja voi vuokrata käyttöönsä kaikkea tarvitsemaansa työkaluista vapaa-ajan tuotteisiin. Retcun valikoimista löytyvät niin lastentarvikkeet, puutarhakoneet, kodin puhtaanapitolaitteet kuin myös esimerkiksi järjestelmäkamera. Vuokrattavana on myös kärryjä ja trailereita.

Kiinnostunut vuokraaja voi tutustua valikoimaan verkkosivuilla, vuokrata tuotteen verkkosivujen kautta ja noutaa tuotteen noutopisteestä Turun keskustan läheisyydestä, Vähäheikkilästä.

Vuokratuotteet ovat noudettavissa Retcu Oy:n itsepalvelunoutopisteestä vuokrajakson ensimmäisenä päivänä. Vuokraaja noutaa tuotteet Retcu Oy:n noutopisteestä varausvahvistuksessa saadun lokeron numeron ja avauskoodin avulla. Vuokratuotteiden noutaminen noutopisteestä on mahdollista vuorokauden ympäri. Vuokratuotteet tulee palauttaa noutopisteeseen samaan lokeroon viimeistään vuokrajakson viimeisen päivän aikana käyttäen varausvahvistuksessa saatua avauskoodia.

Tuotteen vuokrahinta määräytyy tuotteen ja vuokrajakson pituuden mukaan.

Lisätiedot  

Retcu.fi


Kehitysyhtiö Green Industry Park perustettu kehittämään Naantalin jalostamoaluetta 

Naantalin Nesteen jalostamoaluetta kehittämään on perustettu kehittämisyhtiö Green Industry Park. Jalostamon alueesta halutaan kehittää kansainvälinen kestävän teollisuuden puisto. Yhtiön tarkoituksena onkin selvittää alueen mahdollisuuksia sekä kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehittämistyö pohjaa selvityshenkilön Panu Routilan aiempaan selvitystyön.

Varsinais-Suomesta löytyy paljon potentiaalia jalostamoalueen kehittämiseen - merkittävien yritysten ja yliopistojen muodostamia ekosysteemejä, osaavaa työvoimaa ja jalostamon alueelta muun muassa kemikaalien käsittelyn mahdollistavaa infraa. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös huippututkimukselle ja kestävien ratkaisujen pilotoinneille ja innovoinnille.

Yhtiötä ovat perustamassa Naantalin ja Raision kaupungit, Turku Science Park Oy sekä Fortum Oy. Yhtiötä rahoittavat Neste Oyj ja Sitra. Yhtiöllä on seitsenjäseninen hallitus. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Linda Fröberg-Niemi.

Lisätiedot 

Linda Fröberg-Niemi, toimitusjohtaja
050 587 3441
Naantalin kaupungin verkkosivut


Turun yliopistoon kiertotalouden professuuri 

Naantalin ja Turun seudun organisaatiot lahjoittavat yhdessä Turun yliopistolle 600 000 euroa kiertotalouden professuurin perustamiseen. Professuurin lahjoittavat Kesko, Turun kauppakamari, Turku Energia, Kiilto, Turun Osuuskauppa, Naantalin kaupunki, Finnsementti, BE Group, Hesburger, Sarcodon sekä Lounais-Suomen jätehuolto

Kiertotalous on alue, joka edellyttää sekä teknistaloudellisten prosessien että laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Professuuri perustetaan teknilliseen tiedekuntaan ja se vahvistaakin Turun yliopiston laajentunutta tekniikan kokonaisuutta sekä koko yliopiston monialaista osaamista ja poikkitieteellistä tutkimusta kiertotalouden alalla.

Turun yliopiston teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi tiedekunta on yliopiston kahdeksas. Teknillinen tiedekunta kouluttaa muun muassa elintarvikekemian, biokemian ja bioteknologian ammattilaisia sekä materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä.

Lisätiedot 

Yliopiston mediatiedote


Kiertotalouden tuotteille ja palveluille kehitetään uudenlaista kauppapaikkaa

Haluaisitko vierailla ostoskeskuksessa, jossa olisi tarjolla uudelleenkäyttöön kunnostettuja esineitä, jätemateriaaleista valmistettuja uusia tuotteita, yhteiskäyttöisiä ja vuokrattavia tuotteita sekä korjauspalveluja ja muita kestäviä valintoja mahdollistavia palveluja?

Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia, jota luodaan yhteistyössä Turun ja Oulun seutukuntien yritysten kanssa.

Jätelaitosten on tarkoitus luoda yritysten kanssa yhteistyössä kiertotalousmyymäläkonsepti: uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka kannustaa kiertotalouden periaatteiden mukaisten palveluiden kehittämiseen. Konsepti tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia kesäkuussa alkaneessa 6Aika: Circhubs 2 -hankkeessa. Hanke toteutetaan osana 6Aika-strategiaa ja hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.

Lisätiedot

Miia Jylhä, tutkimus- ja kehitysvastaava, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
miia.jylha@lsjh.fi


GoMore auttaa ihmisiä jakamaan autoja 

Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, ja kaduillamme olevien autojen määrä on kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 2,7 miljoonaa autoa. Autojen jakamisella voidaan vähentää autoista johtuvia päästöjä, hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin, ja pitää parempaa huolta ympäristöstä.

GoMoren toiminta jakaantuu yksityisautojen vuokraukseen sekä leasing-palveluun.

GoMoren kautta yksityishenkilö voi laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata itse auton omaan tarpeeseensa. Yksityisautojen vuokrauksessa omistajat voivat siis laittaa autonsa tienaamaan silloin, kun ne muutoin seisoisivat pysäköityinä. GoMore Keyless-autoa voidaan jakaa suoraan GoMore-sovelluksen kautta keskimäärin 12 perheen kesken, ilman tarvetta avainten luovutuksille. Kaikki vuokraukset ovat vakuutettuja ja sisältävät 24/7 tiepalvelun. Lisäksi käytämme jokaisen vuokralaisen varmentamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumista ja tarkastamme ajokortin tiedot ennen ensimmäistä vuokrausta.

Leasing-palvelun kautta ihmiset voivat hankkia uuden auton kiinteään kuukausihintaan, sisältäen huollot ja tiepalvelun. Valittavissa on juuri omiin tarpeisiin sopiva auto ja kilometrimäärä. Leasingin avulla voi saada oman auton käyttöönsä, mutta autoa voi myös vuokrata muille silloin, kun se muuten seisoisi parkissa. Sama koskee myös yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tällä tavalla pienenevät sekä leasingkulut että ilmastojalanjälkemme.

Lisätiedot 

Gomore.fi 


Käytetty mineraalivilla saa uuden elämän monikäyttöisenä uusiomateriaalina Tarvasjoella

Ecoup on suomalainen kiertotalouskonserni, joka on kehittänyt ekologisen menetelmän purkurakentamisessa syntyvän mineraalivillajätteen uusiokäyttämiseksi. Mineraalivillajäte on tähän saakka ollut erittäin hankalasti käsiteltävää materiaalia, joka pääsääntöisesti onkin kuljetettu kaatopaikalle.

Ecoup on patentoinut uuden teknologisen ratkaisun, jolla jätteestä pystytään tekemään arvokasta raaka-ainetta rakennusteollisuuden tarpeisiin energiatehokkaalla tavalla. Ensimmäinen käsittelylaitos on nyt toiminnassa Liedon Tarvasjoella. Käsittelyprosessi on täysin automatisoitu. Prosessissa mineraalivillajätteestä valmistuu geopolymeerejä, joita voidaan hyödyntää mm. betonirakentamisessa, tiilien valmistuksessa ja vaikkapa asfaltin valmistuksessa.

Euroopassa mineraalivillajätettä purkutöiden seurauksena syntyy vuosittain 2,5 miljoonaa tonnia. EcoUpin kehittämän teknologian avulla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja samalla leikata rakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. EcoUpin asiakkaille uusi teknologia tarjoaa loistavan keinon nostaa rakennustyömaiden kiertotalouden astetta ja ekologisuutta. Lisäksi se helpottaa jätteiden käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyvää logistiikkaa.

Lisätiedot

www.ecoup.fi


Lämpökiveä kierrätetystä tiilimurskasta

Seppälän Tiili on Tarvasjoella toimiva takoistaan ja tulisijoistaan tunnettu yritys. Yrityksen pihalle oli vuosikymmenten saatossa kertynyt iso keko tiilimurskaa, joka oli käyttökelpoista, mutta myyntiin kelpaamatonta esimerkiksi esteettisten haittojen vuoksi. Tiilimurskeelle haluttiin löytää hyödyntämistapa, raaka-aine haluttiin saada kierrätettyä. Useamman vuoden tuotekehitysprosessin jälkeen tiilimurskeesta syntyi uusi tuote, lämpökivi.

Materiaalia haluttiin hyödyntää tulisijoissa isompana elementtinä ja sen haluttiin soveltuvan myös rakentamiseen. Betonilaattoja valmistava HB Betoni kiinnostui yhteistyöstä ja tuotekehitysprosessin päätteeksi tuote saatiin markkinoille syksyllä 2020 ja HB Betoni valmistaa lopputuotteet Someron tehtaallaan. Raaka-aine siis syntyy sekä jatkojalostuu lopputuotteeksi Varsinais-Suomessa.

Lämpökivi on kuusi kertaa tavallisen tiilen kokoinen, painaa 15 kiloa ja raaka-aineesta 85 prosenttia on puhdasta tiilimurskaa eli kierrätettyä tiiltä. Lämpökivi on tiheämpää kuin perustiili ja se käy takkojen lisäksi esimerkiksi väliseiniin ja piharakentamiseen. Tulisijoissa tuote sopii erityisesti takkojen kuorimateriaaliksi.

Lisätiedot

Jari Seppälä
toimitusjohtaja, Seppälän tiili
jari.seppala@tiileri.fi