anni

Opiskelija-asuntokohde tuottaa energiaa yli oman tarpeen

Turun Ylioppilaskyläsäätiön arvoihin kuuluu kiinteästi kestävän kehityksen sekä ekologisuuden huomioiminen. Asumisen päästöt ovat merkittävä hiilipäästöjen lähde. Säätiön rakennusten energiatehokuuden kehittäminen on olennainen osa peruskorjaussuunnittelussa sekä uusia kohteita rakennettaessa. Energiatehokkuuden parantamisella on merkittävä säästöpotentiaali hiilipäästöjen suhteen.

Ylioppilaskyläsäätiön uusin opiskelijoiden asuntokohde, Aitiopaikka, tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Kohteessa on yhteensä 255 uutta asuntoa opiskelijoille.

Ylioppilaskylän reunalle rakennettuun Aitiopaikkaan valittiin hyvällä lämpötilahyötysuhteella toimivat huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Kohteen katolle asennettiin yli 500 aurinkopaneelia sisältävä aurinkoenergiavoimala. Voimalan vuosituotto vastaa suunnilleen rakennuksen vuotuista sähkön tarvetta. Aurinkopaneelit tuottavat vuositasolla noin 200 MWh. Se vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä noin 30 tonnia vuodessa kolmenkymmenen vuoden ajan.

Lisäksi Aitiopaikan alle on rakennettu naapuritontilla sijaitsevan Ikituurin opiskelija-asuinrakennuksen geotermisen energian keruukenttä.

Lisätiedot

Joonas Rantala, kiinteistöinsinööri, Turun ylioppilaskyläsäätiö
joonas.rantala(a)tys.fi


Varsinais-Suomessa paneudutaan biokaasun kestävyyteen vesiensuojelun näkökulmasta

Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto. Se voi kuitenkin aiheuttaa riskin rehevöittävien ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ja hyödyntämistä ei ole suunniteltu huolellisesti. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta ja vähentää ravinnepäästöjä sen koko elinkaaren aikana, ottaen huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotannon ja ravinnepitoisten sivuvirtojen kierrätyksen ja loppusijoituksen. Hankkeessa luodaan yhteistyössä biokaasusektorin ja eri sidosryhmien kanssa keinoja ravinnevirtojen parempaan hallintaan.

Hankkeessa vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä vesistöihin luomalla biokaasulaitoksille ja viranomaisille ravinnevirtojen hallintaa parantavia työkaluja ja toimintatapoja sekä lisäämällä tietoisuutta biokaasun tuotantoon liittyvistä ravinnepäästöriskeistä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunnittelussa ja biokaasulaitosten ympäristölupien antamisessa. Lisäksi hanke edistää biokaasun tuotannosta syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden kestävää ja turvallista hyödyntämistä kierrätyslannoitteina.

Toimenpiteitä toteutetaan kolmella alueella: Varsinais-Suomessa, Zemgalen alueella Latviassa ja Ahvenanmaalla. Kaikilla kolmella alueella on biokaasuntuotannon lisäksi paikoin ylitarjontaa ravinteista muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi, samalla kun peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla, mikä lisää ravinnepäästöjen riskiä vesistöihin. Tavoitteena on parantaa ravinteiden hallintaa ja vähentää päästöjä noin 30 olemassa olevalla biokaasulaitoksella sekä useissa vasta suunnitteilla olevissa laitoksissa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään koko Itämeren alueella biokaasun tuotannon ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Hankkeen tuloksena syntyy viranomaiselle ja laitoksille suunnattuja ohjeita mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn sekä kolme alueellista suunnitelmaa, joilla parannetaan Varsinais-Suomen, Zemgalen ja Ahvenanmaan ravinnetasapainoa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan latvialaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä Latviaan ja kehitetään edelleen Suomessa jo olemassa olevaa laatujärjestelmää. Hankkeessa myös analysoidaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden jätevesipohjaisten lietteiden ja mädätteiden käyttö- ja käsittelytapoja Suomessa ja Latviassa.

Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Latviassa yhteistyökumppaneina toimivat Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoittaa hanketta yhteensä 1.06 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022.

https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/sustainable-biogas/

www.ymparisto.fi/kestavabiokaasutuotanto

 

Lisätiedot

Maija Salmiovirta, projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi

Sanna Tikander, Varsinais-Suomen Ely-keskus
sanna.tikander(at)ely-keskus.fi


Kaatopaikkakaasusta jalostettiin onnistuneesti liikennepolttoainetta Salossa

Salon Korvenmäen jätekeskuksessa kehitetään aktiivisesti kestävää ja innovatiivista jätteenkäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.

Kokeilu osoitti, että käyttökelvoton kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi sopivaksi metaaniksi. Pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa eli ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta.

Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta ja merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle.

EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta.

LSJH:n ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttavan Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan investointihankkeen valmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Tähtäimessä on, että ekovoimalaitoksen tuottama hiilidioksidi saadaan muunnettua liikennepolttoaineeksi. Parhaillaan työhön haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia.

Lisätiedot

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), www.lsjh.fi
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Eero Paunonen, toimitusjohtaja, Q Power, www.qpower.fi
puh. 044 425 2260
eero@qpower.fi

Petri Onikki, toimitusjohtaja, Lounavoima, www.lounavoima.fi
puh. 050 530 0404
petri.onikki@lounavoima.fi

 


Paimioon pohjoismaiden ensimmäinen laajamittainen poistotekstiilien jalostuslaitos

Tekstiiliteollisuuden poistotekstiiliongelma on kestämätön. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään. Tuotteiden valmistamiseen käytetään kasvavassa määrin luonnonvaroja ja toisaalta elinkaarensa päässä materiaalit menetetään. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain noin  100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Käyttämällä materiaali uudelleen voidaan pienentää tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälkeä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä huomattavasti.

Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos valmistuu Paimioon vuonna 2021. Laitoksen rakennuttava Rester Oy jalostaa Paimiossa yritysten poistotekstiiliä sekä teollisuuden hukkamateriaaleja. Rester Oy:n pääomistaja on työvaatetoimittaja Touchpoint. Samassa kiinteistössä Paimiossa tulee toimimaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), joka käsittelee omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.

Kumppanit jalostavat tekstiilijätettä teollisuuden raaka-aineeksi. Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua, josta voi tuottaa teollisuuden eri käyttökohteisiin esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja, non-woven- ja suodatinmateriaaleja sekä muita teknisiä tekstiilejä, kuten geo-tekstiilejä.

Kuluttajien poistotekstiilit ovat materiaaleiltaan heterogeenisiä, minkä vuoksi ne ovat haastava raaka-aine jatkojalostukseen. Ennen käsittelyä LSJH lajittelee poistotekstiilit materiaaleittain eri kuituluokkiin käyttäen apuna optista tunnistusteknologiaa, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä. Näin varmistetaan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu.

Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee pilottilinjastolla kerättyjen kokemusten pohjalta Turun seudulle täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa käsitellään jo vuonna 2023 koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen kuntien omistamat jätelaitokset.

Lisätiedot

Outi Luukko, hallituksen puheenjohtaja, Rester Oy
Toimitusjohtaja, Touchpoint Oy
outi.luukko@touchpoint.fi

Jukka Heikkilä
Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
jukka.heikkila@lsjh.fi

 


Yritysten kiertotalouspyrkimyksiä edistetään hiiliviisauden avulla

Yrityksen tulevaisuuden kilpailukyky riippuu siitä, miten se on ottanut huomioon kestävän kehityksen strategiassaan. Vaateet ilmastoasiat huomioon ottavasta liiketoiminnasta tulevat yhteistyökumppaneilta, asiakkailta sekä sijoittajilta. Lisäksi tulevaisuudessa häämöttävät mahdolliset erilaiset haittaverot, joiden kautta yritysten toimintaa ohjataan ilmastoystävällisempään suuntaan. CarbonWise-hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään kannattavaa liiketoimintaa vihreiden arvojen kautta.

Hiilineutraaliudella tulee olemaan merkittävä rooli yrityksen tulevaisuudessa. Yhä enenemässä määrin yhteistyökumppanit vaativat kilpailutuksissa hiilineutraaliutta tai ainakin hiilineutraaliussuunnitelmaa alihankkijoiltaan. Tästä yritysten tulee viimeistään nyt ottaa koppi, jotta he voivat kilpailla tulevaisuudessa. Kansallisella tasolla valtio on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja Turun kaupunki on asettanut hiilineutraaliustavoitteekseen vuoden 2029.

CarbonWise-hankkeen tavoitteena on edistää yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestään, pienentää sitä ja rakentaa kilpailuetua hiiliviisaasta strategiasta ja tuote- ja palvelukehityksestä. Hanke kohdentuu Kupittaan kampusalueella toimiviin ja sinne lähitulevaisuudessa sijoittuviin yrityksiin. CarbonWise on yksi työkalu matkalla koti hiilipositiivista maailmaa. Tarkoituksena on hankeajalla luoda toimintatavat, miten tulevaisuudessa yritykset pääsevät halutessaan hiiliviisauden polulle.

Auttaakseen Kupittaan kampusalueella toimivia yrityksiä CarbonWise-hankkeen myötä yritys saa konkreettista neuvoa hiilijalanjäljen laskemisessa, pienennyskeinoissa sekä brändäyksessä.

Hankkeen vetäjänä toimii BusinessOulu ja mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi on Espoo Marketing Oy, jotka tahoillaan edistävät alueidensa hiiliviisautta. Oulun ja Turun kohteina ovat kohdennettujen alueiden yritykset toimialarajattomasti ja Espoon kohderyhmänä ovat matkailualan yritykset.

Hiiliviisauteen kuuluu paljon erilaisia käsitteitä, joiden sisäistämiseen ja ymmärtämiseen kuluu aikaa. Hiiliviisaassa yrityksessä puhutaan muun muassa hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä, nettopositiivisuudesta ja kompensoinnista. Näiden käsitteiden ymmärtämiseen ja niiden sisällyttämiseen yrityksen strategiaan tarjotaan apua hankkeen myötä.

Ilmastonmuutoksesta saa myös innostua. Se on uusi mahdollisuus, jonka huomioiden yritys voi löytää täysin uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja keinoja tuottaa nykyistä toimintaansa viisaammin. Tavoitteena on löytää tapoja, joilla yritys pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa ympäristö huomioiden.

Lisätiedot

CarbonWise-hanke


Saaristomeren ravinnekuormaa vähennetään Paraisilla ja Kustavissa ruovikoita poistamalla

Ruovikot ovat levittäytyneet voimakkaasti rehevöitymisen takia. Järviruo’on hajotessa rannoilla ja vesistössä siitä aiheutuu ilmakehään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi ravinteet liukenevat vesistöön. Ravinteet voidaan ottaa hyödynnettäväksi vuosittaisilla leikkauksilla ja kasvuston pois keräämisellä. Ravinteet voidaan hyödyntää muun muassa maanparannuksessa ja kasvualustoina. Ruo’osta voidaan tehdä myös biokaasua. Ruovikoiden poisto siis vähentää ravinteita vesistöstä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisää luonnon monimuotoisuutta ja rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Paraisilla on pinta-alaltaan Suomen laajimmat ruovikkoalueet, ja kaupunki on aloittanut yhteistyön Turun ammattikorkeakoulu kanssa ruovikoiden poistamiseksi. Ruovikoiden poistotyötä tehdään ammattikorkeakoulun koordinoiman Järviruo'on poisto Saaristomereltä -hankkeen turvin. Tavoitteena on madaltaa kynnystä hyötykäyttää vuosittain uusiutuvaa biomassaa, joka muutoin jää rannoille pilaamaan vesistöjen laatua. Vesistöjen tilaa voidaan pysyvästi parantaa ruovikoiden säännöllisillä ja kustannustehokkailla korjuuleikkauksilla, jotka poistavat ravinteita vesistöistä.

Paraisten kaupunki tekee yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa valituille pilottialueille suunnitelmat ruovikoiden poistosta ja hyödyntämisestä. Samalla selvitetään rantojen käyttötapoja ja käyttöoikeuksia. Pilottialueita on myös Kustavissa. Selvittämällä maa- ja vesialueiden omistusoikeudet ja laatimalla sopimusmallin ruovikoiden hyötykäytöstä, rannikkoseutujen maaseutuyrittäjillä on paremmat mahdollisuudet käynnistää ruovikoiden kaupallinen hyödyntäminen. Malli on suoraan sovellettavissa myös muille alueille. Käytännön korjuutyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2021.

Ruovikoiden keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan monipuolinen hyödyntäminen ja korjuutyö edellyttävät suunnitelmallisuutta, jolla turvataan myös luonto- ja virkistyskäyttöarvot. Ruovikoiden hyödyntämiseksi tarvitaan omistussuhteiden selvittämistä sekä tiedon jakamista vesialueiden omistajille ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista. Ruovikot ovat yleensä vesiosuuskuntien omistamia ja omistussuhteiden selvittäminen ja osakkaiden tiedottaminen ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista ovat elinehto ruovikoiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.

Ruovikoiden käytöstä laaditaan kaksikielinen opas, joka helpottaa niiden hoitoa ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

Hankesivu

Juha Kääriä, yliopettaja, ilmastovastaava, Turun ammattikorkeakoulu

 


Food Tech Platform: Yhteistyöalusta tulevaisuuden ruokajärjestelmän innovaatioille

Ruoan tuotanto ja kulutus ovat suurten, maapallon kantokykyyn liittyvien haasteiden äärellä, josta koronapandempia on yksi kouriintuntuva esimerkki. Jatkuva väestönkasvu ja urbanisaatio vaikuttavat koko ihmiskunnan tulevaisuuteen ja ruokajärjestelmän tulee muuttua sisällöltään ja tuotannoltaan. Kestävä ruokajärjestelmä edellyttää innovatiivisia ratkaisuja.

Kesällä 2019 käynnistyi tutkimus- ja yritysverkosto Food Tech Platform Finland, joka on Turun yliopiston koordinoima ruokaosaamisen yhteistyöalusta. Alusta ratkoo ruokajärjestelmän haasteita tieteen, teknologian ja uusien liiketoiminta-avauksien avulla. Se tuo yhteen huippututkimuksen sekä elintarvike- ja teknologia-alojen osaajat. Food Tech Platformin toiminta kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta, muuttuvasta logistiikasta ja tuotannosta kauppaan ja kuluttajapalveluihin asti.

Yhteistyöalustan tavoitteena on uudistaa pitkään alalla toimineiden yritysten kilpailukykyä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla sekä kiihdyttää uusien innovaatioiden ja kasvuyritysten lentoa. Food Tech Platform järjestää esimerkiksi työpajoja, joissa haetaan yhteistyöpolkuja tulevaisuuden ruokaan ja ruokateknologiaan liittyvien kysymyksien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on myös synnyttää uusia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita sekä tarjota osaamista ja resursseja startupeille ja kasvuyrityksille.

Food Tech Platformia rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja sen yhteistyökumppaneita ovat mm. Allied ICT Finland, Bastu-yrityskehittämö, Raseko, Nordic FoodTech VC, Luonnonvarakeskus, Photonics Finland, Turku Sciencepark, Founder Institute, Kekri Food + Tech, VTT sekä Yrityssalo.

Lisätiedot

www.foodtech.fi

Laura Forsman, tutkimuskoordinaattori, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto
laura.forsman[at]utu.fi


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/


Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista

Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.

Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkus­tajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkus­tuk­sen suunnit­telus­sa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä aja­mista.

Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, talou­dellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiu­tu­vista raaka-aineis­ta valmistetuilla poltto­aineilla sekä sähköllä.

Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.

Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.

Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus

Lisätiedot

Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely

Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com