anni

Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Uudet hankkeet pureutuvat kuluttajakiertotalouteen

Turun ammattikorkeakoululla on käynnistynyt syksyn 2021 aikana kaksi kuluttajakiertotalouteen keskittyvää hanketta. Hankkeissa etsitään vastauksia siihen, miten saamme kiertotalouden onnistumaan kansalaisen, ympäristön ja liiketoiminnan näkökulmista.

Paas Pilots -hankkeessa selvitetään, mitkä ominaisuudet tekevät tuote palveluna -mallista houkuttelevan kuluttajille ja minkälaisia haasteita mallin käyttöönottoon liittyy. Tuote palveluna -malli on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista: myymisen sijaan yritys esimerkiksi vuokraa tuotteen asiakkaalle, jolloin asiakas vapautuu tuotteen omistamiseen liittyvistä vastuista, kuten ylläpidosta ja huollosta.

Paas Pilots -hankkeessa pohditaan arkivaatteiden vuokraamisen mahdollisuuksia kahdessa pilotissa yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa. Ajatuksena on saada dataa siitä, mitä asioita ja millä hinnalla ihmiset haluaisivat vuokrata ostamisen sijaan. Asiaa pilotoidaan niin arki- kuin työvaatteiden osalta. Aiemmissa hankkeissa on todettu, että liiketoimintamallit ovat erilaiset, jos yritykset myyvät tai vuokraavat työvaatteita tai tavallisia arkivaatteita kuluttajalle.

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa ydinajatuksena on tavaroiden elinkaaren pidentäminen. Hankkeen aikana luodaan digitaalinen alusta, jossa yritykset jakavat osaamistaan kuluttajatuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Digitaalinen alusta on helppokäyttöinen ja sisällön osalta laajennettava sivusto, joka voidaan upottaa yritysten, verkostojen tai kaupunkien nettisivuille. Sen kautta niin yritykset kuin kuluttajatkin voivat saada helposti tietoa eri kiertotalouden palveluista. Kuluttajia ohjataan yritysten ja julkisen sektorin kiertotalouspalveluihin. Kuluttaja voi esimerkiksi rikkinäisen vaatteen korjauttaakseen hakea netissä olevan alustan kautta yksinkertaisia korjausohjeita tai lähellä olevien yritysten palveluita. Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa Turun AMK:lla on partnerina Infine Oy ja CoReorient Oy .

Paas Pilots -hanke päättyy vuoden 2022 kesäkuussa, Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta jatkuu vuoden 2023 helmikuuhun asti. Hankkeita vetää Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä.

Lisätiedot

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

PaaS Pilots – Product as a Service pilots – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

Inka Mäkiö, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

 


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Kirstinpuiston rakentamishankkeissa hyödynnetään uusiomateriaaleja

Kiertotalous ja uusiomateriaalit ovat kasvavia teemoja yhdyskuntarakentamisessa. Uusiomateriaaleja on käytetty Suomessa yhdyskuntarakentamisessa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tarkoituksena on ollut ollut vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä teollisen jätteen määrää. Turussa on teemaan liittyen käynnistynyt uusi hanke Kirstinpuistossa, jossa nykyinen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi.

Kirstinpuiston hankkeessa nykyiset teollisuuskiinteistöt puretaan ja purkumateriaalit pyritään hyödyntämään uusiomateriaaleina katurakenteissa. Urakka-alueella olevat nykyiset kiinteistöt puretaan ja rakennuksissa käytetty betoni murskataan 0/90 -raekokoon. Purettavien betonirakenteiden kelpoisuus uusiokäyttöön on varmistettu näytteenotolla ja analyyseilla.

Murskauksesta syntyvä betonimurske välivarastoidaan joko purkupaikalla tai urakka-alueen vieressä olevalla kaupungin omistamalla, käytöstä poistetulla jätevedenpuhdistamon tontilla. Betonimurskeen välivarastointi rakennuskohteen välittömässä läheisyydessä tuo hankkeelle merkittävää kustannushyötyä, kun neitseellistä materiaalia säästyy ja uusiomateriaalin kuljetuksesta ei tule juurikaan kustannuksia.

Hankkeen suunnittelu ei eronnut juurikaan tavanomaisesta, eikä uusiomateriaalinäkökulma lisännyt virkamies- tai konsulttityötä merkittävästi. Päätös uusiomateriaalien hyödyntämisestä Kirstinpuistossa tehtiin jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa ja uusiomateriaalien käyttö ja niiden nouto tilaajalta onnistuttiin kirjaamaan riittävän selkeästi urakka-asiakirjoihin. Tilaajan tahtotila onkin avainasemassa, mikäli uusimateriaaleja halutaan käyttää rakentamishankkeessa. Kirstinpuiston osalta valintoja ohjasivat muun muassa Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteet.

Kirstinpuiston urakka on vasta alkuvaiheessa, eikä vielä pystytä arvioimaan miten nyt käytössä oleva malli, jossa tilaaja toimittaa osan materiaaleista, on onnistunut. Kyseessä on monivuotinen hanke, josta kerätään kokemuksia tulevia urakoita ajatellen.

Lisätiedot

Ennakoiva suunnittelu avainasemassa kun uusiomateriaaleja käytetään rakentamishankkeissa


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)


Kiertotaloutta kuvaava kuvituskuva, jossa kuvataan mm ravinnekiertoa ja maataloutta

Lounais-Suomen toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta on päivitetty

Alueellista tiekarttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Lounais-Suomessa on päivitetty. Vuonna 2019 julkaistua tiekarttaa päivitettiin kevään ja syksyn 2021 aikana kuvaamaan tiekartan teemoissa tapahtunutta kehitystä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Päivitys pohjaa sidosryhmäkeskusteluihin sekä sidosryhmille lähetettyyn kyselyyn seurantakauden aikana toteutuneista ja edistyneistä toimenpiteistä. Tiekartan teemoiksi nostettiin alkuperäisessä laadintaprosessissa rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajätteet. Kahdessakin vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.

Rakentamisen teemassa alueelle on muun muassa perustettu Turku Science Parkin vetämänä rakentamisen kiertotalouden klusteri, Lounais-Suomen jätehuolto on laatinut kotitalouksille suunnatun oppaan rakennus- ja remonttijätteiden käsittelyyn ja alueella on järjestetty useita maankäyttöön, maarakentamiseen, uusiomateriaaleihin sekä maamassoihin liittyviä koulutuksia ja webinaareja. Seuranta-ajanjaksolla Valonian ja Varsinais-Suomen liiton toimesta teetettiin Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys ja selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen Rakentamisen kiertotalous -webinaarisarja. Tulevien vuosien keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa osaamisen kehitys ja koulutus korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpänä yhteistyönä sekä parempi alueellinen tietämys rakennusjätteen synnystä, käytettävyydestä sekä sen kierrätysasteesta.

Biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa Porissa on otettu käyttöön koulujen ylijäämäruokajakelun toimintamalli. Käytössä myös sähköinen kysely, jolla kartoitetaan lukioissa ruokailijoiden määrää etukäteen hävikin vähentämiseksi ja lisäksi Porin palveluliikelaitos kehittää ruokahävikin seurantaa jatkuvaksi. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta alensi kotitalouksien ja kuntien palvelutoiminnan biojätteen käsittelymaksuja 35 % vuoden 2021 alusta ja lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lla on käynnissä kehittämistyö liittyen lietehuollon vastaanottoverkoston kehittämiseen ja kuivaavan kaluston käyttöönoton mahdollisuuksista. Seurantakauden aikana toteutettiin valtakunnallinen Rakasta joka murua -ruokahävikki- ja biojätekampanja. Alueella käynnistyneessä Sustainable biogas -hankkeessa edistetään biokaasutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ravinnekierrätystä. Tulevina vuosina biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa halutaan panostaa muun muassa biojätteen keräysasteen nostoon tähtääviin toimenpiteisiin sekä yhdyskuntalietteiden keräyksen, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen edelleen kehittämiseen ja tiedonvälitykseen.

Yhdyskuntajätteiden osuudessa toteutuneina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa se, että Turun ammattikorkeakoulussa on päivitetty opetusmateriaaleja muun muassa jätteiden, kierrätysmateriaalien ja kestävän kehityksen asioiden osalta. Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä poistotekstiilin kiertotalouslaitos valmistui Paimioon ja Salossa Korvenmäen Ekovoimalaitos on toiminut testialustana uusille innovaatioille. Jatkossa yhdyskuntajätteiden teemassa keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteisiin paneutuminen sekä kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen.

Tutustu päivitettyyn Kierrätyksestä kiertotalouteen. Tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa -tiekarttaan Valonian verkkosivuilla. 

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi

 


Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville 

Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.

Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.

Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.

Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.

Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.

Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot 

Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi


Naantalissa selvitetään ja konseptoidaan lähijakelupisteiden toimintaa 

Vähähiilisemmän logistiikkajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska se parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä keskusta-alueilla, tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää, tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusien toimintamallien toimivuutta yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa. 

Naantalin kaupungissa selvitetään lähijakelupistekonseptin mahdollisuuksia vuosina 2021–2022. Esiselvityksellä kartoitetaan lähijakelupistekonseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita. Markkinavuoropuhelulla selvitetään lähijakelupisteen teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia. Pakettiliikenteen ohella tarkastelussa ovat lähiruoan tuottajat ja toimittajat. Sidosryhmäkeskusteluja käydään laajasti paikallisten toimijoiden, kuten asukasyhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa ja tehdään palvelutarpeisiin ja -odotuksiin liittyvä sähköinen kysely.  

Esiselvityksen perusteella Naantalin kaupungin kokeiltavaksi muotoillaan palvelukonsepti erityisesti maaseutumaisille saaristoalueille. Esiselvityksellä ja siihen liittyvällä pilottisuunnitelmalla pyritään yhdistämään Naantalin kaupungin tarpeet älykkäiden kylien ja lähipalveluiden kehittämiseksi sekä kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiseksi uudenlaisia logistiikan palveluita kehittämällä. 

Naantalin kaupunki tekee yhteistyötä Valonian kanssa esiselvityksessä ja pilotoinnissa.  

Lisätiedot 

Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhanke Naantalissa

Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
paula.vaisanen@valonia.fi

 

 


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Keraaminen purkujäte tehokkaammin kiertoon

Järjestäytynyt keramiikkajätteen keräys puuttuu Suomesta ja keramiikkajätteen hyötykäyttö on vähäistä. Keraamisia materiaaleja menee purkukohteissa usein sekalaiseen purkujätteeseen, jonka hinta on purku-urakoitsijoille kalliimpi kuin erilliskerätyn jätteen.

Syksyllä 2021 Varsinais-Suomessa käynnistyi hanke, jonka erityistavoite on kierrätyksen laatukriteerien määrittely ja uusien käyttökohteiden tunnistaminen keraamiselle jätteelle. KERPUR-hankkeen tavoite on tukea systeemistä muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta yrityksissä, teollisuudessa ja yhteiskunnassa sekä siten tukea hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista.

Keraamisten jätteiden kierrättämistä pilotoidaan yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään purkukohteista saatavan keramiikkajätteen keräystä, esikäsittelyä ja uudelleen käyttöä. Tavoitteena on myös osoittaa korkeamman jalostusasteen ja -arvon uudelleenkäyttöä keramiikkajätteelle ja tukea yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa hyödyntämistä.

Aikavälillä 1.9.2021 – 31.8.2023 toteutettavaa hanketta koordinoi Turku Science Park Oy. Muita toteuttajia ovat Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.

Lisätiedot

Olof Malmström, erityisasiantuntija, Turku Science Park
etunimi.sukunimi@turkubusinessregion.com


Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.

Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.

Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.

Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.

Lisätiedot

unwasted.io


Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä kaupungeissa vauhditetaan

Kierrätettyjen materiaalien uusiokäyttö ja hyödyntäminen maa- ja kaupunkirakentamisessa säästää arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa maa- ja infrarakentamiskohteissa ensisijaisena vaihtoehtona tulisi olla sivuvirtapohjaisten uusiomateriaalien hyödyntäminen neitseellisten materiaalien käytön sijaan.

Ratkaisuja kestävästi rakennetun elinympäristön haasteisiin sekä maamassojen ja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa haetaan hiljattain käynnistyneessä CircVol 2 -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea tietoa levittämällä kaupunkeja ja yrityksiä hiilijalanjäljen huomioimisessa ja laajamittaisessa uusiomateriaalien hyödyntämisessä. Työssä keskitytään uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskentaan sekä esimerkiksi uuden tiedon tuottamiseen rannikkokaupungeissa syntyviin, maalle läjitettyihin ruoppausmassoihin liittyen.

Maalle läjitettyjen ruoppausmassojen happamoituminen on tunnistettu merkittäväksi haasteeksi useissa maarakentamisen hankkeissa rannikkoseudulla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa, joka on oleellista arvioitaessa happoa tuottavien ruoppausmassojen ympäristöriskejä ja käsittelytarvetta sekä -vaihtoehtoja.

Uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskelmat taas auttavat kaupunkeja ja yrityksiä tarkastelemaan infrarakentamiskohteissa eri materiaalivaihtoehtoja kustannusten sekä hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Saatava tieto tukee yrityksiä esimerkiksi sellaisten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa, jotka edistävät kestävää liiketoimintaa. Kaupungit voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja tavoitellessaan pienempää infrarakentamisen hiilijalanjälkeä.

Hanke on rahoitettu 6Aika-ohjelmasta ja siinä ovat mukana Turku Science Park Oy Ab (päätoteuttaja), Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Suomen Ympäristökeskus SYKE.

Lisätiedot

CircVol 2

Reeta Huhtinen, projektipäällikkö, Turku Science Park
reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com