Author: anni

Senioreita kannustetaan aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi 

Ikäihmiset ovat merkittävä väestönosa liikenteessä ja heidän osuutensa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää lisätä erityisesti ikääntyvän väestön osallisuutta kestävän liikkumisen suunnittelussa.

Vuosina 2019–2021 toteutettavassa GreenSAM -hankkeessa keskitytään aktiivisen vanhusväestön henkilöautoliikenteen vähentämiseen, vanhusväestön osallistamiseen sekä vanhusväestön näkökulmasta toimivien kestävien liikenneratkaisujen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja, joista toimivimmat kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun parissa työskenteleville tahoille. Hanketta toteuttavat Turussa Valonia sekä Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa.

Joukkoliikenteen käytölle voi olla ikäihmisten näkökulmasta paljon erilaisia haasteita ja tarpeita – liikkuessa voidaan kohdata esimerkiksi teknisiä, fysiologisia tai sosiaalisia haasteita. On tärkeää, että näitä tarpeita huomioidaan osana palvelun suunnittelua: siten varmistetaan, että palvelu on kohderyhmän käytettävissä ja saavutettavissa ja että sen käyttö on mielekästä ja sujuvaa.

Syksyllä 2019 aloitettiin vertaistuki- ja mentorointimalliin pilotointi yhdessä Fölin kanssa. Tavoitteena on luoda Turun seudulle pysyvää verkostoa tukemaan ympäristöystävällisiä liikkumistapoja. Ensimmäisessä kokeiluosuudessa keskityttiin vertaistukeen. Kuukauden mittaisessa kokeilussa seniorit käyttivät joukkoliikennettä pareittain ja opastivat toisiaan erityisesti Fölin digitaalisten palvelujen käytössä.

Seuraavaksi tullaan toteuttamaan kokeilu, jossa nuoret mentoroivat senioreita erityisesti kaupunkipyörien käytössä. Mukana tulee olemaan vahva viestinnällinen osuus ja hankkeessa edistetäänkin kanssamatkustajien auttamiseen ja tukemiseen kannustavaa viestintää sekä ylisukupolvista yhteistyötä. Kokeilujen pohjalta muotoillaan lopullinen joukkoliikenteen mentorointimalli ja oppimateriaalia aiheesta nuorille.

Lisätiedot 

Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi
+358 40 184 7083

 

Kuva: Heta Laiho

 

 

 


Biomuovien tuotantoon ja käyttöön haetaan kestäviä ratkaisuja

Muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti ympäri maailmaa ja varsinkin Euroopassa. Alhaisten tuotantohintojen ja eri muovilaatujen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi muovia pidetään tehokkaana materiaalina monissa eri alojen sovelluksissa, kuten pakkauksissa, joissa muovin elinkaari jää kuitenkin usein lyhyeksi. Ympäristöön joutuessaan perinteinen muovi ei hajoa, vaan vaarantaa esimerkiksi eri vesiekosysteemejä pilkkoutuessaan mikromuoveiksi. Uusia ja kestävämpiä lähestymistapoja vaaditaan niin suunnitteluun, käyttöön ja käytöstä poistamiseen, jotta elinkaari pidentyisi ja mahdolliset ympäristövaikutukset voitaisiin minimoida.

Yhdeksi ratkaisuksi on noussut biomuovien käyttö perinteisen muovin sijaan. Biomuovit jaetaan karkeasti kahteen kategoriaan: biopohjaisiin, jotka on valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista ja biohajoaviin, jotka oikeissa olosuhteissa hajoavat ympäristölle vaarattomaksi.

Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Bio-Plastics Europe -hankkeessa, jonka tarkoituksena on meri- ja maaympäristöjen laadun säilyttäminen Euroopassa. Hankkeen tarkoituksena on tukea EU:n muovistrategiaa etsimällä kestäviä ratkaisuja biomuovien tuotantoon ja käyttöön. Bio-Plastics Europe yhdistää lukuisia korkeakouluja sekä alan yrityksiä ja osaajia innovatiiviseen yhteistyöhön. Koska muovit ovat laajalti käytössä eri aloilla, hanke keskittyy 1) leluihin, 2) ruokapakkauksiin ja 3) laivoihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin tuotteisiin.

Projekti saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Lisätiedot

https://bioplasticseurope.eu/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen

Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?

Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.

CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

Lisätiedot:

www.cicat2025.fi

https://twitter.com/cicat2025

https://www.instagram.com/cicat2025/

 

Kuva: Vesa-Matti Väärä


Lounais-Suomen pk-yritykset tarvitset tukea kiertotalouteen, isoille se on jo osa arkea

Kahdellesadalle Lounais-Suomen alueella toimivalle teollisuusyritykselle toteutettiin helmikuun 2019 aikana haastattelututkimus liittyen kiertotalouteen osana liiketoimintaa.

Kiertotalous nähdään selvästi toimintana, joka nostaa yrityksen imagoa. Jopa kolme viidestä teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on jo osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän.

Yritysten on helpompaa myydä omia sivuvirtojaan ulospäin kuin hyödyntää muiden tuottamia itse. Jopa puolet yrityksistä myy omia jätteitä tai sivuvirtojaan, kun taas muiden toimijoiden jätteitä tai sivuvirtoja hyödyntää vain yksi viidestä.

Muun muassa ajan ja resurssien puute ovat esteitä omien jätteiden tai sivuvirtojen myynnille. Sen sijaan muiden toimijoiden jätteitä ja sivuvirtoja ei hyödynnetä esimerkiksi saatavuuden tai laadun vuoksi. Toisaalta niiden hyödyntäminen saattaa myös vaatia alkuinvestointeja. Yritykset ovat jatkossakin valmiimpia myymään omia jätteitään ja sivuvirtojaan kuin hyödyntämään muiden toimijoiden tuottamia.

Yritysten arvion mukaan heille tarpeellisinta tukea kiertotalousliiketoiminnan käynnistämiseksi tai lisäämiseksi olisi verohyödyistä (38 %), verkostoitumisesta muiden yritysten ja toimijoiden kanssa (36 %) sekä henkilökotaisesta neuvonnasta (31 %). Erityisesti yritykset, joille kiertotalous on jo osa liiketoimintaa, pitävät verkostoitumista tarpeellisena.

Tutkimukseen haastateltiin 130 yritystä Varsinais-Suomesta ja 70 Satakunnasta. Maakuntien väliset erot mahtuvat pääosin virhemarginaalin sisään ja muuten eroja selittää osaltaan se, että haastatellut satakuntalaisyritykset olivat keskimäärin varsinaissuomalaisia suurempia.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja sen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke, jossa edistetään kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama.

Lisätietoja: 

Tiedote

Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi

Petra Lehmuskunnas, Taloustutkimus


Varsinais-Suomelle toimintasuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi

Ruokahävikkiä on arvioitu syntyvän Suomessa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Rahallisesti Suomessa syntyvä hävikki vastaa noin miljardia euroa. YK:n ja EU-komission tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kuluttajatasolla ja kaupoissa sekä vähentää hävikkiä ketjun kaikissa osissa. Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on peräti 40 % – eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta.

EU-komissio on perustanut työryhmän, jossa luodaan yhdenmukainen määritelmä ruokahävikille sekä annetaan suositukset ruokahävikin seuraamiseen koko elintarvikeketjussa. Teemaa on syytä lähestyä myös alueellisesta näkökulmasta, jotta konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä saadaan osaksi alueilla tapahtuvaa käytännön työtä.

Luonnonvarakeskus laatii Varsinais-Suomelle vuosien 2018–2019 aikana ensimmäisenä maakuntana Suomessa toimenpidesuunnitelman ja selkeät tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa, aina ruoantuotannosta kuluttajan lautaselle.

Toimintasuunnitelma luodaan kolmeen erilliseen työpajaan pohjautuen. Työ käynnistettiin kesäkuussa 2018 pohtimalla yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa asian nykytilaa ja haasteita koko ruokaketjussa painottaen Varsinais-Suomen alueella tunnistettuja haasteita. Työpajasarjan seuraavissa osissa työtä jatketaan tunnistamalla konkreettisia työkaluja ja innovaatioita sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi. Työpajasarjan seuraava osa järjestetään lokakuussa 2018.

Toimintasuunnitelma laaditaan osana CIRCWASTE-hanketta, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma.

Lisätiedot

Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi

Hanna Hartikainen, tutkija, Luonnonvarakeskus
hanna.hartikainen@luke.fi


Biohiilellä maatalouden ravinnekuormitusta vastaan

Uudenkaupungin Sirppujoella testataan biohiilen käyttöä suodatusmenetelmänä. Biohiiltä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseen.

Sirppujoen alajuoksulta on valittu koepelto, jonne rakennetaan allasmainen suodattamo. Biohiilellä ja puuhakkeella täytettävä suodattamo pidättää pelloilta salaojien kautta valuvaa vettä ja sen mukana vesistöihin päätyviä ravinteita. Suodattamo toimii kuin kosteikko, mutta on helpompi ja edullisempi rakentaa viettävän pellon yhteyteen. Suodatusteho perustuu biohiilen vedenpidätyskykyyn sekä bakteeritoimintaan: huokoinen biohiili imee itseensä runsaasti nestettä ja on houkuttava ympäristö maaperän bakteereille.

Uudenkaupungin ja Laitilan alueella kulkevan Sirppujoen lähialueen kuntien vesi otetaan makeanvedenaltaasta, jonne joki laskee. Joen vedenlaadun parantaminen edistää siis joen tilan lisäksi talousveden laatua ja pienentää sen puhdistamisen taakkaa. Alueen hapan, sulfiittipiitoinen maaperä on lisäuhka vesistöille, mutta biohiili voi parhaimmillaan estää myös siitä mahdollisesti huuhtoutuvien raskasmetallien pääsyä vesitöihin.

Biohiiltä tuotetaan biomassasta korkeissa lämpötiloissa kuivatislaamalla. Raaka-ainevaihtoehtoja on monia, esimerkiksi metsätalouden sivutuotteet, eloperäinen jäte tai varta vasten tarkoitusta varten kasvatettu puuaines. Eri raaka-aineesta valmistetut biohiilet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Vedenpidätyksessä erityisen hyvin toimii esimerkiksi pajusta valmistettu biohiili.

Huokoisuutensa ansiosta biohiili imee tehokkaasti vettä ja siihen liuenneita aineita, kuten juuri pelloilta valuvia ravinteita. Biohiileen sitoutuu myös esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkeaineita, joista osaa olisi vaikeaa poistaa vedestä muilla keinoin. Pääkaupunkiseudulla on paraikaa käynnissä biohiilen testaus kaupungin hulevesien puhdistuksessa. Vedenpuhdistamisen lisäksi mahdollisuuksiltaan moninaista biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannuksessa, viherrakentamisessa ja kosmetiikassa.

Rakennettava suodattamo tuottaa arvokasta tietoa biohiilen mahdollisuuksista. Se on osa suurempaa, Sirppujoen vedenlaadun parantamiseen ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen pyrkivää hanketta. Mukana ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ovat ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Uudenkaupungin Vesi. Alustavia tuloksia biohiilisuodattamosta odotetaan saatavaksi ensi vuoden syksyllä. Kaikkiaan hanke kestää vähintään kaksi vuotta, mutta suodattamo on toimintakelpoinen vielä tämän jälkeenkin.

Lisätiedot

Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi


Tekstiilijätteen jalostus kehittymässä – Varsinais-Suomeen kaavaillaan jalostuslaitosta

EU:n jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Varsinais-Suomeen on suunnitteilla poistotekstiilien jalostuksen pilottilaitos, joka jatkossa mahdollistaisi täysimittaisen jalostuslaitoksen rakentamisen koko Suomen tekstiilijätteiden käsittelyyn.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle on toukokuussa myönnetty tukea kahteen laitoksen perustamiseen ja tekstiilijätteen hyödyntämiseen tähtäävään hankkeeseen. Saadut rahoitukset on suunnattu jalostuslaitoksen toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Jalostuslaitoksen perustaminen edistäisi EU-velvoitteiden saavuttamista.

Varsinais-Suomen Liiton myöntämä AIKO-rahoitus tukee laitoksen liiketoiminnan suunnittelua. Sen avulla tehdään markkinakartoitus ja laaditaan laitoksen liiketoimintasuunnitelma. Hanke on alkanut toukokuussa 2018 ja kestää vuoden.

Käsittelylaitoksen alkuinvestointeihin ja kehittämiseen on puolestaan saatu tukea Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja kuntien jätelaitoksilta. Yhteensä 600 000 euron tuella on tarkoitus käynnistää jalostuslaitoksen pilottijakso laitehankintoineen ja suunnitella laitoksen myöhempää kehitystä. Kaksivuotinen hanke alkaa loppukesällä 2018.

Nyt rahoitusta saaneet toimet toteutetaan läheisessä yhteystyössä alan yritysten kanssa. Keskeisenä osapuolena mukana on myös Telaketju-verkosto, joka on Lounais-Suomen jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) vetämä yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää tekstiilien kestävää kiertoa. Telaketjun tavoitteena on edistää tekstiilin keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan kierrätystekstiiliä hyödyntävien yritysten tarpeisiin.

Lisätiedot

Sini Ilmonen, kiertotalousasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139


Energiapaaluilla hukkalämmöt käyttöön

Auringosta saatavaa lämpöenergiaa voitaisiin jopa Suomen leveysasteilla hyödyntää tehokkaammin – samoin kaikkea hukka- tai ilmaislämpöä. Lämmitysenergialle on vähiten tarvetta kesällä eli silloin kun energiaa olisi eniten saatavilla. Energian varastoinnin ja siirtämistapojen kehittäminen auttavat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.

Turun Ammattikorkeakoulun vetämä LÄMPÖÄ-hanke pyrkii tekemään lämpöenergian varastointimahdollisuuksia tunnetuksi ja lisäämään alan liiketoimintaa. Laajempana tavoitteena on energiamurros: jopa 90 % lämmitysenergiasta voitaisiin saada suoraan auringosta, jos kausivarastointi toimisi tehokkaasti.

LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan erityisesti energiapaalujen ja matalien porareikien käyttöä lämmön talteenottamisessa ja varastoinnissa (BTES eli Borehole Thermal Energy Storage). Energiapaalut ovat yksi tapa hyödyntää rakennuksen alla passiivisessa roolissa olevaa maamassaa lämpöakkuna: menetelmässä hukkaan menevää lämpöä ladataan rakennuksen perustuspaaluihin sijoitettujen keräimien kautta maahan tai maasta takaisin. Keräimissä kiertää vesi-alkoholiliuos, joka siirtää lämpöä. Lämpöä voidaan myös varastoida välissä vesitankkeihin. Tekniikka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevien rakennusten korjausten yhteyteen.

LÄMPÖÄ-hankkeen seurannassa on kolme rakennusprojektia: Skanssiin ensi vuonna valmistuva tornitalo, kaarinalainen nollaenergiatalo ja Turun AMK:n uusi kampusrakennus Kupittaalla. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi energianvarastoinnin koulutustarpeen selvitystä, rakennustapaohjeiden laatimista ja yrittäjille järjestettyjä tapaamisia. Osana hanketta kehitetään myös videoanimaatiota, jonka kautta energiajärjestelmää ja energiankulutusta havainnollistetaan. Pyrkimyksenä on, että pilottien ja yhteistyön myötä saadaan uutta tietoa lämpöenergian varastoinnista ja pidemmällä aikavälillä sen toiminnasta käytännössä.

Lämmönhukan vähentäminen ja lämpöenergian kerääminen käyttöön tekevät asumisesta kestävämpää. Ne vähentävät tarvetta hankkia ulkoista energiaa sekä pienentävät lämmityskuluja.

Lisätiedot

Rauli Lautkankare, projektipäällikkö
rauli.lautkankare@turkuamk.fi


Laitilan Wirvoitusjuomatehdas paransi energiaomavaraisuuttaan aurinkosähköllä

Laitilassa vuodesta 1995 saakka suomalaisia ilahduttaneita juomanautintoja valmistanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on historiansa aikana opittu tuntemaan värikkään ja iloisen ilmeensä lisäksi vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä toiminnastaan. Vuosien saatossa tästä on muodostunut yritykselle tapa toimia, mikä on tuonut mukanaan myös useampia tunnustuksia tehtaan ympäristöystävällisyydestä, muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Hinku-palkinnon muodossa. Tähän asti merkittävimmän tunnustuksen vastuullisesta toiminnastaan yritys sai vuonna 2016, jolloin Greenpeace nimesi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Suomen vihreimmäksi panimoksi.

Vuodesta 2001 lähtien tehtaalla on käytetty sähköenergian lähteenä ainoastaan tuulivoimaa – ensimmäisenä tuotantolaitoksena Suomessa – ja keväällä 2018 yritys investoi myös aurinkosähköön aurinkovoimalan muodossa. Investoiminen omaan energiantuotantoon oli luonteva seuraava askel ympäristötietoiselle yritykselle. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan aurinkovoimalan suunnitteli kotimainen Naps Solar Systems Oy, joka myös valvoi voimalan toteuttamisen ja valmisti järjestelmässä käytettävät aurinkopaneelit.

Tehtaan katolle asennettiin kaiken kaikkiaan 668 aurinkopaneelia, jotka tuottavat tehoa yhteensä 200,4 kilowatin verran. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sähköenergian tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat olleet nollassa jo lähes 20 vuotta, joten investoinnilla parannetaan yhtiön energiaomavaraisuutta. Ja koska ympäristöystävällisyys ja jatkuva parantaminen kaikessa ovat molemmat olennaisia osia Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimintaa, voivat kuluttajat jatkossakin nauttia Wirvoitusjuomatehtaan juomista huoletta ja hyvillä mielin.

Lisätiedot

www.laitilan.com

Rami Aarikka, toimitusjohtaja
rami.aarikka@laitilan.com


Itäharjun ABC CarWash kierrättää veden takaisin käyttöön

Turun Osuuskauppa on rakentanut Itäharjun Prisman yhteyteen huhtikuussa 2018 avatun ABC CarWash-pesukadun.

Itäharjun pesukatu edustaa uusinta pesuteknologiaa ja ratkaisuissa huomioidaan erityisesti käyttäjäystävällisyys. Itäharjun pesukatu tukee ympäristöystävällisyyttä ja kiertotaloutta veden käytössään. Pesukatu sisältää Clewer-vedenpuhdistusjärjestelmän, joka säästää verkkoveden kulutusta jopa 85 prosenttia. Suurin osa vedestä saadaan kierrätettyä takaisin laitteiston käyttöön.

Itäharjun pesukadulla voidaan pestä noin 50 autoa tunnissa. Nopealla pesuajalla saavutetaan hyvä läpäisykyky sekä lyhyet odotusajat.

Uusimmalla pesutekniikalla rakennettu pesukatu on Turun Osuuskaupan neljäs autopesupaikka. Pesukatu on käytössä ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

Lisätiedot

Tuomas Valanne, ryhmäpäällikkö, Turun Osuuskauppa
p. 010 764 4114