anni

Kuvassa alueellinen lähiruokapiste Laari ja kaksi asiakasta. Kuva: Eelis Lynne

Turussa kokeillaan uudenlaista lähiruoan ostopaikkaa

Kestävän paikallisen ruokajärjestelmän edistäminen vaatii uudenlaisia ja luovia toimintatapoja. Ruuantuotannon heikko kannattavuus korostaa muutoksen tarvetta. Huhtikuusta 2022 alkaen Turussa on kokeiltu uudenlaista kaupunkiympäristön myynti- ja jakelukanavaa lähiruokatuotteille. Laari Lähiruokapiste mahdollistaa paikallisten tuotteiden vaivattoman saatavuuden Turun kaupunkikeskustassa.  Älylukolla toimiva miehittämätön noutopiste palvelee Puutorilla syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen konseptia testataan myös toisessa sijainnissa.

Laarin konsepti on osaltaan vastaus kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen paikallisesti. Laari tuo helppoutta ja joustavuutta lähiruuan ostamiseen ja tarjoaa läpinäkyvän ketjun pellolta ruokapöytään. Samalla se monipuolistaa pienten paikallisten elintarvikeyritysten myynti- ja jakeluverkostoja sekä mahdollistaa uusien tuotteiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.

Kokeiluun on lähtenyt mukaan useita alueen lähiruokatuottajia ja -yrityksiä. Kokeilun aikana sekä Laarin toimintamallia että valikoimaa kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

Lähiruokatuotteiden tarjonta tulee myös vaihtelemaan sesongin ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Myöhemmin tarjontaa täydennetään yhdessä yritysten kanssa kehitetyillä teemoitetuilla ruokatapahtumilla ja ruokaelämyspalveluilla. Laari Lähiruokapisteen pilotoinnin toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin yhteinen Food Hub -elämystorihanke, joka on saanut rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Laarin pilotointi osana hanketta jatkuu elokuulle 2023, jonka jälkeen tavoitteena on se, että Laarin toiminta jatkuu paikallisten yritysten toimesta.

Kuva: Eelis Lynne 

Lisätiedot

Laari

Laura Varjotie, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
laura.e.varjotie[a]utu.fi


Kuva ruskeasta pihatiililaatoituksesta

Turkulainen Betonilaatta Oy valmistaa pihalaattoja ilman sementtiä

Vuonna 1939 perustettu Betonilaatta Oy on suomalainen perheyritys. Betonilaatta Oy on betonituotteiden valmistaja ja asennusurakoitsija. Yritys valmistaa Turussa kahdella tehtaallaan laattoja, piha-, reuna- ja muurikiviä.

Yritys on aloittanut ensimmäisenä kotimaisena betonivalmistajana valmistamaan vähähiilisiä pihalaattoja, joissa käytetään sementin tilalla masuunikuonaa. Kuonalla korvataan sementti kokonaisuudessaan, kun aiemmin sitä on käytetty lähinnä seosaineena. Laatat vastaavat perinteisiä betonilaattoja asennettavuudeltaan, käytettävyydeltään sekä käyttöiältään. Tuotteen vähähiilisuus perustuu Betolar Oy:n patentoituun Geoprime-ratkaisuun. Kysyntää masuunikuonalaatoille on ollut, vaikka ne ovatkin vielä esimerkiksi vaadittavien kemiallisten prosessien takia hieman perinteisiä laattoja kalliimpia.

Betonin tärkeimmän raaka-aineen sementin valmistus on suurin yksittäinen ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lähde. Uusien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää päästöjen leikkaamiseksi ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä on vielä paljon realisoimatonta potentiaalia.

Lisätiedot

Betonilaatta Oy


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Varsinaissuomalaista ruokaketjua kehitetään kestävämmäksi ja kiertotalouden mukaiseksi

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruoantuotantoalue ja ruokalähtöisen kestävän kehityksen edelläkävijä. Ruokaketjulla on merkittävä aluetaloudellinen rooli, sillä sen suora työllistävä vaikutus on melkein 20 000 henkilöä. Maakunnan toimipaikoista yli 20 prosenttia ja liikevaihdosta 15 prosenttia kuuluu ruokaketjuun. Ruokaketju pitää sisällään niin maatalouden ja kalastuksen, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, niiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravintolasektorin.

VarsiFood-hanke edistää maakunnan ruokaketjun kestävää kehitystä ja profiloitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen alueen osaamista valituissa kärkiteemoissa rakentamalla käytännön tapoja, jotka mahdollistavat yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden törmäyttämisen. Varsinais-Suomen ruokaketjun kärkiteemoiksi on määritelty uudet viljelykasvit, kiertotalousratkaisut, mittaaminen ja datan hyödyntäminen, lyhyet ketjut ja alustatalous sekä uudet liiketoimintamallit, kalatalous, ruokamatkailu ja ravintolat.

Hankkeessa edistetään ruokaketjun yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä sekä tuetaan uusien liiketoimintaideoiden syntymistä ja testausta. Yhteistyö käynnistetään yrityksille suunnattujen työpajojen sekä opiskelijoille ja tutkijoille suunnatun innovaatiokilpailun kautta. Innovaatiokilpailussa opiskelijatiimit ratkovat yrityskentästä nousseita haasteita. Lisäksi hankkeen avulla kootaan viestinnällisesti yhteen alueen ruokaketjun yrityksille suunnatut testausalustat ja kehitetään niitä yhdessä yritysten kanssa.

Hankkeen päätoteuttajat ovat Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Yrityssalo Oy ja hanketta toteutetaan aikavälillä 01.01.2022 - 31.08.2023.

Lisätiedot

Mari Norrdal, Turun yliopisto
manorr(at)utu.fi

 


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Puurakentaminen halutaan nousuun Lounais-Suomessa

Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat merkittävän osan yhteiskunnan ilmastopäästöistä. Yksi tapa hillitä kasvihuonekaasupäästöjen kasvua on käyttää rakennusmateriaalina yhä enemmän puuta. Jalostettu puuraaka-aine toimii hiilivarastona ja puutalot aiheuttavat koko elinkaarensa aikana vähemmän ilmasto- ja ympäristöhaittoja kuin vastaavat muista materiaaleista rakennetut talot. Elinkaarensa lopussa puutuotteet voidaan kierrättää tai muuttaa energiaksi. Ilmastotavoitteiden lisäksi kotimaisesta puusta rakentaminen parantaa työllisyyttä ja aluetaloutta.

Puun käytöllä voidaan varastoida hiiltä, nostaa merkittävästi maakunnan puuraaka-aineen jalostusarvoa ja lisätä yrittäjätuloja ja työpaikkoja.  Puurakentaminen on tunnustettu yhdeksi keskeisimmistä mahdollisuuksista lisätä puun käyttöä. Puurakentaminen onkin Suomessa kasvussa ja suurimmat kasvuodotukset puun käytön lisäämisessä ovat julkinen rakentaminen, kerrostalorakentaminen, hallirakentaminen ja infrarakentaminen. Lounais-Suomessa puurakentamisen kasvu ei kuitenkaan ole näkynyt vielä laajasti: Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa puurakentamisen toteutuksessa olevat tai valmistuneet julkiset ja kerrostalokohteet ovat harvassa.

Puurakentamisen lisääntyminen avaa jatkossa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia alueen puutuotealan yrityksille ja puun jatkojalostajille. Toimintansa tueksi yritykset kuitenkin tarvitsevat lisätietoa ja osaamista mm. puurakentamiseen liittyvistä säädöksistä, digitaalisten palvelujen ja markkinoinnin mahdollisuuksista sekä puutuotteiden hiilijalanjäljestä ja ympäristöviestinnästä. Mikäli yritysten osaamista ei aktiivisesti lisätä ja päivitetä, jäävät pienet maaseudun yritykset helposti kehityksestä syrjään.

Suomen metsäkeskuksen, Tampereen yliopiston, Prizztech Oy:n ja Kaarinan Kehitys Oy:n toteuttaman Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankkeen pääkohderyhminä ovat puutuotealan pienyritykset ja puun jatkojalostajat. Hankkeella edistetään ja lisätään puurakentamista Lounais-Suomessa. Puurakentamisen kysyntää ja tarjontaa pyritään lisäämään pitkäjänteisesti. Tavoitteena on, että Lounais-Suomessa voidaan hyödyntää yhä enemmän oman maakunnan puutavaraa ja tuotantoa sekä vahvistaa tätä kautta aluetaloutta. Alueen puutuotealan pienyrityksiä ja puun jatkojalostajia tuodaan yhteen aktiiviseen yhteistyöhön puurakentamisen lisäämiseksi. Hyviä esimerkkejä ja näkemyksiä haetaan muualta Suomesta ja kansainvälisesti opinto- ja tutustumisretkien kautta.

Lisätiedot

Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankesivu


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Topinpuistossa halutaan edistää uusien kiertotalouspohjaisten sideaineiden käyttöä

Topinpuiston kiertotalouskeskuksen asemakaavassa esitetyt uudet laajennusalueet sijaitsevat paksuhkon ja kokoon painuvan savikerroksen päällä. Saven stabilointi sekä tarvittavat pohjanvahvistukset ja kevennysrakenteet tulee ottaa hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Alueiden esirakentamistoimenpiteiden selvittämiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on aloittanut koetoiminnan, jonka tavoitteena on löytää sementin korvaavia tai sen käyttöä vähentäviä uusia sideaineita savikoiden stabiloinnissa.

Topinpuiston laajennusalueiden koestabilointi alkoi helmikuussa 2022. Urakassa toteutetaan koerakenteena noin 400 neliömetrin alueelle syvästabilointi pilaristabilointitekniikalla. Tavoitteena on löytää stabiloinnissa runsaasti päästöjä aiheuttavan sementin korvaavia ja sementin käyttöä vähentäviä sideaineyhdistelmiä.

Topinpuistoon rakennettavan uuden lajitteluaseman rakennuspohjien savien lujittamisessa tullaan tarvitsemaan mittavia määriä sideaineita. Testattavat uudet sideaineet ovat osittain jalostettu tuhka- ja kuonapohjaisista jätejakeista ja ne sisältävät pieniä määriä haitta-ainepitoisuuksia. Koerakenteessa tutkitaan myös näiden haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Sideaineiden ympäristöturvallisuus varmistetaan koealueella ja sen ympäristössä tehtävillä seurantamittauksilla. Potentiaalisia hyötykäyttökohteita uusille kiertotalouspohjaisille sideaineille on lukuisia.

Koestabiloinnissa käytettävät sideaineet on ennakkotestattu laboratorio-olosuhteissa osana CircVol-hanketta vuoden 2020 aikana. Selvitettyjä stabilointireseptejä päästään nyt kokeilemaan työmaaolosuhteissa. Koestabilointi toteutetaan Lounais-Suomen AVI:n koetoimintaluvalla. Koetoiminnan asiantuntijakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja urakan toteuttaa YIT Suomi Oy.

Lisätiedot

Mira Järvinen, Lounais-Suomen Jätehuolto
Tommi Itkonen, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Saloon kaavaillaan uutta Lounapuiston kiertotalouskeskittymää

Salossa sijaitsevaa ja jo toiminnassa olevaa Ekovoimalaitosta sekä Korvenmäkeä ympäristöineen halutaan kehittää kiertotaloustoiminnalle keskeiseksi alueeksi ja liittää se osaksi Varsinais-Suomen muita kiertotalouspuistoja. Kehitettävää aluetta kutsutaan tällä hetkellä Lounapuistoksi.

Vuoden 2021 lopulla alkaneessa hankkeessa kootaan yhteen alueeseen ja yleisesti kyseiseen kasvualaan liittyvät kiertotalouden selvitykset ja teknistaloudelliset tarkastelut, arvioidaan tulevaisuuden markkinoita ja laaditaan tulevaisuusnäkymistä visio tulevaisuuteen. Visiotyöhön kutsutaan avoimesti mukaan alueella jo toimivia yrityksiä.

Visiotyön jälkeen käynnistetään systemaattinen yhteistyö sellaisille yrityksille ja toimijoille, joiden jäte- ja sivuvirtoja on mahdollisuus hyödyntää uusien ja olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden resurssina. Myös yritys-korkeakoulu-kumppanuuksien käynnistymiseen panostetaan.

Lounapuiston toivotaan profiloituvan yhdeksi eteläisen Suomen innovatiiviseksi kiertotalousympäristöksi, kiinnostavaksi sijoittautumiskohteeksi uusille clean tech- ja ympäristöalan yrityksille sekä testausympäristöksi laite- ja sovellustoimittajille.

Hanketta hallinnoi Yrityssalo, osatoteuttajina ovat Turku AMK, Turun yliopisto ja Lounavoima Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2021 – 31.8.2023.

Lisätiedot

Jussi Somerpalo, erityisasiantuntija, Yrityssalo
jussi.somerpalo@yrityssalo.fi


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Uudet hankkeet pureutuvat kuluttajakiertotalouteen

Turun ammattikorkeakoululla on käynnistynyt syksyn 2021 aikana kaksi kuluttajakiertotalouteen keskittyvää hanketta. Hankkeissa etsitään vastauksia siihen, miten saamme kiertotalouden onnistumaan kansalaisen, ympäristön ja liiketoiminnan näkökulmista.

Paas Pilots -hankkeessa selvitetään, mitkä ominaisuudet tekevät tuote palveluna -mallista houkuttelevan kuluttajille ja minkälaisia haasteita mallin käyttöönottoon liittyy. Tuote palveluna -malli on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista: myymisen sijaan yritys esimerkiksi vuokraa tuotteen asiakkaalle, jolloin asiakas vapautuu tuotteen omistamiseen liittyvistä vastuista, kuten ylläpidosta ja huollosta.

Paas Pilots -hankkeessa pohditaan arkivaatteiden vuokraamisen mahdollisuuksia kahdessa pilotissa yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa. Ajatuksena on saada dataa siitä, mitä asioita ja millä hinnalla ihmiset haluaisivat vuokrata ostamisen sijaan. Asiaa pilotoidaan niin arki- kuin työvaatteiden osalta. Aiemmissa hankkeissa on todettu, että liiketoimintamallit ovat erilaiset, jos yritykset myyvät tai vuokraavat työvaatteita tai tavallisia arkivaatteita kuluttajalle.

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa ydinajatuksena on tavaroiden elinkaaren pidentäminen. Hankkeen aikana luodaan digitaalinen alusta, jossa yritykset jakavat osaamistaan kuluttajatuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Digitaalinen alusta on helppokäyttöinen ja sisällön osalta laajennettava sivusto, joka voidaan upottaa yritysten, verkostojen tai kaupunkien nettisivuille. Sen kautta niin yritykset kuin kuluttajatkin voivat saada helposti tietoa eri kiertotalouden palveluista. Kuluttajia ohjataan yritysten ja julkisen sektorin kiertotalouspalveluihin. Kuluttaja voi esimerkiksi rikkinäisen vaatteen korjauttaakseen hakea netissä olevan alustan kautta yksinkertaisia korjausohjeita tai lähellä olevien yritysten palveluita. Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa Turun AMK:lla on partnerina Infine Oy ja CoReorient Oy .

Paas Pilots -hanke päättyy vuoden 2022 kesäkuussa, Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta jatkuu vuoden 2023 helmikuuhun asti. Hankkeita vetää Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä.

Lisätiedot

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

PaaS Pilots – Product as a Service pilots – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

Inka Mäkiö, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

 


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Kirstinpuiston rakentamishankkeissa hyödynnetään uusiomateriaaleja

Kiertotalous ja uusiomateriaalit ovat kasvavia teemoja yhdyskuntarakentamisessa. Uusiomateriaaleja on käytetty Suomessa yhdyskuntarakentamisessa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tarkoituksena on ollut ollut vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä teollisen jätteen määrää. Turussa on teemaan liittyen käynnistynyt uusi hanke Kirstinpuistossa, jossa nykyinen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi.

Kirstinpuiston hankkeessa nykyiset teollisuuskiinteistöt puretaan ja purkumateriaalit pyritään hyödyntämään uusiomateriaaleina katurakenteissa. Urakka-alueella olevat nykyiset kiinteistöt puretaan ja rakennuksissa käytetty betoni murskataan 0/90 -raekokoon. Purettavien betonirakenteiden kelpoisuus uusiokäyttöön on varmistettu näytteenotolla ja analyyseilla.

Murskauksesta syntyvä betonimurske välivarastoidaan joko purkupaikalla tai urakka-alueen vieressä olevalla kaupungin omistamalla, käytöstä poistetulla jätevedenpuhdistamon tontilla. Betonimurskeen välivarastointi rakennuskohteen välittömässä läheisyydessä tuo hankkeelle merkittävää kustannushyötyä, kun neitseellistä materiaalia säästyy ja uusiomateriaalin kuljetuksesta ei tule juurikaan kustannuksia.

Hankkeen suunnittelu ei eronnut juurikaan tavanomaisesta, eikä uusiomateriaalinäkökulma lisännyt virkamies- tai konsulttityötä merkittävästi. Päätös uusiomateriaalien hyödyntämisestä Kirstinpuistossa tehtiin jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa ja uusiomateriaalien käyttö ja niiden nouto tilaajalta onnistuttiin kirjaamaan riittävän selkeästi urakka-asiakirjoihin. Tilaajan tahtotila onkin avainasemassa, mikäli uusimateriaaleja halutaan käyttää rakentamishankkeessa. Kirstinpuiston osalta valintoja ohjasivat muun muassa Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteet.

Kirstinpuiston urakka on vasta alkuvaiheessa, eikä vielä pystytä arvioimaan miten nyt käytössä oleva malli, jossa tilaaja toimittaa osan materiaaleista, on onnistunut. Kyseessä on monivuotinen hanke, josta kerätään kokemuksia tulevia urakoita ajatellen.

Lisätiedot

Ennakoiva suunnittelu avainasemassa kun uusiomateriaaleja käytetään rakentamishankkeissa


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)