anni
Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille
Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.
Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.
Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.
Lisätiedot:
Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385
Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin
Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.
Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.
Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.
Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.
Lisätiedot:
Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022
Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213
Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty
Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.
Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.
Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.
Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.
Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.
Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.
Lisätiedot:
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi
Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi
Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi
Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Lisää osaamista maan kasvukunnon parantamiseksi
Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono. Satoja rajoittavat muun muassa maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet. Lisäksi Suomessa ei ole kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa.
OSMO-hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kasvukunto-osaamisen ja tietämyksen kehittäminen. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.
Hankkeessa organisoidaan paras maan kasvukunnon hoidon tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään kasvukunnon hoidon menetelmiä ja tuotetaan työkalupakki maan kasvukunnon hoidon suunnitteluun. Toiminta tukee ravinteiden kierrätyksen ja resurssitehokkuuden paranemista sekä maatalouden vesiensuojelutavoitetta.
Tilatutkimustoimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Suomalaisia menetelmiä kehitetään ja ulkomaisia sovitetaan suomalaisiin oloihin. Viljelijöiden osaamista kehitetään järjestämällä kursseja talvella ja pellonpiennarpäiviä kesällä. Tiloille laaditaan myös tilakohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia.
Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi.
Lisätiedot:
OSMO-hanke: http://www.maan-kasvukunto.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin ylipisto, Ruralia-instituutti
jukka.rajala@helsinki.fi
+358 44 303 2210
Turun jätehuollossa LNG-käyttöinen kuorma-auto
Turku ottaa jätehuollossa käyttöönsä Gasumin hankkiman LNG-käyttöisen kuorma-auton. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua on voinut tankata Turussa viime syksystä lähtien sataman yhteydessä sijaitsevalta kaasutankkausasemalta. Syyskuussa 2016 alkaneessa, EU:n rahoittamassa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa testataan biokaasuautoja sekä biokaasun käytön kasvamista logistiikassa. Gasum haluaa hankkeen kautta todentaa kaasun hyötyjä raskaalle liikenteelle ja ympäristölle.
Gasumin hankkima LNG-käyttöinen Scanian kuorma-auto tulee ajamaan Kakolanmäen vedenpuhdistamolta jätevesilietettä Topinojan biokaasulaitokselle. Uusi kuorma-auto korvaa aiemmin väliä kulkeneen diesel kuorma-auton. Uusi kuorma-auto on Scanian ensimmäinen LNG-käyttöinen kaasukuorma-auto Suomessa.
Kakolan jätevedenpuhdistamon ja Topinojan jätekeskuksen väliä kulkevat LNG-käyttöiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tärkeä lisä Turun kiertotalouteen. Scanian kaasukuorma-auto alittaa selvästi Euro 6 -päästörajat. Hiilivetyä ja hiilimonoksidia ei käytännössä synny lainkaan. Typenoksideja ja pienhiukkasia syntyy huomattavasti vastaavaa dieselautoa vähemmän. Kun polttoaineena on nesteytetty biokaasu, ei laskennallisia hiilidioksidipäästöjä synny ollenkaan.
LNG on puhdas polttoaine, joka ei sisällä lähi-ilmaan vaikuttavia pienhiukkasia ja jonka hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähäiset. Suomen ensimmäiset LNG-kaasutankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Turussa. Seuraavat kaksi asemaa avataan Jyväskylään ja Vantaalle kesän 2017 aikana. Gasumin käyttöön tulee loppukeväästä myös toinen LNG-käyttöinen kuorma-auto Ivecolta. Se tulee ajamaan Vehmaan biokaasulaitokselta lannoitetta paikallisille maanviljelijöille.
Lisätiedot:
Stella Aaltonen, hankejohtaja, CIVITAS ECCENTRIC, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983
Kiertotalousosaamista meriklusteritoimijoille
Kiertotaloudella voidaan vaikuttaa positiivisesti yritysten liiketoimintaan ja kannattavuuteen edistäen samalla kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia. Turun yliopisto tarjoaa meriklusterille suunnattua uutta kiertotaloutta edistävää täydennyskoulutuskokonaisuutta "Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri". Koulutus toteutetaan 22.3.2017–1.3.2018. Kokonaisuus on laajuudeltaan 25 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa töiden ohella.
Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen meriklusteritoimijoille, erityisesti pk-yrityksissä työskenteleville ja yrittäjille. Koulutukseen sisältyvät opintokokonaisuudet ovat kiertotalous, meriliikenteen ja -teollisuuden ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus, ympäristöoikeus, jätehuolto ja ympäristöjärjestelmät sekä lisäarvojen ja palveluiden luominen. Opinnot ovat korkeakoulutasoisia.
Koulutuksessa kiertotaloutta lähestytään nimenomaan meriklusterisidonnaisten yritysten näkökulmasta. Koulutuskokonaisuudessa tarkastellaan mukana olevien yritysten tuotanto-, työskentely- ja hankintatottumuksia. Näin pyritään luomaan uutta osaamista sekä uusia taloudellisia mahdollisuuksia osallistujayrityksille.
Ilmoittautuminen opintokokonaisuuteen on päättynyt, mutta koulutuksen lähipäivät ovat avoimia kaikille kohdealueen pk-yrityksille. Mukaan lähipäiville voi ilmoittautua, vaikka ei suorittaisikaan koko koulutusohjelmaa. Tulossa ovat seuraavat koulutuspäivät:
- Meriliikenteen ja -teollisuuden ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus, 30.–31.5.2017, Turku
- Jätehuolto ja ympäristöjärjestelmät, 7.–8.9.2017, Vaasa
- Ympäristöoikeus, 8.–9.11.2017, Kokkola
- Lisäarvojen ja -palvelujen tuottaminen, 24.-25.1.2018, Rauma
Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuspäiviin: mkkevents.utu.fi
Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -täydennyskoulutuskokonaisuus Turun yliopiston sivuilla.
Koulutuskokonaisuus kehitetään ja pilotoidaan osana Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -hanketta. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki.
Lisätiedot:
Talvikki Välimaa, Turun yliopisto
talvikki.valimaa@utu.fi
+358 40 779 9491
Pumpa Design: Upcycle-tuotteita suomalaisesta kierrätystekstiilistä
Pumpa Design valmistaa suomalaisesta kierrätystekstiilistä upcycle-tuotteita. Upcycle tarkoittaa raaka-aineen arvoa nostavaa uusiokäyttöä tai uudelleen muotoilua. Hukkapalat, osittain haalistuneet tai tahriintuneet verhot ja pöytäliinat, vanhat vaatteet ja yrityksen oman tuotannon leikkausylijäämät saavat uuden elämän käytännöllisinä tuotteina. Yrityksen tuotteet suunnitellaan raaka-ainelähtöisesti ja valmistuksesta vastaavat taitavat suomalaiset tekstiilikäsittelijät ja ompelijat.
Lohjalaisen yrityksen tuotteita valmistetaan kerätystä tekstiilistä sekä myös asiakkaiden omista kierrätyskankaista mittatilaustöinä. Yritys saa kierrätystekstiiliä yksityishenkilöiltä ja yhteistyökumppaneilta. Raaka-ainetta tilataan myös Turun seudun TST ry:n kautta, jossa lajitellaan Lounais-Suomen Jätehuollon keräämät poistotekstiilit. Yritys puhdistaa kaikki kierrätystekstiilit ekologisesti, ilman kemikaaleja ja vettä säästäen, pääasiassa otsonointi-käsittelyllä.
Pumpa Design aloitti toimintansa Turun ammattikorkeakoulun Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilottikokeilussa vuonna 2016. Yritysyhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Tulevaisuudessa yrityksen alkutuotanto tulee keskittymään entistä enemmän Turkuun raaka-aineen äärelle.
Lisätiedot:
Tilakoon biokaasulaitos resurssien kierrättäjänä
Turun ammattikorkeakoulu järjestää maatiloille suunnatun biokaasuvalmennuksen vuosina 2017–2019. Valmennuksessa tarkastellaan biokaasun tuotantoa tilojen omista lähtökohdista. Ammattikorkeakoulu tukee tilakoon biokaasulaitosten suunnittelua ja toteuttamista koulutuksella ja koetoiminnalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.
Maatilakoon biokaasuntuotantolaitosten avulla pyritään vähentämään maatalouden ilmastovaikutuksia. Tähän mennessä Lounais-Suomessa ei ole juurikaan tilakoon biokaasulaitoksia. Valmennuksen tavoitteena on kerätä alueen biokaasutuotannosta kiinnostuneet tilat ja toimijat biokaasuvalmennukseen, jossa tarjotaan tilakohtaista tukea ja koulutusta laitoksen ja toiminnan suunnitteluun.
Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden analysoida ja koeajaa tilojen omia syötteitä. Eri materiaaleilla tehtäviä biokaasutuskokeita tehdään pienessä mittakaavassa ammattikorkeakoulun laboratoriossa, mutta myös konttimaisessa koelaitoksessa sekä Livian biokaasulaitoksessa. Kokeissa tutkitaan tilojen erilaisia biokaasutukseen soveltuvia syötteitä ja seoksia, kuten viherbiomassoja, biojätettä, lantaa ja lietteitä.
Valmennuksessa tarkastellaan myös biokaasuprosessin mädätysjäännöksen ja ravinteiden kierrätyksen hyödyntämisen mahdollisuuksia maatiloilla. Valmennuksen edetessä tarkastellaan myös tilojen lähialueilla syntyviä mahdollisesti biokaasutuotantoon sopivia virtoja. Valmennuksessa keskitytään myös rahoitusmahdollisuuksiin sekä tukipolitiikkaan. Valmennuskokonaisuus käynnistyy kaksipäiväisellä biokaasukoulutuksella syksyllä 2017.
Valmennukset ovat osa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, joka saa rahoituksensa Euroopan Unionin Life IP -ohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).
Lisätiedot:
Pekka Alho, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
pekka.alho@turkuamk.fi
+358 44 907 4598
Tekstiilien kiertotaloutta edistetään Varsinais-Suomessa
Poistotekstiilien kiertoon saaminen vaatii uusia ratkaisuja niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Varsinais-Suomessa ongelmaan ollaan paneuduttu jo päättyneessä Turun AMK:n vetämässä Tekstiili 2.0 -pilottihankkeessa ja työtä jatketaan nyt poistotekstiilin keräys-, lajittelu- ja jatkojalostuskokonaisuus Telaketjussa.
Tavoitteena on edistää tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyödyntämistä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan panostuksia sekä keräykseen ja lajitteluun että lajitellun materiaalin jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen. Kehittämistyössä on mukana niin poistotekstiilin jalostajia, lopputuotetta hyödyntäviä yrityksiä, keräystä ja esiprosessointia sekä automaatista lajittelua kehittäviä yrityksiä, sosiaalista työtä järjestäviä työkeskuksia, korkeakouluja, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja kaikki Suomen jätelaitokset. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on rakentaa koko maan kattava poistotekstiilin käsittelyjärjestelmä, joka on kuluttajalle yksinkertainen, luo työllisyyttä, nostaa tekstiilin arvostusta ja tuo uusia avauksia suomalaiselle teollisuudelle.
Kokonaisuutta koordinoivat Lounais-Suomen Jätehuolto ja VTT. Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa ketjun alkupään kehityksestä kuten keräyksestä ja lajittelusta. VTT:n koordinoimana kehitetään poistotekstiilien tuotekehitystä ja tuetaan hyödyntäjäyrityksiä muun muassa kehittämällä tekstiilien tunnistusteknologiaa ja materiaalien laatukriteeristöä. Suomen jätelaitokset yhteistyössä jätelaitosyhdistyksen kanssa selvittävät poistotekstiilien jalostuslaitoksen toteuttamismahdollisuuksia.
Lue lisää: www.telaketju.fi, www.poistotekstiili.fi
Lisätiedot:
Sini Ilmonen, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
Pirjo Heikkilä, VTT
pirjo.heikkila@vtt.fi
Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu
henna.knuutila@turkuamk.fi
Ammattiopisto Livialla on oma biokaasulaitos
Ammattiopisto Livian Tuorlan biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, peltobiomassoja ja erilaisia koeluonteisia eriä. Yhteensä vuodessa käytetään noin 2 miljoonaa kiloa edellä mainittuja syötteitä.
Biokaasutus tapahtuu 360 m³ biokaasureaktorissa ja 360 m³ jälkikaasutusaltaassa. Yleisesti käytössä olevista laitoksista poiketen separointi tapahtuu näiden altaiden välissä. Syntynyt kaasu varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³ varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdessä koululla valmistetun biodieselin kanssa sähkön- ja lämmöntuotantoon Dual-Fuel-kaasumoottorigeneraattorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW.
Reaktorissa syntynyt prosessijäännös erotellaan kiinteään ja nestemäiseen jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulun omilla pelloilla ja puutarhassa. Prosessoitaessa lantoja typpi ja fosfori saadaan erotettua eri jakeisiin, jolloin ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi.
Laitoksen laskennallinen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Tällä hetkellä laitoksella on päästy maksimissaan puoleen maksimista. Osasyynä tähän viikonloppusyöttöjen puuttuminen. Koko Liviassa itsetuotetun energian osuus on noin neljännes kokonaiskulutuksesta. Maataloustiimin biodieselin ja -kaasuntuoton lisäksi metsätiimi tuottaa kaiken Paimion toimipaikan lämmityksessä käytetyn hakkeen.
Bioenergian tuottaminen Liviassa on yksi osa koulutilan arkea, johon kaikki maatalouden opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Halutessaan opiskelijat voivat syventää bioenergiaopintoja viimeisenä vuonna valinnaisissa tutkinnon osissa.
Lisätiedot:
Timo Teinilä
timo.teinila@livia.fi
+358 50 406 8735