anni

Väitöskirja avaa kierrätysliiketoiminnan edellytyksiä

Ensimmäinen kiertotalouteen keskittyvä väitöskirja julkaistiin Turussa 2015. KTT Nina Aarras väitteli kierrätysliiketoiminnasta Turun kauppakorkeakoulussa. Talousmaantieteen alaan kuuluva väitöstutkimus on nimeltään Toisen jäte on toisen raaka-aine – Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena.

Tutkimuksessa Aarras paneutuu kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen yrityksille tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä siihen, miten kierrätysliiketoiminta voi tukea taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Aarras tarkasteli Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena.

Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta hyötyjen muodostuminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin prosessoinnin tarve ja sen laatu, mutta myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti.

Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisäämistä sekä kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista.

Lisätiedot:

Turun yliopiston tiedote

Tutustu Nina Aarraksen väitöskirjaan


Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Someron uusi kaukolämpölaitos vähentää päästöjä

Someron uusi kaukolämpölaitos on toiminut keväästä 2015 alkaen. Laitoksen käyttöönoton myötä on laskettu, että hiukkaspäästöt ilmaan vähenevät 4,5 tonnia vuodessa, typpioksidipäästöt 6,5 tonnia vuodessa ja rikkidioksidipäästöt 4 tonnia vuodessa. Uusi lämpölaitos auttaa kunnan ilmasto-ohjelmaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka suuri vaikutus lämpölaitoksella on kaupungin kokonaispäästöihin.

Uudessa laitoksessa voidaan polttaa puuhaketta, sahanpurua, palaturvetta ja pieniä määriä viljaakin. Biopolttoaineilla voidaan tuottaa vähintään 98 % Someron keskustaajaman kaukolämmön tarpeesta, vaikka osuus vielä 2015 oli 82%.

Kaukolämpölaitoksen seitsemän megawatin kattila tuottaa kaukolämpöverkkoon kaiken lämmön 15 pakkasasteeseen asti. Yhdessä vanhan 4,5 megawatin laitoksen kanssa kotimaisilla polttoaineilla saadaan tuotettua lämpöä vielä 25 pakkasasteessa.

Lisätiedot:

http://www.someronlampo.fi//


Loimaalla otettiin käyttöön 2,4 hehtaarin aurinkosähköpuisto

Loimaalla on otettu käyttöön Sallila Energian 2,4 hehtaarin aurinkopaneelipuisto. Hulmin teollisuusalueella sijaitsevassa puistossa on 2400 vuokrattavaa aurinkopaneelia, joista lähes kaikki on jo vuokrattu. Suurimmat aurinkopaneelien vuokraajat ovat Loimaan kaupunki ja Loimaan Kaukolämpö, jotka saavat käyttöönsä yhteensä 1600 paneelin tuottaman sähkön. Loimaan Kaukolämpö Oy on kaupungin ja Sallila Energian omistama yhtiö. Vuoden 2016 aikana rakennettua aurinkosähköpuistoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.

Loimaan kaupunki edistää aurinkopuistohankkeella ilmasto-ohjelmansa toteutusta. Loimaan kaupungin ja Sallila Energian aurinkopuiston yhteistyö on hyvä esimerkki uusiutuvan energian hyödyntämisestä kunnissa.

Lisätiedot:

Sallila Energian aurinkosähkö SUN – paikka auringossa