anni
Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus
Varsinais-Suomessa ruoantuotannolla on selkeä yhteys aluetalouteen. Varsinais-Suomi on muun muassa Suomen johtava maatalousalue. Osana Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU:a haluttiin selvittää Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus ja selvitys aiheesta julkaistiin vuonna 2012. Selvityksen laati Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Selvityksen johdannossa kerrotaan:
Osana selvitystä toteutettiin kaksi kyselyä: toinen kohdistettiin elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen hankintarenkaille. Yrityskyselyn avulla tiedusteltiin muun muassa, kuinka suuri osa yritysten alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Vastausten perusteella osuus on noin 40 prosenttia. Hankintarenkaille suunnatun kyselyn avulla tiedusteltiin julkiskeittiöiden omassa maakunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuutta. Vastausten perusteella noin 20 prosenttia julkiskeittiöiden käyttämistä elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta.
Jos maakunnassa käytettäisiin vain omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen vaikutukset nykyistä suurempia. Selvityksen tulosten valossa Varsinais-Suomessa ruokaketjun eri osien vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen on jo nykyisellään korkea.
Lisätiedot:
Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys 2012
Muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaa kehitetään Varsinais-Suomessa
Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä likaista, sekalaista maatalousmuovijätettä, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen. Pääasiallisesti muovijäte päätyy joko energiaksi tai kaatopaikoille. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat toivoneet nykyistä toimivampia ja kustannuksiltaan edullisimpia keräysjärjestelmiä. Haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen paneudutaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoimassa Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeessa.
Likaisen maatalousmuovijätteen keräys- ja kierrätyshankkeessa pilotoidaan Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla vaihtoehtoisia alueellisia keräysjärjestelmiä ja tarkastellaan muovijätteen ja sen sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia uusina kierrätystuotteina.
Tavoitteena on luoda monistettavia alueellisia malleja muovijätteen keräykseen. Näin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystytään tehostamaan. Toisena tavoitteena on löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia yhteistyössä jalostavien yritysten kanssa. Turun AMK selvittää, kuinka paljon eri maatalousmuoveja voidaan keräyksessä yhdistää siten, että niiden jatkojalostus on edelleen mahdollista. Samalla tutkitaan, minkä verran kyseiset jätteet sisältävät epäpuhtauksia ja minkä verran prosessointimenetelmät sietävät niitä. HAMK:n ohutlevykeskuksessa selvitetään hankkeen aikana kierrätysmuovien mekaanisia ominaisuuksia ja olosuhdekestävyyttä.
Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.
Lisätiedot:
Likaisen muovijätteen keräys- ja kierto -hanke
Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi
Turussa edistettiin ravinnekiertoa ja ruokahävikin vähentämistä
Turussa on vähennetty ja ennaltaehkäisty Saaristomeren valuma-alueella syntyvää ruokahävikkiä sekä hyödynnetty ja kierrätetty ruokahävikin sisältämiä ravinteita lähellä hävikin syntysijaa. Toimenpiteet tuottivat positiivisia vaikutuksia Saaristomeren rehevöitymisen vähenemiseksi. Työtä tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen VäKi – Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hankkeessa.
Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain. Selvitysten mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.
VäKi -hankkeen tavoitteena oli löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisättiin koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin laitoskompostointia. Projektissa keskityttiinkin opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pilotoitiin ruokahävikin ravinteiden paikallista kierrätystä kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoitiin ja kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnettiin paikallisesti kaupunkiviljelyssä kaupunkiviljelyosuuskunnan avustuksella.
Aikavälillä 1.1.2015-31.12.2016 toteutettua hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.
Lisätiedot:
Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi
Johanna Mattila, asiantuntija
johanna.mattila@utu.fi
Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä
Lähiruoan arvoketjuosien toimivuutta edistetään ja lisätään lähiruoan tunnettuutta Brahean Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa. Tavoitteena on edistää HoReCa-tukkukaupan ja suurkeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä sekä viestiä paikallisruoan arvoista, taloudellisesta merkittävyydestä ja toimialasta.
Viestinnän keskeisenä välineenä on aitojamakuja.fi -sivusto, jota kehitetään keskeisten tahojen tarpeiden pohjalta unohtamatta rinnakkaisia toimialoja, kuten matkailualan toimijoita ja sitä kautta ruokapalveluita.
Hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä hyötyvät elintarvikealan yritykset ja tuottajat, HoReCa-tukkutoimijat, yksityiset ja julkiset ruokapalvelut erityisesti suurkeittiöt. Lisäksi hankkeesta hyötyvät kuluttajat saadessaan tietoutta paikallisruoasta.
Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedot:
Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke
Päivi Töyli, projektipäällikkö
paivi.toyli@utu.fi
24Rent: Yhteiskäyttöautojen vuokraaja
Kotimainen 24Rent on yhteiskäyttöautojen vuokrauspalvelu. 24Rentin avulla voi vuokrata yhteiskäyttöauton oman tarpeen mukaan yli 20:lta paikkakunnalta. Auton saa käyttöönsä minimissään kahdeksi tunniksi, mutta tilanteen niin vaatiessa on mahdollista tehdä jopa 30 vuorokauden varaus.
Valittavana on vähäpäästöisiä polttomoottoriautoja eri kokoluokissa ja uutuutena myös hybridi- ja sähköautoja. Yhteiskäyttöauto voi olla myös pakettiauto, minkä vuoksi valikoimista löytyy niin pieniä kuin suuriakin pakettiautoja kaikkiin tavaranliikuttelutarpeisiin.
Palvelu toimii verkossa ja mobiilissa vuorokauden ympäri. Auton ovet aukeavat puhelimella varauksen alkaessa. 24Rentin tiepalvelu auttaa tarvittaessa ympäri vuorokauden. Auton nouto ja palautus hoituu itsenäisesti ja autot löytyvät kaupunkien keskustoista, ostospaikkojen lähistöltä ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta.
Jo yli 60 000 asiakasta on huomannut mutkattoman palvelun sopivan omaan elämäntyyliinsä.
Lisätiedot:
Shareit Blox Car: Autot tehokkaaseen yhteiskäyttöön
Edullista, helppoa ja turvallista autojen vertaisvuokrauspalvelua tarjoava Shareit Blox Car toimii jakamistalouden ytimessä. Yrityksen tarjoaman palvelun avulla auton omistaja löytää kulkuneuvolleen maksavia käyttäjiä silloin kun hän ei itse sitä tarvitse.
Tutkimusten mukaan yksityisautojen käyttöaste vaihtelee 5–20 prosentin välillä. Shareit Blox Carin toimintaperiaatteella auton käyttöastetta kasvatetaan merkittävästi, omistajan saadessa siitä myös taloudellista hyötyä kattamaan auton omistus- ja käyttökustannuksia. Autojen vertaisvuokrauksella on erityisen suuri jakamistalouden potentiaali, sillä yksi vertaisvuokrauspalveluun rekisteröity auto voi korvata jopa 15 yksityisesti omistettua ajoneuvoa.
Vuokrauskohtainen Shareit-Turva suojaa onnettomuustilanteessa muun muassa auton omistajan bonukset ja tuo lisäturvaa vuokraustilanteisiin.
Lisätiedot:
https://www.shareitbloxcar.fi/
Kohdennetulla kalastuksella vähennetään ravinnekuormitusta
Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hankkeessa lisätään samalla Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja palautetaan rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita lähemmäksi luonnollista tasapainoa. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus myös seuraa kohdennetun pyynnin vaikutuksia särkikalakantoihin.
Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lähikalahankkeessa kasvatetaan kuluttajien tietoisuutta ruuan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostetaan kotimaisen luonnonkalan imagoa elintarvikkeena. Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, esimerkiksi kouluruokailuihin, on eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Tavoitteena on saada särkikalasta valmistettuja lähikalatuotteita myös vähittäiskauppoihin, jolloin hankkeesta hyötyvät niin Itämeri kuin suomalainen kuluttajakin.
Vuonna 2015 alkanutta hanketta vetää John Nurmisen Säätiö.
Lisätiedot:
Hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy: Romuajoneuvojen kierrättäjä
Hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy on Turun alueen merkittävin romuajoneuvojen kierrättäjä. Yritys kierrättää autopurkaamolla syntyvät varaosat uusiokäyttöön. Kaikki uudelleen käytettävät osat puretaan, kuntoluokitellaan ja syötetään yrityksen varastojärjestelmään. Kierrätettyjen varaosien käyttö vähentää uusien varaosien tarvetta.
Yrityksen kautta kierrätetään tällä hetkellä noin tuhat ajoneuvoa vuodessa. Määrä mahdollistaa valmiuden toimittaa varaosia moniin tarpeisiin. Virallisessa vastaanottopisteessä vastaanotetut romuautot käsitellään tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisesti. Ne materiaalit, jotka eivät mene uudelleenkäyttöön tuotteena, jatkavat jätehierakian mukaan elämäänsä materiaalina.
Modernin autopurkaamon asiakkaisiin kuuluu autokorjaamoja, autoliikkeitä ja kuluttajia ympäri Suomen.
Lisätiedot:
Vint: Varastotilojen markkinapaikka
Vintin tavoitteena on tarjota edullista ja monipuolista varastotilaa lähellä asiakkaan varastoinnin tarvetta. Palvelussa kuka tahansa jolla on käyttämätöntä varastotilaa voi rekisteröityä, listata tilan ja vuokrata sen. Vuokranantaja voi näin ansaita muuten käyttämättömällä tilallaan kun taas vuokraaja löytää edullista varastotilaa esimerkiksi omasta naapurustostaan.
Palvelu perustuu vahvasti jakamistalouteen. Tarkoituksena on nostaa jo olemassa olevien tilojen käyttöastetta ja saada kaikki tilat hyötykäyttöön. Kaupunkielämän asumiskustannusten kallistuessa ihmiset tarvitsevat halvempia varastointiratkaisuja ja vaihtoehtoisia tulonlähteitä.
Vint-palvelu avattiin heinäkuussa 2016. Palvelusta vastaa turkulainen startup-yritys Vint Finland Oy. Tarkoituksena on kehittää palvelua yhdessä käyttäjäkunnan kanssa ja luoda maanlaajuinen turvallinen ja luotettava alusta varastotilojen vuokraamiseen.
Lisätiedot:
Werstas: Uusi yhteisöllinen työtila
Turku Science Parkin ElectroCityssä sijaitsee Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n uusi yhteisöllinen työtila, Werstas. Werstaalta voi vuokrata erilaisia jäsenyyksiä tarpeen mukaan, kuten mobiilijäsenyyden eli pääsyn yhteisiin tiloihin, oman työpisteen tai työhuoneen. Työtilan lisäksi Werstas tarjoaa kaikille käyttäjilleen wifin, kahvia, aula- ja tulostuspalvelut, sosiaalitilat infrapunasaunoineen, neuvottelutiloja, hiljaisia huoneita ja rennompia sohvia. Werstaassa voi järjestää omia yritystapahtumia näyttävissä tiloissa. Werstaan erilaiset työympäristöt kannustavat yhteisölliseen työn tekemiseen, jonka parissa voi inspiroitua, jakaa kokemuksia, oppia ja yllättyä. Yhteisissä tiloissa on mahdollisuus verkostoitua, solmia uusia asiakassuhteita tai kysyä vaikkapa naapuripöydän ihmiseltä, kirjoitetaanko yhdyssana yhteen vai erikseen.
Werstaan tarkoituksena on toimia yhteisöllisenä tilana ja tarjota käyttäjilleen palveluita, jotka helpottavat siellä työskentelevien arkea, oli kyseessä sitten yritys, yhteisö, freelancer, start-up tai etätyöntekijä.
Lisätiedot:
info@werstasturku.fi
+358 10 315 3015