Year: 2017
Tilakoon biokaasulaitos resurssien kierrättäjänä
Turun ammattikorkeakoulu järjestää maatiloille suunnatun biokaasuvalmennuksen vuosina 2017–2019. Valmennuksessa tarkastellaan biokaasun tuotantoa tilojen omista lähtökohdista. Ammattikorkeakoulu tukee tilakoon biokaasulaitosten suunnittelua ja toteuttamista koulutuksella ja koetoiminnalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.
Maatilakoon biokaasuntuotantolaitosten avulla pyritään vähentämään maatalouden ilmastovaikutuksia. Tähän mennessä Lounais-Suomessa ei ole juurikaan tilakoon biokaasulaitoksia. Valmennuksen tavoitteena on kerätä alueen biokaasutuotannosta kiinnostuneet tilat ja toimijat biokaasuvalmennukseen, jossa tarjotaan tilakohtaista tukea ja koulutusta laitoksen ja toiminnan suunnitteluun.
Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden analysoida ja koeajaa tilojen omia syötteitä. Eri materiaaleilla tehtäviä biokaasutuskokeita tehdään pienessä mittakaavassa ammattikorkeakoulun laboratoriossa, mutta myös konttimaisessa koelaitoksessa sekä Livian biokaasulaitoksessa. Kokeissa tutkitaan tilojen erilaisia biokaasutukseen soveltuvia syötteitä ja seoksia, kuten viherbiomassoja, biojätettä, lantaa ja lietteitä.
Valmennuksessa tarkastellaan myös biokaasuprosessin mädätysjäännöksen ja ravinteiden kierrätyksen hyödyntämisen mahdollisuuksia maatiloilla. Valmennuksen edetessä tarkastellaan myös tilojen lähialueilla syntyviä mahdollisesti biokaasutuotantoon sopivia virtoja. Valmennuksessa keskitytään myös rahoitusmahdollisuuksiin sekä tukipolitiikkaan. Valmennuskokonaisuus käynnistyy kaksipäiväisellä biokaasukoulutuksella syksyllä 2017.
Valmennukset ovat osa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, joka saa rahoituksensa Euroopan Unionin Life IP -ohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).
Lisätiedot:
Pekka Alho, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
pekka.alho@turkuamk.fi
+358 44 907 4598
Tekstiilien kiertotaloutta edistetään Varsinais-Suomessa
Poistotekstiilien kiertoon saaminen vaatii uusia ratkaisuja niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Varsinais-Suomessa ongelmaan ollaan paneuduttu jo päättyneessä Turun AMK:n vetämässä Tekstiili 2.0 -pilottihankkeessa ja työtä jatketaan nyt poistotekstiilin keräys-, lajittelu- ja jatkojalostuskokonaisuus Telaketjussa.
Tavoitteena on edistää tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyödyntämistä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan panostuksia sekä keräykseen ja lajitteluun että lajitellun materiaalin jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen. Kehittämistyössä on mukana niin poistotekstiilin jalostajia, lopputuotetta hyödyntäviä yrityksiä, keräystä ja esiprosessointia sekä automaatista lajittelua kehittäviä yrityksiä, sosiaalista työtä järjestäviä työkeskuksia, korkeakouluja, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja kaikki Suomen jätelaitokset. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on rakentaa koko maan kattava poistotekstiilin käsittelyjärjestelmä, joka on kuluttajalle yksinkertainen, luo työllisyyttä, nostaa tekstiilin arvostusta ja tuo uusia avauksia suomalaiselle teollisuudelle.
Kokonaisuutta koordinoivat Lounais-Suomen Jätehuolto ja VTT. Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa ketjun alkupään kehityksestä kuten keräyksestä ja lajittelusta. VTT:n koordinoimana kehitetään poistotekstiilien tuotekehitystä ja tuetaan hyödyntäjäyrityksiä muun muassa kehittämällä tekstiilien tunnistusteknologiaa ja materiaalien laatukriteeristöä. Suomen jätelaitokset yhteistyössä jätelaitosyhdistyksen kanssa selvittävät poistotekstiilien jalostuslaitoksen toteuttamismahdollisuuksia.
Lue lisää: www.telaketju.fi, www.poistotekstiili.fi
Lisätiedot:
Sini Ilmonen, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
Pirjo Heikkilä, VTT
pirjo.heikkila@vtt.fi
Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu
henna.knuutila@turkuamk.fi
Ammattiopisto Livialla on oma biokaasulaitos
Ammattiopisto Livian Tuorlan biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, peltobiomassoja ja erilaisia koeluonteisia eriä. Yhteensä vuodessa käytetään noin 2 miljoonaa kiloa edellä mainittuja syötteitä.
Biokaasutus tapahtuu 360 m³ biokaasureaktorissa ja 360 m³ jälkikaasutusaltaassa. Yleisesti käytössä olevista laitoksista poiketen separointi tapahtuu näiden altaiden välissä. Syntynyt kaasu varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³ varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdessä koululla valmistetun biodieselin kanssa sähkön- ja lämmöntuotantoon Dual-Fuel-kaasumoottorigeneraattorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW.
Reaktorissa syntynyt prosessijäännös erotellaan kiinteään ja nestemäiseen jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulun omilla pelloilla ja puutarhassa. Prosessoitaessa lantoja typpi ja fosfori saadaan erotettua eri jakeisiin, jolloin ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi.
Laitoksen laskennallinen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Tällä hetkellä laitoksella on päästy maksimissaan puoleen maksimista. Osasyynä tähän viikonloppusyöttöjen puuttuminen. Koko Liviassa itsetuotetun energian osuus on noin neljännes kokonaiskulutuksesta. Maataloustiimin biodieselin ja -kaasuntuoton lisäksi metsätiimi tuottaa kaiken Paimion toimipaikan lämmityksessä käytetyn hakkeen.
Bioenergian tuottaminen Liviassa on yksi osa koulutilan arkea, johon kaikki maatalouden opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Halutessaan opiskelijat voivat syventää bioenergiaopintoja viimeisenä vuonna valinnaisissa tutkinnon osissa.
Lisätiedot:
Timo Teinilä
timo.teinila@livia.fi
+358 50 406 8735
Durat: Ainutlaatuinen uusiomuovia hyödyntävä massiivimateriaali
Suomalainen Durat on ainutlaatuinen, ympäristöä säästävä massiivimateriaali, josta valmistetaan erilaisia tasoja, altaita ja kalusteita. Durat-materiaali sisältää noin 30% uusiomuovia ja on 100%:sti kierrätettävissä. Materiaali on yrityksen itsensä kehittämää. Durat kierrättää vuodessa noin 40 tonnia muovijätettä antaen muoville uuden elämän kestävässä tuotteessa. Yrityksen tehdas sijaitsee Rymättylässä.
Duratin helppohoitoisuuden ja kulutuksen kestävyyden ansiosta se soveltuu erityisen hyvin kovaa kulutusta vaatimiin kohteisiin. Durat-materiaalista valmistetaan pääasiallisesti erilaisia pöytä- ja allastasoja. Helposti puusepän menetelmin työstettävästä materiaalista tehdään mittatilaustuotteita erilaisiin kohteisiin ja käyttötarkoituksiin, niin keittiöön, kylpyhuoneeseen kuin julkisiin tiloihin. Tasojen lisäksi Duratista valmistetaan myös muun muassa hyllyjä, penkkejä sekä kylpyammeita.
Duratin kehittäminen ja valmistus alkoi jo 1990-luvun alussa. Durat on Euroopan kokeneimpia massiivimuovivalmistajia ja kierrätysmateriaalin käytön edelläkävijä.
Lisätiedot:
www.durat.fi
Liedossa vähennetään maatalouden fosforikuormitusta kipsin avulla
Liedossa suoritetaan kokeilua, jossa tavoitellaan vesistöjen fosforikuormituksen vähentämistä levittämällä pelloille kipsiä. Kipsipilottia organisoi SAVE-hanke (Saaristomeren tilan parantaminen kipsikäsittelyn avulla). Hankkeen alustavissa tuloksissa fosforivaluma aluetta halkovaan jokeen oli kipsatuilla alueilla puolet pienempi kuin vertailualueella. Pelloille levitetty kipsi on aiemmissakin tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää maataloudesta aiheutuvaa Itämeren fosforikuormitusta. Nyt tutkitaan myös sen laaja-alaista levittämistä ja muitakin vaikutuksia vesistöön ja maan rakenteeseen. Kipsikäsittely on nopea menetelmä, joka vaikuttaa heti ja alentaa fosforihuuhtoumaa merkittävästi. Liedon kokeilussa kipsikäsittelyn odotetaan parantavan maan rakennetta ja vähentävän eroosiota ilman satotappioita. Päinvastoin käsittely paikoin jopa paransi satoa.
Fosforia kulkeutuu vesistöön kahdessa eri muodossa, liukoisena fosforina ja hiukkasmaisena fosforina. Kipsikäsittely vähentää Liedossa erityisesti myös liukoista fosforia, joka on Itämeren levätilanteen kannalta pahinta. Ideaalikohde kipsikäsittelylle on savipelto tai savensekainen hiekka.
Liedon kokeilussa on mukana 55 tilaa alueen kaikkiaan 106 maatilasta. Kokeilupeltoalaa on runsaat 1500 hehtaaria, jolle levitettiin 6000 tonnia kipsiä. Marraskuisen valumapiikin aikana tutkijat mittasivat kahdelta kipsatulta alueelta 53 prosenttia ja 62 prosenttia pienemmät fosforivalumat kuin vertailualueilta. Kipsikäsittelyn arvioidaan vaikuttavan pellossa ainakin viisi vuotta. Pilotin kokemusten pohjalta hanke laatii suunnitelma kipsikäsittelyn toteuttamisesta koko Etelä-Suomen alueella.
Lisätiedot:
Markku Ollikainen
markku.ollikainen@helsinki.fi
Petri Ekholm
petri.ekholm@ymparisto.fi
Eliisa Punttila
eliisa.punttila@helsinki.fi
Turun urheiluhallit kuluttavat sähköä huomattavasti keskivertoa vähemmän
Turun jäähalleissa on tehty pitkäjänteisiä energiansäästötoimia. Toimilla on merkittävä vaikutus kaupungin energiatehokkuussopimuksien tavoitteiden saavuttamisessa.
Impivaaran jäähallin lämmön käyttöä on vuosien mittaan tehostettu niin, että viereistä jalkapallohalliakin on pystytty lämmittämään samalla lämmöllä. Osana energiansäästötoimia jäähalliin on myös vaihdettu led-valaistus. Myös jalkapallohallin valaistus vaihdetaan ledeihin vuonna 2017. Kummassakin hallissa on kiinnitetty huomiota myös veden säästöön ja niihin on asennettu vedettömät pisuaarit. Energiansäästötoimien seurauksena säästöä on syntynyt vuosina 1994–2016 yhteensä 27 613 MWh (27 613 000 kWh). Jo 22 vuoden ajan jäähallissa on säästetty vuodessa 50 omakotitalon lämmittämisen verran energiaa.
Varissuon jäähalliin tehtiin korjaustöiden yhteydessä jääkoneiden lauhdelämmön talteenotto, jolla kerätty lämpö käytettiin hallin lämmitykseen. Vaikka Varissuon jäähallissa on tehty energiantehokkuuden parantamista aiemminkin ja kulutus on ollut hyvällä tasolla, niin lämmityksen säästöä pystyttiin parantamaan yli 55 %. Myös Varissuon halliin on vaihdettu led-valaistus.
Motivan keskimääräinen kulutus jäähalleille on 20,9 kWh/m3 vuodessa. Varissuolla kulutus on 6,2 kWh/m3 vuodessa ja Impivaarassa 9 kWh/m3 vuodessa sekä synergiaetuna Impivaaran jalkapallohallin keskimääräinen kulutus on 2,3 kWh/m3 vuodessa, kun Motivan keskiarvo on 37,6 kWh/m3 vuodessa.
Lisätiedot:
Kalervo Tuomi, energiavalvoja, Turun kaupunki
kalervo.tuomi@turku.fi
+358 44 907 2467
Artukaisiin uusi höyryntuotantolaitos
Turku Energia rakentaa Artukaisiin uuden höyryntuotantolaitoksen ensisijaisesti tuottamaan höyryä ja lämpöä alueella sijaitseville suurille teollisuusyrityksille. Metsähaketta polttoaineena käyttävä höyryntuotantolaitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä Turku Energian tuotannossa sekä hiilidioksidipäästöjä. Samassa yhteydessä alueelle rakennetaan höyryverkosto. Bioenergiaa tuottavan höyryntuotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan alkukeväällä 2018 ja sen teho tulee valmistuessaan olemaan noin 12 megawattia.
Siirtyminen öljystä metsähakkeeseen vähentää vuotuisesti höyryn- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 20 000 tonnia. Hanke tukee Turku Energian tavoitetta, jonka mukaan kaikesta tuotettavasta ja hankittavasta energiasta 50 prosenttia on uusiutuvaa vuoteen 2020 mennessä.
Hankkeessa on mukana viisi merkittävää teollisuusyritystä Artukaisten alueelta: Bayer Oy, Suomen Nestlé Oy, Oy Lunden Ab Jalostaja, PCAS Finland Oy ja Eckes-Granini Finland Oy. Uusi laitos merkitsee alueen yrityksille ympäristöystävällisempää ja toimitusvarmempaa sekä myös nykyistä edullisempaa energiantuotantoa. Laitoksen tuotanto kattaa koko alueen höyryn tarpeen. Alueen yritysten tarvitsema höyryntuotanto turvataan höyryn varateholla. Laitoksella tuotetaan höyryn lisäksi kaukolämpöä alueen yrityksille sekä koko kaukolämpöverkkoon.
Lisätiedot:
Turun seudun puhdistamo Oy edisti ravinteiden kierrätystä jätevesilaitoksen hankinnassa
Turun seudun puhdistamo Oy käynnisti vuonna 2015 osana jätevesilietteen jatkokäsittelyn hankintaprosessia kehitystyön, jonka tavoitteena oli lisätä laitoksen hankintaosaamista ravinnekierrätyksen ja energiatehokkuuden laadullisten tekijöiden kytkemiseksi lietteenkäsittelyhankintaan. Tilanne oli uusi eikä valmiita malleja ollut käytettävissä.
Laadullisten ympäristökriteerien liittäminen julkiseen hankintaan koetaan usein riskinä. Uudenlaisesta hankinnasta tai hankintamenettelystä valitetaan herkästi. Valittaminen johtaa helposti hankinnan viivästymiseen, ja viivästynyt hankinta on sekä taloudellinen että toiminnallinen riski laitokselle. Lisäksi laatutekijöiden mukaantuloa ei saa tehdä kustannustehokkuutta huonontamalla, koska loppumaksajina hankinnassa ovat kyseisen alueen asukkaat.
Hankintaprosessin kehitystyön tavoitteena oli luoda uusi malli lietteenkäsittelypalveluhankinnan toteuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien julkisten toimijoiden, potentiaalisten operaattorien, teknologiantoimittajien sekä alan asiantuntijoiden kanssa. Laitoksen sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä rejektivesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius. Riskienhallinta oli merkittävässä roolissa jokaisessa hankinnan vaiheessa.
Prosessi oli monimutkainen ja aikaa vievä, mutta panostus hankinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen kannatti. Turun seudun puhdistamo Oy:lle vaativasta hankintaprosessista oli merkittävää hyötyä, yhtiö lisäsi hankintaprosessin aikana hankintaosaamistaan käynnissä olleen hankinnan lisäksi myös muiden vastaavien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Ravinnekierron edistämisen lisäksi Turun seudulle tästä voidaan pitkällä jänteellä olettaa tulevan hyötyä myös vähentyneen mereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen kautta. Tämä hankinta toimii esimerkkinä muille jätevesilaitoksille ja toimijoille vastaavissa lietteenkäsittelypalveluhankinnoissa.
Lisätiedot:
Kiertomaa Oy: Infrarakentamisen kiertotaloutta edistämässä
Kiertomaa Oy on itsenäinen ja riippumaton palveluntarjoaja, joka toimii pääsääntöisesti Varsinais-Suomen alueella yhdyskuntarakentamisen, kiertotalouden sekä maa-ainesten kierrätyksen edistämisen parissa.
Tällä hetkellä yritys myy infrarakentamiseen soveltuvaa kiviainesta. Kiertomaa Oy:n on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa toimintakenttäänsä edelleen kiviaineksen myynnistä sekä maa-aineksen vastaanotosta entistä monipuolisemmaksi toimijaksi. Vahvana arvona toiminnassa on kiertotalouden edistäminen.
Yhtiön pääasiallinen toiminta tulee tapahtumaan Turun Saramäen alueella, jossa Kiertomaa Oy:n vuokrasopimus astui voimaan 1.3.2017. Toimintaan varatun alueen pinta-ala on noin 55 hehtaaria. Ympäristölupa mahdollistaa alueella kallion- ja kiviaineksen louhinnan sekä murskauksen, lumenkaatopaikan toiminnan, lajitteluaseman sijoittamisen, ylijäämämaiden vastaanoton, varastoinnin ja läjityksen sekä luvan käsitellä puuta ja risuja.
Kiertomaa Oy on syntynyt Etelä-Suomen tarpeesta strategiselle maa-ainesten kiertotaloutta edistävälle toiminnalle. Turun kaupungin selvitystyön seurauksena Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy aloittivat Turun Saramäen alueella sijaitsevan maa-ainespuiston ja sitä hallinnoimaan tulevan maa-ainesyhtiön suunnittelun vuonna 2012. Kiertomaa Oy perustettiin lokakuussa 2016.
Lisätiedot:
Patrik Jalonen
patrik.jalonen@kiertomaa.fi
+358 40 867 0133
Ytekki Oy: Materiaalitehokkuuden ja uusiomateriaalien asiantuntija
Ytekki Oy on kiertotalouden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys. Yrityksen tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan suunnan muuttamiseen läpivirtaustaloudesta kiertotalouteen, jossa resursseja ja materiaaleja käytetään tehokkaasti ja luonnonvaroja säästetään materiaalitehokkuudella sekä jäte- ja sivutuotemateriaalien korkeatasoisella hyödyntämisellä.
Ytekki Oy tarjoaa palveluita muun muassa materiaalitehokkuuden parantamiseen (katselmukset, hyödyntämisselvitykset), jätemateriaalien hyödyntämiseen (tuotteistus, lainsäädäntö, lupamenettelyt), uusiomateriaalien käyttöön (hankintaosaaminen, työmaavalvonta, ohjeistukset), työmaiden ja laitosten ulkopuoliseen laadunvalvontaan ja organisaatioiden toimintajärjestelmien kehittämiseen liittyen.
Jätemateriaalien hyödyntämiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta niiden turvallisuudesta ja kelpoisuudesta raaka-aineiksi korvaamaan luonnon materiaaleja, kuten kiviaineksia rakentamisessa. Monesti tämä aiheutuu pelkästään jäte-statuksesta, jolla on kuluttajien korvissa negatiivinen kaiku. Todellisuudessa jätteeksi luokittelu perustuu kuitenkin suoraan jätelakiin, jonka tarkoituksena on, että materiaalit, jotka ovat syntyneet tuotantoprosesseissa hukkana tai jotka on poistettu käytöstä, tulisivat käsiteltyä asianmukaisesti sekä kierrätettyä tai hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Tästä syystä suuri osa näistä jätemateriaaleista voi siis olla täysin haitattomia ympäristön tai ihmisten terveyden näkökulmasta ja siksi niiden hyödyntäminen uusioraaka-aineina on yhteiskunnan ja ekosysteemin kestävyyden kannalta välttämätöntä.
Lisätiedot:
Katja Lehtonen
katja.lehtonen@ytekki.fi
+358 50 316 0942