Year: 2017
Utön uusi yhteysaluslaituri syntyi kalkkikivikaivoksen sivukivestä
Nordkalkin Paraisten kalkkikivikaivoksen sivukiveä on hyödynnetty lossirantojen, aallonmurtajien ja laitureiden rakentamisessa saaristossa. Viimeisin esimerkki tästä on Utön yhteysaluslaituri, jonka rakentamisessa käytettiin tänä syksynä 5 000 tonnia sivukiveä. Sivukiveä hyödynnettiin laiturin rakenteissa ja sitä suojaavan aallonmurtajan pintaverhoilussa.
Paraisten kaivoksesta louhitaan vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia kiveä. Tästä määrästä arviolta kolmannes on eri laatuisia sivukiviä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi betonin ja asfaltin valmistamisessa, infrarakentamisessa sekä ranta- ja satamarakentamisessa. Kalkkikivikaivoksen sivukivet ovat EU-standardit täyttäviä tuotteita.
Hyödyntämällä Paraisten kaivoksen toiminnassa joka tapauksessa syntyvää sivukiviä säästetään luonnonympäristöjä kalliokiviaineksen otolta. Kalkkikivikaivoksen sivukiven hyödyntäminen saariston rakennushankkeissa tarkoittaa myös usein meritse tapahtuvia lyhyitä kuljetusmatkoja, mikä vähentää kiviainesten kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjä sekä melua.
Lisätiedot
Erno Somervuori, myyntipäällikkö, Nordkalk Oy Ab
erno.somervuori@nordkalk.fi
+358 40 125 2558
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Ekovoimalaitos Salon Korvenmäkeen
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Salon Kaukolämpö Oy ovat perustaneet energiayhtiön, joka rakentaa jätepolttoaineita käyttävän ekovoimalaitoksen Salon Korvenmäkeen. Uuden yhtiön nimeksi esitetään Lounavoima Oy:tä.
Lounavoima Oy rakentaa ekovoimalaitoksen, jossa lähtökohtaisesti lounaisen Suomen kotitalouksien kierrätykseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään lähienergiaksi Salon kaupungin asukkaille ja yrityksille. Hanke mahdollistaa merkittävän kiertotalouden keskittymän kehittämisen Salon ja Turun seuduille. Ekovoimalaitoksen valmistumisen myötä jätteen käsittelystä saatava taloudellinen hyöty säilyy lounaisessa Suomessa. Nykyisin jätteitä joudutaan kuljettamaan hyödynnettäväksi muualle Suomeen ja ulkomaille.
Hankkeen kokonaisrahoitusta koskevat valmistelut ovat käynnissä. Myös ympäristölupaprosessi on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi kilpailutetaan ekovoimalaitoksen esisuunnittelija ja rekrytoidaan rakennushankkeesta vastaava projektipäällikkö.
Lounais-Suomen jätteet sähköksi ja kaukolämmöksi hyödyntävän ekovoimalaitoksen on tarkoitus nousta Korvenmäkeen vuonna 2020.
Lisätiedot
Jukka Heikkilä
jukka.heikkila@lsjh.fi
Avoimesta datasta apua kiertotalouden vauhdittamiseen
Digitalisaatiossa sekä avoimen datan hyötykäytössä piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia kiertotalouden innovatiiviseen edistämiseen. Avoimilla toimintamalleilla tuotetut palvelut voivat olla Suomen seuraava menestystarina. Avoimen datan hyödyntäminen yritysten toiminnassa on kuitenkin vielä alkutekijöissään.
Tällä hetkellä suurin osa tiedosta on piilossa eri virastoissa ja yrityksissä eikä pk-yrityksillä ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Yritysten aikaa kuluu tiedon löytämiseen, metadatan lukemiseen ja eri lähteistä saadun tiedon yhteensovittamiseen. Jäykistä rakenteista on päästävä verkostomaisiin ja joustaviin toimintamalleihin.
Turun ammattikorkeakoulun syksyllä 2017 alkaneessa DaaS – Open Data as a Service -hankkeessa luodaan mikro- ja pk-yrityksille avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntävä yhteiskehittämisen toimintamalli. Yhtenä kehitysteemana on erityisesti kiertotalouteen liittyvä potentiaali. Kiertotalouden työpaketissa toteutetaan seitsemän pilottiprojektia, joissa jokaisessa on mukana 3–10 yritystä. Kokeilut liittyvät muun muassa jakamistalouteen sekä aiemmin jätteenä olleen materiaalin saamiseen liiketaloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kiertotalous nähdään hankkeessa laajana kokonaisuutena, johon sisältyy luonnollisten ja teknisten kiertojen lisäksi sosiaalisen pääoman kierto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Kiertotalouden lisäksi hankkeessa keskitytään älykkääseen liikenteeseen, digitaaliseen uudistumiseen sekä liiketoimintamallien haastamiseen ja törmäyttämiseen. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi EAKR-rahoitteista hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy sekä Turun yliopisto. Hanke kestää elokuun 2019 loppuun.
Lisätiedot
Jonna Heikkilä, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jonna.heikkila@turkuamk.fi
+358 44 907 2069
Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta Varsinais-Suomessa – koulutusmateriaalit saatavilla
Yhteensä toista sataa kuntien eri portaiden suunnittelijaa, maarakennusalan toimijaa, suunnittelukonsulttia ja muuta kiinnostunutta oli pureutumassa ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien haasteisiin ja mahdollisuuksiin Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen kolmessa koulutusiltapäivässä marraskuun lopussa. Turussa järjestetyissä koulutuksissa esiteltiin käytännönläheisesti keinoja teeman huomiointiin niin hankinnoissa, teknisessä suunnittelussa kuin maankäytön suunnittelussakin.
Asiantuntijoiden esityksissä kuultiin, miten kiertotalouden keinoin voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjä ja taloudellisia säästöjä maarakentamisessa maamassoja paremmin koordinoimalla ja hyödyntämällä maarakentamisen uusiomateriaaleja. Mikäli et päässyt koulutuksiin paikan päälle, tai haluat virkistää muistiasi asiantuntijapuheenvuorojen sisällöstä, löydät kaikkien esitysten diat alta pdf-muodossa.
Koulutuspäivä 1: Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana
- Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto: Avaussanat
- Riikka Leskinen, Valonia: Julkiset hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä
- Katja Lehtonen, Ytekki Oy: Kierrätyskiviainesten hankinta – avaimet kestäviin ratkaisuihin
- Elina Ahlqvist, UUMA2-ohjelma: Hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittäminen uusiomateriaalien näkökulmasta Liikennevirastossa
- Juha Laurila, Infra ry: Hankkeiden toteuttajan näkökulma kestäviin hankintoihin
Koulutuspäivä 2: Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta
- Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto: Avaussanat
- Juha Forsman, UUMA2-ohjelma: Tekniset ratkaisut ja oppaat uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa
- Jani Pieksemä, Rudus Oy: Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
- Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Uusiomateriaalit E18-tien parantamisen suunnittelussa välillä Raisio – Naantali
- Tiia Isotalo, Kiertomaa Oy: Ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien terminaalitoiminta Turun seudulla
Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin
- Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto: Avaussanat
- Timo Huhtinen, Ympäristöministeriön kiviaineshuollon kehittämishanke: Kaavoituksen keinot maamassasuunnittelun edistämiseksi
- Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto: Päästövähennyksiä kiviaineshuollon huomioivalla maankäytön suunnittelulla
- Oona Niiranen, Ramboll Finland Oy: Maankäytön suunnittelu ja pilaantuneiden maiden paikallinen hyödyntäminen
- Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll Finland Oy: Kiviaineshuollon hyvät käytänteet maankäytön suunnittelussa maisema-arkkitehdin näkökulmasta
Lisätietoja
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta
Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.
Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.
Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.
Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Saarenjärvellä tehostetaan ravinteiden keräämistä ja kierrättämistä
SAAVI (Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö ja ylläpito) on vesien- ja merenhoidon kärkihanke. Toiminnalla tähdätään ravinteiden keräämisen ja kierrättämisen tehostamiseen Lounais-Suomessa sijaitsevalla Saarenjärvellä parantamalla järven kosteikkoluonnetta ravinteiden kerääjänä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Saarenjärven tilan parantaminen.
Hankkeessa yhteensovitetaan järvelle kohdistuvia käyttöpaineita siten, että järven kosteikkoluonne ja luonnon monimuotoisuus voidaan turvata ja niitä voidaan lisätä. Alueelle tehdään toimenpiteitä ohjaava luonnonhoitosunnitelma, jossa tarkennetaan ja toteutetaan hoitotoimenpiteitä Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi paikallisia sitoutetaan alueella tehtäviin luonnonhoitotoimiin ja ravinteiden kierrätykseen, jotta näille saadaan jatkuvuutta.
Konkreettisia toimenpiteitä alueella ovat vesikasvillisuuden niitot, elinympäristökunnostukset (esimerkiksi laidunalueiden raivaus), kosteikkosuunnitelman laatiminen alueelle, niittomassan biohiiltämiskokeilut ja peltolevitys.
Toimia toteutetaan 1.9.2017- 30.11.2019 välisenä aikana yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 154 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.
Lisätiedot:
Maria Yli-Renko, Varsinais-Suomen ELY-keskus
maria.yli-renko@ely-keskus.fi
puh. 029 502 3020
Kiertotaloutta tukevien liikkumispalveluiden leviämistä kehitetään Turussa
Liikennevirasto ja maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto MAL ovat käynnistäneet kehittämishankkeen Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Tavoitteena on yhdessä Jyväskylän, Turun, Lahden ja Tampereen kanssa edistää kestävän liikkumisen palveluiden leviämistä kuluttajille. Liikennevirastossa kannustimena hankkeelle on toiminut tarve saada kestävän liikkumisen palveluiden kehittäminen mahdollisimman lähelle ihmisiä.
Kestävät liikkumispalvelut tarkoittavat sujuvia ja edullisia matkaketjuja, joissa kaikki tai yksittäiset henkilöautomatkat on korvattu esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla, kimppakyydeillä, kaupunki- ja vuokrapyörillä tai uudenlaisella kutsujoukkoliikenteellä. Yhteishankkeella pyritään siihen, että kestävän liikkumisen palvelut saadaan osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Hankkeessa laaditaan markkina-analyysi kestävistä liikkumispalveluista, tarkastellaan kohdekaupunkeja liiketoimintaympäristönä ja selvitetään kuluttajien valmiuksia ottaa uusia liikkumisen palveluja käyttöön. Esimerkkeinä on neljä kaupunkiseutua, joissa paneudutaan eri teemoihin: Jyväskylän seutu keskittyy yhteiskäyttöautoihin, Lahti pyöräpysäköintipalveluihin, Tampere uudenlaisen kutsutaksipalvelun rakentamiseen ja Turku kaupunkilogistiikkaan.
Turussa keskitytään kaupunkilogistiikkaan ja erityisesti niin sanotun viimeisen kilometrin kuljetuksiin keskusta-alueella. Tavoitetilana on, että logistiikkakuljetuksissa käytettäisiin kevyempää kuljetuskalustoa kuten sähköpyöriä ja -skoottereita peräkärryineen ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Yhteishankkeessa tullaan Turussa selvittämään pilotointimahdollisuutta keskusta-aluetta palvelevalle lähijakelukeskuskonseptille. Konseptissa kuljetusyritykset toimittaisivat lähetykset omalla tai yhteiskuljetuksella lähijakelukeskukseen, josta paketit ja muut lähetykset kuljetettaisiin loppuasiakkaalle vähäpäästöisillä ja kevyemmillä kuljetustavoilla. Tavoitteena on luoda yhteistoiminnallinen malli, joka on kustannustehokas ja toimiva. Kuljetusyritysten kannalta tärkeää pilotoinnissa on taata kuljetusketjun luotettavuus, kustannustehokkuus sekä liikesalaisuuksien säilyttäminen. Tärkeää on myös mukana olevien yritysten tai muiden toimijoiden näkyvyys yhteisen brändäyksen keinoin.
Turun kaupungissa hankkeen taustalla on vahvasti syksyllä 2017 esitelty keskustavisio, jossa keskusta-alueen on tavoitteena olla saavutettava ja helposti kuljettava, kaupallisesti houkutteleva sekä eläväinen kohtaamispaikka. Kokonaisuudessaan kestävien liikkumispalvelujen kehittäjäverkoston tavoitteena on, että liikkumisen palveluja tarjoavat yritykset sekä erikokoisten kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeet kohtaavat.
Hanke aloitettiin syksyllä ja se päättyy helmikuussa 2018.
Lisätiedot
Stella Aaltonen, hankepäällikkö, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983
Mainosbanderolleille uusi elämä kierrätystuotteiden raaka-aineina
Turussa hyödynnetään jätteeksi päätyneitä mainosbanderolleja kierrätystuotteiden raaka-aineena. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki aloittivat yhteistyöprojektin mainosbanderollien keräämiseksi uusiokäyttöön vuonna 2014 ja nykyisin työssä on mukana myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideasta syntyneellä ajatuksella banderollien uusiokäytöstä halutaan myös herätellä huomaamaan erilaisten materiaalien mahdollisuudet varsinaisen käyttötarkoituksen ulkopuolelta.
Mainosbanderollit ovat usein kertakäyttöistä tavaraa, jotka joutuvat roskiin, kun siihen painettu kuva vanhenee. Pelkästään Turun kaupungilta syntyy vuodessa yli 700 m2 jätteeksi päätyvää banderollimateriaalia. Banderollituotteita on kierrätetty uusiokäyttöön Turun tapaan myös muualla maailmassa yksittäisten pienten yritysten toimesta. Jotta banderollin elinkaari olisi mahdollisimman pitkä, on jo niiden suunnitteluvaiheessa huomioitava mahdollinen uusiokäytettävyys.
Uusiokäyttöön kerätyistä banderolleista on tähän mennessä valmistettu esimerkiksi asusteita sekä niitä on hyödynnetty taideteosten pohjana ja erilaisissa tapahtumissa näköesteinä, pimennysverhoina sekä katoksina. Tähän mennessä banderolleja on kerätty mm. Turun kaupungilta, Turun kaupunginteatterilta sekä Ruisrockilta.
Uusiokäyttöön haluttava banderollimateriaali käy läpi erilaisia vaiheita ennen kuin se päätyy varsinaiselle loppukäyttäjälle. Banderollimateriaalia hankitaan eri yrityksiltä ja organisaatioilta toimialasta riippumatta. Kerätyt banderollit merkitään kierrättämisen koordinoinnin helpottamiseksi. Tämän jälkeen banderollit varastoidaan ja niistä otetaan mitat ja kuva, jonka jälkeen tiedot syötetään Turun ammattikorkeakoulun ylläpitämään tietokantaan, josta halukkaat voivat katsella valikoimaa ja pyytää tarvitsemiaan banderolleja.
Banderollien valmistusmateriaalit vaihtelevat suuresti. Käytössä on mm. paksuja PVC-pohjaisia materiaaleja, kuten umpi- tai reikävinyylibanderolleja sekä polyesteripohjaisia materiaaleja, kuten ohut lippukangas tai Decotex-kangasbanderolleja. Jälkikäsittelyssä banderolleihin lisätään kiinnityksen mahdollistavia kujia, purjerenkaita ja kedernauhoja. Nämä elementit voivat helpottaa banderollin uusiokäyttöä. PVC-pohjainen reikävinyyli on yleisin banderollimateriaali, jota Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa on käsitelty.
Projektissa tehdään yhteistyötä sekä materiaalin käyttäjien että materiaalia kierrätykseen antavien tahojen kanssa. Mukaan hyödyntämisprojektiin ovat tervetulleita kaikki halukkaat.
Turun ammattikorkeakoulun banderollivalikoimaa pääsee tarkastelemaan kiertotalouskeskus Topinpuiston verkkosivujen kautta.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Vaatelainaamo Vaatepuu: Naisten yhteisöllinen vaatekaappi Turun Forum korttelissa
Vaatepuu (fashion library) on naisten yhteisöllinen vaatekaappi, mistä lainataan kotimaisia arki- ja juhlavaatteita sekä asusteita kuin kirjastosta kirjoja jäsenyys- tai kertaperiaatteella. Jäseneksi sitoudutaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenyyksiä on erilaisia, mutta keskimäärin yhden tuotteen laina on muutaman euron luokkaa.
Vaatepuun missiona on saada ihmiset ostamaan vähemmän omaksi ja panostamaan järkeviin ja laadukkaisiin hankintoihin. Toiminnan arvoihin sisältyy kuitenkin yhteinen hauskanpito.
Vaatepuu Turku on osa Vaatepuun ketjua, missä tuotevalikoimaa vaihdellaan pisteestä toiseen. Useat eri toimipisteet mahdollistavat sen, että tuotteita pystytään pitämään kierrossa niiden koko elinkaaren ajan niin, että jäsenet saavat silti vaihtelua yhteisen vaatekaapin sisältöön.
Vaatepuu opastaa jäseniä vaatteiden huollossa ja huoltaa niitä itsekin tarpeen vaatiessa. Vaatepuun ideologiaan kuitenkin kuuluu, että jokainen jäsen kantaa vastuun yhteisen vaatekaapin sisällöstä.
Vaatepuu Turku on avoinna torstaisin klo 16-19 ja sitä pyörittää ekologinen lastenvaatekauppa Punaisen Norsun henkilökunta.
Lisätiedot
www.jarvenpaanvaatepuu.fi, pian www.vaatepuu.fi
Soile-Maria Linnemäki
vaatepuu@gmail.com
+358 40 740 2155