Year: 2017
Viilea: Ruokapostilaatikko vastaanottaa kotiovella netissä tilatut ruokaostokset
Viilea on ruokapostilaatikko, johon voi vastaanottaa netissä tilatut ruokaostokset ja vuoden 2017 aikana myös muita paketteja. Laatikko sijoitetaan ulkotiloihin asiakkaan haluamaan paikkaan. Viilea on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kylmäkaappi, jonka sisälämpötila on aina 5 °C. Näin ruokaostokset pysyvät tuoreina, vaikka kuriiri toimittaisi tilauksen asiakkaan ollessa poissa kotoa. Viilea-palvelulla voi myös jatkossa lähettää paketteja, kuten postipalautuksia.
Ruokapostilaatikon lukkoa ohjataan älypuhelimella. Puhelinsovelluksen kautta hoituu myös pakettien lähetys, reaaliaikainen seuranta sekä pakettien vastaanotto ja palautus. Ruokapostilaatikkoa varten on kehitetty maailman ensimmäinen ulkokäyttöön soveltuva bluetoothilla etäohjattava lukko ja kompressoriteknologia, joka kesällä viilentää ja talvella lämmittää tavoitelämpötilaan.
Ruokapostilaatikon saa omakotitaloihin, rivitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin sekä haja-asutusalueelle. Laatikon lähellä on oltava sähköpistoke, johon laatikko kytketään. Alkuun ruokaostoksia voi tehdä paikallisista K-ruokakaupoista, joiden kanssa Viilealla on sopimus. Ruokatoimitusten kuljetusmaksut ovat kauppakohtaisia. Myöhemmin syksyllä 2017 Viilea-palvelun piiriin tuodaan valtakunnallisesti palveleva ruokaverkkokauppa.
Viilean kaltaiset uudet kuluttajalähtöiset palvelut kehittävät ruokajärjestelmää tehostamalla tilaus- ja kulutusprosesseja sekä kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa. Kotoa käsin tehtävät tilaukset myös mahdollistavat arkea, joka ei vaadi yksityisautoilua.
Viilea-palvelusta hyötyvät eniten vanhukset ja lapsiperheet. Yhä useampi vanhus tarvitsee apua arkipäivän askareissa, kuten kauppareissuissa. Viilea-palvelua on kokeiltu kahden viime vuoden aikana Raumalla vanhusten palvelukeskuksessa sekä Turun alueella yksityistalouksissa. Palvelu laajenee vaiheittain koko maahan. Viilea-ruokapostilaatikot valmistaa Timpro Oy Salon tehtaalla ja niitä toimitetaan 1.9.2017 alkaen pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Saloon sekä kaikkialle Suomeen mikäli yhdeltä postinumeroalueelta löytyy 15 käyttäjää.
Lisätiedot:
www.viilea.fi
Usein kysytyt kysymykset
Hanna Virtanen
+ 358 44 73 76 791
hanna@viilea.fi
Ruoantuottajien tarjousosaamisella lisää lähiruokaa ja ravinnekiertoa
Lähellä tuotettu ja valmistettu ruoka tuottaa tuloa ja elinvoimaisuutta lähialueelle. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti tuotettuja ja hankittuja. Yksi tärkeä osa alueiden ravinneneutraaliutta on se, että kunnassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Tämä osaltaan tehostaa ravinteiden kiertoa kunnan sisällä. Haasteeksi on noussut se, etteivät tuottajat osaa tarjota tuotteitaan julkisille hankkijoille.
Varsinais-Suomessa ruoan alkutuottajia, jatkojalostajia ja logistiikkapalveluiden tuottajia kannustetaan yhteistyöhön toistensa sekä julkisten organisaatioiden hankintahenkilöstön ja ruokapalveluiden kanssa. Yhteistyön avulla paikallisten alkutuottajien ja jatkojalostusta harjoittavien yritysten tuotteiden määrä julkisissa keittiössä lisääntyy. Syyskuussa 2017 alkanutta Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta toteutetaan pääasiassa Loimaan seudun ja Mynämäen alueella. Tavoitteena on parantaa ruoantuottajien keskinäistä yhteistyötä, elävöittää lähimarkkinoita sekä tehostaa ravinnekiertoa lähiruoan avulla. Lisäksi tavoitteena on kannustaa tuottajia tuotekehitykseen sekä mahdollistaa olemassa olevien, hyvien tuotantotapojen esiintuomista kilpailuvalttina julkisiin hankintoihin. Maatalouden kannattavuushaasteista huolimatta Varsinais-Suomessa on vielä runsaasti maatalouden ja ruoantuotannon volyymia ja ruoantuottajien tarjousosaaminen on asia, johon maakunnassa kannattaa panostaa.
Hankkeessa mukana olevat alku- ja muut ruoantuottajat sekä liitännäispalveluja tarjoavat tahot tutustutetaan julkisten hankintojen pelisääntöihin, hyviin käytäntöihin, toiminta- ja yhteistyötapoihin ja sopimusjuridiikkaan. Hankkeessa suuri painotus on tuottajien ja hankintayksiköiden välisen vuoropuhelun merkityksen ymmärtämisessä osana hankintojen hyvää valmistelua ja suunnittelua. Tuottajia opastetaan lisäksi omien tuotteiden asianmukaisessa tuotteistamisessa sekä hinnoittelussa. Hankeaikana laaditaan ja pilotoidaan valtakunnalliseen käyttöön soveltuva tarjoajaosaamisen kehittämiseen soveltuva toimintamalli. Neuvonnasta, sparrauksesta, yhteiskoulutuksista sekä työkalupakista koostuva toimintamalli tukee aidosti innovatiivisia, keskustelevia sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hankintatapoja julkisen sektorin elintarvikehankinnoissa.
Hanke aloitetaan syyskuussa 2017 kyselykartoituksella, jonka tulosten perusteella varsinaisia koulutuksia vielä muokataan. Koulutukset käynnistyvät alkuvuodesta 2018.
Hanke on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeesta. Hanketta toteuttaa Valonia yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, JuHa Consulting Oy:n sekä Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston kanssa.
Lisätiedot
Tarjousosaamista ruoantuottajille
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Varsinais-Suomi Itämeren alueen levätutkimuksen kärjessä
Levän viljely sekä suljetun kierron järjestelmissä että vesistöissä on noussut viime aikoina Itämeren alueella kuumaksi nousevaksi alaksi. Leväviljelmistä saatavia tuotteita voidaan hyödyntää monilla eri sektoreilla kuten esimerkiksi lääketieteessä, bioenergian tuotannossa, ihmis- ja eläinravinnossa, kosmetiikassa sekä esimerkiksi myös veden puhdistamisessa. Korkean jalostusasteen tuotteet tarjoavat myös suuria taloudellisia mahdollisuuksia.
Levien viljelyllä on taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi myös ympäristön kannalta suotuisia vaikutuksia. Levät käyttävät hyödykseen vedessä olevia ravinteita eli toisin sanoen niiden viljelyllä voidaan esimerkiksi poistaa liikaravinteita vedestä. Levien viljely onkin erinomainen tapa kierrättää esimerkiksi maataloudesta meriin kulkeutuvia ravinnepäästöjä takaisin kuivalle maalle.
Näitä asioita tutkimaan on perustettu uusi pohjoismainen Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian osaston johtama huippututkimusyksikkö NordAqua (Towards Versatility of Aquatic Production Platforms: Unlocking the Value of Nordic Resources), joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Yksikön toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordforsk, joka myönsi hankkeelle yhteensä 30 miljoonan Norjan kruunun (noin 3,2 miljoonan euron) tuen. Hanke kestää vuoteen 2022 asti.
Hankkeessa keskitytään erityisesti kaupallisten sovellusten kehittämiseen ja alan yrittäjyyden tukemiseen esimerkiksi start-upien syntymistä edistämällä. Yliopiston huippuluokan molekulaarisen biologian osaaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia levien hyödyntämiseen esimerkiksi geenimuuntelun ja synteettisen biologian avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat Pohjoismaissa elävät levälajit, koska alueella ei ympäristöolosuhteista johtuen voida hyödyntää muilta alueilta peräisin olevia lajeja kovinkaan tehokkaasti.
Hankkeessa on mukana tutkimusorganisaatioita sekä kaupallisia ja yhteiskunnallisia toimijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Varsinais-Suomesta mukana on Turun yliopiston lisäksi myös Turku Science Parkin Smart Chemistry Park.
Lisätiedot:
Eva-Mari Aro, akatemiaprofessori, NordAqua-huippuyksikön johtaja
evaaro@utu.fi
Tuhka jalostuu hyötykäyttökelpoiseksi Renotechin menetelmillä
Hyödyntämällä teollisuudessa syntyviä tuhkia ja muita sivuvirtoja osana infrarakentamista säästetään luonnonvaroja ja vältetään hyötykäyttökelpoisten materiaalien päätyminen loppusijoitukseen. Näin edesautetaan osaltaan kestävien käytänteiden käyttöönottoa maarakennussektorilla, ja vähennetään päästöjä sekä taloudellisia kustannuksia.
Smart Chemistry Parkissa Raisiossa toimiva Renotech R & D tuotteistaa palveluna tuhkia ja muita epäorgaanisia sivuvirtoja. Renotechin Ash2Cash-konseptin avulla tuhkista voidaan jalostaa sideainetta erilaisiin infrarakentamisen tarpeisiin. Sideainetta voidaan käyttää esimerkiksi pehmeiden maamassojen stabilointiin kantaviksi maarakentamista varten.
Muita Renotechin kehitystuotteita ovat esimerkiksi kevyet runkomateriaalit ja korkean lämpötilan vuorausmateriaalit. Kaikissa tuoteperheissä käytetään 80 - 100 % aiemmin jätteeksi päätyneitä sivuvirtoja. Renotech toimii myös rakennusteollisuudessa muun muassa paloeristys ja akustiikkatuotteiden toimittajana sekä meriteollisuudessa sisustusratkaisuiden toimittajana.
Lisätiedot:
www.renotech.fi/r-d
www.smartchemistrypark.com
Valter Wigren, R&D Manager
valter@renotech.fi
+358 50 574 1745
Kuntec hyödyntää kaduilta kerättyä hiekoitushiekkaa maarakentamisessa
Katujen puhdistaminen on jokakeväinen työ. Puhdistamisen yhteydessä kaduilta nostetaan tonneittain hiekoitushiekkaa. Aiemmin käytetty hiekoitushiekka on toimitettu kaatopaikoille ja maankaatopaikoille.
Nykyisin Kuntec hyödyntää Turun alueelta kerätyn hiekoitushiekan. Kaduilta nostetun hiekoitushiekan uusiokäyttökohteita voivat olla esimerkiksi puistokäytävät, sorapintaiset parkkialueet ja erilaiset kaivantojen täytöt. Hyödyntämällä katujen puhdistamisessa kerättyä hiekoitushiekkaa säästetään osaltaan uusiutumattomia kiviainesvaroja ja vähennetään merkittävästi kaatopaikalle päätyvän materiaalin määrää.
Käytetty hiekoitushiekka on paikoin roskaantumisen tai liikenteen päästöjen haitta-aineiden likaamaa, mikä on aiemmin aiheuttanut sen, että kaikki nostettu materiaali on päätynyt kaatopaikalle. Nyt nostettaessa hiekoitushiekkaa kaduilta se erotellaan käyttökohteen mukaan. Kevyen liikenteen väylien ja omakotitaloalueiden hiekoituksessa käytetty materiaali on huomattavasti puhtaampaa, kuin keskustasta tai pääväyliltä nostettu materiaali. Hyötykäyttökelpoinen materiaali saadaan suunnitelmallisen keräämisen myötä erotettua hyvin kaatopaikalle joutavasta.
Hiekoitushiekkaa levitetään Kuntecin toimesta talven olosuhteista riippuen noin 3000 – 10000 tonnia vuosittain. Tästä määrästä saadaan katujen puhdistamisen yhteydessä kerättyä takaisin noin kolmannes, josta hyötykäyttökelpoista on karkeasti arvioiden 80 prosenttia. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan seuraamalla materiaalista otettavien näytteiden haitta-ainepitoisuuksia. Seurantaa on tehty jo parin vuoden ajan ja näytteet ovat tähän mennessä olleet puhtaita.
Lisätiedot:
Mikko Kunttu, tuotantojohtaja
mikko.kunttu@kuntec.fi
+358 44 907 2418
Sybimar Oy ja Biolinja Oy: Yhteensovitettu suljetun kierron vesiviljely ja bioenergian tuotanto
Sybimar Oy on rakentanut suljetun kierron ekosysteemin, jossa prosessissa syntyvät jätteet, energia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään takaisin energian- ja elintarviketuotantoon. Tavoitteena on, että koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali.
Suljetun kierron pilottilaitos sijaitsee Uudessakaupungissa. Sen osia ovat vesiviljely (kalankasvatus), kasvihuone, biokaasulaitos sekä bioöljyn tuotanto. Vuosien kehitystyön tuloksena Sybimar on rakentanut täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kaloja kuivalla maalla, kestävällä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus. Kalankasvatuksessa syntyvät ravinnepitoiset vedet ohjataan kiertovesilaitoksen päällä sijaitsevaan kasvihuoneeseen kasvien hyödynnettäväksi. Kasvihuoneessa viljeltävät kasvit ovat luomuhyväksyttyjä. Kasvihuoneesta ja kalanviljelystä syntyvä biojäte voidaan vielä uudelleen hyödyntää joko biokaasuna tai biopolttoaineena.
Konseptiin kuuluvan Biolinja Oy:n biokaasulaitoksella biokaasusta tehdään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Biokaasun tuotanto tukee hajautetun energiantuotannon tavoitteita. Biolinja vastaanottaa Sybimarissa syntyvien jätteiden lisäksi koko Lounais-Suomen alueen kotitalouksien erilliskerätyt biojätteet. Biokaasulaitos tuottaa energian Sybimarin suljetun kierron ekosysteemiin ja lisäksi kaukolämpöä Vakka-Suomen Voiman kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön käyttäjiä ovat mm. Uudenkaupungin autotehdas ja kotitaloudet.
Kaikki biokaasulaitokselle tuleva biojäte kiertää. Biokaasun tuotannossa hajoamaton biojäte, mädätysjäännös, on runsaasti kasvuravinteita sisältävä lannoitevalmiste. Tuote hyödynnetään Uudenkaupungin alueella peltoravinteina korvaten mineraalilannoitteita.
Lisätiedot:
www.sybimar.fi
www.biolinja.fi
Aurinkoenergiaa Kupittaan aurinkovoimalasta
Turku Energia vuokraa asiakkailleen aurinkopaneeleita Kupittaalla sijaitsevasta aurinkovoimalastaan. Aurinkopaneeleiden vuokraamisella Turku Energia haluaa mahdollistaa asiakkailleen helpon tavan hankkia paikallista ja ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa. Teknologiakiinteistöt Oy:n katolla Kupittaalla sijaitsevassa voimalassa on yhteensä 350 paneelia ja niiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 87 500 kWh.
Yhden paneelin vuotuinen energiantuotto on noin 250 kWh ja se vastaa vuositasolla kerrostalokaksion kulutuksesta noin kymmentä prosenttia. Koko aurinkovoimalan tuotto vastaa noin 35 kerrostalokaksion vuotuista energiankulutusta. Asiakkaan vuokaraamien paneelien tuotto hyvitetään asiakkaan laskulta kerran kuukaudessa. Kuukausitasolla yhden paneelin tuottama taloudellinen hyöty on noin yhden euron verran. Yhden aurinkopaneelin vuosituotto vastaa esimerkiksi astianpesukoneen keskimääräistä vuotuista kulutusta.
Tuotanto painottuu vuodenaikavaihteluista johtuen pääosin kesäajalle. Turku Energian verkkosivuilta osoitteessa www.turkuenergia.fi/kupittaanaurinkovoimala voi seurata paneelien tuottamaa energiaa. Tiedot päivittyvät vuorokauden viiveellä sivuille.
Turku Energian tavoitteena on, että 50 % sen myymästä sähköstä ja lämmöstä on tuotettu uusiutuvilla tai päästöttömillä energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä.
Lisätiedot:
Turun Topinpuisto mukana kiertotalouskeskuksia kehittävässä CircHubs-hankkeessa
Turun Topinpuiston alue on merkittävässä roolissa toukokuussa 2017 käynnistyneessä kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-rahoitusohjelman tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia kehittävässä hankkeessa. Tavoitteena on tehdä Topinpuistosta ja muiden kaupunkien paikallisista jätekeskuksista tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia, joissa syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Kiertotalouskeskuksiin etsitään uusia liiketoimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyötä sekä tarjotaan tukea kiertotalouteen liittyvien innovaatioiden kaupallistamiseen.
Kiertotalouden liiketoimintamalleja suunnitellaan yhteistyössä Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupunkien kanssa. Verkoston kautta välitetään avoimesti tietoa kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Samalla luodaan uusia laskentamalleja ja mittareita, joilla suomalainen kiertotalousosaaminen kehittyy ja yhdenmukaistuu.
Topinpuistossa toimii jo useita ympäristöalan yrityksiä. Kehittämistyössä on mukana myös muita kiertotalouden toimijoita, kuten oppilaitoksia ja muita asiantuntijaorganisaatioita. Topinpuistoon kehitetään myös kiertotalousteemaista vierailukeskusta, jota pilotoidaan jo syksyn 2017 aikana. Alueesta halutaan kiertotalouden näyteikkuna. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.
6Aika-hanke kestää vuoden 2019 syyskuuhun asti. Pääkoordinaattorina toimii Business Tampere. Osatoteuttajina ovat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Jätehuolto Oy, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomen ympäristökeskus, Ekokumppanit Oy ja TTY-säätiö.
Lisätiedot:
circhubs.fi
www.topinpuisto.fi
Sini Ilmonen, kiertotalousasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139
Turun keskustan yritysten käyttöön digitaalisesti varattava pakettiauto
Turun keskustassa on käynnissä yritysten yhteiskäyttöautokokeilu. Alueen yritysten käytössä on yhteinen digitaalisesti varattava pakettiauto. Kokeilun on käynnistänyt Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhteistyössä Turun kaupungin ja Hertzin kanssa.
Yritysten toiminnan helpottamisella tähdätään keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Palvelun toivotaan vähentävän keskustan yritysten tarvetta pitää omia pakettiautoja pysäköitynä keskustassa. Yhteiskäyttöauto voi mahdollisesti vähentää tarvetta omistusautoihin.
Yhteiskäyttöauto varataan nettisivuston kautta. Pakettiauton minimivuokra-aika on yksi tunti. Vapaana auto sijaitsee ydinkeskustassa. Auto on lähtökohtaisesti tarkoitettu Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n jäsenyrityksille, mutta muutkin keskustan yritykset voivat tiedustella varausmahdollisuutta Hertziltä.
Auto on aluksi käytettävissä heinäkuun alusta vuoden loppuun. Kokeilujakson aikana tarkkaillaan käyttö- ja kiinnostusastetta. Yhdistyksen toiveissa on pysyvän palvelukonseptin laajentaminen niin, että yhteiskäyttöpakettiauton vuokraaminen olisi mahdollista myös keskustan yritysten asiakkaille.
Lisätiedot:
Hertz Car Sharing
carsharing@hertz.fi
+358 20 555 2210
Katariina Räike, Turun Ydinkeskustayhdistys ry
katariina.raike@keskellaturkua.fi
+358 44 9738 199
Arto Schamarin
arto.schamarin@hertz.fi
+358 40 736 7366
Raisio-konserni: Bioenergialaitoksella saavutetaan hiilineutraali tehdasalue
Raision tehdasalueella on luovuttu fossiilisten polttoaineiden käytöstä konsernin Raisioon rakennuttaman bioenergialaitoksen myötä. Tästä lähin tehdasalueella käytettävä teollisuushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Bioenergialaitoksen ansiosta Raision tehdasalue muuttuu hiilineutraaliksi.
Uuden laitoksen vuosituotanto noin 50 gigawattituntia ja se riittää Raisio-konsernin lisäksi myös muille tehdasalueen yrityksille. Vuorokaudessa uusi laitos käyttää kahdesta kolmeen rekka-autollista puuhaketta, joka hankitaan noin sadan kilometrin säteeltä Raisiosta.
Raisio valmistaa Raision tehdasalueella elintarvikkeita ja niiden ainesosia sekä kalanrehuja. Vastuullisesti tuotetut tuotteet kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Investoinnin myötä Raision tehdasalueella tuotettavalla lämpöenergialla valmistettavien tuotteiden hiilijalanjälki pienenee merkittävästi.
Lisätiedot: