Year: 2017

Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille

Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.

Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.

Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.

ARVO-hanke

Lisätiedot:

Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385


Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin

Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.

Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.

Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.

Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.

Lisätiedot:

Tiedote

Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022

Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213


Meriaura Oy: VG EcoCoasterTM – Energiatehokas uuden sukupolven kuivalastialus

VG EcoCoasterTM on uusi erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka pystyy käyttämään voimanlähteenä bioöljyä. Laivakonseptin on kehittänyt turkulainen Meriaura Group yhteistyössä Foreship Oy:n ja Aker Arctic Technolog Inc:n kanssa. EcoCoaster-alukset on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivalastialukset. Alukset operoivat hieman alhaisemmalla nopeudella ja kuluttavat puolet vähemmän polttoainetta kuin tavanomaiset vastaavanlaiset alukset. Aluksissa on huomioitu kaikki lähivuosina voimaan astuvat merenkulun uudet ympäristömääräykset ja monelta osin nämä määräykset ylittyvät. Polttoaineen vähäisempi kulutus mahdollistuu rungon muodolla ja koneistolla, jotka on optimoitu alhaisemmalle nopeudelle avovesiolosuhteisiin.

Energiatehokkuuden lisäksi toinen merkittävä asia aluksissa on mahdollisuus käyttää bioöljyä. EcoCoastereissa on kaksi erillistä polttoaineen säilytys- ja käsittelyjärjestelmää; toinen biopolttoaineelle ja toinen diesel-polttoaineelle. Lisäksi laivojen pääkoneissa on katalysaattori, joka mahdollistaa hyvin alhaiset typenoksidipäästöt. Laivojen rungot on maalattu myrkyttömällä Ecospeed-maalilla, joka estää kasvuston muodostumista rungon pinnalle, joka parantaa energiatehokkuutta ja harjauksen tarpeen vähetessä myös estää haitallisten partikkeleiden kulkeutumista mereen. Painolasti- ja ruuman pesuvesien käsittelyjärjestelmä estää vieraslajien ja haitallisten aineiden leviämisen meriluontoon. Ympäristökuormitusta on vähennetty myös lämmön talteenotolla sekä käyttämällä energiatehokkaita LED-valoja aluksen asuintiloissa. EcoCoasterTM-konseptin alusten käyttämä jätepohjainen biopolttoaine valmistetaan konsernin omalla tuotantolaitoksella Uudessakaupungissa. Biopolttoainetta käytettäessä aluksen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa.

Meriaura Group on turkulainen merenkulkualan konserni, johon kuuluvat v. 1986 perustettu merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitseva yksityinen satama EcoPorts Finland Oy, sekä muita pienempiä biotalouden alan start up-yrityksiä. Konsernin rahtauksessa on tällä hetkellä 19 rahtialusta, joiden kuljetussuorite on lähes 3 miljoona tonnia. Perheyrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu, sekä ympäristöarvojen kunnioittaminen. Meriaura Group työllistää yhteensä n. 250 henkilöä ja yhtiön päätoimipiste sijaitsee Turussa.

 

Lisätiedot:

www.meriaura.fi


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi

Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi

Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi

Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995


Lisää osaamista maan kasvukunnon parantamiseksi

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono. Satoja rajoittavat muun muassa maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet. Lisäksi Suomessa ei ole kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa.

OSMO-hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kasvukunto-osaamisen ja tietämyksen kehittäminen. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.

Hankkeessa organisoidaan paras maan kasvukunnon hoidon tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään kasvukunnon hoidon menetelmiä ja tuotetaan työkalupakki maan kasvukunnon hoidon suunnitteluun. Toiminta tukee ravinteiden kierrätyksen ja resurssitehokkuuden paranemista sekä maatalouden vesiensuojelutavoitetta.

Tilatutkimustoimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Suomalaisia menetelmiä kehitetään ja ulkomaisia sovitetaan suomalaisiin oloihin. Viljelijöiden osaamista kehitetään järjestämällä kursseja talvella ja pellonpiennarpäiviä kesällä. Tiloille laaditaan myös tilakohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia.

Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi.

Lisätiedot:

OSMO-hanke: http://www.maan-kasvukunto.fi

Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin ylipisto, Ruralia-instituutti
jukka.rajala@helsinki.fi
+358 44 303 2210


Turun jätehuollossa LNG-käyttöinen kuorma-auto

Turku ottaa jätehuollossa käyttöönsä Gasumin hankkiman LNG-käyttöisen kuorma-auton. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua on voinut tankata Turussa viime syksystä lähtien sataman yhteydessä sijaitsevalta kaasutankkausasemalta. Syyskuussa 2016 alkaneessa, EU:n rahoittamassa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa testataan biokaasuautoja sekä biokaasun käytön kasvamista logistiikassa. Gasum haluaa hankkeen kautta todentaa kaasun hyötyjä raskaalle liikenteelle ja ympäristölle.

Gasumin hankkima LNG-käyttöinen Scanian kuorma-auto tulee ajamaan Kakolanmäen vedenpuhdistamolta jätevesilietettä Topinojan biokaasulaitokselle. Uusi kuorma-auto korvaa aiemmin väliä kulkeneen diesel kuorma-auton. Uusi kuorma-auto on Scanian ensimmäinen LNG-käyttöinen kaasukuorma-auto Suomessa.

Kakolan jätevedenpuhdistamon ja Topinojan jätekeskuksen väliä kulkevat LNG-käyttöiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tärkeä lisä Turun kiertotalouteen. Scanian kaasukuorma-auto alittaa selvästi Euro 6 -päästörajat. Hiilivetyä ja hiilimonoksidia ei käytännössä synny lainkaan. Typenoksideja ja pienhiukkasia syntyy huomattavasti vastaavaa dieselautoa vähemmän. Kun polttoaineena on nesteytetty biokaasu, ei laskennallisia hiilidioksidipäästöjä synny ollenkaan.

LNG on puhdas polttoaine, joka ei sisällä lähi-ilmaan vaikuttavia pienhiukkasia ja jonka hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähäiset. Suomen ensimmäiset LNG-kaasutankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Turussa. Seuraavat kaksi asemaa avataan Jyväskylään ja Vantaalle kesän 2017 aikana. Gasumin käyttöön tulee loppukeväästä myös toinen LNG-käyttöinen kuorma-auto Ivecolta. Se tulee ajamaan Vehmaan biokaasulaitokselta lannoitetta paikallisille maanviljelijöille.

Lisätiedot:

Stella Aaltonen, hankejohtaja, CIVITAS ECCENTRIC, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983


Kiertotalousosaamista meriklusteritoimijoille

Kiertotaloudella voidaan vaikuttaa positiivisesti yritysten liiketoimintaan ja kannattavuuteen edistäen samalla kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia. Turun yliopisto tarjoaa meriklusterille suunnattua uutta kiertotaloutta edistävää täydennyskoulutuskokonaisuutta "Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri". Koulutus toteutetaan 22.3.2017–1.3.2018. Kokonaisuus on laajuudeltaan 25 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa töiden ohella.

Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen meriklusteritoimijoille, erityisesti pk-yrityksissä työskenteleville ja yrittäjille.  Koulutukseen sisältyvät opintokokonaisuudet ovat kiertotalous, meriliikenteen ja -teollisuuden ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus, ympäristöoikeus, jätehuolto ja ympäristöjärjestelmät sekä lisäarvojen ja palveluiden luominen. Opinnot ovat korkeakoulutasoisia.

Koulutuksessa kiertotaloutta lähestytään nimenomaan meriklusterisidonnaisten yritysten näkökulmasta. Koulutuskokonaisuudessa tarkastellaan mukana olevien yritysten tuotanto-, työskentely- ja hankintatottumuksia. Näin pyritään luomaan uutta osaamista sekä uusia taloudellisia mahdollisuuksia osallistujayrityksille.

Ilmoittautuminen opintokokonaisuuteen on päättynyt, mutta koulutuksen lähipäivät ovat avoimia kaikille kohdealueen pk-yrityksille. Mukaan lähipäiville voi ilmoittautua, vaikka ei suorittaisikaan koko koulutusohjelmaa. Tulossa ovat seuraavat koulutuspäivät:

  • Meriliikenteen ja -teollisuuden ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus, 30.–31.5.2017, Turku
  • Jätehuolto ja ympäristöjärjestelmät, 7.–8.9.2017, Vaasa
  • Ympäristöoikeus, 8.–9.11.2017, Kokkola
  • Lisäarvojen ja -palvelujen tuottaminen, 24.-25.1.2018, Rauma

Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuspäiviin: mkkevents.utu.fi
Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -täydennyskoulutuskokonaisuus Turun yliopiston sivuilla.

Koulutuskokonaisuus kehitetään ja pilotoidaan osana Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -hanketta. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki.

Lisätiedot:

Talvikki Välimaa, Turun yliopisto
talvikki.valimaa@utu.fi
+358 40 779 9491


Doerz.co: Jakamistalouteen perustuva elämysten markkinapaikka

Doerz.co on jakamistalouteen perustuva markkinapaikka verkossa, jonka toimintaperiaatteena on tarjota elämyksellistä tekemistä paikallisilta paikallisille, paikallisilta turisteille sekä esimerkiksi paikallisilta ihmisiltä ryhmille ja kaveriporukoille. Palveluntarjoajan ei tarvitse olla ammattilainen vaan kuka tahansa voi tarjota esimerkiksi omaan lajiinsa, harrastukseensa tai taitoonsa liittyvää palvelua, josta saatavan kokemuksen haluaa jakaa muiden kanssa.  Yritys sai alkunsa tarpeesta luoda markkinoille uudenlaista, aidompaa ja paikallista elämystarjontaa.

Palvelu toimii doerz.co -sivuston kautta, jossa elämyksen ostaja tai myyjä rekisteröityy palveluun. Rekisteröitymällä voi sekä ostaa että myydä elämyksiä. Viestittely ostajan ja tarjoajan välillä tapahtuu joko yksityisesti tai julkisesti doerz.co -sivustolla.

Doerz Co Oy on alkujaan turkulainen vuonna 2016 perustettu startupyritys.

Lisätiedot:

doerz.co


KleenU: Tehokas, ekologinen ja täysin kemikaaliton pyyhepesuannostelija

KleenU-pyyheannostelijat tarjoavat luonnonmukaisen ja ekologisen pesun, joka ei sisällä säilöntäaineita tai muita kemikaaleja. Pyyhkeet ovat biohajoavia ja ne valmistetaan suomalaisesta havupuusta. Pesun kemikaalittomuus mahdollistaa monikäyttöisyyden. Pesukertaa kohden kuluu vain ruokalusikallinen vettä eikä tuotteen annostelija vaadi kiinteitä järjestelmiä. KleenU-pyyheannostelijan matkapakkaus on tehty kierrätettävistä materiaaleista. Automaattiannostelija pystyy hyödyntämään digitalisaatiota IoT järjestelmissä. Tämä mahdollistaa edullisimman, tehokkaimman ja turvallisimman pesun missä vain.

KleenU on suomalainen startupyritys, joka tähtää kansainvälisille markkinoille. Yrityksen toimipaikka sijaitsee Turussa.

Lisätiedot:

KleenU


Pumpa Design: Upcycle-tuotteita suomalaisesta kierrätystekstiilistä

Pumpa Design valmistaa suomalaisesta kierrätystekstiilistä upcycle-tuotteita. Upcycle tarkoittaa raaka-aineen arvoa nostavaa uusiokäyttöä tai uudelleen muotoilua. Hukkapalat, osittain haalistuneet tai tahriintuneet verhot ja pöytäliinat, vanhat vaatteet ja yrityksen oman tuotannon leikkausylijäämät saavat uuden elämän käytännöllisinä tuotteina.  Yrityksen tuotteet suunnitellaan raaka-ainelähtöisesti ja valmistuksesta vastaavat taitavat suomalaiset tekstiilikäsittelijät ja ompelijat.

Lohjalaisen yrityksen tuotteita valmistetaan kerätystä tekstiilistä sekä myös asiakkaiden omista kierrätyskankaista mittatilaustöinä. Yritys saa kierrätystekstiiliä yksityishenkilöiltä ja yhteistyökumppaneilta. Raaka-ainetta tilataan myös Turun seudun TST ry:n kautta, jossa lajitellaan Lounais-Suomen Jätehuollon keräämät poistotekstiilit. Yritys puhdistaa kaikki kierrätystekstiilit ekologisesti, ilman kemikaaleja ja vettä säästäen, pääasiassa otsonointi-käsittelyllä.

Pumpa Design aloitti toimintansa Turun ammattikorkeakoulun Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilottikokeilussa vuonna 2016. Yritysyhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Tulevaisuudessa yrityksen alkutuotanto tulee keskittymään entistä enemmän Turkuun raaka-aineen äärelle.

Lisätiedot:

Pumpa Design