Tekniset kierrot
Kiertotalouden keinoin päästövähennyksiä infrarakentamiseen
Turun kaupungin infrarakentamisen päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia laskeneen Rambollin selvityksen mukaan rakentamiseen liittyy runsaasti säästömahdollisuuksia. Laskelmia tehtiin osana Skanssin kaupunginosan innovatiivisiin ratkaisuihin liittyvää 6Aika-hanketta.
Selvityksessä tarkasteltiin muutamia Turussa rakentamiseen tulossa olevia kohteita. Esimerkiksi noin 300 metriä pitkän Skanssinkadun rakentamisen aiheuttamista päästöistä ja taloudellisista kustannuksista voitaisiin leikata noin 10 % hyödyntämällä ylijäämämaita ja maarakentamisen uusiomateriaaleja, vaikka haastavat pohjaolosuhteet Skanssissa vaativatkin päästöintensiivisiä kevennysratkaisuja.
Turussa rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä uutta katua. Mikäli kaikissa uusissa katuhankkeissa toteutettaisiin Skanssinkadun tarkastelussa tunnistetut päästövähennystoimenpiteet, vastaisi päästövähennys yli 60 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että infrarakentamisen päästöihin vaikuttavista ratkaisuista yli 90 % tehdään suunnittelun eri vaiheissa. Läpileikkaava kiertotalousajattelu suunnittelun ja toteutuksen eri tasoilla mahdollistaa merkittävät taloudelliset säästöt ja päästöjen leikkaukset.
Lisää tietoa infrarakentamisen päästöjen tarkastelusta löydät Turun kaupungin sivuilta tämän linkin takaa.
Lisätiedot:
Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki
taina.riekkinen@turku.fi
050 558 9261
Kuvalähde: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy
Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot – koulutusmateriaalit saatavilla
Toista sataa kiinnostunutta eri aloilta oli lokakuun alkupuolella kuulemassa 6Aika: CircVol -hankkeen koulutusiltapäivissä maarakentamisen keinoista kiertotalouden edistämiseksi. Teemaa lähestyttiin käytännönläheisesti eri suunnitteluportaiden, hankintojen ja toteutusvaiheen käytössä olevien keinojen kautta.
Kaikkien puheenvuorojen esitysmateriaalit on nyt julkaistu. Löydät kunkin esityksen pdf-muodossa alla olevien linkkien takaa.
Koulutuspäivä 1: Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Hankinnat osana laadukasta pima-kunnostusta – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Koulutuspäivä 2: Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, Ramboll Oy
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Turun Itäharjun alueen massasuunnittelu, pilaantuneet maat ja jätteet – Kim Brander, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Helsingin Kuninkaantammi, massojen hyötykäyttöä – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Koulutukset järjestettiin osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Molok Oy:n korttelikeräyskonsepti tuo jätteiden lajittelupisteet lähelle loppukäyttäjää
Molok Oy:n lanseeraamassa korttelikeräyskonseptissa pientaloasukkaat saavat käyttöönsä yhteiskeräyspisteet kierrätettäville jätelajeille, biojätteelle ja sekajätteelle. Korttelikeräyksen avulla voidaan järjestää 6-8 jätelajin keräys lähellä loppukäyttäjää kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Useilla omakotitaloalueilla ei ole kierrätysmahdollisuuksia, joten korttelikeräyskonseptin avulla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Moni omakotitaloasuja kuljettaa esimerkiksi kartongit ja maitopurkit autolla kauppojen pihojen kierrätyspisteisiin tai laittaa ne poltettavan jätteen joukkoon. Korttelikeräyksen tarkoituksena on tehdä kierrättämisestä tehokasta ja asukkaille vaivatonta.
Korttelikeräyksen avulla voidaan vähentää turhaa liikennettä sekä parantaa kerättyjen jakeiden kierrätysastetta. Keräysmenetelmää on testattu muun muassa Ruotsin Falunissa. Pilottipisteeltä tehtyjen sekajätteen koostumusselvitysten mukaan sekajätteeseen päätyi vähemmän pakkauksia ja paperia verrattuna kunnassa aiemmin tehtyihin analyyseihin. Pisteellä kerättiin kahdeksaa eri jaetta: sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, muovipakkauksia, metallia, väritöntä lasia sekä värillistä lasia. Korttelikeräyspisteet on tarkoitus sijoittaa asuinalueiden reunalle, asukkaiden kannalta luonnollisten kulkureittien varrelle. Keräysauto käy tyhjentämässä pisteet ajamatta varsinaiselle asuinalueelle. Tämä lisää asuinalueen turvallisuutta.
Korttelikeräystä pilotoidaan myös Suomessa, esimerkiksi Oulun Hiukkavaarassa. Uusia pilottikohteita kartoitetaan tällä hetkellä ympäri Suomea, mukaan lukien Lounais-Suomi.
Lisätiedot:
Jenni Rahkonen, kiertotalousasiantuntija, Molok Oy
jenni.rahkonen@molok.com
Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot - koulutuksia Turussa lokakuussa
Ylijäämämaiden hallinta aiheuttaa päänvaivaa kaupunkiseuduilla, maa-ainesten ottotoiminta painetta luonnonympäristöille, maamassojen kuljetus ympäristöhaittoja ja taloudellisia kustannuksia. Kiertotalous- ja päästötavoitteet kiristyvät. Maarakentamisen kiertotalouden edistämiseksi on tehtävissä paljon, ja näistä keinoista kerrotaan lokakuun koulutusiltapäivissä Turussa.
Koulutukset järjestetään 9.-11. lokakuuta klo 12 -16 Turun kaupungin auditoriossa osoitteessa Puutarhakatu 1. Koulutukset ovat maksuttomia ja sisältävät kahvituksen. Ilmoittautumislinkit löydät alta.
Maarakentamisen kiertotaloutta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: hankintojen, teknisten suunnitteluratkaisujen ja maankäytön suunnittelun kanteilta. Koulutuspäivät ja niiden ohjelmat ovat seuraavat:
9.10. klo 12 - 16
Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Pilaantuneisiin maihin liittyvät hankinnat – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.
10.10. klo 12 - 16
Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, UUMA3-ohjelma
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä.
11.10. klo 12 - 16
Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Itäharjun alueen kokonaisvaltainen maamassasuunnittelu – Kim Brander, Ramboll Oy
Maamassasuunnittelun ja maamassojen hallinnan keinoja ja tuloksia – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.
Koulutukset järjestetään osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Sivuvirtojen visualisoinneilla edistetään kiertotaloutta
Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa vuoden 2018 aikana karttavisualisointeja teollisuuden sivuvirroista. Suuri osa visualisoitavista sivuvirroista on nykyisin jätettä, joka usein kulkee tarpeettoman pitkiä maantieteellisiä matkoja. Monelle virralle olisi mahdollista löytää hyödyntäjä läheltä ja moni pieni virta voisi yhteen koottuna luoda kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällainen uusi mahdollisuus on esimerkiksi muovien uudelleenkäyttöön teollisessa mittakaavassa.
Kaikkea dataa ei visualisointien yhteydessä voida avata, sillä yksittäisen yrityksen tiedot saattavat sisältää liikesalaisuuksia. Visualisointi kuitenkin luo kokonaiskuvan materiaalien määristä ja liikkeistä. Syntyvät visualisoinnit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Visualisointien toivotaan herättävän pohdintaa jätevirtojen kustannuksista sekä auttavan alan toimijoita paikantamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia alihyödynnetyistä materiaaleista.
Visualisoinnit ovat osa Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanketta, jossa etsitään lisäksi muitakin keinoja helpottaa yritysten siirtymistä kiertotalouteen sekä luodaan toimintamalleja julkisen hallinnon palvelujen järjestämiseen. Yhtenä hankkeessa pohdittavana vaihtoehtona on niin sanottu kiertotalousasiamies-malli, jossa autettaisiin yrityksiä ja muita toimijoita kokonaisvaltaisesti kiertotalouteen liittyvissä asioissa, muun muassa sääntelyssä ja rahoituksessa.
Hanke on alkanut huhtikuussa 2018 ja kattaa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan. Visualisointeja julkaistaan vielä vuoden 2018 aikana hankkeen verkkosivuilla.
Lisätiedot
Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi
Twitter: @ovehak
Biohiilellä maatalouden ravinnekuormitusta vastaan
Uudenkaupungin Sirppujoella testataan biohiilen käyttöä suodatusmenetelmänä. Biohiiltä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseen.
Sirppujoen alajuoksulta on valittu koepelto, jonne rakennetaan allasmainen suodattamo. Biohiilellä ja puuhakkeella täytettävä suodattamo pidättää pelloilta salaojien kautta valuvaa vettä ja sen mukana vesistöihin päätyviä ravinteita. Suodattamo toimii kuin kosteikko, mutta on helpompi ja edullisempi rakentaa viettävän pellon yhteyteen. Suodatusteho perustuu biohiilen vedenpidätyskykyyn sekä bakteeritoimintaan: huokoinen biohiili imee itseensä runsaasti nestettä ja on houkuttava ympäristö maaperän bakteereille.
Uudenkaupungin ja Laitilan alueella kulkevan Sirppujoen lähialueen kuntien vesi otetaan makeanvedenaltaasta, jonne joki laskee. Joen vedenlaadun parantaminen edistää siis joen tilan lisäksi talousveden laatua ja pienentää sen puhdistamisen taakkaa. Alueen hapan, sulfiittipiitoinen maaperä on lisäuhka vesistöille, mutta biohiili voi parhaimmillaan estää myös siitä mahdollisesti huuhtoutuvien raskasmetallien pääsyä vesitöihin.
Biohiiltä tuotetaan biomassasta korkeissa lämpötiloissa kuivatislaamalla. Raaka-ainevaihtoehtoja on monia, esimerkiksi metsätalouden sivutuotteet, eloperäinen jäte tai varta vasten tarkoitusta varten kasvatettu puuaines. Eri raaka-aineesta valmistetut biohiilet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Vedenpidätyksessä erityisen hyvin toimii esimerkiksi pajusta valmistettu biohiili.
Huokoisuutensa ansiosta biohiili imee tehokkaasti vettä ja siihen liuenneita aineita, kuten juuri pelloilta valuvia ravinteita. Biohiileen sitoutuu myös esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkeaineita, joista osaa olisi vaikeaa poistaa vedestä muilla keinoin. Pääkaupunkiseudulla on paraikaa käynnissä biohiilen testaus kaupungin hulevesien puhdistuksessa. Vedenpuhdistamisen lisäksi mahdollisuuksiltaan moninaista biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannuksessa, viherrakentamisessa ja kosmetiikassa.
Rakennettava suodattamo tuottaa arvokasta tietoa biohiilen mahdollisuuksista. Se on osa suurempaa, Sirppujoen vedenlaadun parantamiseen ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen pyrkivää hanketta. Mukana ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ovat ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Uudenkaupungin Vesi. Alustavia tuloksia biohiilisuodattamosta odotetaan saatavaksi ensi vuoden syksyllä. Kaikkiaan hanke kestää vähintään kaksi vuotta, mutta suodattamo on toimintakelpoinen vielä tämän jälkeenkin.
Lisätiedot
Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi
Tekstiilijätteen jalostus kehittymässä – Varsinais-Suomeen kaavaillaan jalostuslaitosta
EU:n jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Varsinais-Suomeen on suunnitteilla poistotekstiilien jalostuksen pilottilaitos, joka jatkossa mahdollistaisi täysimittaisen jalostuslaitoksen rakentamisen koko Suomen tekstiilijätteiden käsittelyyn.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle on toukokuussa myönnetty tukea kahteen laitoksen perustamiseen ja tekstiilijätteen hyödyntämiseen tähtäävään hankkeeseen. Saadut rahoitukset on suunnattu jalostuslaitoksen toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Jalostuslaitoksen perustaminen edistäisi EU-velvoitteiden saavuttamista.
Varsinais-Suomen Liiton myöntämä AIKO-rahoitus tukee laitoksen liiketoiminnan suunnittelua. Sen avulla tehdään markkinakartoitus ja laaditaan laitoksen liiketoimintasuunnitelma. Hanke on alkanut toukokuussa 2018 ja kestää vuoden.
Käsittelylaitoksen alkuinvestointeihin ja kehittämiseen on puolestaan saatu tukea Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja kuntien jätelaitoksilta. Yhteensä 600 000 euron tuella on tarkoitus käynnistää jalostuslaitoksen pilottijakso laitehankintoineen ja suunnitella laitoksen myöhempää kehitystä. Kaksivuotinen hanke alkaa loppukesällä 2018.
Nyt rahoitusta saaneet toimet toteutetaan läheisessä yhteystyössä alan yritysten kanssa. Keskeisenä osapuolena mukana on myös Telaketju-verkosto, joka on Lounais-Suomen jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) vetämä yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää tekstiilien kestävää kiertoa. Telaketjun tavoitteena on edistää tekstiilin keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan kierrätystekstiiliä hyödyntävien yritysten tarpeisiin.
Lisätiedot
Sini Ilmonen, kiertotalousasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139
Energiapaaluilla hukkalämmöt käyttöön
Auringosta saatavaa lämpöenergiaa voitaisiin jopa Suomen leveysasteilla hyödyntää tehokkaammin – samoin kaikkea hukka- tai ilmaislämpöä. Lämmitysenergialle on vähiten tarvetta kesällä eli silloin kun energiaa olisi eniten saatavilla. Energian varastoinnin ja siirtämistapojen kehittäminen auttavat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.
Turun Ammattikorkeakoulun vetämä LÄMPÖÄ-hanke pyrkii tekemään lämpöenergian varastointimahdollisuuksia tunnetuksi ja lisäämään alan liiketoimintaa. Laajempana tavoitteena on energiamurros: jopa 90 % lämmitysenergiasta voitaisiin saada suoraan auringosta, jos kausivarastointi toimisi tehokkaasti.
LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan erityisesti energiapaalujen ja matalien porareikien käyttöä lämmön talteenottamisessa ja varastoinnissa (BTES eli Borehole Thermal Energy Storage). Energiapaalut ovat yksi tapa hyödyntää rakennuksen alla passiivisessa roolissa olevaa maamassaa lämpöakkuna: menetelmässä hukkaan menevää lämpöä ladataan rakennuksen perustuspaaluihin sijoitettujen keräimien kautta maahan tai maasta takaisin. Keräimissä kiertää vesi-alkoholiliuos, joka siirtää lämpöä. Lämpöä voidaan myös varastoida välissä vesitankkeihin. Tekniikka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevien rakennusten korjausten yhteyteen.
LÄMPÖÄ-hankkeen seurannassa on kolme rakennusprojektia: Skanssiin ensi vuonna valmistuva tornitalo, kaarinalainen nollaenergiatalo ja Turun AMK:n uusi kampusrakennus Kupittaalla. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi energianvarastoinnin koulutustarpeen selvitystä, rakennustapaohjeiden laatimista ja yrittäjille järjestettyjä tapaamisia. Osana hanketta kehitetään myös videoanimaatiota, jonka kautta energiajärjestelmää ja energiankulutusta havainnollistetaan. Pyrkimyksenä on, että pilottien ja yhteistyön myötä saadaan uutta tietoa lämpöenergian varastoinnista ja pidemmällä aikavälillä sen toiminnasta käytännössä.
Lämmönhukan vähentäminen ja lämpöenergian kerääminen käyttöön tekevät asumisesta kestävämpää. Ne vähentävät tarvetta hankkia ulkoista energiaa sekä pienentävät lämmityskuluja.
Lisätiedot
Rauli Lautkankare, projektipäällikkö
rauli.lautkankare@turkuamk.fi
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas paransi energiaomavaraisuuttaan aurinkosähköllä
Laitilassa vuodesta 1995 saakka suomalaisia ilahduttaneita juomanautintoja valmistanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on historiansa aikana opittu tuntemaan värikkään ja iloisen ilmeensä lisäksi vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä toiminnastaan. Vuosien saatossa tästä on muodostunut yritykselle tapa toimia, mikä on tuonut mukanaan myös useampia tunnustuksia tehtaan ympäristöystävällisyydestä, muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Hinku-palkinnon muodossa. Tähän asti merkittävimmän tunnustuksen vastuullisesta toiminnastaan yritys sai vuonna 2016, jolloin Greenpeace nimesi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Suomen vihreimmäksi panimoksi.
Vuodesta 2001 lähtien tehtaalla on käytetty sähköenergian lähteenä ainoastaan tuulivoimaa – ensimmäisenä tuotantolaitoksena Suomessa – ja keväällä 2018 yritys investoi myös aurinkosähköön aurinkovoimalan muodossa. Investoiminen omaan energiantuotantoon oli luonteva seuraava askel ympäristötietoiselle yritykselle. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan aurinkovoimalan suunnitteli kotimainen Naps Solar Systems Oy, joka myös valvoi voimalan toteuttamisen ja valmisti järjestelmässä käytettävät aurinkopaneelit.
Tehtaan katolle asennettiin kaiken kaikkiaan 668 aurinkopaneelia, jotka tuottavat tehoa yhteensä 200,4 kilowatin verran. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sähköenergian tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat olleet nollassa jo lähes 20 vuotta, joten investoinnilla parannetaan yhtiön energiaomavaraisuutta. Ja koska ympäristöystävällisyys ja jatkuva parantaminen kaikessa ovat molemmat olennaisia osia Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimintaa, voivat kuluttajat jatkossakin nauttia Wirvoitusjuomatehtaan juomista huoletta ja hyvillä mielin.
Lisätiedot
Rami Aarikka, toimitusjohtaja
rami.aarikka@laitilan.com
Muovisen pakkausjätteen kiinteistökohtainen keräys hyvässä vauhdissa Laitilassa ja Uudessakaupungissa
Muovisen pakkausjätteen kiinteistökohtainen erilliskeräys aloitettiin Laitilassa ja Uudessakaupungissa vuoden 2017 alussa. Laitilalainen Jätehuolto M. Helistölä Oy aloitti palvelun kiinnostusta osoittaneiden yhteydenottojen perusteella. Palvelukokeilu aloitettiin taloyhtiöissä ja hyvien kokemusten perusteella sitä on sittemmin laajennettu myös omakotikiinteistöille tietyillä alueilla. Tällä hetkellä mukana on jo kymmeniä taloyhtiöitä ja kotitalouksia. Palvelua laajennetaan jatkossa yhteydenottojen ja kysynnän mukaan.
Pakkausmuovin erilliskeräys on asiakkaalle edullista, helppoa ja ekologista. Uusiokäyttöön päätyvästä muovimateriaalista ei tarvitse maksaa sekajätteestä perittävää jätteenkäsittelymaksua, muovijätettä ei tarvitse itse kuljettaa yleisiin keräyspisteisiin ja kerätty muovi päätyy Suomen Uusiomuovi Oy:n osoittamaan paikkaan raaka-aineeksi uusiomuovin valmistukseen. Keräys ei myöskään aiheuta ylimääräisiä kuljetuspäästöjä, sillä muovi kerätään kaksilokeroiseen jäteautoon samalla reitillä sekajätekeräyksen kanssa. Loppukesällä muovimateriaalin jatkokuljetus tehostuu entisestään Jätehuolto M. Helistölän aloittaessa pakkausmuovin paalauksen Laitilassa. Näin muovimateriaali jatkaa matkaansa hyödyntämispaikkaan rekkakuljetuksina tehokkaasti pakattuna.
Muovipakkaukset saadaan puhdistettua helposti kotioloissa uusiokäyttöä varten. Useimmat kovat elintarvikepakkaukset kestävät tiskikoneen, joten niitä voi sijoittaa tiskikoneen yläkoriin tiskien väliin jääviin koloihin puhdistumaan. Käsin puhdistettaessa kannattaa hyödyntää muuhun tiskaukseen käytettävä pesuvesi. Pakkausten tulee antaa kuivia ennen keräysastiaan laittoa ja sisäkkäin voi pakata samanlaiset pakkaukset, mutta ei erilaisia muovilaatuja.
Lisätiedot
Laura Sahlbom, Jätehuolto M. Helistölä Oy
laura.sahlbom@helistola.fi
Teksti: Laura Sahlbom
Kuva: Kuljettaja Sami Laaksonen kehuu Kalannin vanhainkodin keräysmuovin laatua erinomaiseksi
