Tekniset kierrot

Väitöskirja avaa kierrätysliiketoiminnan edellytyksiä

Ensimmäinen kiertotalouteen keskittyvä väitöskirja julkaistiin Turussa 2015. KTT Nina Aarras väitteli kierrätysliiketoiminnasta Turun kauppakorkeakoulussa. Talousmaantieteen alaan kuuluva väitöstutkimus on nimeltään Toisen jäte on toisen raaka-aine – Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena.

Tutkimuksessa Aarras paneutuu kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen yrityksille tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä siihen, miten kierrätysliiketoiminta voi tukea taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Aarras tarkasteli Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena.

Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta hyötyjen muodostuminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin prosessoinnin tarve ja sen laatu, mutta myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti.

Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisäämistä sekä kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista.

Lisätiedot:

Turun yliopiston tiedote

Tutustu Nina Aarraksen väitöskirjaan


Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Ainespuun taloudellista arvoa tarkasteltiin Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen metsävaroja, erityisesti ainespuuta eli tukki- ja kuitupuuta tarkasteltiin Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen aluetutkimuskurssille yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa tehdyssä harjoitustyössä. Työn tavoitteena oli selvittää keskeisimpiä ainespuuta tuottavia alueita, niiden puuntuotantopotentiaalia sekä arvioida metsätilastojen avulla niiden taloudellista arvoa Varsinais-Suomessa. Tarkastelussa mukana olivat kolme puulajia – kuusi, mänty ja koivu. Harjoitustyön tuloksena syntyi paikkatietoaineisto puuston kokonaistilavuudesta ja puulajien vuotuisen kasvun arvosta yleistettynä 250 m x 250 ruutukokoon Varsinais-Suomen alueella.

Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen arvottamia luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Palveluihin sisältyy muun muassa virkistysmahdollisuuksien ja luonnontoiminnan lisäksi myös rakennustarvikkeet. Vaikka ekosysteemipalveluilla on rahallisen arvon ohella ennen kaikkea itseisarvoa, on niiden taloudellinen arvottaminen yksi tapa tuoda palvelut yhteismitallisesti ja paremmin esille suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ekosysteemipalvelujen arvon määrittäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja tämä huomattiin myös harjoitustyötä tehdessä. Määritetty taloudellinen arvo on ainoastaan arvio.

Satelliittiaineistoja tarkasteltaessa ja metsävarojen taloudellista arvoa määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös se, että kaikkien metsäalueiden biomassaa ei voida laskea hyödynnettävän puukaupassa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat suojelu- ja luonnonsuojelualueet sekä kaavoitetut virkistysalueet. Myös tausta-aineistona käytetty maaperä- tai kasvupaikkaluokitus voi aiheuttaa vaihtelua tuloksiin.

Analyyseissä käytetyt puuston tilavuusaineistot perustuivat Luonnonvarakeskuksen/Metlan VMI-aineistoihin (valtakunnan metsien inventointi), joista tuorein, VMI11, on kerätty vuosina 2009­–2013.

Lisätiedot:

Laura Lähteenmäki, projektisuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
laura.lahteenmaki@varsinais-suomi.fi


Teollisilla symbiooseilla yritysten resurssit kiertoon

Kiertotalouden kehittymistä edistävät tehokkaasti yritysten välille syntyvät teolliset symbioosit. Symbiooseilla tarkoitetaan yritysten hukkaresurssien tai tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttöä joko oman yritystoiminnan osana tai yhteistyönä toisten yrittäjien kanssa. Teollisilla symbiooseilla tarkoitetaan myös muun muassa tuotanto- ja toimistotilojen sekä vajaalla käytöllä olevan kuljetuskapasiteetin jakamista ja yhteiskäyttöä.

Varsinais-Suomessa yritysten välisiä teollisia symbiooseja edistetään Sitran ja Motivan kehittämän FISS-toimintamallin (Finnish Industrial Symbiosis System) avulla. Toimintamalli perustuu yritysten aktiiviseen kontaktointiin sekä työpajoihin, joissa yritysten välille pyritään löytämään kiertotalouteen perustuvaa yhteistyötä ja hyödyntäjiä niin aineellisille kuin aineettomillekin resursseille. Työpajassa yritykset pääsevät tutustumaan toistensa sivuvirtoihin ja esittelemään omat resurssinsa.

Teollisten symbioosien kautta yritykset voivat saada ylimääräiset materiaalinsa kiertoon tai hyötykäyttöön, löytää ylijäämäraaka-aineita toisen yrityksen tuotannosta, hyödyntää paremmin muun muassa vajaakäytössä olevia tuotantotiloja, tehostaa nykyistä toimintaansa sekä luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Hukkaresurssin muuttuessa raaka-aineeksi tai tuottavaksi resurssiksi säästetään parhaimmassa tapauksessa molempien osapuolien kustannuksia ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia.

Teollisten symbioosien edistämistyö on Varsinais-Suomessa aloitettu EU:n aluekehitysrahaston rahoittamassa FISS Varsinais-Suomi -hankkeessa (1.9.2015 – 31.12.2016). Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valonian ja Turku Science Parkin kanssa. Tahot toimivat myös Varsinais-Suomen virallisina FISS-toimintamallin alueellisina koordinaattoreina.

Lisätiedot:

www.teollisetsymbioosit.fi

Timo Mieskonen
timo.mieskonen@turkuamk.fi
fiss@turkuamk.fi
+358 50 5985 915

 


Kaavatyössä linjataan keskeisten luonnonvarojen käyttöä

Varsinais-Suomessa on käynnissä luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö. Kaavatyössä käsitellään kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttöä ja potentiaaleja. Työ nivoutuu erottamattomasti yhteen maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien turvaamisen kanssa.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti vaihemaakuntakaavatyön laadinnan vuoden 2015 lopussa. Tarve työlle liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Keskeisiä muutoksia aiheuttavat myös kansalliset lainsäädännölliset muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen siirtymisessä.

Kaavatyön sidosryhmätyöskentelyssä tullaan hyödyntämään Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman luonnonvarafoorumin tilaisuuksia. Foorumissa on tällä hetkellä käynnissä asiantuntijayhteistyö liittyen alueen kiertotalouden tavoitteisiin. Lisäksi foorumin puitteissa järjestetään temaattisia kokouksia ajankohtaisista aiheista.

Lisätiedot:

Heikki Saarento, suunnittelujohtaja
Timo Juvonen, ympäristösuunnittelija
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija

etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi


Varsinais-Suomen materiaalivirtaselvitys valmistuu 2017

Varsinais-Suomen materiaalivirrat selvitetään osana tekeillä olevaa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa. Selvityksen tilaavat Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy  ja se valmistuu vuonna 2017. Selvityksen myötä alueen potentiaalit muun muassa kiertotalouteen liittyen saadaan paremmin näkyviin.

Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto kuvaa massayksiköin (tonneina) luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun ainemäärän. Tämä ainemäärä sekä sen suhde muihin kansantalouden kokonaissuureisiin kuvaa kansantalouden materiaaliriippuvuutta ja taloudellisen toiminnan ympäristöön kohdistamaa painetta. Erityinen huomio on kiinnittynyt bruttokansantuotteen ja sen tuottamiseksi tarvittavan ainemäärän suhteen kehityskulkuun.

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi


Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa jätevedestä

Jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä turkulaisille kiinteistöille. Laitos valmistui 2009 Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen.

Lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa uusiutuvasta energialähteestä – puhdistetusta jätevedestä. Se kierrättää puhdistetun jäteveden lämpöpumpun kautta, joka ottaa talteen jäteveden sisältämän lämpöenergian kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa lisäksi kaukojäähdytystä.

Lisätiedot:

Kakolan lämpöpumppulaitos


Smart Chemistry Park on kemian alan kiihdyttämö

Vuoden 2015 alussa Raisio Oyj:n tehdasalueella aloitti toimintansa Smart Chemistry Park (SCP), kemian alan kasvuyritysten kiihdyttämö. Smart Chemistry Parkissa toimivat pk-yritykset jalostavat biomassoja, kierrätysmateriaaleja ja teollisia sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi kansainvälisille markkinoille. Smart Chemistry Parkin yritykset ovat edelläkävijöitä omilla liiketoimintasektoreillaan.

Smart Chemistry Parkin yritysten ydinosaaminen on kemia ja sen eri osa-alueet. Erityisosaamisellaan yritykset tarjoavat tuotteita tai teknologiaosaamista laajalle teollisuussektorille, esimerkiksi rakennus-, metalli-, energia-, paperi-, pakkaus- ja life science -aloille. Yrityspuiston verkosto sisältää myös konsultoivia yrityksiä, joiden osaaminen täydentää arvoketjua muu muassa kemikaaliturvallisuuteen sekä immateriaalioikeuksiin liittyvillä palveluilla.

Smart Chemistry Park onnistui jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana keräämään saman katon alle 11 kemian alan yritystä. Lisäksi noin 30 kasvuyritystä tekee tiivistä yhteistyötä keskittymän kanssa, ja jopa sadat alan toimijat kuuluvat toiminnan ympärille syntyneeseen sidosryhmäverkostoon.

Lisätiedot:

Linda Fröberg-Niemi, Business Development Manager, Chemical Industry and Cleantech
linda.froberg-niemi@turkusciencepark.com
+358 50 587 3441

 


Kiertotalouden yrityskehittämö Bastu edistää kiertotaloutta

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama Bastu on yrityskehittämö, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla.

Bastun idea syntyi yrittäjien toiveesta saada tukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämieen. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.

Bastun avulla voidaan aikaansaada konkreettisia kiertotaloutta ja kuudennen aallon yritystoimintaa tukevia ratkaisuja; uusia bisnesinnovaatioita, olemassa olevien yritysten toiminnan suuntaamista kiertotaloutta edistäviksi ja olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittämistä.

Bastun toiminnan rahoittavat Sitra ja Turun kaupunki.

Lisätiedot:

Keijo Koskinen
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Markku Wilenius
markku.wilenius@utu.fi
+358 50 592 9121