pilvi

Uusi klusteri vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta Turun seudulla

Rakentamiseen liittyy paljon erilaisia ympäristöhaasteita, joiden ratkaiseminen vaatii onnistuakseen toimivia työkaluja ja ongelmiin pureutumista jo rakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennettu ympäristö ja sen ylläpito kuluttaa tällä hetkellä runsaasti luonnonvaroja, joten kestämättömiin toimintapoihin puuttuminen on väistämätöntä, mikäli halutaan siirtyä kohti vihreämpää rakennusalaa. Tällä hetkellä jopa 50 % maapallon raaka-ainevaroista kulutetaan rakentamiseen, 40 % kaikesta tuotetusta energiasta käytetään rakennusten ylläpitämiseen ja 30 % kaikesta syntyvästä jätteestä on peräisin rakentamisesta tai erilaisten rakennusten purkutöistä.

Turun seudulla rakennusalan aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin on vastattu perustamalla rakentamisen kiertotalouteen keskittynyt 3C-klusteri (circular construction cluster). Klusteri on kevään 2020 aikana toimintansa aloittanut osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen Turun seudun yrityksiä, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä julkisen ja kuntapuolen toimijoita, edistäen rakennusalan siirtymää kohti kiertotaloutta. Klusteriin on koottu rakentamisen eri arvoketjun vaiheessa toimivia tahoja. Tarkoituksena on löytää liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, joilla pystytään vauhdittamaan rakennusalan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Klusteritoiminnalla pyritään myös rakentamaan Turun seudulle vahvaa innovaatiotoimintaa ja eri tahojen osaamista hyödyntävää yhteistyötä. Toimintaa on valmisteltu erilaisten teeman ympärille keskittyneiden työpajojen merkeissä kesästä 2019 lähtien.

Klusterin tavoitteena on tukea Turun seudun yrityksiä siirtymisessä kohti kiertotalouden mukaista kestävää liiketoimintaa. Rakentamisen kiertotalous tarjoaakin yrityksille useita eri työkaluja, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, neitseellisten luonnonvarjojen säästämisen sekä materiaalien uudelleen käytön ja uusien liiketoimintamallien omaksumisen.

3C-klusterin toimintaa koordinoi Turku Science Park. Yrityspuolelta osaamiskeskittymää vetää Paraisilla toimiva kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja sovellusten toimittamiseen kesittynyt Nordkalk. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärillä on jo ennestään vahva rakennusteollisuuden keskittymä. Kalkkikivi on myös keskeinen raaka-aine rakennusteollisuudessa; sitä käytetään mm. betonin sekä muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa. Nordkalkin tavoitteena on olla alansa johtava toimija, joka keskittyy vastuullisiin kalkkikivipohjaisiin ratkaisuihin.

Lisätiedot

3C-klusterin esittely, aikataulu ja yhteystiedot


Maarakentamisen päästölaskenta -webinaarin esitysmateriaalit tutustuttavissa

Maarakentamisen päästölaskenta -webinaari järjestettiin 2.6.2020. Tapahtuma kokosi yhteen kaiken kaikkiaan 54 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa eri toimialoilta.

Webinaarissa kuultiin puheenvuorot Saila Pahkakankaalta (Ramboll), Janne Pesulta (SYKE) sekä Johanna Korpikoskelta (Turun kaupunki). Pääpuheenvuoron pitänyt Saila Pahkakangas kertoi monipuolisesti päästölaskennan teoriasta ja käytetyistä menetelmistä erilaisin case-esimerkein. Janne Pesun puheenvuoro käsitteli vuoden 2020 lopulla julkaistavaa SYKEn Päästölaskentatietokantaa. Johanna Korpikoski lähestyi puheenvuorossaan teemaa Turun Skanssin keskuspuiston työryhmän näkökulmasta.

Tutustu webinaarissa pidettyihin esityksiin alla:

Saila Pahkakangas: Päästölaskennan teoriaa, menetelmät & case-esimerkit

Janne Pesu: SYKEn Päästötietokanta

Johanna Korpikoski: Turun kaupungin kommenttipuheenvuoro, Skanssin keskuspuiston työryhmä

Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol-hanketta.

Lisätietoja:
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi

 


Betonijäte End of Waste -koulutuksen materiaalit nyt saatavilla

Osana 6Aika: CircVol-hanketta 1.4.2020 järjestettiin webinaarimuotoinen koulutus liittyen betonijätteen End of Waste -asetukseen. End of Waste -termillä (EoW) tarkoitetaan jonkin tietyn jätteen tai jätevirran jätteeksi luokittelun päättymistä. EoW-statuksen saanut jäte tai jätevirta voi palata markkinoille tuotteena, mikäli se täyttää tuotteelle asetetut tietyt ehdot.

Suomessa valmistellaan tällä hetkellä ensimmäistä kansallista EoW-asetusta. Kansallisia EoW-asetuksia harkitaan, mikäli kyseessä on merkittävä materiaalivirta, jota tuottaa, valmistaa tai käsittelee useampi eri toiminnanharjoittaja. Nyt tekeillä oleva betonijätteen EoW-valmistelu toimii Suomessa EoW-asetusten ns. ennakkotapauksena. Asetuksen tavoitteena on mm. edistää kestävän kiertotalouden valtavirtaistumista sekä korkeamman jalostusasteen materiaalihyödyntämistä ja innovaatioita. Tarkoituksena on myös tehdä selvä ero ns. jätemaailman (MARA-asetus) ja ns. tuotemaailman välille.

Betonijäte End of Waste -koulutuksen vetäjänä toimi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta.  Koulutuksen järjesti Varsinais-Suomen liitto. Mukaan webinaariin oli kutsuttu kuntien ja yritysten edustajia.

Koulutusmateriaaliin pääset tutustumaan täällä: https://kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/wp-content/uploads/2020/04/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf


Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi


Tutustu Turussa järjestetyn Uusiomateriaalien hankinta -koulutuksen materiaaleihin

6Aika: CircVol-hankkeen puitteissa 21.1.2020 järjestetty Uusiomateriaalien hankinta -koulutus keräsi yhteen varsinaissuomalaisten kuntien työntekijöitä Turun kaupungin Kaupunkiympäristön toimitiloihin Turun satamaan.

Tilaisuudessa käytiin läpi uusiomateriaalien hankintaprosessiin liittyviä vaiheita. Kouluttajaksi tilaisuuteen saapui Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.

Koulutuksessa läpikäytyjä teemoja:

  • Tyypillisimmät maarakentamisen uusiomateriaalit Suomessa (pääpaino MARA-materiaaleissa)
  • Maarakentamisen kannalta materiaalien valintaan vaikuttavat ominaisuudet
  • Uusiomateriaalien huomioiminen suunnittelussa ja hankinta-asiakirjoissa
  • Vähähiilisyys ja kiertotalouden periaatteet hankintakriteereissä
  • Kilpailutus ja urakoitsijan/materiaalitoimittajan valinta
  • Uusiomateriaalien hankinnan edellytykset

Käy tutustumassa: Uusiomateriaalien hankinta -koulutus 21.1.2020, materiaalit

(Artikkelikuva ja kuva: Katja Lehtonen)

Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi


Tutustu Betonimurskeen hyödyntäminen -tilaisuuden materiaaleihin

Betonimursketta on käytetty Suomessa tie- ja katurakenteissa 1990-luvun alusta lähtien. Laatuvaatimukset täyttävä betonimurske on useimmilta ominaisuuksiltaan luonnonkiviainesta vastaava ja suurta kantavuutta vaativiin kohteisiin jopa parempaa maarakennusmateriaalia.

Betonijätettä on karkeasti arvioitu muodostuvan Suomessa vuositasolla noin 1,5 milj.t. Tavoitteena on kierrättää kaikki mielekkäästi kierrätettävissä oleva betonijäte infra- ja maarakenteisiin.

6Aika: CircVol-hanke järjesti tiistaina 28.1. Turussa koulutustilaisuuden betonimurskeen hyödyntämisestä.

Tilaisuudessa käytiin läpi seuraavia aihealueita:

  • Betonimurske materiaalina
  • Betonimurskeen laadunhallinta (purusta maarakentamiseen)
  • Uusiomateriaali- ja betonimurskerakentamisen ohjeistus
  • Betonimurskerakenteiden suunnittelu, mitoitus, hankinta, rakentaminen ja kunnossapito
  • Muut rakenteet ja niiden huomioiminen
  • Betonimurske ja ympäristö

Käsiteltyihin teemakokonaisuuksiin pääset tutustumaan tästä.

Lisätietoja:
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi


Maamassat kartalle -työpajasta ideoita ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen

Arviot Turun seudulla syntyvästä maa- ja kiviainesjätteen määrästä vaihtelevat 200 000-400 000 tonnin välillä. Todennäköisesti ylijäämämaita ja -kiviaineksia
syntyy mittavien rakennushankkeiden aikana vieläkin enemmän, sillä pelkästään Saramäen maa-ainesterminaaliin on tuotu vuoden 2019 aikana 300 000 tn maa- ja kiviaineksia. Purkujätteitä Varsinais-Suomessa syntyy VAHTI-tietojärjestelmän mukaan noin 200 000 tn (V-S liitto, 2017).

Kokonaisuudessaan hallinnoitava volyymi on valtava. Ylijäämämaiden ja purkujätteistä jalostettavien uusiomateriaalien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä voitaisiin pienentää syntyviä jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja ja läjitystilaa sekä pienentää materiaalien kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä - mahdollisesti jopa rakentamisen kustannuksia. Tällainen kiertotalousperiaatteita noudattava toimintatapa vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä, tiedonjakoa ja ennakoivaa suunnittelua.

Yhteistyötä ja tiedonjakoa edistääkseen Varsinais-Suomen liitto ja Kiertomaa Oy järjesti 14.11.2019 CircVol- ja CIRCWASTE -hankkeiden yhteistyönä Turun
seudun ylijäämämaita ja maanrakentamiseen kelpaavia purkujätteitä kartoittavan työpajan.

Maamassat -kartalle -työpaja järjestettiin Turussa 14.11.2019. Työpajan päätavoitteena oli jakaa tietoa Turun seudun kuntien tulevista rakennuskohteista ja niistä syntyvistä massoista sekä löytää paikkoja, joissa ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen voisi olla mahdollista. Samalla testattiin uudenlaista osallistavaa toimintatapaa yhteistyön edistämiseksi.

Työpajaan kutsuttiin Turun seudun kuntien edustajia, rakennusalan yrityksiä sekä uusiomateriaalitoimittajia. Työpajassa kartoitettiin 33 lähivuosien rakennuskohdetta, joissa syntyy tai hyödynnetään ylijäämämaa-aineksia tai uusiomateriaaleja.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Titta Vikstedt (Kiertomaa Oy/CIRCWASTE-hanke), titta.vikstedt@kiertomaa.fi

Maamassat kartalle -työpajan loppuraportti


Hesburger: Ravintoloiden työvaatemallistossa ja terassikalusteissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja

Hesburger lanseesari vuonna 2018 ravintolatyöntekijöilleen suunnitellun vaatemalliston, jossa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja sekä kestäviä valmistusmenetelmiä. Uusi mallisto otetaan käyttöön asteittain, kun vanhat työvaatteet on ensin kulutettu loppuun. Esimerkkejä mallistoon sisältyvistä vaatteista sekä niihin käytetyistä materiaaleista:

T-paidat: Valmistusmateriaalina uudelleen kuidutetut tekstiiliteollisuuden leikkuujätepalat.

Kauluspaidat, lippalakit ja vyöt: Raaka-aineena kierrätetyistä muovipulloista valmistettu polyesteri. Esimerkiksi yhteen työpaitaan on hyödynnetty 18 muovipulloa. Vuoden 2017 loppuun mennessä Hesburgerin työvaatteisiin ja muihin asusteisiin oli käytetty 250 151 kierrätysmuovipulloa.

Farkut: Valmistusmateriaalina kierrätyspuuvilla, jossa elastaanin osuus alle 5 %. Elastaanin vähäinen määrä mahdollistaa sen, että farkut voidaan kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.

Loppuun kulutetuista työvaatteista tehdään Hesburgerin omiin ravintoloihin säänkestäviä terassikalusteita, joiden käyttöikä on jopa 50 vuotta. Terassikalusteiden valmistusmateriaalina hyödynnetään käytöstä poistuvista työvaatteista ja muusta kierrätysmuovista (mm. yhtiön oman toiminnan kautta syntyvä kirkas muovikalvo) jalostettua komposiittia. Yhteen terassipöytään käytetään yhteensä 175 kg työvaatteita ja 175 kg muovijätettä.

Varsinais-Suomessa näitä terassikalusteita ja työvaatteita voi bongata esimerkiksi Hesburger Raision ravintolasta.

Työvaatteet valmistaa suomalainen Touchpoint Oy, joka on erikoistunut muun muassa ekologisten työvaatteiden valmistukseen.


Lisätiedot:
https://www.hesburger.fi/hesburger-yrityksena/vastuullisuus

(kuva: Hesburger)


Tutustu Turussa 5.9.2019 järjestetyn MARA-asetuskoulutuksen materiaaleihin

6Aika: CircVol-hanke järjesti 5.9.2019 MARA-asetukseen liittyvän koulutuksen varsinaissuomalaisten kuntien edustajille. MARA-asetus on Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). Asetus pyrkii edistämään jätteiden hyödyntämistä lainsäädännön avulla. Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ns. MARA-ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.

Syyskuun koulutuksessa Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntija kävi läpi asetuksen keskeisimmän sisällön ja soveltamisohjeen. Esimerkkikohteen, Turussa Vaasanpuistossa sijaitsevan materiaaliterminaalin esitteli Rambollin edustaja. Kommennttipuheenvuoro kuultiin valvovalta viranomaiselta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Tutustu koulutuksessa läpikäytyyn MARA-asetuksen materiaalin tästä.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi


Nyt on veden vuoro - KIPSI-hanketta käynnistetään laajalla yhteistyöllä

Eduskunta linjasi rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kolmelle vuodelle yhteensä 45 milj. euroa, josta myönnettiin vuodelle 2019 n. 15 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella taataan jatkuvuutta ja tehoa tarvittaviin toimiin matkalla vesien hyvään tilaan. Ohjelmalla halutaan erityisesti vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön ja käyttää siihen uusia innovatiivisia keinoja. Iso osa ohjelmaa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke, jossa on tarkoitus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä tavoitteena vähentää pelloilta Saaristomereen päätyvää fosforikuormitusta.

KIPSI-hanke on parhaillaan järjestäytymässä. Kipsiä levitetään suurimaksi osaksi vuosina 2020-2021 ja tänä vuonna panostetaan tilakontakteihin, neuvontaan ja sopivien kohdealueiden suunnitteluun. Hankkeeseen toivotaan kipsin käyttöön halukkaita viljelijöitä osoittamaan, että tehokkaat vesiensuojelutoimet voidaan ottaa käyttöön. Parhaimmillaan kipsinlevitys voi leikata puolet kiintoaine- ja partikkelifosforikuormituksesta ja liukoisen fosforin kuormituksesta neljänneksen. Valuma-aluetasolla tällä saadaan jo näkyvää vaikutusta.

Kipsistä ei ole haittaa maataloustuotannolle toimittaessa tutkittujen periaatteiden mukaan ja sillä voidaan jopa parantaa peltomaan rakennetta. Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla viljelykasvit käyttävät tehokkaammin maassa olevia ravinteita ja sitäkin kautta huuhtoutumisriski pienentyy. Hankkeessa käytettävä kipsi on fosforihappoteollisuudessa syntyvää sivutuotetta, joka on tuotteistettu maanparannusaineeksi. Hankkeessa varmistetaan, että kipsi ei sisällä haitta-aineita ja sen käyttö on turvallista. Kipsikäsittelystä on jo saatu hyviä tuloksia SAVE-hankkeesta (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä), jossa pilotoitiin kipsinlevitystä Aurajoen sivujoen Savijoen alueella. Kipsinlevitystä pyritään kohdentamaan yhtenäisille alueille ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan veden laatua tarkkailemalla.

(Teksti: Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus)


Lisätiedot:

Mikko Jaakkola, mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi, p. 0295 022 870
https://ymparisto.fi/kipsinlevitys


Finnfoam: Kierrätyssäkkien avulla muovieristeiden hukkapalat saadaan uusiokäyttöön

Eristevalmistaja Finnfoam on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa muovieristejätteiden kierrätysjärjestelmän. Yhtiön FF-kierrätyssäkeillä kerätään muovieristejätteet niin rakennustyömailta kuin rautakaupoistakin. Kerätyt jätteet hyödynnetään Salossa uuden FF-SILENT palo- ja äänieristystuotteen raaka-aineeksi. Kierrätetty muovieristemateriaali hyödynnetään uuden keraamipohjaisen FF-SILENT -massan tekoon, jonne se rouhitaan täyteaineeksi. FF-SILENT -massa toimii sekä äänieristeenä että palosuojuksena. Sen avulla voidaan esimerkiksi loivilla katoilla korvata kovan villan käyttö FF-EPS -eristeiden päällä katteen alustana. Aluksi keräystoiminta käynnistyy Etelä-Suomessa muun muassa Turun alueella.

Muovieristeiden käyttö erilaisissa rakennuskohteissa on lisääntynyt niiden hyvien ominaisuuksien kuten kestävyyden, homehtumattomuuden ja päästöttömyyden ansiosta. Samanaikaisesti niistä syntyvän hukkamateriaalin määrä kuitenkin kasvaa. Koska yli jääneet eristepalat ovat kestomuovia eli kierrätettävissä ja ominaisuuksiltaan erinomaisia on Finnfoam päättänyt lanseerata erilliset kierrätyssäkit niiden talteen ottamiseksi hyötykäyttöä varten.

Finnfoam toimittaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen maksutta FF-kierrätyssäkit, joihin voi kerätä muovieristeiden ylijäämäpalat ja leikkuujätteet. Kierrätyssäkkiin kelpaavat EPS, XPS- ja PIR-eristeiden jätteet riippumatta siitä mikä yritys ne on valmistanut.

Kun kierrätyssäkki täyttyy, Finnfoamin kuljetusliike hakee ne pois eristeiden toimituksen yhteydessä. Sen lisäksi, että yhtiö saa raaka-ainetta palo- ja ääneneristystuotteisiinsa, muovieristeiden kierrätyksestä hyötyvät myös jätemaksuissa säästävät rakennusliikkeet ja yksityiset rakentajat. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitus pienenee.

FF-SILENT-tuotantolinja käynnistyy yhtiön Salon tehtaalla syksyllä 2019. Finnfoamin arvion mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä saadaan kerättyä useita tuhansia kuutioita muovieristeistä jäävää hukkamateriaalia.

Lisätiedot:
www.finnfoam.fi