Author: pilvi

Hääpukuliike Unelma: Kierrätettyjä hääpukuja Kaarinasta

Hääpukuliike Unelma on Kaarinassa sijaitseva käytettyjen hääpukujen myyntiin erikoistunut liike. Liike avasi ovensa joulukuussa 2018. Kaikki Unelmassa myytävät puvut ovat käytettyjä tai käyttämättömäksi jääneitä hääpukuja. Valikoimassa olevat puvut ovat alun perin joko hääpukuliikkeestä ostettuja tai pukuompelijalla teetettyjä. Valikoimasta saattaa myös löytyä hääpukuliikkeistä tulleita yksittäisiä sovituskappaleita. Kuka tahansa voi tuoda oman pukunsa liikkeeseen myytäväksi, kunhan se on alle kuusi vuotta vanha. Unelma ei osta hääpukuja, vaan välittää ne myyjän puolesta ostajalle. Kaikki myynnissä olevat puvut löytyvät Unelman internet-sivuilta.

Unelma haluaa toiminnallaan edistää ympäristötietoista kuluttamista: kaiken ei tarvitse olla uutta. Ympäristöystävällisen hääpuvun hankinta ei ole enää vain harvojen luksusta tai luopumisen kautta tehty valinta – se on mahdollisuus kenelle tahansa. Unelman toimintaperiaatteena on tarjota sama palvelu ja sama kokemus, oli puku sitten käytetty tai uusi, sillä hääpuvun hankintaan liittyy yleensä paljon toiveita, odotuksia ja tunteita.


Lisätiedot

Annukka Viitanen, puh. 045 332 4426
https://haapukuliikeunelma.com/


Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskokeilu toteutetaan Lounais-Suomen Jätehuollon alueella

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt testaavat sähkölaiteromun keräystä suoraan taloyhtiöiden jätepisteiltä. Huhtikuun loppuun asti kestävään keräyskokeiluun osallistuu kymmenkunta mukaan valittua taloyhtiötä Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta. LSJH:n SER-keräyskokeilun avulla halutaan selvittää, onko kiinteistökohtainen keräys tehokas tapa parantaa sähkölaitteiden kierrättämistä ja vähentää niiden päätymistä vääriin jäteastioihin. LSJH:n alueelta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että osa sähkölaitteista päätyy edelleen virheellisesti metallijätteen sekaan.

Parhaillaan meneillään olevassa keräyskokeilussa mukana olevien taloyhtiöiden jätepisteillä on erillinen jäteastia, jonne asukkaat voivat lajitella rikkinäiset pienikokoiset sähkölaitteet. Isommat sähkölaitteet voi toimittaa maksutta jollekin LSJH:n 12 lajitteluasemasta sekä kierrätyskeskuksiin tai laitteita myyviin liikkeisiin. Tarvittaessa uljetusavuksi voi tilata LSJH:n maksullisen noutopalvelun.

Keräyskokeilu on osa 6Aika: tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen noutopalvelujen ja keräystapojen kehittämistä. Hankkeessa selvitetään ja kokeillaan resurssitehokkaita tapoja edistää sähkölaitteiden kierrätysastetta sekä tuottaa tietoa tuottajavastuuyhteisölle ja LSJH:lle.

Kokeilun tuloksista tiedotetaan kesällä 2019.

Lisätiedot:
Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi


Föli-fillarit - Uusi ja nopea liikkumismuoto Turun keskusta-alueella

Turun kaupunkipyöräjärjestelmä Föli-fillarit otettiin käyttöön 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä ja pyöräasemista, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Föli-fillarit on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen liikkumiseen keskusta-alueella. Alkuvaiheessa pyöriä on järjestelmässä 300 ja pyöräasemia 34 sekä kolme lyhyemmän ajan paikallaan olevaa POP UP-asemaa. Asemaverkosto ulottuu Kupittaalta Turun satamaan saakka. Ainutlaatuisen koko järjestelmästä tekee se, että pyörät ovat käytössä ympäri vuoden. Talvikaudeksi pyöriin vaihdetaan nastarenkaat.

Uutena palvelukokonaisuutena järjestelmän ohella lanseerattiin myös kulttuuripolku, joka tuo push-up -viestien välityksellä käyttäjilleen tietoa Turusta ja erilaisista tapahtumista. Jokainen pyöräasema sisältää majakan, jonka luona on kullekin asemalle ominainen digitaalinen lähiympäristö omine sisältöineen.

Kaupunkipyörät on integroitu osaksi Turun seudun joukkoliikenne Fölin palveluja. Turun kaupungin vahvana tarkoituksena on luoda Föli-fillareista pysyvä osa kaupungin liikkumisen palveluja. Taustalla on myös sitoutuminen kestävän kasvun ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Föli-fillareiden käyttäjäksi voi rekisteröityä Fölin verkkosivuilla. Rekisteröitymiseen vaaditaan sähköpostiosoite, puhelinnumero ja maksukortti.

Järjestelmän tilaajana on Turun kaupunki ja kaupunkipyöräkokonaisuus on osa kestävän liikkumisen CIVITAS ECCENTRIC -hanketta.

Lisätiedot

www.foli.fi/kaupunkipyorat

 

Kuva: Mirjami Aaltonen


Muovisen pakkausjätteen kiinteistökohtainen keräys hyvässä vauhdissa Laitilassa ja Uudessakaupungissa

Muovisen pakkausjätteen kiinteistökohtainen erilliskeräys aloitettiin Laitilassa ja Uudessakaupungissa vuoden 2017 alussa. Laitilalainen Jätehuolto M. Helistölä Oy aloitti palvelun kiinnostusta osoittaneiden yhteydenottojen perusteella. Palvelukokeilu aloitettiin taloyhtiöissä ja hyvien kokemusten perusteella sitä on sittemmin laajennettu myös omakotikiinteistöille tietyillä alueilla. Tällä hetkellä mukana on jo kymmeniä taloyhtiöitä ja kotitalouksia. Palvelua laajennetaan jatkossa yhteydenottojen ja kysynnän mukaan.

Pakkausmuovin erilliskeräys on asiakkaalle edullista, helppoa ja ekologista. Uusiokäyttöön päätyvästä muovimateriaalista ei tarvitse maksaa sekajätteestä perittävää jätteenkäsittelymaksua, muovijätettä ei tarvitse itse kuljettaa yleisiin keräyspisteisiin ja kerätty muovi päätyy Suomen Uusiomuovi Oy:n osoittamaan paikkaan raaka-aineeksi uusiomuovin valmistukseen. Keräys ei myöskään aiheuta ylimääräisiä kuljetuspäästöjä, sillä muovi kerätään kaksilokeroiseen jäteautoon samalla reitillä sekajätekeräyksen kanssa. Loppukesällä muovimateriaalin jatkokuljetus tehostuu entisestään Jätehuolto M. Helistölän aloittaessa pakkausmuovin paalauksen Laitilassa. Näin muovimateriaali jatkaa matkaansa hyödyntämispaikkaan rekkakuljetuksina tehokkaasti pakattuna.

Muovipakkaukset saadaan puhdistettua helposti kotioloissa uusiokäyttöä varten. Useimmat kovat elintarvikepakkaukset kestävät tiskikoneen, joten niitä voi sijoittaa tiskikoneen yläkoriin tiskien väliin jääviin koloihin puhdistumaan. Käsin puhdistettaessa kannattaa hyödyntää muuhun tiskaukseen käytettävä pesuvesi. Pakkausten tulee antaa kuivia ennen keräysastiaan laittoa ja sisäkkäin voi pakata samanlaiset pakkaukset, mutta ei erilaisia muovilaatuja. 

Lisätiedot

http://www.helistola.fi/

Laura Sahlbom, Jätehuolto M. Helistölä Oy
laura.sahlbom@helistola.fi

 

Teksti: Laura Sahlbom
Kuva: Kuljettaja Sami Laaksonen kehuu Kalannin vanhainkodin keräysmuovin laatua erinomaiseksi


HUB Turku - Yhteisöllinen työn ja tekemisen keskus Turun ydinkeskustassa

HUB Turku on yhteistyöskentelytila, jonka toiminta-ajatuksena on toimia kohtauspaikkana eri alojen toimijoille ja opiskelijoille. Tavoitteena on saattaa yhteen yrittäjiä ja luovia ihmisiä sekä luoda heille yhteistyön kautta mahdollisuuksia menestyä. HUB Turku on avannut alkuvuodesta 2018 yhteisöllisen työtilan Turkuun osoitteeseen Eerikinkatu 7. Aikaisemmin yhdistyksellä on ollut pop-up -työtila. Eerikinkadun työtila sopii kaikille yhteisöllisestä työstä ja kokeilukulttuurista kiinnostuneille. Tiloista voi hankkia itselleen tai organisaatiolleen työpöydän juuri silloin kuin sitä tarvitsee tai pysyvästi pidemmäksi aikaa. Varsinaisia toiminnan kohderyhmiä ovat muun muassa startupit, yrittäjät, yhdistystoimijat, etätyöntekijät sekä tapahtumajärjestäjät.

Kiertotalouden näkökulmasta yhteisötyöskentelytila hyödyntää vahvasti jaettuja resursseja ja mahdollistaa sen, että kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Eerikinkadun tiloissa on modernien toimistopalvelujen sekä neuvottelu- ja oleskelutilojen lisäksi muun muassa äänitysstudio sekä työpaja, jossa voi rakentaa prototyyppejä. Yhteisöllisen työtilan tavoitteena on myös elävöittää kaupungin keskustaa ja lisätä modernia kaupunkikulttuuria.

HUB Turku ry perustettiin vuonna 2016 ja sen parissa toimii tällä hetkellä 7 henkilöä.

Lisätiedot

HUB Turku

Peter Fagerström
peter@hubturku.com

Artturi Elovirta
artturi@hubturku.com

 


Mainosbanderolleille uusi elämä kierrätystuotteiden raaka-aineina

Turussa hyödynnetään jätteeksi päätyneitä mainosbanderolleja kierrätystuotteiden raaka-aineena. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki aloittivat yhteistyöprojektin mainosbanderollien keräämiseksi uusiokäyttöön vuonna 2014 ja nykyisin työssä on mukana myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideasta syntyneellä ajatuksella banderollien uusiokäytöstä halutaan myös herätellä huomaamaan erilaisten materiaalien mahdollisuudet varsinaisen käyttötarkoituksen ulkopuolelta.

Mainosbanderollit ovat usein kertakäyttöistä tavaraa, jotka joutuvat roskiin, kun siihen painettu kuva vanhenee. Pelkästään Turun kaupungilta syntyy vuodessa yli 700 mjätteeksi päätyvää banderollimateriaalia. Banderollituotteita on kierrätetty uusiokäyttöön Turun tapaan myös muualla maailmassa yksittäisten pienten yritysten toimesta. Jotta banderollin elinkaari olisi mahdollisimman pitkä, on jo niiden suunnitteluvaiheessa huomioitava mahdollinen uusiokäytettävyys.

Uusiokäyttöön kerätyistä banderolleista on tähän mennessä valmistettu esimerkiksi asusteita sekä niitä on hyödynnetty taideteosten pohjana ja erilaisissa tapahtumissa näköesteinä, pimennysverhoina sekä katoksina. Tähän mennessä banderolleja on kerätty mm. Turun kaupungilta, Turun kaupunginteatterilta sekä Ruisrockilta.

Uusiokäyttöön haluttava banderollimateriaali käy läpi erilaisia vaiheita ennen kuin se päätyy varsinaiselle loppukäyttäjälle. Banderollimateriaalia hankitaan eri yrityksiltä ja organisaatioilta toimialasta riippumatta. Kerätyt banderollit merkitään kierrättämisen koordinoinnin helpottamiseksi. Tämän jälkeen banderollit varastoidaan ja niistä otetaan mitat ja kuva, jonka jälkeen tiedot syötetään Turun ammattikorkeakoulun ylläpitämään tietokantaan, josta halukkaat voivat katsella valikoimaa ja pyytää tarvitsemiaan banderolleja.

Banderollien valmistusmateriaalit vaihtelevat suuresti. Käytössä on mm. paksuja PVC-pohjaisia materiaaleja, kuten umpi- tai reikävinyylibanderolleja sekä polyesteripohjaisia materiaaleja, kuten ohut lippukangas tai Decotex-kangasbanderolleja. Jälkikäsittelyssä banderolleihin lisätään kiinnityksen mahdollistavia kujia, purjerenkaita ja kedernauhoja. Nämä elementit voivat helpottaa banderollin uusiokäyttöä. PVC-pohjainen reikävinyyli on yleisin banderollimateriaali, jota Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa on käsitelty.

Projektissa tehdään yhteistyötä sekä materiaalin käyttäjien että materiaalia kierrätykseen antavien tahojen kanssa. Mukaan hyödyntämisprojektiin ovat tervetulleita kaikki halukkaat.

Turun ammattikorkeakoulun banderollivalikoimaa pääsee tarkastelemaan kiertotalouskeskus Topinpuiston verkkosivujen kautta.

Lisätiedot

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Lähiproteiinia ruokaketjuun uusista kotimaisista lähteistä

Suomalaista valkuaisomavaraisuutta on mahdollista parantaa hyödyntämällä entistä enemmän uusia kotimaisia proteiinilähteitä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Muutos tietää ruokapöytään lisää kotimaisia kasviksia, kalaa sekä sieniä ja hyönteisiä.

Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko kotieläinten rehuihin lisättävässä täydennysvalkuaisessa, joka on yleensä ulkomaisesta soijasta, rypsistä tai rapsista tiivistettyä rehua. Esimerkiksi vuonna 2013 täydennysvalkuaisena käytettyjen yleisimpien kasvien kotimainen tuotanto kattoi vain noin 15 prosenttia niiden käytöstä Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeessa laaditaan erilaisia ratkaisuja, joilla päästäisiin parempaan valkuaisomavaraisuuteen. Eri vaihtoehdoille tehdään ympäristövaikutuksien elinkaariarviointi, jotta tuotteet ovat vertailtavissa ympäristönäkökulmasta. Elinkaariarvioinnissa tuotteen koko elinkaaren päästöt allokoidaan tuotetulle proteiinimäärälle. Proteiinin ravitsemuksellisen arvon merkitys on erittäin suuri ruokaraaka-aineiden kestävän käytön ja ympäristövaikutusten kannalta. Mitä pienemmällä raaka-ainemäärällä ja mitä kevyemmällä prosessoinnilla korkea ravitsemuksellinen arvo saadaan aikaan sitä parempi.

Suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneet palkokasvilajit ovat hyviä esimerkkejä korkean ravitsemusarvon ja alhaisen luonnonvarojen käyttötason tuotteista.  Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

ScenoProt on Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima hanke, joka rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.

ScenoProt-hanke puolessatoista minuutissa:

www.luke.fi/scenoprot

Lisätiedot:

Anne Pihlanto, erikoistutkija Luke
anne.pihlanto@luke.fi
p. 029 532 6438


Kotipellon puutarha: Mimis Versoja symbioosissa Sybimar Oy:n kanssa

Kotipellon puutarhassa on viljelty vihanneksia jo 20 vuoden ajan. Perheyrityksen päätarha sijaitsee Nousiaisissa. Lisäksi yrityksellä on puutarha Uudessakaupungissa. Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha, joka työllistää nykyisin yli 20 henkilöä. Kotipellon puutarha on suuruudeltaan 2 800 neliötä, kaikki kylvöstä sadonkorjuuseen ja tuotteiden pakkaukseen tehdään käsityönä.

Yritys aloitti erikoissalaattien ja yrttien viljelyn vuonna 2009, jonka jälkeen se on profiloitunut monipuolisena versojen ja syötävien kukkien tuottajana. Tällä hetkellä Kotipellon puutarhalla on viljelyssä yli 100 eri lajiketta. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluvat Mimis Versot.

Uudenkaupungin puutarha on luomupuutarha, joka on lähes hiilineutraali, suljetun kierron tuotantolaitos. Yritys tekee yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, jonka tarjoamalla suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja lähiruokaa paikallisesti ja vähäisin päästöin. Yrityksen tuoteperheen Mimis Versot viljellään Uudenkaupungin puutarhassa. Kasvihuone, jossa luomuversoja viljellään, sijaitsee Sybimar Oy:n kalankasvattamon yläpuolella.

Sybimar Oy:n suljetun kierron tuotantolaitoksessa syntyvät jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kalankasvattamosta syntyvä hiilidioksidi ohjataan yläpuolella sijaitsevaan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Sybimar Oy:n voimalaitoksen lämmöntuotanto hyödynnetään veden lämmityksessä Sybimarin kalankasvattamossa ja sen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneiden lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalankasvattamon biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen biokaasuna tai biopolttoaineena. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet lämpiävät ja tuottavat sähköä mm. kalanperkuujätteillä.

Mimis Versot -tuoteperheen ekologisuus kattaa koko tuotteen elinkaaren; pakkausrasia on kierrätettävä ja pakkauksessa käytetty muovikääre on maatuva.

Lisätiedot:

www.mimis.fi

 


Sybimar Oy ja Biolinja Oy: Yhteensovitettu suljetun kierron vesiviljely ja bioenergian tuotanto

Sybimar Oy on rakentanut suljetun kierron ekosysteemin, jossa prosessissa syntyvät jätteet, energia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään takaisin energian- ja elintarviketuotantoon. Tavoitteena on, että koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali.

Suljetun kierron pilottilaitos sijaitsee Uudessakaupungissa. Sen osia ovat vesiviljely (kalankasvatus), kasvihuone, biokaasulaitos sekä bioöljyn tuotanto. Vuosien kehitystyön tuloksena Sybimar on rakentanut täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kaloja kuivalla maalla, kestävällä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus. Kalankasvatuksessa syntyvät ravinnepitoiset vedet ohjataan kiertovesilaitoksen päällä sijaitsevaan kasvihuoneeseen kasvien hyödynnettäväksi. Kasvihuoneessa viljeltävät kasvit ovat luomuhyväksyttyjä. Kasvihuoneesta ja kalanviljelystä syntyvä biojäte voidaan vielä uudelleen hyödyntää joko biokaasuna tai biopolttoaineena.

Konseptiin kuuluvan Biolinja Oy:n biokaasulaitoksella biokaasusta tehdään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Biokaasun tuotanto tukee hajautetun energiantuotannon tavoitteita. Biolinja vastaanottaa Sybimarissa syntyvien jätteiden lisäksi koko Lounais-Suomen alueen kotitalouksien erilliskerätyt biojätteet. Biokaasulaitos tuottaa energian Sybimarin suljetun kierron ekosysteemiin ja lisäksi kaukolämpöä Vakka-Suomen Voiman kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön käyttäjiä ovat mm. Uudenkaupungin autotehdas ja kotitaloudet.

Kaikki biokaasulaitokselle tuleva biojäte kiertää. Biokaasun tuotannossa hajoamaton biojäte, mädätysjäännös, on runsaasti kasvuravinteita sisältävä lannoitevalmiste. Tuote hyödynnetään Uudenkaupungin alueella peltoravinteina korvaten mineraalilannoitteita.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi
www.biolinja.fi


Meriaura Oy: VG EcoCoasterTM – Energiatehokas uuden sukupolven kuivalastialus

VG EcoCoasterTM on uusi erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka pystyy käyttämään voimanlähteenä bioöljyä. Laivakonseptin on kehittänyt turkulainen Meriaura Group yhteistyössä Foreship Oy:n ja Aker Arctic Technolog Inc:n kanssa. EcoCoaster-alukset on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivalastialukset. Alukset operoivat hieman alhaisemmalla nopeudella ja kuluttavat puolet vähemmän polttoainetta kuin tavanomaiset vastaavanlaiset alukset. Aluksissa on huomioitu kaikki lähivuosina voimaan astuvat merenkulun uudet ympäristömääräykset ja monelta osin nämä määräykset ylittyvät. Polttoaineen vähäisempi kulutus mahdollistuu rungon muodolla ja koneistolla, jotka on optimoitu alhaisemmalle nopeudelle avovesiolosuhteisiin.

Energiatehokkuuden lisäksi toinen merkittävä asia aluksissa on mahdollisuus käyttää bioöljyä. EcoCoastereissa on kaksi erillistä polttoaineen säilytys- ja käsittelyjärjestelmää; toinen biopolttoaineelle ja toinen diesel-polttoaineelle. Lisäksi laivojen pääkoneissa on katalysaattori, joka mahdollistaa hyvin alhaiset typenoksidipäästöt. Laivojen rungot on maalattu myrkyttömällä Ecospeed-maalilla, joka estää kasvuston muodostumista rungon pinnalle, joka parantaa energiatehokkuutta ja harjauksen tarpeen vähetessä myös estää haitallisten partikkeleiden kulkeutumista mereen. Painolasti- ja ruuman pesuvesien käsittelyjärjestelmä estää vieraslajien ja haitallisten aineiden leviämisen meriluontoon. Ympäristökuormitusta on vähennetty myös lämmön talteenotolla sekä käyttämällä energiatehokkaita LED-valoja aluksen asuintiloissa. EcoCoasterTM-konseptin alusten käyttämä jätepohjainen biopolttoaine valmistetaan konsernin omalla tuotantolaitoksella Uudessakaupungissa. Biopolttoainetta käytettäessä aluksen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa.

Meriaura Group on turkulainen merenkulkualan konserni, johon kuuluvat v. 1986 perustettu merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitseva yksityinen satama EcoPorts Finland Oy, sekä muita pienempiä biotalouden alan start up-yrityksiä. Konsernin rahtauksessa on tällä hetkellä 19 rahtialusta, joiden kuljetussuorite on lähes 3 miljoona tonnia. Perheyrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu, sekä ympäristöarvojen kunnioittaminen. Meriaura Group työllistää yhteensä n. 250 henkilöä ja yhtiön päätoimipiste sijaitsee Turussa.

 

Lisätiedot:

www.meriaura.fi