Author: pilvi

Osallistava digitaalisuus mahdollistaa ruoankulutuksen ja ruokahävikin seurannan tutkimusravintola Flavoriassa

Syksyllä 2018 Turun Kupittaalle avattu Turun yliopiston Flavoria on lounasravintola sekä kahvila – välipalamyymälä, jota operoi Sodexo. Ravintola toimii monitieteellisenä tutkimuslaboratoriona ja siellä ruokaileva asiakas voi halutessaan osallistua yliopiston tutkimustoimintaan. Varsinaiseen tutkimuskäyttöön ravintolan otettiin keväällä 2019.

Flavoriassa tehdään tutkimustyötä, jossa kävijät pääsevät osaksi tulevaisuuden ruokien ja ruokailutottumusten kehittämistä. Ravintolassa tehtävä tutkimustyö antaa uusia mahdollisuuksia tutkia ihmisen kokemusta ruuasta luonnollisessa lounasympäristössä sekä muunneltavassa ruokailu- ja tapahtumatila Aistikattilassa. Aistikattila toimii myös moniaistisen kokemisen koelaboratoriona.

Kiertotalouden näkökulmasta ravintolassa tehtävä tutkimus antaa tietoa esimerkiksi siitä, syödäänkö valittu ruoka ja kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy. Näiden lisäksi ruokailijat pääsevät testaamaan uusia digitaalisia ja teknologisia kuluttajakokemuksia kehittäviä ratkaisuja. Akateemisen tutkimuksen lisäksi Flavoria palvelee myös yrityksiä, jotka voivat hyödyntää esimerkiksi Aistikattilaa liiketoimintansa ja asiakaskokemuksena kehittämiseen.

Ravintolan asiakkaat voivat osallistua tutkimukseen älypuhelimeen ladattavan MyFlavoria-ruokatieto- ja tutkimussovelluksen avulla. Sovelluksen käyttäjä osallistuu uusien ruokailuratkaisujen kehittämiseen, oppii mm. omasta ravinnonsaannistaan ja mahdollisesti synnyttämästään ruokajätteestä sekä hyötyy kanta-asiakaseduista. Sovelluksesta löytyvät myös kaikki ajankohtaiset tiedot käynnissä olevista tutkimuksista, maistiaisista sekä tutkimustuloksia.

Flavoria-konseptin rakentamisen taustalla on Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Flavoria palvelee erityisesti monitieteistä tutkimusta ja sen aktiivisiin hyödyntäjiin kuuluu viisi Turun yliopiston tiedekuntaa.

 

Lisätiedot:

Tieteellinen tutkimus: Mari Sandell, 0403524149, masaarim@utu.fi

Kaupallinen tutkimus: Mari Norrdal, 0405502471, manorr@utu.fi

www.flavoria.fi

 

Kuva: Turun yliopiston viestintä/Hanna Oksanen


Kiertotalouden hyviä käytänteitä kaavoittajille ”Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa” -seminaarista

Maankäytön suunnittelun lakisääteisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävän kehityksen toteutumista. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii muutoksia yhteiskunnan ajattelu- ja toimintatapoihin. Mitkä ovat kaavoittajien vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistämisessä? Miten hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan ympäristön ja talouden kannalta edulliset ratkaisut alueiden toteutusvaiheessa?

Circwaste– ja 6Aika: CircVol -hankkeet järjestävät 7.5. Turun Forum Marinumissa tilaisuuden, jossa tarjotaan konkreettisia keinoja kiertotalouden edistämiseksi kaavoittajien päivittäiseen työhön. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja maa-ainesten, energiantuotannon ja ympäristörakenteiden parhaista käytänteistä ja niiden toteuttamisen mahdollistamisesta kaavoituksessa. Tilaisuus on keskusteleva ja vuorovaikutteinen – tervetuloa mukaan oppimaan ja esittämään omat näkemyksesi!

OHJELMA:

12:00  TILAISUUDEN AVAUS

Maanrakentaminen ja kiviainekset

Maanrakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla (Joni Salminen, Suomen ympäristökeskus)

Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (Mika Räisänen, Geologian tutkimuskeskus)

Kommenttipuheenvuoro (Tarkentuu)

Uudet energiajärjestelmät

Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa (Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu)

Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa (Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuoro: Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä (Ari Säteri, Torppalan ekokylä)

KAHVITAUKO

Ympäristö- ja vesistövaikutukset

Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa (Taina Riekkinen, Turun kaupunki)

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset (Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuoro: Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Tuulissuo-Avantin alue (Juha Mäki, Liedon kunta)

 

Ilmoittaudu mukaan: https://www.lyyti.fi/reg/KIERTOTALOUS_KAAVOITUKSESSA_JA_MAANKAYTON_SUUNNITTELUSSA_6484

 

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)

Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)

 


Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta

Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma ”Kierrätyksestä kiertotalouteen – tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa”. Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.

Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.

Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017.  Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.

 

Lisätiedot

Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi


”Nyt puhutaan tekstiileistä” -blogisarja avaa tekstiilien kiertotaloutta kuluttajille

Telaketju-hankkeen ”Nyt puhutaan tekstiileistä” -blogi kertoo videoiden ja asiantuntijahaastattelujen avulla tekstiilien kiertotaloudesta kuluttajille. Blogisarjassa käsitellään mm. poistotekstiilejä, erilaisia tekstiilimateriaaleja sekä tekstiilien huoltoa ja niiden kestävää valmistusta tekstiilialan ammattilaisten näkökulmasta. Näiden lisäksi blogissa käsitellään konkreettisia kokemuksia koko Telaketju -hankkeen varrelta. Blogin sisällöstä on vastannut erillinen toimituskunta, joka koostuu Turun ammattikorkeakoulun, Lounais-Suomen Jätehuollon sekä REMEOn edustajista. Kaikki blogisarjan seitsemän osaa on nyt julkaistu. Voit tutustua blogin eri teemoihin klikkaamalla kunkin teeman otsikkoa:

Osa 1. Mitä on poistotekstiili?
Poistotekstiili on omistajalleen tarpeettomaksi jäänyttä tekstiilimateriaalia. Poistotekstiiliksi luokitellaan uudelleenkäytettävät tekstiilit sekä käytöstä poistetut tekstiilimateraiaalit.

Osa 2. Erilaiset tekstiilimateriaalit. Mistä tunnistaa laadukkaan tekstiilin?
Tekstiilin laadukkuus riippuu materiaalin ominaisuuksista. Helposti nyppääntyvät kankaat ovat todennäköisesti jo uusina pörröisiä tai nukkamaisa. Tällainen kangas kulahtaa mitä luultavammin nopeasti. Materiaalien tarkkailun lisäksi voit kuluttajana kiinnittää huomiota myös kankaan materiaalien alkuperään sekä valmistustapaan ja -maahan.

Osa 3. Tekstiilien kestävä valmistus. Miten vaatteista tehdään laadukkaita ja kestäviä? 
Tuotteen suunnitteluvaiheessa leikkuujätetteen määrään kiinnitetään huomiota ja kestävä tekstiilituotanto synnyttää sitä mahdollisimman vähän. Tekstiilien valmistajat myös testaavat erilaisia materiaaleja saadakseen selville sopivat materiaaliyhdistelmät ja sidokset. Sellaisenaan uudelleenkäytettäviksi soveltuvat parhaiten luonnonmateriaaleista, kuten villasta, silkistä tai puuvilalsta valmistetut tekstiilit.

Osa 4. Tekstiilien huolto. Miten tekstiilejä huolletaan oikein? 
Tekstiilien oikea huolto lisää niiden käyttöikää. Tästä syystä eri materiaaleille annettuja hoito-ohjeita kannattaa noudattaa. Mikäli vaatteessa ei ole näkyviä tai vaikeasti poistettavia tahroja, usein pelkkä tuuletus käytön jälkeen riittää.  Materiaalien perusominaisuuksien opettelu auttaa vaatteiden huollossa, mutta ennen kaikkea myös käytännöllisten ostopäätösten tekemisessä.

Osa 5. Keräys ja lajittelu. Missä kuluttajien poistotekstiiliä kerätään ja mitkä ovat keräyksen edellytykset? 
Turun seudulla poistotekstiilejä voi viedä Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tai lajitteluasemille. Tarpeettomaksi jääneitä tekstiilejä voi viedä suoraan myös Texvexille sen aukioloaikoina. Varsinaisia keräyspisteitä on Topinojan, Korvenmäen, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa sekä Auranmaan, Kemiönsaaren, Korppoon, Paimion, Perniön ja Yläneen lajitteluasemilla. Keräykseen tuotavien tekstiilien tulee olla puhtaita ja kuivia, jotta ne eivät vahingoita muuta keräyserää.

Osa 6. Kansallinen yhteistyö. Mitä kaikkea Telaketjussa on tehty? 
Telaketjussa on tehty  mm. erilaisia selvityksiä, kokeiluja, suunnitelmia ja tutkimuksia sekä annettu viestintää, valistusta, ohjausta ja koulutusta niin kuluttajille kuin mukana olleille yrityksillekin. Telaketjussa kerrytetty osaaminen jatkuu yrityksissä. Hyväksi todettuja käytänteitä viedään eteenpäin, ja tutkimuksissa ja kokeiluissa syntyneitä mahdollisuuksia lähdetään kehittämään isommalla konsortiolla tai yrityksen sisällä.

Osa 7. Tekstiilien kestävä tulevaisuus. Miltä näyttää tekstiilien kestävä tulevaisuus?
Digitaalisaatio luo uudentyyppistä liiketoimintaa ja palveluita tekstiiliteollisuuden ympärille. Tekstiileihin voidaan asentaa esimerkiksi tunnistussiru, jonka avulla kuluttaja saa tietoa pesukerroista ja kierrätysmahdollisuuksista. Nykyisin myös tekstiilien koko valmistusprosessin voi jäljittää esimerkiksi vaatteisiin liitettävän QR-koodin avulla. Erilaiset vaatteiden lainauspalvelut puolestaan mahdollistavat tekstiileille moninkertaisen määrän käyttäjiä ja käyttökertoja. Tavoitteena on, että entistä suurempi osa poistotekstiilistä voidaan tulevaisuudessa kierrättää.

Lisätiedot

Telaketju-blogi


Metsäteollisuuden sellupohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään peltomaiden parannuksessa

Vuoden 2018 alussa alkanut Soilfoodin Ravinnekuitu-hanke tutkii selluteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen vaikutuksia ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Metsäteollisuudesta syntyy vuosittain satoja tuhansia tonneja kuitupitoisia sivuvirtoja, joille ei ole ollut hyötykäyttöä. Luonnonvarakeskuksen tekemien tutkimusten mukaan niistä olisi apua erityisesti maanparannuksessa, jolloin kuitujen sisältämät ravinteet ja hiili hyödynnetään.

Ravinnekuitu-hanke on jatkoa jo päättyneelle NSP Pulp -hankkeelle, jossa maanparannuskuiduilla onnistuttiin vähentämään maan läpi huuhtoutuvan kokonaisfosforin määrää jopa yli 50 % verrattuna pelkkää mineraalilannoitetta saaneeseen koekenttään. Orgaanisten maanparannusaineiden tutkimista haluttiin jatkaa myös niiden pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi – monivuotisilla kenttäkokeilla on muun muassa saatu selville, että ravinnekuitulisäyksen jälkeen ravinteita riittää maaperässä jopa useammalle eri satokaudelle. Maanparannuskuitukäsittelyn jälkeen myös peltomaan hiilensidontapotentiaalin on todettu paranevan. Yhdellä käsittelykerralla maahan lisätään noin 7 000- 9000 kg orgaanista hiiltä hehtaaria kohden, josta noin 40% jää peltomaahan pitkäikäiseksi hiileksi. Esimerkiksi 8000 kg hiililisäysmäärällä saadaan sidottua yli 11 t hiilidioksidia peltohehtaarille.

Sellupohjaiset kuidut soveltuvat sekä maanparannusaineeksi että lannoitteeksi. Ne lisäävät peltomaan orgaanisen aineksen määrää ja soveltuvat tästä syystä erityisesti sellaisille pelloille, joilla orgaanisen aineksen määrä on vähentynyt. Myös viljelymahdollisuudet ääriolosuhteissa paranevat; maanparannuskuitua sisältävä pelto kestää paremmin sekä kuivuutta että märkyyttä. Sellukuidut sitovat hyvin kosteutta ja hajoavat hitaasti, joten ne pidättävät veden ja ravinteet pellossa hyvin – vähentäen samalla vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa. Ravinnepitoisilla maanparannuskuiduilla voidaan myös osittain korvata mineraalityppilannoitusta.

Kaksivuotinen hanke on saanut tukea Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta ja rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankekumppaneina toimivat Biolan, Metsä Board, Stora Enso sekä UPM.

 

Lisätiedot
Ossi Kinnunen, hankevastaava, Ravinnekuitu-hanke
ossi.kinnunen@soilfood.fi


Tiekarttatyö ruokahävikin vähentämiseksi Varsinais-Suomessa etenee hyvää vauhtia

Varsinais-Suomelle laadittavan toimintasuunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi kolmivaiheinen työpajasarja on saatu päätökseen. Työpajat järjestettiin syksyn 2018 ja talven 2019 aikana Turussa yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen ja Valonian kanssa. Mukaan kutsuttiin useita eri elintarvikeketjun toimijoita. Vuoden 2018 aikana pidetyissä työpajoissa selvitettiin parhaimpia käytäntöjä hävikin vähentämiseksi Varsinais-Suomen alueella. Työpajoissa tunnistettiin merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi menekinhallinnan kehittäminen, hävikkitiedon jakaminen, palvelu- ja tuotemuotoilu, kuluttajaviestintä, kotitalousopetuksen lisääminen, ruoan uudelleenjakelu sekä sesonki- ja alempiarvoisten ruokatuotteiden parempi hyödyntäminen. Viimeisin aiheesta järjestetty työpaja pidettiin helmikuussa 2019. Tässä työpajassa konkretisoitiin tavoitteet ja sitoutettiin eri tahoja hävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa. Luonnonvarakeskuksen laatimassa työpajayhteenvedossa on koottuna kaikkien työpajojen aikana esille nousseiden kehittämiskohteiden (teemojen) lisäksi toimenpide-ehdotukset ja niille suunnitellut toteuttajat sekä toteuttamisajankohdat:

TEEMA: Kotitalouden jatkuvan oppimisen polku
TOIMENPIDE: Vastuuhenkilö määritelty (Varsinais-Suomen kotitalousyhdistyksestä). Asiaa viedään eteenpäin keväästä 2019 alkaen
OSALLISTUJATAHOT: Varsinais-Suomen kotitalousyhdistys, Opetushallitus

TEEMA: Kotitalouksien hävikki historiaan – viestintäkampanja
TOIMENPIDE: Suunnitellaan projekti. Kevään 2019 aikana käynnistetään projektisuunnitelma ja kartoitetaan rahoittajatahoja
OSALLISTUJATAHOT: Maa- ja kotitalousnaiset, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Varsinais-Suomen kotitalousyhdistys, Luonnonvarakeskus

TEEMA: Viimeinen käyttöpäivä -tuotteiden (VKP-tuotteet) menekistä myyntiajan päättymisen lähestyessä elintarvikekaupparyhmien myyntiseurantadataa
TOIMENPIDE: Asiaa viedään eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.

TEEMA: Ruoka-avun yhteiskunnallisen merkittävyyden näkyväksi tekeminen
TOIMENPIDE: Suunnitteilla aiheen tiimoilta pienimuotoinen projekti. Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin kevään 2019 aikana ja tiedottaa jatkosta.

TEEMA: Menekin ennustaminen paremmin haltuun ravitsemuspalveluiden arvoketjussa
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus kartoittaa kiinnostuneita osallistujatahoja ja järjestää mahdollisesti uuden workshopin aiheesta vuoden 2019 aikana. Lisätietoja myöhemmin.

TEEMA: Tuotteen eränumero kulkemaan tuotteen mukana elintarvikeketjussa
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin. Uusi workshop aiheesta järjestetään vuoden 2019 aikana.

TEEMA: Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu hävikin vähentämiseksi
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.

TEEMA: ”Hävikkitinder”
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.


Lisätiedot

Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi


Hääpukuliike Unelma: Kierrätettyjä hääpukuja Kaarinasta

Hääpukuliike Unelma on Kaarinassa sijaitseva käytettyjen hääpukujen myyntiin erikoistunut liike. Liike avasi ovensa joulukuussa 2018. Kaikki Unelmassa myytävät puvut ovat käytettyjä tai käyttämättömäksi jääneitä hääpukuja. Valikoimassa olevat puvut ovat alun perin joko hääpukuliikkeestä ostettuja tai pukuompelijalla teetettyjä. Valikoimasta saattaa myös löytyä hääpukuliikkeistä tulleita yksittäisiä sovituskappaleita. Kuka tahansa voi tuoda oman pukunsa liikkeeseen myytäväksi, kunhan se on alle kuusi vuotta vanha. Unelma ei osta hääpukuja, vaan välittää ne myyjän puolesta ostajalle. Kaikki myynnissä olevat puvut löytyvät Unelman internet-sivuilta.

Unelma haluaa toiminnallaan edistää ympäristötietoista kuluttamista: kaiken ei tarvitse olla uutta. Ympäristöystävällisen hääpuvun hankinta ei ole enää vain harvojen luksusta tai luopumisen kautta tehty valinta – se on mahdollisuus kenelle tahansa. Unelman toimintaperiaatteena on tarjota sama palvelu ja sama kokemus, oli puku sitten käytetty tai uusi, sillä hääpuvun hankintaan liittyy yleensä paljon toiveita, odotuksia ja tunteita.


Lisätiedot

Annukka Viitanen, puh. 045 332 4426
https://haapukuliikeunelma.com/


Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskokeilu toteutetaan Lounais-Suomen Jätehuollon alueella

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt testaavat sähkölaiteromun keräystä suoraan taloyhtiöiden jätepisteiltä. Huhtikuun loppuun asti kestävään keräyskokeiluun osallistuu kymmenkunta mukaan valittua taloyhtiötä Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta. LSJH:n SER-keräyskokeilun avulla halutaan selvittää, onko kiinteistökohtainen keräys tehokas tapa parantaa sähkölaitteiden kierrättämistä ja vähentää niiden päätymistä vääriin jäteastioihin. LSJH:n alueelta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että osa sähkölaitteista päätyy edelleen virheellisesti metallijätteen sekaan.

Parhaillaan meneillään olevassa keräyskokeilussa mukana olevien taloyhtiöiden jätepisteillä on erillinen jäteastia, jonne asukkaat voivat lajitella rikkinäiset pienikokoiset sähkölaitteet. Isommat sähkölaitteet voi toimittaa maksutta jollekin LSJH:n 12 lajitteluasemasta sekä kierrätyskeskuksiin tai laitteita myyviin liikkeisiin. Tarvittaessa uljetusavuksi voi tilata LSJH:n maksullisen noutopalvelun.

Keräyskokeilu on osa 6Aika: tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen noutopalvelujen ja keräystapojen kehittämistä. Hankkeessa selvitetään ja kokeillaan resurssitehokkaita tapoja edistää sähkölaitteiden kierrätysastetta sekä tuottaa tietoa tuottajavastuuyhteisölle ja LSJH:lle.

Kokeilun tuloksista tiedotetaan kesällä 2019.

Lisätiedot:
Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi


Föli-fillarit - Uusi ja nopea liikkumismuoto Turun keskusta-alueella

Turun kaupunkipyöräjärjestelmä Föli-fillarit otettiin käyttöön 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä ja pyöräasemista, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Föli-fillarit on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen liikkumiseen keskusta-alueella. Alkuvaiheessa pyöriä on järjestelmässä 300 ja pyöräasemia 34 sekä kolme lyhyemmän ajan paikallaan olevaa POP UP-asemaa. Asemaverkosto ulottuu Kupittaalta Turun satamaan saakka. Ainutlaatuisen koko järjestelmästä tekee se, että pyörät ovat käytössä ympäri vuoden. Talvikaudeksi pyöriin vaihdetaan nastarenkaat.

Uutena palvelukokonaisuutena järjestelmän ohella lanseerattiin myös kulttuuripolku, joka tuo push-up -viestien välityksellä käyttäjilleen tietoa Turusta ja erilaisista tapahtumista. Jokainen pyöräasema sisältää majakan, jonka luona on kullekin asemalle ominainen digitaalinen lähiympäristö omine sisältöineen.

Kaupunkipyörät on integroitu osaksi Turun seudun joukkoliikenne Fölin palveluja. Turun kaupungin vahvana tarkoituksena on luoda Föli-fillareista pysyvä osa kaupungin liikkumisen palveluja. Taustalla on myös sitoutuminen kestävän kasvun ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Föli-fillareiden käyttäjäksi voi rekisteröityä Fölin verkkosivuilla. Rekisteröitymiseen vaaditaan sähköpostiosoite, puhelinnumero ja maksukortti.

Järjestelmän tilaajana on Turun kaupunki ja kaupunkipyöräkokonaisuus on osa kestävän liikkumisen CIVITAS ECCENTRIC -hanketta.

Lisätiedot

www.foli.fi/kaupunkipyorat

 

Kuva: Mirjami Aaltonen


Muovisen pakkausjätteen kiinteistökohtainen keräys hyvässä vauhdissa Laitilassa ja Uudessakaupungissa

Muovisen pakkausjätteen kiinteistökohtainen erilliskeräys aloitettiin Laitilassa ja Uudessakaupungissa vuoden 2017 alussa. Laitilalainen Jätehuolto M. Helistölä Oy aloitti palvelun kiinnostusta osoittaneiden yhteydenottojen perusteella. Palvelukokeilu aloitettiin taloyhtiöissä ja hyvien kokemusten perusteella sitä on sittemmin laajennettu myös omakotikiinteistöille tietyillä alueilla. Tällä hetkellä mukana on jo kymmeniä taloyhtiöitä ja kotitalouksia. Palvelua laajennetaan jatkossa yhteydenottojen ja kysynnän mukaan.

Pakkausmuovin erilliskeräys on asiakkaalle edullista, helppoa ja ekologista. Uusiokäyttöön päätyvästä muovimateriaalista ei tarvitse maksaa sekajätteestä perittävää jätteenkäsittelymaksua, muovijätettä ei tarvitse itse kuljettaa yleisiin keräyspisteisiin ja kerätty muovi päätyy Suomen Uusiomuovi Oy:n osoittamaan paikkaan raaka-aineeksi uusiomuovin valmistukseen. Keräys ei myöskään aiheuta ylimääräisiä kuljetuspäästöjä, sillä muovi kerätään kaksilokeroiseen jäteautoon samalla reitillä sekajätekeräyksen kanssa. Loppukesällä muovimateriaalin jatkokuljetus tehostuu entisestään Jätehuolto M. Helistölän aloittaessa pakkausmuovin paalauksen Laitilassa. Näin muovimateriaali jatkaa matkaansa hyödyntämispaikkaan rekkakuljetuksina tehokkaasti pakattuna.

Muovipakkaukset saadaan puhdistettua helposti kotioloissa uusiokäyttöä varten. Useimmat kovat elintarvikepakkaukset kestävät tiskikoneen, joten niitä voi sijoittaa tiskikoneen yläkoriin tiskien väliin jääviin koloihin puhdistumaan. Käsin puhdistettaessa kannattaa hyödyntää muuhun tiskaukseen käytettävä pesuvesi. Pakkausten tulee antaa kuivia ennen keräysastiaan laittoa ja sisäkkäin voi pakata samanlaiset pakkaukset, mutta ei erilaisia muovilaatuja. 

Lisätiedot

http://www.helistola.fi/

Laura Sahlbom, Jätehuolto M. Helistölä Oy
laura.sahlbom@helistola.fi

 

Teksti: Laura Sahlbom
Kuva: Kuljettaja Sami Laaksonen kehuu Kalannin vanhainkodin keräysmuovin laatua erinomaiseksi