Author: lamkoi

"Yhdessä enemmän" -hankkeella lisää aurinkosähköä Sauvon kunnan alueelle

Sauvon kunnassa käynnistyi vuonna 2016 aurinkoenergian käytön lisäämiseen keskittynyt projekti. Projekti toteutettiin osana jo vuonna 2013 käynnistynyttä ”Yhdessä enemmän” -hanketta, jonka aikana kehitettiin yrittämisen edellytyksiä sekä yrittäjien välistä yhteistoimintaa Sauvon kunnan alueella. Aurinkoenergiaprojektissa mukana olivat Sauvon Yrittäjät, Maataloustuottajain Sauvo-Karuna yhdistys sekä Sauvon kunta.

Keväällä 2016 projektin osapuolista koottu tiimi lähti selvittämään sauvolaisten yrittäjien, maatilojen, omakotiasujien sekä kesämökkiläisten valmiuksia tuottaa oma energiansa aurinkosähkön avulla. Projektin alkuvaiheessa tiimi järjesti Aurinkoenergiaillan, johon osallistui mm. vastaavissa aurinkoenergiahankkeissa aikaisemmin työskennelleitä asiantuntijoita, aurinkoenergian tekniseen puoleen keskittyneitä toimijoita sekä paikallinen sähköyhtiö, jolla oli mm. tarvittavat valmiudet tehdä aurinkopaneeliasennuksia.

Aurinkoenergiaillan jälkeen projektin tiimoilta laadittiin sähköinen kysely, johon vastasi lähes sata yrittäjää, maatalousyrittäjää sekä omakotiasujaa. Kyselyn tulosten pohjalta sovittiin erilliset kartoituskäynnit. Kaikki halukkaat tulivat mukaan yhteistilaukseen sekä asennuksiin. Aurinkopaneelien asennukset tehtiin vuoden 2017 kevään ja kesän aikana. Kaiken kaikkiaan paneeleita asennettiin yhteensä 814 kpl 28 eri kohteeseen. Yhteenlaskettuna asennetut paneelit tuottavat yhteensä noin 200 000 kWh sähköä vuodessa.

Sauvon Aurinkoenergiaprojektin edistämisen kannalta avainasemassa olivat paikallinen asennustiimi, yhteistyössä toimiva projektiryhmä sekä asiasta innostuneet kuntalaiset.

Lisätiedot

Perttu Laaksonen, Yhdessä enemmän -aurinkohanketiimiläinen
puh. 044 033 0056


Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankeen tavoitteena on lisätä kaupunkien jakeluliikenteen ekologista kestävyyttä

Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen tavoitteena on löytää tehokkaampia ratkaisuja kaupunkien keskusta-alueilla tapahtuvaan jakeluliikenteen hoitamiseen. Hankkeessa pilotoidaan yhdessä logistiikka-alan toimijoiden kanssa uudenlaisia jakeluratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia niin sanotussa viimeisen kilometrin toteutuksessa. Nykyisin yksittäiset toimijat jakelevat kuljettamansa tavaran alusta loppuun itse ja keskusta-alueelle tulee runsaasti vajaasti täytettyjä jakeluautoja. Hankkeen avulla selvitetään, olisiko keskustan jakelu mahdollista hoitaa esimerkiksi useamman yrityksen yhteiskäytössä olevasta jakeluasemasta. Keskustan laidalle sijoitetun lähijakeluaseman hyödyntämisen avulla voitaisiin viimeinen jakeluosuus hoitaa kevyellä jakelukalustolla, kuten jakelupyörällä tai muilla ekologisilla vaihtoehdoilla. Hanke luo edellytyksiä uudentyyppiselle vähähiiliselle liiketoimintamallille, jossa kuljetustarpeita optimoidaan entistä tehokkaammin lisäten logistiikan ekologista kestävyyttä. Lisäksi kaupunkialueiden kevytjakelulogistiikan kehittäminen tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää sekä parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkien keskusta-alueilla.

Päätoteuttajana hankkeessa toimii Turun kaupunki. Muut hankekumppanit ovat Forum Virium Helsinki, Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen liitto/Valonia sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä kestävän kaupunkikehityksen strategiaa, 6Aika-kokonaisuutta. Hanketta toteutetaan vuosien 2018-2020 välisenä aikana.

Lisätiedot
Jere Lumikko, projektipäällikkö, 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut
citylogistiikka.fi
Twitter: @citylogistiikka


Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot – koulutusmateriaalit saatavilla

Toista sataa kiinnostunutta eri aloilta oli lokakuun alkupuolella kuulemassa 6Aika: CircVol -hankkeen koulutusiltapäivissä maarakentamisen keinoista kiertotalouden edistämiseksi. Teemaa lähestyttiin käytännönläheisesti eri suunnitteluportaiden, hankintojen ja toteutusvaiheen käytössä olevien keinojen kautta.
Kaikkien puheenvuorojen esitysmateriaalit on nyt julkaistu. Löydät kunkin esityksen pdf-muodossa alla olevien linkkien takaa.
Koulutuspäivä 1: Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana

Avaussanat – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Hankinnat osana laadukasta pima-kunnostusta – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Koulutuspäivä 2: Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, Ramboll Oy
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous

Avaussanat – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Turun Itäharjun alueen massasuunnittelu, pilaantuneet maat ja jätteet – Kim Brander, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Helsingin Kuninkaantammi, massojen hyötykäyttöä – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Koulutukset järjestettiin osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.

Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


KiertotalousAkatemia kannustaa toimialarajat ylittävään yhteistyöhön

KiertotalousAkatemia on Varsinais-Suomen ympäristöosaamisen yhdistyksen järjestämä kiertotalousaiheinen asiantuntijatapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä kiertotalouteen liittyvää tietoisuutta Varsinais-Suomessa sekä edistää alueellista yhteistyötä eri alojen toimijoiden välillä.

Itse tapahtuma rakentuu osallistujien ja mukaan kutsuttujen kiertotalouden edelläkävijäyritysten sekä organisaatioiden välisten pienryhmäkeskustelujen ympärille. Tapahtumaan osallistujat pääsevät näkemään esimerkkejä toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä, kuulemaan kokemuksia toteutuneista kiertotaloushankkeista sekä bongaamaan heikkoja signaaleja ja verkostoitumaan alan osaajien kanssa. KiertotalousAkatemia on suunnattu kaikille kiertotalousasioista kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville. Vuosien 2017 ja 2018 aikana mukana on ollut niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä, ammatti- ja korkeakouluja sekä julkisen sektorin toimijoita.

KiertotalousAkatemia sai alkunsa, kun yhdistys näki kiertotalouden olevan yhä tärkeämpi osa ympäristöosaamista ja huomasi, että eri osaajien välistä vuoropuhelua tarvitaan lisää. Tavoitteena oli luoda tapahtuma, jossa sekä akateeminen tutkimustieto että käytännön kiertotalousosaaminen kohtaavat. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin syksyllä 2017. Osallistujilta saadun kannustavan palautteen perusteella yhdistys päätti järjestää KiertotalousAkatemian myös syksyllä 2018 teemalla ”Tulevaisuus”. Tuolloin pienryhmäkeskusteluissa  käsiteltiin mm. digitaalisuutta, kaupunkien jätehuoltoa, energiaratkaisuja sekä jakamistaloutta. Molempina vuosina tapahtumapaikkana toimi Manillan tehdaskiinteistö Turussa, joka jo itsessään on hyvä esimerkki kiertotalouden toteutumisesta.

Green KnowHow Turku eli Varsinais-Suomen ympäristöosaamisen yhdistys on perustettu vuonna 1997. Toiminnallaan yhdistys edistää kolmikantayhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin toimijoiden välillä. Yhdistys edistää alueellista ympäristöosaamista ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen.

Lisätiedot
www.greenknowhow.fi


Kunnilla merkittävä rooli ravinteiden kierrätyksessä: RANKU 3 -hanke sparraa kuntia kohti ravinneneutraaliutta

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Kunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille. Sopivat konkreettiset mallit ja toimintatavat kuitenkin puuttuvat. Tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia vaikuttavuutta arvioivia työkaluja.
Heinäkuussa 2018 käynnistyneen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien ravinnekierrätystyötä. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan, tuottaa mm. ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämseksi. Hankkeen päätavoitteena on saattaa kuntien ravinneneutraali toimintamalli pysyväksi ja itsenäiseksi käytännöksi, lisätä kuntien tekemän ravinnekierrätystyön tunnettuutta sekä kehittää ja ottaa käyttöön sopivia mittareita kuntien ravinneneutraalin toiminnan käytännönläheiseen hyötyjen arviointiin sekä toimenpiteiden ja tulosten seurantaan. Ravinteiden tehokas käyttö ja kierrätys vahvistavat paikallista hyvinvointia ja aluetaloutta esimerkiksi lisäämällä ravinneomavaraisuutta ja synnyttämällä uusia innovaatioita sekä liiketoimintaa. Lisäksi säästyy kustannuksia ja ympäristön tila paranee.

Ravinneneutraaliksi voidaan kutsua kuntaa, joka on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija ja jonka alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen. Ravinneneutraali kunta myös tiedostaa ja tunnistaa alueensa merkittävimmät ravinnevirrat sekä niiden hyödyntämispotentiaalin, kannustaa muita omalla esimerkillään kestävään toimintaan sekä edistää hankinnoillaan ravinteiden kierrätystä. Näiden lisäksi ravinneneutraali kunta luo toimivat puitteet ravinteiden kierrättämiselle aluesuunnittelun avulla ja tukee ravinneneutraalia toimintaa strategiassaan sekä poliittisilla linjauksilla.

2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta ja sen tavoitteita. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Raki-ohjelman kautta ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Lisätiedot:
Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus, sanna.tikander@ely-keskus.fi
Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, anni.karhunen@ely-keskus.fi
www.ymparisto.fi/ranku


Molok Oy:n korttelikeräyskonsepti tuo jätteiden lajittelupisteet lähelle loppukäyttäjää

Molok Oy:n lanseeraamassa korttelikeräyskonseptissa pientaloasukkaat saavat käyttöönsä yhteiskeräyspisteet kierrätettäville jätelajeille, biojätteelle ja sekajätteelle. Korttelikeräyksen avulla voidaan järjestää 6-8 jätelajin keräys lähellä loppukäyttäjää kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Useilla omakotitaloalueilla ei ole kierrätysmahdollisuuksia, joten korttelikeräyskonseptin avulla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Moni omakotitaloasuja kuljettaa esimerkiksi kartongit ja maitopurkit autolla kauppojen pihojen kierrätyspisteisiin tai laittaa ne poltettavan jätteen joukkoon. Korttelikeräyksen tarkoituksena on tehdä kierrättämisestä tehokasta ja asukkaille vaivatonta.

Korttelikeräyksen avulla voidaan vähentää turhaa liikennettä sekä parantaa kerättyjen jakeiden kierrätysastetta. Keräysmenetelmää on testattu muun muassa Ruotsin Falunissa. Pilottipisteeltä tehtyjen sekajätteen koostumusselvitysten mukaan sekajätteeseen päätyi vähemmän pakkauksia ja paperia verrattuna kunnassa aiemmin tehtyihin analyyseihin. Pisteellä kerättiin kahdeksaa eri jaetta: sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, muovipakkauksia, metallia, väritöntä lasia sekä värillistä lasia. Korttelikeräyspisteet on tarkoitus sijoittaa asuinalueiden reunalle, asukkaiden kannalta luonnollisten kulkureittien varrelle. Keräysauto käy tyhjentämässä pisteet ajamatta varsinaiselle asuinalueelle. Tämä lisää asuinalueen turvallisuutta.

Korttelikeräystä pilotoidaan myös Suomessa, esimerkiksi Oulun Hiukkavaarassa. Uusia pilottikohteita kartoitetaan tällä hetkellä ympäri Suomea, mukaan lukien Lounais-Suomi.

Lisätiedot:
Jenni Rahkonen, kiertotalousasiantuntija, Molok Oy
jenni.rahkonen@molok.com


Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot - koulutuksia Turussa lokakuussa

Ylijäämämaiden hallinta aiheuttaa päänvaivaa kaupunkiseuduilla, maa-ainesten ottotoiminta painetta luonnonympäristöille, maamassojen kuljetus ympäristöhaittoja ja taloudellisia kustannuksia. Kiertotalous- ja päästötavoitteet kiristyvät. Maarakentamisen kiertotalouden edistämiseksi on tehtävissä paljon, ja näistä keinoista kerrotaan lokakuun koulutusiltapäivissä Turussa.

Koulutukset järjestetään 9.-11. lokakuuta klo 12 -16 Turun kaupungin auditoriossa osoitteessa Puutarhakatu 1. Koulutukset ovat maksuttomia ja sisältävät kahvituksen. Ilmoittautumislinkit löydät alta.

Maarakentamisen kiertotaloutta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: hankintojen, teknisten suunnitteluratkaisujen ja maankäytön suunnittelun kanteilta. Koulutuspäivät ja niiden ohjelmat ovat seuraavat:

9.10. klo 12 – 16
Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana

Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Pilaantuneisiin maihin liittyvät hankinnat – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.

10.10. klo 12 – 16
Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, UUMA3-ohjelma
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä.

11.10. klo 12 – 16
Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous

Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Itäharjun alueen kokonaisvaltainen maamassasuunnittelu – Kim Brander, Ramboll Oy
Maamassasuunnittelun ja maamassojen hallinnan keinoja ja tuloksia – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.

Koulutukset järjestetään osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Sivuvirtojen visualisoinneilla edistetään kiertotaloutta

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa vuoden 2018 aikana karttavisualisointeja teollisuuden sivuvirroista. Suuri osa visualisoitavista sivuvirroista on nykyisin jätettä, joka usein kulkee tarpeettoman pitkiä maantieteellisiä matkoja. Monelle virralle olisi mahdollista löytää hyödyntäjä läheltä ja moni pieni virta voisi yhteen koottuna luoda kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällainen uusi mahdollisuus on esimerkiksi muovien uudelleenkäyttöön teollisessa mittakaavassa.

Kaikkea dataa ei visualisointien yhteydessä voida avata, sillä yksittäisen yrityksen tiedot saattavat sisältää liikesalaisuuksia. Visualisointi kuitenkin luo kokonaiskuvan materiaalien määristä ja liikkeistä. Syntyvät visualisoinnit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Visualisointien toivotaan herättävän pohdintaa jätevirtojen kustannuksista sekä auttavan alan toimijoita paikantamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia alihyödynnetyistä materiaaleista.

Visualisoinnit ovat osa Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanketta, jossa etsitään lisäksi muitakin keinoja helpottaa yritysten siirtymistä kiertotalouteen sekä luodaan toimintamalleja julkisen hallinnon palvelujen järjestämiseen. Yhtenä hankkeessa pohdittavana vaihtoehtona on niin sanottu kiertotalousasiamies-malli, jossa autettaisiin yrityksiä ja muita toimijoita kokonaisvaltaisesti kiertotalouteen liittyvissä asioissa, muun muassa sääntelyssä ja rahoituksessa.
Hanke on alkanut huhtikuussa 2018 ja kattaa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan. Visualisointeja julkaistaan vielä vuoden 2018 aikana hankkeen verkkosivuilla.

Lisätiedot
Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi
Twitter: @ovehak


Turussa kehitetään harrastetaksipalvelua

Turun seudulla kehitetään vuoden 2018 aikana harrastetaksimallia, joka edistää kulkuneuvojen yhteiskäyttöä ja vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä. Kokeilussa pilotoidaan lasten ja nuorten harrastusmatkojen järjestämistä taksikyydillä turvallisesti ja itsenäisesti matkapuhelinsovelluksen avulla. Pilotoinnin alueeksi on valittu Turun Kärsämäki–Impivaara–Länsikeskus -akseli usean alueella sijaitsevan harrastuspaikan perusteella. Pilotti toteutetaan yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa, joita kannustetaan mukaan palvelun kehittämiseen.

Samalla kun harrastetaksipalvelun avulla pyritään vähentämään liikenneruuhkia, se on suuri apu perheiden ajankäytön suunnittelussa ja lasten harrastuskuljetusten optimoinnissa. Mallia suunnitellaan käyttäjälähtöisesti. Se muotoutuu kysynnän ja tarpeen mukaan ja lasten vanhemmat voivat vaikuttaa kokeilun suunnitteluun vastaamalla kyselyyn (2.9.2018 mennessä), jonka tulosten perusteella pilotti suunnitellaan. Tarvetta palvelulle on ilmennyt kohderyhmän keskuudessa jo aiemmin ja yhteiskäytön periaatetta hyödynnetään jo nyt vanhempien viedessä lapsia peleihin ja treeneihin kimppakyydeillä yksityisautoilla.

Harrastetaksipalvelun pilotointi suunnitellaan tarkemmin syksyn 2018 aikana. Mikäli konsepti osoittautuu toimivaksi, voidaan se ottaa jatkuvaan käyttöön ja laajentaa liiketoimintamallia tulevaisuudessa myös muille alueille.

Pilotointi on osa Valonian Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 -valtionavustushanketta, jossa edistetään kestävän liikkumisen kokonaisvaltaista suunnittelua, viestitään kestävämmistä kulkutavoista uusilla ja visuaalisesti kiinnostavilla tavoilla sekä edistetään uusien liikkumisen palveluiden käyttöönottoa. Mukana selvitystyössä ja mallin kehittämisessä ovat myös muun muassa Turun kaupunki ja Civitas Eccentric -hanke, Kulje viisaasti ja Turun ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opiskelijat.
Harrastetaksikysely on avoinna 2.9.2018 asti. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.

Lisätiedot
Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi