Tekniset kierrot

Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä kaupungeissa vauhditetaan

Kierrätettyjen materiaalien uusiokäyttö ja hyödyntäminen maa- ja kaupunkirakentamisessa säästää arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa maa- ja infrarakentamiskohteissa ensisijaisena vaihtoehtona tulisi olla sivuvirtapohjaisten uusiomateriaalien hyödyntäminen neitseellisten materiaalien käytön sijaan.

Ratkaisuja kestävästi rakennetun elinympäristön haasteisiin sekä maamassojen ja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa haetaan hiljattain käynnistyneessä CircVol 2 -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea tietoa levittämällä kaupunkeja ja yrityksiä hiilijalanjäljen huomioimisessa ja laajamittaisessa uusiomateriaalien hyödyntämisessä. Työssä keskitytään uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskentaan sekä esimerkiksi uuden tiedon tuottamiseen rannikkokaupungeissa syntyviin, maalle läjitettyihin ruoppausmassoihin liittyen.

Maalle läjitettyjen ruoppausmassojen happamoituminen on tunnistettu merkittäväksi haasteeksi useissa maarakentamisen hankkeissa rannikkoseudulla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa, joka on oleellista arvioitaessa happoa tuottavien ruoppausmassojen ympäristöriskejä ja käsittelytarvetta sekä -vaihtoehtoja.

Uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskelmat taas auttavat kaupunkeja ja yrityksiä tarkastelemaan infrarakentamiskohteissa eri materiaalivaihtoehtoja kustannusten sekä hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Saatava tieto tukee yrityksiä esimerkiksi sellaisten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa, jotka edistävät kestävää liiketoimintaa. Kaupungit voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja tavoitellessaan pienempää infrarakentamisen hiilijalanjälkeä.

Hanke on rahoitettu 6Aika-ohjelmasta ja siinä ovat mukana Turku Science Park Oy Ab (päätoteuttaja), Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Suomen Ympäristökeskus SYKE.

Lisätiedot

CircVol 2

Reeta Huhtinen, projektipäällikkö, Turku Science Park
reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com


Kehitysyhtiö Green Industry Park perustettu kehittämään Naantalin jalostamoaluetta 

Naantalin Nesteen jalostamoaluetta kehittämään on perustettu kehittämisyhtiö Green Industry Park. Jalostamon alueesta halutaan kehittää kansainvälinen kestävän teollisuuden puisto. Yhtiön tarkoituksena onkin selvittää alueen mahdollisuuksia sekä kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehittämistyö pohjaa selvityshenkilön Panu Routilan aiempaan selvitystyön.

Varsinais-Suomesta löytyy paljon potentiaalia jalostamoalueen kehittämiseen - merkittävien yritysten ja yliopistojen muodostamia ekosysteemejä, osaavaa työvoimaa ja jalostamon alueelta muun muassa kemikaalien käsittelyn mahdollistavaa infraa. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös huippututkimukselle ja kestävien ratkaisujen pilotoinneille ja innovoinnille.

Yhtiötä ovat perustamassa Naantalin ja Raision kaupungit, Turku Science Park Oy sekä Fortum Oy. Yhtiötä rahoittavat Neste Oyj ja Sitra. Yhtiöllä on seitsenjäseninen hallitus. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Linda Fröberg-Niemi.

Lisätiedot 

Linda Fröberg-Niemi, toimitusjohtaja
050 587 3441
Naantalin kaupungin verkkosivut


Turun yliopistoon kiertotalouden professuuri 

Naantalin ja Turun seudun organisaatiot lahjoittavat yhdessä Turun yliopistolle 600 000 euroa kiertotalouden professuurin perustamiseen. Professuurin lahjoittavat Kesko, Turun kauppakamari, Turku Energia, Kiilto, Turun Osuuskauppa, Naantalin kaupunki, Finnsementti, BE Group, Hesburger, Sarcodon sekä Lounais-Suomen jätehuolto

Kiertotalous on alue, joka edellyttää sekä teknistaloudellisten prosessien että laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Professuuri perustetaan teknilliseen tiedekuntaan ja se vahvistaakin Turun yliopiston laajentunutta tekniikan kokonaisuutta sekä koko yliopiston monialaista osaamista ja poikkitieteellistä tutkimusta kiertotalouden alalla.

Turun yliopiston teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi tiedekunta on yliopiston kahdeksas. Teknillinen tiedekunta kouluttaa muun muassa elintarvikekemian, biokemian ja bioteknologian ammattilaisia sekä materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä.

Lisätiedot 

Yliopiston mediatiedote


Kiertotalouden tuotteille ja palveluille kehitetään uudenlaista kauppapaikkaa

Haluaisitko vierailla ostoskeskuksessa, jossa olisi tarjolla uudelleenkäyttöön kunnostettuja esineitä, jätemateriaaleista valmistettuja uusia tuotteita, yhteiskäyttöisiä ja vuokrattavia tuotteita sekä korjauspalveluja ja muita kestäviä valintoja mahdollistavia palveluja?

Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia, jota luodaan yhteistyössä Turun ja Oulun seutukuntien yritysten kanssa.

Jätelaitosten on tarkoitus luoda yritysten kanssa yhteistyössä kiertotalousmyymäläkonsepti: uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka kannustaa kiertotalouden periaatteiden mukaisten palveluiden kehittämiseen. Konsepti tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia kesäkuussa alkaneessa 6Aika: Circhubs 2 -hankkeessa. Hanke toteutetaan osana 6Aika-strategiaa ja hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.

Lisätiedot

Miia Jylhä, tutkimus- ja kehitysvastaava, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
miia.jylha@lsjh.fi


Käytetty mineraalivilla saa uuden elämän monikäyttöisenä uusiomateriaalina Tarvasjoella

Ecoup on suomalainen kiertotalouskonserni, joka on kehittänyt ekologisen menetelmän purkurakentamisessa syntyvän mineraalivillajätteen uusiokäyttämiseksi. Mineraalivillajäte on tähän saakka ollut erittäin hankalasti käsiteltävää materiaalia, joka pääsääntöisesti onkin kuljetettu kaatopaikalle.

Ecoup on patentoinut uuden teknologisen ratkaisun, jolla jätteestä pystytään tekemään arvokasta raaka-ainetta rakennusteollisuuden tarpeisiin energiatehokkaalla tavalla. Ensimmäinen käsittelylaitos on nyt toiminnassa Liedon Tarvasjoella. Käsittelyprosessi on täysin automatisoitu. Prosessissa mineraalivillajätteestä valmistuu geopolymeerejä, joita voidaan hyödyntää mm. betonirakentamisessa, tiilien valmistuksessa ja vaikkapa asfaltin valmistuksessa.

Euroopassa mineraalivillajätettä purkutöiden seurauksena syntyy vuosittain 2,5 miljoonaa tonnia. EcoUpin kehittämän teknologian avulla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja samalla leikata rakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. EcoUpin asiakkaille uusi teknologia tarjoaa loistavan keinon nostaa rakennustyömaiden kiertotalouden astetta ja ekologisuutta. Lisäksi se helpottaa jätteiden käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyvää logistiikkaa.

Lisätiedot

www.ecoup.fi


Lämpökiveä kierrätetystä tiilimurskasta

Seppälän Tiili on Tarvasjoella toimiva takoistaan ja tulisijoistaan tunnettu yritys. Yrityksen pihalle oli vuosikymmenten saatossa kertynyt iso keko tiilimurskaa, joka oli käyttökelpoista, mutta myyntiin kelpaamatonta esimerkiksi esteettisten haittojen vuoksi. Tiilimurskeelle haluttiin löytää hyödyntämistapa, raaka-aine haluttiin saada kierrätettyä. Useamman vuoden tuotekehitysprosessin jälkeen tiilimurskeesta syntyi uusi tuote, lämpökivi.

Materiaalia haluttiin hyödyntää tulisijoissa isompana elementtinä ja sen haluttiin soveltuvan myös rakentamiseen. Betonilaattoja valmistava HB Betoni kiinnostui yhteistyöstä ja tuotekehitysprosessin päätteeksi tuote saatiin markkinoille syksyllä 2020 ja HB Betoni valmistaa lopputuotteet Someron tehtaallaan. Raaka-aine siis syntyy sekä jatkojalostuu lopputuotteeksi Varsinais-Suomessa.

Lämpökivi on kuusi kertaa tavallisen tiilen kokoinen, painaa 15 kiloa ja raaka-aineesta 85 prosenttia on puhdasta tiilimurskaa eli kierrätettyä tiiltä. Lämpökivi on tiheämpää kuin perustiili ja se käy takkojen lisäksi esimerkiksi väliseiniin ja piharakentamiseen. Tulisijoissa tuote sopii erityisesti takkojen kuorimateriaaliksi.

Lisätiedot

Jari Seppälä
toimitusjohtaja, Seppälän tiili
jari.seppala@tiileri.fi


Turun Hirvensalossa vertaillaan kahden kerrostalon ilmastovaikutuksia

Turun Hirvensaloon rakennetaan kaksi kerrostaloa, jotka mahdollistavat rakennusten uudenlaisen ilmastovaikutusten vertailun. Samalla tontilla sijaitsevat talot ovat pohjapiirustuksiltaan ja huoneistoaloiltaan samanlaiset, mutta toinen valmistetaan puusta ja toinen betonista. Taloihin tulee 82 vuokra-asuntoa ja ne rakennetaan Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021.

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi. Hirvensalon kerrostalojen suunnittelussa onkin hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Hirvensalossa otetaan huomioon ilmastovaikutuksia vertailtaessa rakennuselementtien lisäksi materiaalien käyttäytyminen, käytönaikainen huolto, asukkaiden tyytyväisyys sekä hiilikädenjälki eli rakennusten myönteinen ilmastovaikutus. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.

Ekologinen tapa toimia näkyy Hirvensalon kohteessa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä. Energiaratkaisuksi kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.

Lue lisää täältä.

Lisätiedot

Antti Lundstedt, toimitusjohtaja, Mangrove Oy
antti.lundstedt@mangrove.fi


Maatalousmuovien kierrättämiseksi kehitetään uusia lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja

Maatiloilla syntyy Suomessa joka vuosi arviolta 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä ja sen kierrätyksessä on paljon tehostamisen tarvetta. Suurimmat haasteet maatalousmuovien kierrätyksessä liittyvät erilaatuisten muovien tunnistamiseen ja erotteluun toisistaan, muovien likaisuusasteen arviointiin sekä siihen, että ei tiedetä, mihin mitäkin muovia voisi viedä käsiteltäväksi. Lokakuussa 2020 alkaneella Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeella haetaan ratkaisuja maatalouden muovien kierrätyksen tehostamiseen Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Muovijätettä on kahta erilaista – tuottajavastuulain piiriin kuuluvia pakkausmuoveja ja ei-pakkaus-muoveja. Kierrätykseen kelpaamattomien ei-pakkausmuovien kierrätys maatilojen täytyy hoitaa itse. Tällaisia muoveja ovat esimerkiksi maatiloilla itse pakatut paalimuovit tai puutarhatuotannossa käytettävät kate- ja harsomuovit. Logistiikkayritykset noutavat muovia vain suuria määriä kerrallaan ja maatiloille ison muovijätemäärän säilytys voi aiheuttaa ongelmia.

Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua.

Hankkeen alussa selvitetään paikalliset haasteet, joita muovinkeräyksessä koetaan sekä kerätään tietoa siitä, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitetään yhteistyössä maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa. Maatilojen joukosta valitaan pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.

Hanketta toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Turun Yliopiston Brahea-keskus aikavälillä 1.10.2020 - 31.12.2022. Kokonaisuutta rahoittaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. Lisäksi hankkeen rahoittamisessa ovat mukana Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ry ja Niemi-säätiö.

Lisätietoja hankkeesta:

www.maatalousmuovijate.fi
https://www.facebook.com/maatalousmuovijate

Lisätiedot

Satakunta
Katja Helenius, Satafood Kehittämisyhdistys ry
katja.helenius@satafood.net

Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry
jukka.saarinen@satafood.net

Varsinais-Suomi
Leena Erälinna, Turun Yliopiston Brahea keskus
leena.eralinna@utu.fi

Johanna Yliskylä-Peuralahti, Turun Yliopiston Brahea keskus
joylpe@utu.fi


Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos

Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.

Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.

Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.

Lisätiedot

Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com

Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com

 

Kuva: Gasum


Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys summaa maakunnan nykytilaa ja mahdollisuuksia

Tarve kiertotalouden mukaisille ratkaisuille rakennusalalla on suuri. Ala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Kiertotaloudesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomio kokonaisvaltaisen muutoksen tavoitteluun ja muutoksia pitääkin tehdä koko ketjussa. Rakentamisen kiertotalouden teemassa koko ketjulla tarkoitetaan kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa sekä purkua ja uusiokäyttöä.

Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa. Selvityksessä nostetaan esimerkkitapauksiin pohjautuen esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia ratkaisuja.

Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä. Lounais-Suomen tilanteeseen ja potentiaaliin syvennyttiin nykytilakatsauksesta aloittaen. Potentiaalin arvioinnissa on lähdetty liikkeelle tarkastelemalla Lounais-Suomen alueellista rakennetta ja väestöä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen volyymeja. Tämän tarkastelun pohjalta on syntynyt käsitys siitä, minkälaisia tarpeita rakennettuun ympäristöön kohdistuu tulevaisuudessa. Näin voitiin tunnistaa rakennustyyppejä ja kiertotalousteknisiäratkaisuja, joita todennäköisesti on kannattavinta soveltaa Lounais-Suomen alueella.

Lounais-Suomessa on lähes 700 000 asukasta, mutta nyky- ja erityisesti tulevaisuuden tarpeet alueen sisällä vaihtelevat merkittävästi. Turun kaupunkiseudun ydinalueilla väkimäärä kasvaa ja on kasvava tarve pientaloasumiselle, vanhojen 1970–80–luvuilla rakennettujen lähiöiden peruskorjaamiselle ja koulujen, päiväkotien ja vanhusten hoitolaitosten rakentamiselle. Muuttotappioalueilla, missä tilojen käyttöaste pienenee, on peruskorjattavia rakennuksia tai uusien investointien kannattavuus on heikkoa, on syytä arvioida purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäviä, monikäyttöisiä, purettavaksi ja siirrettäväksi suunniteltuja tiloja.

Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. Mukana on niin ulkomaisia kuin kotimaisia tapausesimerkkejä, aina muuntojoustavasta kunnantalosta Alankomaissa raisiolaisen asuinkerrostalon korjausrakentamiseen.

Selvitykseen liittyen käynnistyy 27.11.2020 kolmiosainen webinaarisarja, joka on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tutustu selvitykseen täällä.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi

 

Kuva: Dakota Roos on Unsplash