Tekniset kierrot

Lämpökiveä kierrätetystä tiilimurskasta

Seppälän Tiili on Tarvasjoella toimiva takoistaan ja tulisijoistaan tunnettu yritys. Yrityksen pihalle oli vuosikymmenten saatossa kertynyt iso keko tiilimurskaa, joka oli käyttökelpoista, mutta myyntiin kelpaamatonta esimerkiksi esteettisten haittojen vuoksi. Tiilimurskeelle haluttiin löytää hyödyntämistapa, raaka-aine haluttiin saada kierrätettyä. Useamman vuoden tuotekehitysprosessin jälkeen tiilimurskeesta syntyi uusi tuote, lämpökivi.

Materiaalia haluttiin hyödyntää tulisijoissa isompana elementtinä ja sen haluttiin soveltuvan myös rakentamiseen. Betonilaattoja valmistava HB Betoni kiinnostui yhteistyöstä ja tuotekehitysprosessin päätteeksi tuote saatiin markkinoille syksyllä 2020 ja HB Betoni valmistaa lopputuotteet Someron tehtaallaan. Raaka-aine siis syntyy sekä jatkojalostuu lopputuotteeksi Varsinais-Suomessa.

Lämpökivi on kuusi kertaa tavallisen tiilen kokoinen, painaa 15 kiloa ja raaka-aineesta 85 prosenttia on puhdasta tiilimurskaa eli kierrätettyä tiiltä. Lämpökivi on tiheämpää kuin perustiili ja se käy takkojen lisäksi esimerkiksi väliseiniin ja piharakentamiseen. Tulisijoissa tuote sopii erityisesti takkojen kuorimateriaaliksi.

Lisätiedot

Jari Seppälä
toimitusjohtaja, Seppälän tiili
jari.seppala@tiileri.fi


Turun Hirvensalossa vertaillaan kahden kerrostalon ilmastovaikutuksia

Turun Hirvensaloon rakennetaan kaksi kerrostaloa, jotka mahdollistavat rakennusten uudenlaisen ilmastovaikutusten vertailun. Samalla tontilla sijaitsevat talot ovat pohjapiirustuksiltaan ja huoneistoaloiltaan samanlaiset, mutta toinen valmistetaan puusta ja toinen betonista. Taloihin tulee 82 vuokra-asuntoa ja ne rakennetaan Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021.

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi. Hirvensalon kerrostalojen suunnittelussa onkin hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Hirvensalossa otetaan huomioon ilmastovaikutuksia vertailtaessa rakennuselementtien lisäksi materiaalien käyttäytyminen, käytönaikainen huolto, asukkaiden tyytyväisyys sekä hiilikädenjälki eli rakennusten myönteinen ilmastovaikutus. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.

Ekologinen tapa toimia näkyy Hirvensalon kohteessa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä. Energiaratkaisuksi kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.

Lue lisää täältä.

Lisätiedot

Antti Lundstedt, toimitusjohtaja, Mangrove Oy
antti.lundstedt@mangrove.fi


Maatalousmuovien kierrättämiseksi kehitetään uusia lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja

Maatiloilla syntyy Suomessa joka vuosi arviolta 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä ja sen kierrätyksessä on paljon tehostamisen tarvetta. Suurimmat haasteet maatalousmuovien kierrätyksessä liittyvät erilaatuisten muovien tunnistamiseen ja erotteluun toisistaan, muovien likaisuusasteen arviointiin sekä siihen, että ei tiedetä, mihin mitäkin muovia voisi viedä käsiteltäväksi. Lokakuussa 2020 alkaneella Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeella haetaan ratkaisuja maatalouden muovien kierrätyksen tehostamiseen Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Muovijätettä on kahta erilaista – tuottajavastuulain piiriin kuuluvia pakkausmuoveja ja ei-pakkaus-muoveja. Kierrätykseen kelpaamattomien ei-pakkausmuovien kierrätys maatilojen täytyy hoitaa itse. Tällaisia muoveja ovat esimerkiksi maatiloilla itse pakatut paalimuovit tai puutarhatuotannossa käytettävät kate- ja harsomuovit. Logistiikkayritykset noutavat muovia vain suuria määriä kerrallaan ja maatiloille ison muovijätemäärän säilytys voi aiheuttaa ongelmia.

Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua.

Hankkeen alussa selvitetään paikalliset haasteet, joita muovinkeräyksessä koetaan sekä kerätään tietoa siitä, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitetään yhteistyössä maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa. Maatilojen joukosta valitaan pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.

Hanketta toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Turun Yliopiston Brahea-keskus aikavälillä 1.10.2020 - 31.12.2022. Kokonaisuutta rahoittaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. Lisäksi hankkeen rahoittamisessa ovat mukana Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ry ja Niemi-säätiö.

Lisätietoja hankkeesta:

www.maatalousmuovijate.fi
https://www.facebook.com/maatalousmuovijate

Lisätiedot

Satakunta
Katja Helenius, Satafood Kehittämisyhdistys ry
katja.helenius@satafood.net

Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry
jukka.saarinen@satafood.net

Varsinais-Suomi
Leena Erälinna, Turun Yliopiston Brahea keskus
leena.eralinna@utu.fi

Johanna Yliskylä-Peuralahti, Turun Yliopiston Brahea keskus
joylpe@utu.fi


Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos

Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.

Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.

Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.

Lisätiedot

Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com

Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com

 

Kuva: Gasum


Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys summaa maakunnan nykytilaa ja mahdollisuuksia

Tarve kiertotalouden mukaisille ratkaisuille rakennusalalla on suuri. Ala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Kiertotaloudesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomio kokonaisvaltaisen muutoksen tavoitteluun ja muutoksia pitääkin tehdä koko ketjussa. Rakentamisen kiertotalouden teemassa koko ketjulla tarkoitetaan kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa sekä purkua ja uusiokäyttöä.

Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa. Selvityksessä nostetaan esimerkkitapauksiin pohjautuen esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia ratkaisuja.

Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä. Lounais-Suomen tilanteeseen ja potentiaaliin syvennyttiin nykytilakatsauksesta aloittaen. Potentiaalin arvioinnissa on lähdetty liikkeelle tarkastelemalla Lounais-Suomen alueellista rakennetta ja väestöä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen volyymeja. Tämän tarkastelun pohjalta on syntynyt käsitys siitä, minkälaisia tarpeita rakennettuun ympäristöön kohdistuu tulevaisuudessa. Näin voitiin tunnistaa rakennustyyppejä ja kiertotalousteknisiäratkaisuja, joita todennäköisesti on kannattavinta soveltaa Lounais-Suomen alueella.

Lounais-Suomessa on lähes 700 000 asukasta, mutta nyky- ja erityisesti tulevaisuuden tarpeet alueen sisällä vaihtelevat merkittävästi. Turun kaupunkiseudun ydinalueilla väkimäärä kasvaa ja on kasvava tarve pientaloasumiselle, vanhojen 1970–80–luvuilla rakennettujen lähiöiden peruskorjaamiselle ja koulujen, päiväkotien ja vanhusten hoitolaitosten rakentamiselle. Muuttotappioalueilla, missä tilojen käyttöaste pienenee, on peruskorjattavia rakennuksia tai uusien investointien kannattavuus on heikkoa, on syytä arvioida purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäviä, monikäyttöisiä, purettavaksi ja siirrettäväksi suunniteltuja tiloja.

Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. Mukana on niin ulkomaisia kuin kotimaisia tapausesimerkkejä, aina muuntojoustavasta kunnantalosta Alankomaissa raisiolaisen asuinkerrostalon korjausrakentamiseen.

Selvitykseen liittyen käynnistyy 27.11.2020 kolmiosainen webinaarisarja, joka on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tutustu selvitykseen täällä.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi

 

Kuva: Dakota Roos on Unsplash


Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaarin esitysmateriaalit

Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaari järjestettiin 22.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten maankäytön suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida kiertotalouden teemat erityisesti maarakentamisen näkökulmasta.

Geologian tutkimuskeskuksen Hilkka Kallio kertoi omassa puheenvuorossaan maaperän rakennettavuuden merkityksestä maankäytön suunnittelun kannalta, sekä uusista keinoista ottaa se huomioon entistä paremmin. Hanna Nieminen Suomen ympäristökeskuksen KITARA-hankkeesta avasi hankkeessa sekä yleisellä että konkreettisella tasolla havaittuja mahdollisuuksia kiertotalouden paremmasta huomioinnista maankäytön suunnittelussa. Lopuksi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli projektin, jossa Porvoon kaupungin alueelta etsittiin paikkatietopohjaisen tarkastelun avulla alueita, joita voitaisiin hyödyntää kaupungissa maamassojen kiertotalouden tukena.

Voit tutustua tilaisuudessa pidettyjen esitysten esitysmateriaaleihin alla olevien linkkien kautta.

Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maaperän rakennettavuus - Hilkka Kallio, Geologian tutkimuskeskus
Kiertotalouden ratkaisuja mahdollistava maankäytön suunnittelu (KITARA-hanke 2019-2020) - Hanna Nieminen, Suomen ympäristökeskus
Kiertotalouden ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen, case Porvoo - Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus

Tilaisuuteen osallistui yli 70 kuulijaa niin kunnista kuin yksityiseltäkin sektorilta. Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol -hanketta.


Kaatopaikkakaasusta jalostettiin onnistuneesti liikennepolttoainetta Salossa

Salon Korvenmäen jätekeskuksessa kehitetään aktiivisesti kestävää ja innovatiivista jätteenkäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.

Kokeilu osoitti, että käyttökelvoton kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi sopivaksi metaaniksi. Pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa eli ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta.

Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta ja merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle.

EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta.

LSJH:n ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttavan Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan investointihankkeen valmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Tähtäimessä on, että ekovoimalaitoksen tuottama hiilidioksidi saadaan muunnettua liikennepolttoaineeksi. Parhaillaan työhön haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia.

Lisätiedot

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), www.lsjh.fi
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Eero Paunonen, toimitusjohtaja, Q Power, www.qpower.fi
puh. 044 425 2260
eero@qpower.fi

Petri Onikki, toimitusjohtaja, Lounavoima, www.lounavoima.fi
puh. 050 530 0404
petri.onikki@lounavoima.fi

 


Paimioon pohjoismaiden ensimmäinen laajamittainen poistotekstiilien jalostuslaitos

Tekstiiliteollisuuden poistotekstiiliongelma on kestämätön. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään. Tuotteiden valmistamiseen käytetään kasvavassa määrin luonnonvaroja ja toisaalta elinkaarensa päässä materiaalit menetetään. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain noin  100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Käyttämällä materiaali uudelleen voidaan pienentää tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälkeä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä huomattavasti.

Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos valmistuu Paimioon vuonna 2021. Laitoksen rakennuttava Rester Oy jalostaa Paimiossa yritysten poistotekstiiliä sekä teollisuuden hukkamateriaaleja. Rester Oy:n pääomistaja on työvaatetoimittaja Touchpoint. Samassa kiinteistössä Paimiossa tulee toimimaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), joka käsittelee omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.

Kumppanit jalostavat tekstiilijätettä teollisuuden raaka-aineeksi. Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua, josta voi tuottaa teollisuuden eri käyttökohteisiin esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja, non-woven- ja suodatinmateriaaleja sekä muita teknisiä tekstiilejä, kuten geo-tekstiilejä.

Kuluttajien poistotekstiilit ovat materiaaleiltaan heterogeenisiä, minkä vuoksi ne ovat haastava raaka-aine jatkojalostukseen. Ennen käsittelyä LSJH lajittelee poistotekstiilit materiaaleittain eri kuituluokkiin käyttäen apuna optista tunnistusteknologiaa, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä. Näin varmistetaan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu.

Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee pilottilinjastolla kerättyjen kokemusten pohjalta Turun seudulle täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa käsitellään jo vuonna 2023 koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen kuntien omistamat jätelaitokset.

Lisätiedot

Outi Luukko, hallituksen puheenjohtaja, Rester Oy
Toimitusjohtaja, Touchpoint Oy
outi.luukko@touchpoint.fi

Jukka Heikkilä
Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
jukka.heikkila@lsjh.fi

 


Yritysten kiertotalouspyrkimyksiä edistetään hiiliviisauden avulla

Yrityksen tulevaisuuden kilpailukyky riippuu siitä, miten se on ottanut huomioon kestävän kehityksen strategiassaan. Vaateet ilmastoasiat huomioon ottavasta liiketoiminnasta tulevat yhteistyökumppaneilta, asiakkailta sekä sijoittajilta. Lisäksi tulevaisuudessa häämöttävät mahdolliset erilaiset haittaverot, joiden kautta yritysten toimintaa ohjataan ilmastoystävällisempään suuntaan. CarbonWise-hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään kannattavaa liiketoimintaa vihreiden arvojen kautta.

Hiilineutraaliudella tulee olemaan merkittävä rooli yrityksen tulevaisuudessa. Yhä enenemässä määrin yhteistyökumppanit vaativat kilpailutuksissa hiilineutraaliutta tai ainakin hiilineutraaliussuunnitelmaa alihankkijoiltaan. Tästä yritysten tulee viimeistään nyt ottaa koppi, jotta he voivat kilpailla tulevaisuudessa. Kansallisella tasolla valtio on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja Turun kaupunki on asettanut hiilineutraaliustavoitteekseen vuoden 2029.

CarbonWise-hankkeen tavoitteena on edistää yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestään, pienentää sitä ja rakentaa kilpailuetua hiiliviisaasta strategiasta ja tuote- ja palvelukehityksestä. Hanke kohdentuu Kupittaan kampusalueella toimiviin ja sinne lähitulevaisuudessa sijoittuviin yrityksiin. CarbonWise on yksi työkalu matkalla koti hiilipositiivista maailmaa. Tarkoituksena on hankeajalla luoda toimintatavat, miten tulevaisuudessa yritykset pääsevät halutessaan hiiliviisauden polulle.

Auttaakseen Kupittaan kampusalueella toimivia yrityksiä CarbonWise-hankkeen myötä yritys saa konkreettista neuvoa hiilijalanjäljen laskemisessa, pienennyskeinoissa sekä brändäyksessä.

Hankkeen vetäjänä toimii BusinessOulu ja mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi on Espoo Marketing Oy, jotka tahoillaan edistävät alueidensa hiiliviisautta. Oulun ja Turun kohteina ovat kohdennettujen alueiden yritykset toimialarajattomasti ja Espoon kohderyhmänä ovat matkailualan yritykset.

Hiiliviisauteen kuuluu paljon erilaisia käsitteitä, joiden sisäistämiseen ja ymmärtämiseen kuluu aikaa. Hiiliviisaassa yrityksessä puhutaan muun muassa hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä, nettopositiivisuudesta ja kompensoinnista. Näiden käsitteiden ymmärtämiseen ja niiden sisällyttämiseen yrityksen strategiaan tarjotaan apua hankkeen myötä.

Ilmastonmuutoksesta saa myös innostua. Se on uusi mahdollisuus, jonka huomioiden yritys voi löytää täysin uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja keinoja tuottaa nykyistä toimintaansa viisaammin. Tavoitteena on löytää tapoja, joilla yritys pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa ympäristö huomioiden.

Lisätiedot

CarbonWise-hanke


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi