Tekniset kierrot
Ekotekoagentti-hankkeella vauhtia Uudenkaupungin ja Laitilan kiertotaloustyöhön
Uudessakaupungissa ja Laitilassa käynnistyi marraskuussa 2022 Ukipoliksen vetämä yhteishanke kiertotalouden ja ilmastotyön edistämiseksi. Ekotekoagentti-hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön kuntien ilmasto- ja kiertotalousohjelma sekä molemmat kaupungit 30 % osuudella. Hanke jatkuu huhtikuun 2024 loppuun asti. Hankkeessa kehitetään kaupunkien, sekä niissä toimivien yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Ekoteko-toimintaa kohdennetaan kuntien eri toimialojen ja yritysten lisäksi kuntalaisiin, päättäjiin sekä oppilaitoksiin.
Hankkeen aikana tehdään erilaisia kiertotalouden kokeiluja, kehitetään kaupunkien toimintatapoja ja käytänteitä liittyen ilmastotoimiin. Ratkaisuja pyritään löytämään erityisesti vähähiiliseen liikkumiseen, logistiikkaan, kiertotalouden edistämiseen ja materiaalitehokkuuteen.
Seudun vahvat tuotantoalat kuten autoteollisuus, metalli-, lasi- ja muoviteollisuus sekä alkutuotanto on huomioitu hankkeen toimissa. Kiertotalouden mahdollisuuksia edistetään kokeilujen lisäksi sivuvirtojen ja hukkalämmön kartoituksilla sekä lisäämällä kiertotalousosaamista. Yhteistyökumppaneina kokeiluissa mukana ovat myös paikalliset jätehuolto- ja energiayhtiöt. Muovin kierrätys, hukkalämpö ja erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat esimerkiksi olla yhteisiä teemoja.
Kuntalaisia osallistetaan ilmastotekoihin muun muassa yhteisillä laatikkoviljelyprojekteilla, kaupunkipyörillä ja geokätköillä, joissa on ekotekohaasteita sekä Ekopoli-lautapeleillä. Lautapelissä kierrätetään tavaroita ja opitaan kiertotaloudesta. Pelistä voi lukea lisää ja tulostaa omaankin käyttöön täältä.
Hankkeen toimilla on merkittävää tukea HINKU-tekoihin. Sekä Uusikaupunki että Laitila ovat sitoutuneet HINKU-tavoitteisiin eli vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yhteisen ilmastoryhmän muodostaminen on yksi hankeen merkittävä ilmastoteko. Toiminta vastaa nopealla aikataululla kaupunkien ilmastotyön ja kiertotalousasioiden vauhditukseen.
Lisätietoja
Jaana Suksi, projektipäällikkö, Ukipolis Oy
044 773 2214
jaana.suksi@ukipolis.fi
Kiertotaloutta hävikkikukista – Käpykukka jalostaa jätteeksi päätyvästä materiaalista upeita kimppuja Kaarinassa
Varsinais-Suomen ensimmäinen hävikkikukkakauppa Käpykukka avasi ovensa Kaarinan Piikkiössä puolitoista vuotta sitten. Käpykukassa kukkien parissa työskentelee Piikkiöläinen Anna Saarto, joka pelastaa kauppojen hävikkikukkia ja loihtii niistä uusia kimppuja. Hän arvioi, että saa pelastettua vuodessa noin 10 000 yksittäistä tuorekukkaa. Kukkien tuotannosta ja kuljetuksesta syntyy päästöjä, joten on hyvä, että kukat päätyvät käyttöön eivätkä roskiin.
Ajatus hävikkikukkakaupasta heräsi vanhempainvapaalla, kun Anna pohti, mitä elämältään haluaa. Aikaisemmin hän oli kampaajayrittäjä. ”Vapaalla tuli sellainen olo, että haluaisin elämääni jotain haastetta ja tehdä jotain erilaista. Kukat ovat olleet kiinnostuksen aiheina pitkään ja ajattelin sesonkikukkakauppaa. Sellaista, jossa kaikki tuotteet ovat lähituotantoa ja omalta pihalta. Totesin kuitenkin, että talviaika on haasteellinen tällaiselle toiminnalle. Aloin pohtia asiaa toiselta kantilta: mietin, pystyisinkö hyödyntämään kauppojen hävikkiä. Lähestyin kauppiaita suoraan asialla ja siitä se lähti.”
Kauppiaat lähtivät todella mielellään mukaan. Matkan varrella on tullut vastaan vain muutamia, jotka eivät halunneet lahjoittaa kukkia, koska eivät halunneet jonkun muun hyötyvän niistä. Anna muistuttaakin vielä, että hiilijalanjäljen, jätteen ja hävikin pienentäminen ovat niin isoja asioita, että yhteistyö on jo itsessään arvokasta. ”Näitähän voisi ikuisesti vääntää, että mistä joku saa jotain – maailmaan mahtuu kukkakauppoja ja -kauppiaita. Yhteistyö on se, millä saadaan tätä maailman kuormitusta pienemmäksi kaikin puolin.”
Annalla on vakituisia sopimuskauppoja, joista hän hakee hävikkiin päätyviä kukkia säännöllisesti. Kukat hän saa ilmaiseksi, koska ne eivät ole enää sellaisenaan myyntikuntoisia. Kimput voivat olla osittain kuihtuneita, tai joukossa voi olla katkenneita kukkia. Anna perkaa kukkalastista mädät ja kuihtuneet pois ja kerää käyttökelpoiset kukat, kääreet ja kuminauhat talteen. Biojätteestä tehdään multaa.
Todellisuudessa kukat eivät ole yrittäjälle suinkaan ilmaisia, vaikka ne hänelle lahjoitetaankin. Kukkien noutokuljetuksista syntyy Annalle kustannuksia ja perkaaminen on aikaa vievää. Lisäksi mädäntyneiden kukkien kääreistä tulee jätettä, jotka pitää asianmukaisesti kierrättää. Kauppiaat, jotka lahjoittavat kukkia, ovat myös hyötyneet Annan liiketoiminnasta biojätekustannusten pienentyessä. Esimerkiksi Turun Citymarketilta on voitu ottaa yksi biojäteastia kokonaan pois käytöstä, koska hävikkiä syntyy nyt vähemmän.
Anna on puolentoista vuoden aikana huomannut positiivista kehitystä tietoisuuden lisääntymisessä: osalle pienemmistä kaupoista, joista hän on hävikkikukkia aiemmin noutanut, ei ole tullut hetkeen hävikkiä, koska he ovat kiinnittäneet huomiota sen vähentämiseen omassa toiminnassaan.
Kukkakimppuja ja paikallisia käsitöitä autotallista
Suomessa ei ole vielä kovinkaan monta hävikkikukkakauppaa. Anna arvelee sen johtuvan siitä, että hävikkiasia on aika uusi juttu. ”Viime vuosina on puhuttu hävikkiruoasta ja yritetty pienentää ruokahävikkiä. Luulen, että tämä on kehitysaskel siitä eteenpäin. Ihmiset alkavat miettiä kiertotaloutta ja sitä, mitä kaikkea voi hyödyntää. Uskon, että nyt näitä ideoita ja ajatuksia alkaa tulla enemmän – katsotaankin asioita toiselta kantilta ja yritetään pidentää tuotteen elinkaarta. Tämä alkaa mielestäni näkyä jo kaikilla aloilla.”
Toiminta alkoi niin, että Anna kuvasi tekemänsä kimput someen ja myi ne omilta pihaportailtaan. Nykyään talon yhteydessä vanhassa autotallissa on Käpykukan myyntipiste. Anna kuuluu Turun Ainova -osuuskuntaan ja myynnissä on myös muita ainovalaisten ja käsityöläisten tuotteita. Hän myös kuivattaa kukkia, jolloin kukille saa vielä paljon lisää ikää. Käpykukasta voi tilata esimerkiksi asetelmia, morsiuskimppuja ja koristekukkia, valikoima vaihtelee sen mukaan, minkälaista kukkaa on saatavilla.
Lisää virtaa yhteisöllisestä tekemisestä
Saarto haluaa hävikin vähentämisen lisäksi lisätä yhteisöllisyyttä. Hänellä on ollut haave saada suomalaiseen kulttuuriin lisää yhdessä tekemistä. Hän onkin järjestänyt erilaista kukkiin liittyvää toimintaa, esimerkiksi syyslomalla ja äitienpäivänä lapset saivat käydä tekemässä hävikkikukista kimppuja. Yhteisöllisyys on ottanut pienellä paikkakunnalla tuulta alleen hienosti ja hävikkikukkakauppa on otettu todella hyvin vastaan. Asiakkaat ovat tulleet sanomaan, että heidän pihaltaan saa tulla napsimaan esimerkiksi tuijaa ja hyödyntämään muita ikivihreitä kasveja kimppuihin.
”On ollut tosi ihana huomata, että täällä on samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Tämä on monille tärkeä ja arvojen mukainen juttu ja se yhdistää.” Anna kiteyttää.
Anna oli mukana myös Lounais-Suomen jätehuollon hankkeessa, jossa suunniteltiin kiertotalousmyymälän perustamista Topinpuiston yhteyteen. Siellä kiertotaloutta hyödyntävät yrittäjät voisivat työskennellä ja myydä tuotteitaan.
Työssä on omat haasteensa, mutta Annasta on mielenkiintoista ja palkitsevaa, kun saa käyttää mielikuvitusta kukkien yhdistelemisessä ja samalla pidentää kallisarvoisen raaka-aineen elinkaarta. Ei ole järkevää, että Suomeen kaukaakin kuljetetut kukat päätyvät täällä suoraan roskiin. Tällä hetkellä suurin osa leikkokukista tuodaan ulkomailta. Vielä Anna ei pysty täysin elättämään itseään kukkakaupallaan, mutta laajentamisvaraa on ja ehkä tulevaisuudessa hän voi palkata työntekijänkin.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat opiskelu Tuorlassa joko puutarha-alan koulutuksessa tai floristin työhön painottuen. Ajatuksissa on myös alkaa kasvattaa sesonkikukkaa lähituotantona yhteistyössä naapurin pihalla. Sinne kasvaa aikanaan niitty, joka tuo alueelle lisää myös luonnon monimuotoisuutta.
Lisätiedot
Käpykukka
Anna Saarto
050 573 7129
Turkulainen Betonilaatta Oy valmistaa pihalaattoja ilman sementtiä
Vuonna 1939 perustettu Betonilaatta Oy on suomalainen perheyritys. Betonilaatta Oy on betonituotteiden valmistaja ja asennusurakoitsija. Yritys valmistaa Turussa kahdella tehtaallaan laattoja, piha-, reuna- ja muurikiviä.
Yritys on aloittanut ensimmäisenä kotimaisena betonivalmistajana valmistamaan vähähiilisiä pihalaattoja, joissa käytetään sementin tilalla masuunikuonaa. Kuonalla korvataan sementti kokonaisuudessaan, kun aiemmin sitä on käytetty lähinnä seosaineena. Laatat vastaavat perinteisiä betonilaattoja asennettavuudeltaan, käytettävyydeltään sekä käyttöiältään. Tuotteen vähähiilisuus perustuu Betolar Oy:n patentoituun Geoprime-ratkaisuun. Kysyntää masuunikuonalaatoille on ollut, vaikka ne ovatkin vielä esimerkiksi vaadittavien kemiallisten prosessien takia hieman perinteisiä laattoja kalliimpia.
Betonin tärkeimmän raaka-aineen sementin valmistus on suurin yksittäinen ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lähde. Uusien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää päästöjen leikkaamiseksi ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä on vielä paljon realisoimatonta potentiaalia.
Lisätiedot
Puurakentaminen halutaan nousuun Lounais-Suomessa
Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat merkittävän osan yhteiskunnan ilmastopäästöistä. Yksi tapa hillitä kasvihuonekaasupäästöjen kasvua on käyttää rakennusmateriaalina yhä enemmän puuta. Jalostettu puuraaka-aine toimii hiilivarastona ja puutalot aiheuttavat koko elinkaarensa aikana vähemmän ilmasto- ja ympäristöhaittoja kuin vastaavat muista materiaaleista rakennetut talot. Elinkaarensa lopussa puutuotteet voidaan kierrättää tai muuttaa energiaksi. Ilmastotavoitteiden lisäksi kotimaisesta puusta rakentaminen parantaa työllisyyttä ja aluetaloutta.
Puun käytöllä voidaan varastoida hiiltä, nostaa merkittävästi maakunnan puuraaka-aineen jalostusarvoa ja lisätä yrittäjätuloja ja työpaikkoja. Puurakentaminen on tunnustettu yhdeksi keskeisimmistä mahdollisuuksista lisätä puun käyttöä. Puurakentaminen onkin Suomessa kasvussa ja suurimmat kasvuodotukset puun käytön lisäämisessä ovat julkinen rakentaminen, kerrostalorakentaminen, hallirakentaminen ja infrarakentaminen. Lounais-Suomessa puurakentamisen kasvu ei kuitenkaan ole näkynyt vielä laajasti: Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa puurakentamisen toteutuksessa olevat tai valmistuneet julkiset ja kerrostalokohteet ovat harvassa.
Puurakentamisen lisääntyminen avaa jatkossa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia alueen puutuotealan yrityksille ja puun jatkojalostajille. Toimintansa tueksi yritykset kuitenkin tarvitsevat lisätietoa ja osaamista mm. puurakentamiseen liittyvistä säädöksistä, digitaalisten palvelujen ja markkinoinnin mahdollisuuksista sekä puutuotteiden hiilijalanjäljestä ja ympäristöviestinnästä. Mikäli yritysten osaamista ei aktiivisesti lisätä ja päivitetä, jäävät pienet maaseudun yritykset helposti kehityksestä syrjään.
Suomen metsäkeskuksen, Tampereen yliopiston, Prizztech Oy:n ja Kaarinan Kehitys Oy:n toteuttaman Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankkeen pääkohderyhminä ovat puutuotealan pienyritykset ja puun jatkojalostajat. Hankkeella edistetään ja lisätään puurakentamista Lounais-Suomessa. Puurakentamisen kysyntää ja tarjontaa pyritään lisäämään pitkäjänteisesti. Tavoitteena on, että Lounais-Suomessa voidaan hyödyntää yhä enemmän oman maakunnan puutavaraa ja tuotantoa sekä vahvistaa tätä kautta aluetaloutta. Alueen puutuotealan pienyrityksiä ja puun jatkojalostajia tuodaan yhteen aktiiviseen yhteistyöhön puurakentamisen lisäämiseksi. Hyviä esimerkkejä ja näkemyksiä haetaan muualta Suomesta ja kansainvälisesti opinto- ja tutustumisretkien kautta.
Lisätiedot
Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankesivu
Topinpuistossa halutaan edistää uusien kiertotalouspohjaisten sideaineiden käyttöä
Topinpuiston kiertotalouskeskuksen asemakaavassa esitetyt uudet laajennusalueet sijaitsevat paksuhkon ja kokoon painuvan savikerroksen päällä. Saven stabilointi sekä tarvittavat pohjanvahvistukset ja kevennysrakenteet tulee ottaa hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Alueiden esirakentamistoimenpiteiden selvittämiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on aloittanut koetoiminnan, jonka tavoitteena on löytää sementin korvaavia tai sen käyttöä vähentäviä uusia sideaineita savikoiden stabiloinnissa.
Topinpuiston laajennusalueiden koestabilointi alkoi helmikuussa 2022. Urakassa toteutetaan koerakenteena noin 400 neliömetrin alueelle syvästabilointi pilaristabilointitekniikalla. Tavoitteena on löytää stabiloinnissa runsaasti päästöjä aiheuttavan sementin korvaavia ja sementin käyttöä vähentäviä sideaineyhdistelmiä.
Topinpuistoon rakennettavan uuden lajitteluaseman rakennuspohjien savien lujittamisessa tullaan tarvitsemaan mittavia määriä sideaineita. Testattavat uudet sideaineet ovat osittain jalostettu tuhka- ja kuonapohjaisista jätejakeista ja ne sisältävät pieniä määriä haitta-ainepitoisuuksia. Koerakenteessa tutkitaan myös näiden haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Sideaineiden ympäristöturvallisuus varmistetaan koealueella ja sen ympäristössä tehtävillä seurantamittauksilla. Potentiaalisia hyötykäyttökohteita uusille kiertotalouspohjaisille sideaineille on lukuisia.
Koestabiloinnissa käytettävät sideaineet on ennakkotestattu laboratorio-olosuhteissa osana CircVol-hanketta vuoden 2020 aikana. Selvitettyjä stabilointireseptejä päästään nyt kokeilemaan työmaaolosuhteissa. Koestabilointi toteutetaan Lounais-Suomen AVI:n koetoimintaluvalla. Koetoiminnan asiantuntijakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja urakan toteuttaa YIT Suomi Oy.
Lisätiedot
Mira Järvinen, Lounais-Suomen Jätehuolto
Tommi Itkonen, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Saloon kaavaillaan uutta Lounapuiston kiertotalouskeskittymää
Salossa sijaitsevaa ja jo toiminnassa olevaa Ekovoimalaitosta sekä Korvenmäkeä ympäristöineen halutaan kehittää kiertotaloustoiminnalle keskeiseksi alueeksi ja liittää se osaksi Varsinais-Suomen muita kiertotalouspuistoja. Kehitettävää aluetta kutsutaan tällä hetkellä Lounapuistoksi.
Vuoden 2021 lopulla alkaneessa hankkeessa kootaan yhteen alueeseen ja yleisesti kyseiseen kasvualaan liittyvät kiertotalouden selvitykset ja teknistaloudelliset tarkastelut, arvioidaan tulevaisuuden markkinoita ja laaditaan tulevaisuusnäkymistä visio tulevaisuuteen. Visiotyöhön kutsutaan avoimesti mukaan alueella jo toimivia yrityksiä.
Visiotyön jälkeen käynnistetään systemaattinen yhteistyö sellaisille yrityksille ja toimijoille, joiden jäte- ja sivuvirtoja on mahdollisuus hyödyntää uusien ja olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden resurssina. Myös yritys-korkeakoulu-kumppanuuksien käynnistymiseen panostetaan.
Lounapuiston toivotaan profiloituvan yhdeksi eteläisen Suomen innovatiiviseksi kiertotalousympäristöksi, kiinnostavaksi sijoittautumiskohteeksi uusille clean tech- ja ympäristöalan yrityksille sekä testausympäristöksi laite- ja sovellustoimittajille.
Hanketta hallinnoi Yrityssalo, osatoteuttajina ovat Turku AMK, Turun yliopisto ja Lounavoima Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2021 – 31.8.2023.
Lisätiedot
Jussi Somerpalo, erityisasiantuntija, Yrityssalo
jussi.somerpalo@yrityssalo.fi
Kirstinpuiston rakentamishankkeissa hyödynnetään uusiomateriaaleja
Kiertotalous ja uusiomateriaalit ovat kasvavia teemoja yhdyskuntarakentamisessa. Uusiomateriaaleja on käytetty Suomessa yhdyskuntarakentamisessa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tarkoituksena on ollut ollut vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä teollisen jätteen määrää. Turussa on teemaan liittyen käynnistynyt uusi hanke Kirstinpuistossa, jossa nykyinen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi.
Kirstinpuiston hankkeessa nykyiset teollisuuskiinteistöt puretaan ja purkumateriaalit pyritään hyödyntämään uusiomateriaaleina katurakenteissa. Urakka-alueella olevat nykyiset kiinteistöt puretaan ja rakennuksissa käytetty betoni murskataan 0/90 -raekokoon. Purettavien betonirakenteiden kelpoisuus uusiokäyttöön on varmistettu näytteenotolla ja analyyseilla.
Murskauksesta syntyvä betonimurske välivarastoidaan joko purkupaikalla tai urakka-alueen vieressä olevalla kaupungin omistamalla, käytöstä poistetulla jätevedenpuhdistamon tontilla. Betonimurskeen välivarastointi rakennuskohteen välittömässä läheisyydessä tuo hankkeelle merkittävää kustannushyötyä, kun neitseellistä materiaalia säästyy ja uusiomateriaalin kuljetuksesta ei tule juurikaan kustannuksia.
Hankkeen suunnittelu ei eronnut juurikaan tavanomaisesta, eikä uusiomateriaalinäkökulma lisännyt virkamies- tai konsulttityötä merkittävästi. Päätös uusiomateriaalien hyödyntämisestä Kirstinpuistossa tehtiin jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa ja uusiomateriaalien käyttö ja niiden nouto tilaajalta onnistuttiin kirjaamaan riittävän selkeästi urakka-asiakirjoihin. Tilaajan tahtotila onkin avainasemassa, mikäli uusimateriaaleja halutaan käyttää rakentamishankkeessa. Kirstinpuiston osalta valintoja ohjasivat muun muassa Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteet.
Kirstinpuiston urakka on vasta alkuvaiheessa, eikä vielä pystytä arvioimaan miten nyt käytössä oleva malli, jossa tilaaja toimittaa osan materiaaleista, on onnistunut. Kyseessä on monivuotinen hanke, josta kerätään kokemuksia tulevia urakoita ajatellen.
Lisätiedot
Ennakoiva suunnittelu avainasemassa kun uusiomateriaaleja käytetään rakentamishankkeissa
Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla
Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.
Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.
Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.
Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.
Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.
Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua
Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.
Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.
Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.
Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.
Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.
Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.
Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.
Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.
Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.
Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.
Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.
Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.
Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä
Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.
ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.
Lisätiedot
Kiertotalouden tiekartta (PDF)
Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla
Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)
Lounais-Suomen toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta on päivitetty
Alueellista tiekarttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Lounais-Suomessa on päivitetty. Vuonna 2019 julkaistua tiekarttaa päivitettiin kevään ja syksyn 2021 aikana kuvaamaan tiekartan teemoissa tapahtunutta kehitystä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Päivitys pohjaa sidosryhmäkeskusteluihin sekä sidosryhmille lähetettyyn kyselyyn seurantakauden aikana toteutuneista ja edistyneistä toimenpiteistä. Tiekartan teemoiksi nostettiin alkuperäisessä laadintaprosessissa rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajätteet. Kahdessakin vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.
Rakentamisen teemassa alueelle on muun muassa perustettu Turku Science Parkin vetämänä rakentamisen kiertotalouden klusteri, Lounais-Suomen jätehuolto on laatinut kotitalouksille suunnatun oppaan rakennus- ja remonttijätteiden käsittelyyn ja alueella on järjestetty useita maankäyttöön, maarakentamiseen, uusiomateriaaleihin sekä maamassoihin liittyviä koulutuksia ja webinaareja. Seuranta-ajanjaksolla Valonian ja Varsinais-Suomen liiton toimesta teetettiin Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys ja selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen Rakentamisen kiertotalous -webinaarisarja. Tulevien vuosien keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa osaamisen kehitys ja koulutus korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpänä yhteistyönä sekä parempi alueellinen tietämys rakennusjätteen synnystä, käytettävyydestä sekä sen kierrätysasteesta.
Biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa Porissa on otettu käyttöön koulujen ylijäämäruokajakelun toimintamalli. Käytössä myös sähköinen kysely, jolla kartoitetaan lukioissa ruokailijoiden määrää etukäteen hävikin vähentämiseksi ja lisäksi Porin palveluliikelaitos kehittää ruokahävikin seurantaa jatkuvaksi. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta alensi kotitalouksien ja kuntien palvelutoiminnan biojätteen käsittelymaksuja 35 % vuoden 2021 alusta ja lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lla on käynnissä kehittämistyö liittyen lietehuollon vastaanottoverkoston kehittämiseen ja kuivaavan kaluston käyttöönoton mahdollisuuksista. Seurantakauden aikana toteutettiin valtakunnallinen Rakasta joka murua -ruokahävikki- ja biojätekampanja. Alueella käynnistyneessä Sustainable biogas -hankkeessa edistetään biokaasutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ravinnekierrätystä. Tulevina vuosina biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa halutaan panostaa muun muassa biojätteen keräysasteen nostoon tähtääviin toimenpiteisiin sekä yhdyskuntalietteiden keräyksen, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen edelleen kehittämiseen ja tiedonvälitykseen.
Yhdyskuntajätteiden osuudessa toteutuneina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa se, että Turun ammattikorkeakoulussa on päivitetty opetusmateriaaleja muun muassa jätteiden, kierrätysmateriaalien ja kestävän kehityksen asioiden osalta. Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä poistotekstiilin kiertotalouslaitos valmistui Paimioon ja Salossa Korvenmäen Ekovoimalaitos on toiminut testialustana uusille innovaatioille. Jatkossa yhdyskuntajätteiden teemassa keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteisiin paneutuminen sekä kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen.
Tutustu päivitettyyn Kierrätyksestä kiertotalouteen. Tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa -tiekarttaan Valonian verkkosivuilla.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi