Tekniset kierrot

Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaarin esitysmateriaalit

Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaari järjestettiin 22.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten maankäytön suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida kiertotalouden teemat erityisesti maarakentamisen näkökulmasta.

Geologian tutkimuskeskuksen Hilkka Kallio kertoi omassa puheenvuorossaan maaperän rakennettavuuden merkityksestä maankäytön suunnittelun kannalta, sekä uusista keinoista ottaa se huomioon entistä paremmin. Hanna Nieminen Suomen ympäristökeskuksen KITARA-hankkeesta avasi hankkeessa sekä yleisellä että konkreettisella tasolla havaittuja mahdollisuuksia kiertotalouden paremmasta huomioinnista maankäytön suunnittelussa. Lopuksi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli projektin, jossa Porvoon kaupungin alueelta etsittiin paikkatietopohjaisen tarkastelun avulla alueita, joita voitaisiin hyödyntää kaupungissa maamassojen kiertotalouden tukena.

Voit tutustua tilaisuudessa pidettyjen esitysten esitysmateriaaleihin alla olevien linkkien kautta.

Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maaperän rakennettavuus - Hilkka Kallio, Geologian tutkimuskeskus
Kiertotalouden ratkaisuja mahdollistava maankäytön suunnittelu (KITARA-hanke 2019-2020) - Hanna Nieminen, Suomen ympäristökeskus
Kiertotalouden ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen, case Porvoo - Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus

Tilaisuuteen osallistui yli 70 kuulijaa niin kunnista kuin yksityiseltäkin sektorilta. Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol -hanketta.


Kaatopaikkakaasusta jalostettiin onnistuneesti liikennepolttoainetta Salossa

Salon Korvenmäen jätekeskuksessa kehitetään aktiivisesti kestävää ja innovatiivista jätteenkäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.

Kokeilu osoitti, että käyttökelvoton kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi sopivaksi metaaniksi. Pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa eli ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta.

Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta ja merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle.

EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta.

LSJH:n ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttavan Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan investointihankkeen valmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Tähtäimessä on, että ekovoimalaitoksen tuottama hiilidioksidi saadaan muunnettua liikennepolttoaineeksi. Parhaillaan työhön haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia.

Lisätiedot

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), www.lsjh.fi
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Eero Paunonen, toimitusjohtaja, Q Power, www.qpower.fi
puh. 044 425 2260
eero@qpower.fi

Petri Onikki, toimitusjohtaja, Lounavoima, www.lounavoima.fi
puh. 050 530 0404
petri.onikki@lounavoima.fi

 


Paimioon pohjoismaiden ensimmäinen laajamittainen poistotekstiilien jalostuslaitos

Tekstiiliteollisuuden poistotekstiiliongelma on kestämätön. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään. Tuotteiden valmistamiseen käytetään kasvavassa määrin luonnonvaroja ja toisaalta elinkaarensa päässä materiaalit menetetään. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain noin  100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Käyttämällä materiaali uudelleen voidaan pienentää tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälkeä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä huomattavasti.

Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos valmistuu Paimioon vuonna 2021. Laitoksen rakennuttava Rester Oy jalostaa Paimiossa yritysten poistotekstiiliä sekä teollisuuden hukkamateriaaleja. Rester Oy:n pääomistaja on työvaatetoimittaja Touchpoint. Samassa kiinteistössä Paimiossa tulee toimimaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), joka käsittelee omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.

Kumppanit jalostavat tekstiilijätettä teollisuuden raaka-aineeksi. Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua, josta voi tuottaa teollisuuden eri käyttökohteisiin esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja, non-woven- ja suodatinmateriaaleja sekä muita teknisiä tekstiilejä, kuten geo-tekstiilejä.

Kuluttajien poistotekstiilit ovat materiaaleiltaan heterogeenisiä, minkä vuoksi ne ovat haastava raaka-aine jatkojalostukseen. Ennen käsittelyä LSJH lajittelee poistotekstiilit materiaaleittain eri kuituluokkiin käyttäen apuna optista tunnistusteknologiaa, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä. Näin varmistetaan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu.

Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee pilottilinjastolla kerättyjen kokemusten pohjalta Turun seudulle täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa käsitellään jo vuonna 2023 koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen kuntien omistamat jätelaitokset.

Lisätiedot

Outi Luukko, hallituksen puheenjohtaja, Rester Oy
Toimitusjohtaja, Touchpoint Oy
outi.luukko@touchpoint.fi

Jukka Heikkilä
Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
jukka.heikkila@lsjh.fi

 


Yritysten kiertotalouspyrkimyksiä edistetään hiiliviisauden avulla

Yrityksen tulevaisuuden kilpailukyky riippuu siitä, miten se on ottanut huomioon kestävän kehityksen strategiassaan. Vaateet ilmastoasiat huomioon ottavasta liiketoiminnasta tulevat yhteistyökumppaneilta, asiakkailta sekä sijoittajilta. Lisäksi tulevaisuudessa häämöttävät mahdolliset erilaiset haittaverot, joiden kautta yritysten toimintaa ohjataan ilmastoystävällisempään suuntaan. CarbonWise-hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään kannattavaa liiketoimintaa vihreiden arvojen kautta.

Hiilineutraaliudella tulee olemaan merkittävä rooli yrityksen tulevaisuudessa. Yhä enenemässä määrin yhteistyökumppanit vaativat kilpailutuksissa hiilineutraaliutta tai ainakin hiilineutraaliussuunnitelmaa alihankkijoiltaan. Tästä yritysten tulee viimeistään nyt ottaa koppi, jotta he voivat kilpailla tulevaisuudessa. Kansallisella tasolla valtio on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja Turun kaupunki on asettanut hiilineutraaliustavoitteekseen vuoden 2029.

CarbonWise-hankkeen tavoitteena on edistää yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestään, pienentää sitä ja rakentaa kilpailuetua hiiliviisaasta strategiasta ja tuote- ja palvelukehityksestä. Hanke kohdentuu Kupittaan kampusalueella toimiviin ja sinne lähitulevaisuudessa sijoittuviin yrityksiin. CarbonWise on yksi työkalu matkalla koti hiilipositiivista maailmaa. Tarkoituksena on hankeajalla luoda toimintatavat, miten tulevaisuudessa yritykset pääsevät halutessaan hiiliviisauden polulle.

Auttaakseen Kupittaan kampusalueella toimivia yrityksiä CarbonWise-hankkeen myötä yritys saa konkreettista neuvoa hiilijalanjäljen laskemisessa, pienennyskeinoissa sekä brändäyksessä.

Hankkeen vetäjänä toimii BusinessOulu ja mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi on Espoo Marketing Oy, jotka tahoillaan edistävät alueidensa hiiliviisautta. Oulun ja Turun kohteina ovat kohdennettujen alueiden yritykset toimialarajattomasti ja Espoon kohderyhmänä ovat matkailualan yritykset.

Hiiliviisauteen kuuluu paljon erilaisia käsitteitä, joiden sisäistämiseen ja ymmärtämiseen kuluu aikaa. Hiiliviisaassa yrityksessä puhutaan muun muassa hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä, nettopositiivisuudesta ja kompensoinnista. Näiden käsitteiden ymmärtämiseen ja niiden sisällyttämiseen yrityksen strategiaan tarjotaan apua hankkeen myötä.

Ilmastonmuutoksesta saa myös innostua. Se on uusi mahdollisuus, jonka huomioiden yritys voi löytää täysin uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja keinoja tuottaa nykyistä toimintaansa viisaammin. Tavoitteena on löytää tapoja, joilla yritys pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa ympäristö huomioiden.

Lisätiedot

CarbonWise-hanke


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/


Uusi klusteri vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta Turun seudulla

Rakentamiseen liittyy paljon erilaisia ympäristöhaasteita, joiden ratkaiseminen vaatii onnistuakseen toimivia työkaluja ja ongelmiin pureutumista jo rakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennettu ympäristö ja sen ylläpito kuluttaa tällä hetkellä runsaasti luonnonvaroja, joten kestämättömiin toimintapoihin puuttuminen on väistämätöntä, mikäli halutaan siirtyä kohti vihreämpää rakennusalaa. Tällä hetkellä jopa 50 % maapallon raaka-ainevaroista kulutetaan rakentamiseen, 40 % kaikesta tuotetusta energiasta käytetään rakennusten ylläpitämiseen ja 30 % kaikesta syntyvästä jätteestä on peräisin rakentamisesta tai erilaisten rakennusten purkutöistä.

Turun seudulla rakennusalan aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin on vastattu perustamalla rakentamisen kiertotalouteen keskittynyt 3C-klusteri (circular construction cluster). Klusteri on kevään 2020 aikana toimintansa aloittanut osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen Turun seudun yrityksiä, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä julkisen ja kuntapuolen toimijoita, edistäen rakennusalan siirtymää kohti kiertotaloutta. Klusteriin on koottu rakentamisen eri arvoketjun vaiheessa toimivia tahoja. Tarkoituksena on löytää liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, joilla pystytään vauhdittamaan rakennusalan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Klusteritoiminnalla pyritään myös rakentamaan Turun seudulle vahvaa innovaatiotoimintaa ja eri tahojen osaamista hyödyntävää yhteistyötä. Toimintaa on valmisteltu erilaisten teeman ympärille keskittyneiden työpajojen merkeissä kesästä 2019 lähtien.

Klusterin tavoitteena on tukea Turun seudun yrityksiä siirtymisessä kohti kiertotalouden mukaista kestävää liiketoimintaa. Rakentamisen kiertotalous tarjoaakin yrityksille useita eri työkaluja, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, neitseellisten luonnonvarjojen säästämisen sekä materiaalien uudelleen käytön ja uusien liiketoimintamallien omaksumisen.

3C-klusterin toimintaa koordinoi Turku Science Park. Yrityspuolelta osaamiskeskittymää vetää Paraisilla toimiva kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja sovellusten toimittamiseen kesittynyt Nordkalk. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärillä on jo ennestään vahva rakennusteollisuuden keskittymä. Kalkkikivi on myös keskeinen raaka-aine rakennusteollisuudessa; sitä käytetään mm. betonin sekä muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa. Nordkalkin tavoitteena on olla alansa johtava toimija, joka keskittyy vastuullisiin kalkkikivipohjaisiin ratkaisuihin.

Lisätiedot

3C-klusterin esittely, aikataulu ja yhteystiedot


Maarakentamisen päästölaskenta -webinaarin esitysmateriaalit tutustuttavissa

Maarakentamisen päästölaskenta -webinaari järjestettiin 2.6.2020. Tapahtuma kokosi yhteen kaiken kaikkiaan 54 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa eri toimialoilta.

Webinaarissa kuultiin puheenvuorot Saila Pahkakankaalta (Ramboll), Janne Pesulta (SYKE) sekä Johanna Korpikoskelta (Turun kaupunki). Pääpuheenvuoron pitänyt Saila Pahkakangas kertoi monipuolisesti päästölaskennan teoriasta ja käytetyistä menetelmistä erilaisin case-esimerkein. Janne Pesun puheenvuoro käsitteli vuoden 2020 lopulla julkaistavaa SYKEn Päästölaskentatietokantaa. Johanna Korpikoski lähestyi puheenvuorossaan teemaa Turun Skanssin keskuspuiston työryhmän näkökulmasta.

Tutustu webinaarissa pidettyihin esityksiin alla:

Saila Pahkakangas: Päästölaskennan teoriaa, menetelmät & case-esimerkit

Janne Pesu: SYKEn Päästötietokanta

Johanna Korpikoski: Turun kaupungin kommenttipuheenvuoro, Skanssin keskuspuiston työryhmä

Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol-hanketta.

Lisätietoja:
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi

 


Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista

Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.

Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkus­tajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkus­tuk­sen suunnit­telus­sa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä aja­mista.

Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, talou­dellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiu­tu­vista raaka-aineis­ta valmistetuilla poltto­aineilla sekä sähköllä.

Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.

Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.

Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus

Lisätiedot

Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely

Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com


Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue

Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.

Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.

Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.

www.ekokylatorppala.fi

Lisätiedot

Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com

Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co