Tekniset kierrot

Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskokeilu toteutetaan Lounais-Suomen Jätehuollon alueella

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt testaavat sähkölaiteromun keräystä suoraan taloyhtiöiden jätepisteiltä. Huhtikuun loppuun asti kestävään keräyskokeiluun osallistuu kymmenkunta mukaan valittua taloyhtiötä Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta. LSJH:n SER-keräyskokeilun avulla halutaan selvittää, onko kiinteistökohtainen keräys tehokas tapa parantaa sähkölaitteiden kierrättämistä ja vähentää niiden päätymistä vääriin jäteastioihin. LSJH:n alueelta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että osa sähkölaitteista päätyy edelleen virheellisesti metallijätteen sekaan.

Parhaillaan meneillään olevassa keräyskokeilussa mukana olevien taloyhtiöiden jätepisteillä on erillinen jäteastia, jonne asukkaat voivat lajitella rikkinäiset pienikokoiset sähkölaitteet. Isommat sähkölaitteet voi toimittaa maksutta jollekin LSJH:n 12 lajitteluasemasta sekä kierrätyskeskuksiin tai laitteita myyviin liikkeisiin. Tarvittaessa uljetusavuksi voi tilata LSJH:n maksullisen noutopalvelun.

Keräyskokeilu on osa 6Aika: tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen noutopalvelujen ja keräystapojen kehittämistä. Hankkeessa selvitetään ja kokeillaan resurssitehokkaita tapoja edistää sähkölaitteiden kierrätysastetta sekä tuottaa tietoa tuottajavastuuyhteisölle ja LSJH:lle.

Kokeilun tuloksista tiedotetaan kesällä 2019.

Lisätiedot:
Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi


Biomassa-atlas edistää uusiutuvien resurssien käyttöä, jalostusta ja analysointia

Biomassa-atlas tuo biomassoja koskevan paikkatiedon Suomen kartalle ja kaikkien saataville. Helppokäyttöisestä karttapalvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Palvelu sisältää tiedot biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi raaka-ainehankintojen tai investointien suunnitteluun sekä ympäristö- ja energiapolitiikan tueksi.

Biomassa-atlas koostuu koko valtakunnan kattavista eri biomassoja koskevista valmiista paikkatietoaineistoista. Mukana on metsävarantoja kuvaava monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto, metsähakepotentiaalit, peltolohkojen sijaintitiedot ja viljelypinta-alat, tuotantoeläinten lannat, yhdyskuntien biojätteet sekä ympäristölupavelvollisten toimijoiden syntyvät jätevirrat YLVA-tietokannasta. Peltobiomassoja, peltoaloja ja jätteitä koskevat tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Lantatiedot päivitetään tarpeen mukaan ja metsämassatiedot noin viiden vuoden välein.

Varsinaisen karttapalvelun lisäksi Biomassa-atlas -sivustolle on koottu muutakin hyödyllistä tietoa biomassoista, kuten missä toiminnoissa tai millaisten toimintojen seurauksena niitä syntyy sekä mitkä ovat niiden tyypillisimmät käyttökohteet ja hyödyntämistavat. Sivustolle on koottu myös käytännön esimerkkejä Biomassa-atlaksen hyödyntämismahdollisuuksista.

Luonnonvarakeskus on Biomassa-atlaksen kotiorganisaatio. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Tapio Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Biomassa-atlaksen rakentamista ja jatkokehitystä vuoteen 2018 saakka.



Lisätiedot
Eeva Lehtonen, projektipäällikkö, tutkija, Luonnonvarakeskus
eeva.lehtonen@luke.fi
Biomassa-atlas -verkkopalvelu


Kiertotalouden keinoin päästövähennyksiä infrarakentamiseen

Turun kaupungin infrarakentamisen päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia laskeneen Rambollin selvityksen mukaan rakentamiseen liittyy runsaasti säästömahdollisuuksia. Laskelmia tehtiin osana Skanssin kaupunginosan innovatiivisiin ratkaisuihin liittyvää 6Aika-hanketta.

Selvityksessä tarkasteltiin muutamia Turussa rakentamiseen tulossa olevia kohteita. Esimerkiksi noin 300 metriä pitkän Skanssinkadun rakentamisen aiheuttamista päästöistä ja taloudellisista kustannuksista voitaisiin leikata noin 10 % hyödyntämällä ylijäämämaita ja maarakentamisen uusiomateriaaleja, vaikka haastavat pohjaolosuhteet Skanssissa vaativatkin päästöintensiivisiä kevennysratkaisuja.

Turussa rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä uutta katua. Mikäli kaikissa uusissa katuhankkeissa toteutettaisiin Skanssinkadun tarkastelussa tunnistetut päästövähennystoimenpiteet, vastaisi päästövähennys yli 60 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että infrarakentamisen päästöihin vaikuttavista ratkaisuista yli 90 % tehdään suunnittelun eri vaiheissa. Läpileikkaava kiertotalousajattelu suunnittelun ja toteutuksen eri tasoilla mahdollistaa merkittävät taloudelliset säästöt ja päästöjen leikkaukset.

Lisää tietoa infrarakentamisen päästöjen tarkastelusta löydät Turun kaupungin sivuilta tämän linkin takaa.

Lisätiedot:
Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki
taina.riekkinen@turku.fi
050 558 9261

Kuvalähde: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy


Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot – koulutusmateriaalit saatavilla

Toista sataa kiinnostunutta eri aloilta oli lokakuun alkupuolella kuulemassa 6Aika: CircVol -hankkeen koulutusiltapäivissä maarakentamisen keinoista kiertotalouden edistämiseksi. Teemaa lähestyttiin käytännönläheisesti eri suunnitteluportaiden, hankintojen ja toteutusvaiheen käytössä olevien keinojen kautta.
Kaikkien puheenvuorojen esitysmateriaalit on nyt julkaistu. Löydät kunkin esityksen pdf-muodossa alla olevien linkkien takaa.
Koulutuspäivä 1: Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana

Avaussanat – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Hankinnat osana laadukasta pima-kunnostusta – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Koulutuspäivä 2: Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, Ramboll Oy
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous

Avaussanat – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Turun Itäharjun alueen massasuunnittelu, pilaantuneet maat ja jätteet – Kim Brander, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Helsingin Kuninkaantammi, massojen hyötykäyttöä – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Koulutukset järjestettiin osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.

Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Molok Oy:n korttelikeräyskonsepti tuo jätteiden lajittelupisteet lähelle loppukäyttäjää

Molok Oy:n lanseeraamassa korttelikeräyskonseptissa pientaloasukkaat saavat käyttöönsä yhteiskeräyspisteet kierrätettäville jätelajeille, biojätteelle ja sekajätteelle. Korttelikeräyksen avulla voidaan järjestää 6-8 jätelajin keräys lähellä loppukäyttäjää kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Useilla omakotitaloalueilla ei ole kierrätysmahdollisuuksia, joten korttelikeräyskonseptin avulla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Moni omakotitaloasuja kuljettaa esimerkiksi kartongit ja maitopurkit autolla kauppojen pihojen kierrätyspisteisiin tai laittaa ne poltettavan jätteen joukkoon. Korttelikeräyksen tarkoituksena on tehdä kierrättämisestä tehokasta ja asukkaille vaivatonta.

Korttelikeräyksen avulla voidaan vähentää turhaa liikennettä sekä parantaa kerättyjen jakeiden kierrätysastetta. Keräysmenetelmää on testattu muun muassa Ruotsin Falunissa. Pilottipisteeltä tehtyjen sekajätteen koostumusselvitysten mukaan sekajätteeseen päätyi vähemmän pakkauksia ja paperia verrattuna kunnassa aiemmin tehtyihin analyyseihin. Pisteellä kerättiin kahdeksaa eri jaetta: sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, muovipakkauksia, metallia, väritöntä lasia sekä värillistä lasia. Korttelikeräyspisteet on tarkoitus sijoittaa asuinalueiden reunalle, asukkaiden kannalta luonnollisten kulkureittien varrelle. Keräysauto käy tyhjentämässä pisteet ajamatta varsinaiselle asuinalueelle. Tämä lisää asuinalueen turvallisuutta.

Korttelikeräystä pilotoidaan myös Suomessa, esimerkiksi Oulun Hiukkavaarassa. Uusia pilottikohteita kartoitetaan tällä hetkellä ympäri Suomea, mukaan lukien Lounais-Suomi.

Lisätiedot:
Jenni Rahkonen, kiertotalousasiantuntija, Molok Oy
jenni.rahkonen@molok.com


Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot - koulutuksia Turussa lokakuussa

Ylijäämämaiden hallinta aiheuttaa päänvaivaa kaupunkiseuduilla, maa-ainesten ottotoiminta painetta luonnonympäristöille, maamassojen kuljetus ympäristöhaittoja ja taloudellisia kustannuksia. Kiertotalous- ja päästötavoitteet kiristyvät. Maarakentamisen kiertotalouden edistämiseksi on tehtävissä paljon, ja näistä keinoista kerrotaan lokakuun koulutusiltapäivissä Turussa.

Koulutukset järjestetään 9.-11. lokakuuta klo 12 -16 Turun kaupungin auditoriossa osoitteessa Puutarhakatu 1. Koulutukset ovat maksuttomia ja sisältävät kahvituksen. Ilmoittautumislinkit löydät alta.

Maarakentamisen kiertotaloutta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: hankintojen, teknisten suunnitteluratkaisujen ja maankäytön suunnittelun kanteilta. Koulutuspäivät ja niiden ohjelmat ovat seuraavat:

9.10. klo 12 – 16
Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana

Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Pilaantuneisiin maihin liittyvät hankinnat – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.

10.10. klo 12 – 16
Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, UUMA3-ohjelma
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä.

11.10. klo 12 – 16
Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous

Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Itäharjun alueen kokonaisvaltainen maamassasuunnittelu – Kim Brander, Ramboll Oy
Maamassasuunnittelun ja maamassojen hallinnan keinoja ja tuloksia – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.

Koulutukset järjestetään osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Sivuvirtojen visualisoinneilla edistetään kiertotaloutta

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa vuoden 2018 aikana karttavisualisointeja teollisuuden sivuvirroista. Suuri osa visualisoitavista sivuvirroista on nykyisin jätettä, joka usein kulkee tarpeettoman pitkiä maantieteellisiä matkoja. Monelle virralle olisi mahdollista löytää hyödyntäjä läheltä ja moni pieni virta voisi yhteen koottuna luoda kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällainen uusi mahdollisuus on esimerkiksi muovien uudelleenkäyttöön teollisessa mittakaavassa.

Kaikkea dataa ei visualisointien yhteydessä voida avata, sillä yksittäisen yrityksen tiedot saattavat sisältää liikesalaisuuksia. Visualisointi kuitenkin luo kokonaiskuvan materiaalien määristä ja liikkeistä. Syntyvät visualisoinnit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Visualisointien toivotaan herättävän pohdintaa jätevirtojen kustannuksista sekä auttavan alan toimijoita paikantamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia alihyödynnetyistä materiaaleista.

Visualisoinnit ovat osa Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanketta, jossa etsitään lisäksi muitakin keinoja helpottaa yritysten siirtymistä kiertotalouteen sekä luodaan toimintamalleja julkisen hallinnon palvelujen järjestämiseen. Yhtenä hankkeessa pohdittavana vaihtoehtona on niin sanottu kiertotalousasiamies-malli, jossa autettaisiin yrityksiä ja muita toimijoita kokonaisvaltaisesti kiertotalouteen liittyvissä asioissa, muun muassa sääntelyssä ja rahoituksessa.
Hanke on alkanut huhtikuussa 2018 ja kattaa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan. Visualisointeja julkaistaan vielä vuoden 2018 aikana hankkeen verkkosivuilla.

Lisätiedot
Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi
Twitter: @ovehak


Biohiilellä maatalouden ravinnekuormitusta vastaan

Uudenkaupungin Sirppujoella testataan biohiilen käyttöä suodatusmenetelmänä. Biohiiltä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseen.

Sirppujoen alajuoksulta on valittu koepelto, jonne rakennetaan allasmainen suodattamo. Biohiilellä ja puuhakkeella täytettävä suodattamo pidättää pelloilta salaojien kautta valuvaa vettä ja sen mukana vesistöihin päätyviä ravinteita. Suodattamo toimii kuin kosteikko, mutta on helpompi ja edullisempi rakentaa viettävän pellon yhteyteen. Suodatusteho perustuu biohiilen vedenpidätyskykyyn sekä bakteeritoimintaan: huokoinen biohiili imee itseensä runsaasti nestettä ja on houkuttava ympäristö maaperän bakteereille.

Uudenkaupungin ja Laitilan alueella kulkevan Sirppujoen lähialueen kuntien vesi otetaan makeanvedenaltaasta, jonne joki laskee. Joen vedenlaadun parantaminen edistää siis joen tilan lisäksi talousveden laatua ja pienentää sen puhdistamisen taakkaa. Alueen hapan, sulfiittipiitoinen maaperä on lisäuhka vesistöille, mutta biohiili voi parhaimmillaan estää myös siitä mahdollisesti huuhtoutuvien raskasmetallien pääsyä vesitöihin.

Biohiiltä tuotetaan biomassasta korkeissa lämpötiloissa kuivatislaamalla. Raaka-ainevaihtoehtoja on monia, esimerkiksi metsätalouden sivutuotteet, eloperäinen jäte tai varta vasten tarkoitusta varten kasvatettu puuaines. Eri raaka-aineesta valmistetut biohiilet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Vedenpidätyksessä erityisen hyvin toimii esimerkiksi pajusta valmistettu biohiili.

Huokoisuutensa ansiosta biohiili imee tehokkaasti vettä ja siihen liuenneita aineita, kuten juuri pelloilta valuvia ravinteita. Biohiileen sitoutuu myös esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkeaineita, joista osaa olisi vaikeaa poistaa vedestä muilla keinoin. Pääkaupunkiseudulla on paraikaa käynnissä biohiilen testaus kaupungin hulevesien puhdistuksessa. Vedenpuhdistamisen lisäksi mahdollisuuksiltaan moninaista biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannuksessa, viherrakentamisessa ja kosmetiikassa.

Rakennettava suodattamo tuottaa arvokasta tietoa biohiilen mahdollisuuksista. Se on osa suurempaa, Sirppujoen vedenlaadun parantamiseen ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen pyrkivää hanketta. Mukana ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ovat ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Uudenkaupungin Vesi. Alustavia tuloksia biohiilisuodattamosta odotetaan saatavaksi ensi vuoden syksyllä. Kaikkiaan hanke kestää vähintään kaksi vuotta, mutta suodattamo on toimintakelpoinen vielä tämän jälkeenkin.

Lisätiedot

Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi


Tekstiilijätteen jalostus kehittymässä – Varsinais-Suomeen kaavaillaan jalostuslaitosta

EU:n jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Varsinais-Suomeen on suunnitteilla poistotekstiilien jalostuksen pilottilaitos, joka jatkossa mahdollistaisi täysimittaisen jalostuslaitoksen rakentamisen koko Suomen tekstiilijätteiden käsittelyyn.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle on toukokuussa myönnetty tukea kahteen laitoksen perustamiseen ja tekstiilijätteen hyödyntämiseen tähtäävään hankkeeseen. Saadut rahoitukset on suunnattu jalostuslaitoksen toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Jalostuslaitoksen perustaminen edistäisi EU-velvoitteiden saavuttamista.

Varsinais-Suomen Liiton myöntämä AIKO-rahoitus tukee laitoksen liiketoiminnan suunnittelua. Sen avulla tehdään markkinakartoitus ja laaditaan laitoksen liiketoimintasuunnitelma. Hanke on alkanut toukokuussa 2018 ja kestää vuoden.

Käsittelylaitoksen alkuinvestointeihin ja kehittämiseen on puolestaan saatu tukea Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja kuntien jätelaitoksilta. Yhteensä 600 000 euron tuella on tarkoitus käynnistää jalostuslaitoksen pilottijakso laitehankintoineen ja suunnitella laitoksen myöhempää kehitystä. Kaksivuotinen hanke alkaa loppukesällä 2018.

Nyt rahoitusta saaneet toimet toteutetaan läheisessä yhteystyössä alan yritysten kanssa. Keskeisenä osapuolena mukana on myös Telaketju-verkosto, joka on Lounais-Suomen jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) vetämä yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää tekstiilien kestävää kiertoa. Telaketjun tavoitteena on edistää tekstiilin keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan kierrätystekstiiliä hyödyntävien yritysten tarpeisiin.

Lisätiedot

Sini Ilmonen, kiertotalousasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139


Energiapaaluilla hukkalämmöt käyttöön

Auringosta saatavaa lämpöenergiaa voitaisiin jopa Suomen leveysasteilla hyödyntää tehokkaammin – samoin kaikkea hukka- tai ilmaislämpöä. Lämmitysenergialle on vähiten tarvetta kesällä eli silloin kun energiaa olisi eniten saatavilla. Energian varastoinnin ja siirtämistapojen kehittäminen auttavat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.

Turun Ammattikorkeakoulun vetämä LÄMPÖÄ-hanke pyrkii tekemään lämpöenergian varastointimahdollisuuksia tunnetuksi ja lisäämään alan liiketoimintaa. Laajempana tavoitteena on energiamurros: jopa 90 % lämmitysenergiasta voitaisiin saada suoraan auringosta, jos kausivarastointi toimisi tehokkaasti.

LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan erityisesti energiapaalujen ja matalien porareikien käyttöä lämmön talteenottamisessa ja varastoinnissa (BTES eli Borehole Thermal Energy Storage). Energiapaalut ovat yksi tapa hyödyntää rakennuksen alla passiivisessa roolissa olevaa maamassaa lämpöakkuna: menetelmässä hukkaan menevää lämpöä ladataan rakennuksen perustuspaaluihin sijoitettujen keräimien kautta maahan tai maasta takaisin. Keräimissä kiertää vesi-alkoholiliuos, joka siirtää lämpöä. Lämpöä voidaan myös varastoida välissä vesitankkeihin. Tekniikka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevien rakennusten korjausten yhteyteen.

LÄMPÖÄ-hankkeen seurannassa on kolme rakennusprojektia: Skanssiin ensi vuonna valmistuva tornitalo, kaarinalainen nollaenergiatalo ja Turun AMK:n uusi kampusrakennus Kupittaalla. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi energianvarastoinnin koulutustarpeen selvitystä, rakennustapaohjeiden laatimista ja yrittäjille järjestettyjä tapaamisia. Osana hanketta kehitetään myös videoanimaatiota, jonka kautta energiajärjestelmää ja energiankulutusta havainnollistetaan. Pyrkimyksenä on, että pilottien ja yhteistyön myötä saadaan uutta tietoa lämpöenergian varastoinnista ja pidemmällä aikavälillä sen toiminnasta käytännössä.

Lämmönhukan vähentäminen ja lämpöenergian kerääminen käyttöön tekevät asumisesta kestävämpää. Ne vähentävät tarvetta hankkia ulkoista energiaa sekä pienentävät lämmityskuluja.

Lisätiedot

Rauli Lautkankare, projektipäällikkö
rauli.lautkankare@turkuamk.fi