Author: arttu

Kiertotalouden keinoin päästövähennyksiä infrarakentamiseen

Turun kaupungin infrarakentamisen päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia laskeneen Rambollin selvityksen mukaan rakentamiseen liittyy runsaasti säästömahdollisuuksia. Laskelmia tehtiin osana Skanssin kaupunginosan innovatiivisiin ratkaisuihin liittyvää 6Aika-hanketta.

Selvityksessä tarkasteltiin muutamia Turussa rakentamiseen tulossa olevia kohteita. Esimerkiksi noin 300 metriä pitkän Skanssinkadun rakentamisen aiheuttamista päästöistä ja taloudellisista kustannuksista voitaisiin leikata noin 10 % hyödyntämällä ylijäämämaita ja maarakentamisen uusiomateriaaleja, vaikka haastavat pohjaolosuhteet Skanssissa vaativatkin päästöintensiivisiä kevennysratkaisuja.

Turussa rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä uutta katua. Mikäli kaikissa uusissa katuhankkeissa toteutettaisiin Skanssinkadun tarkastelussa tunnistetut päästövähennystoimenpiteet, vastaisi päästövähennys yli 60 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että infrarakentamisen päästöihin vaikuttavista ratkaisuista yli 90 % tehdään suunnittelun eri vaiheissa. Läpileikkaava kiertotalousajattelu suunnittelun ja toteutuksen eri tasoilla mahdollistaa merkittävät taloudelliset säästöt ja päästöjen leikkaukset.

Lisää tietoa infrarakentamisen päästöjen tarkastelusta löydät Turun kaupungin sivuilta tämän linkin takaa.

Lisätiedot:
Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki
taina.riekkinen@turku.fi
050 558 9261

Kuvalähde: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy


Utön uusi yhteysaluslaituri syntyi kalkkikivikaivoksen sivukivestä

Nordkalkin Paraisten kalkkikivikaivoksen sivukiveä on hyödynnetty lossirantojen, aallonmurtajien ja laitureiden rakentamisessa saaristossa. Viimeisin esimerkki tästä on Utön yhteysaluslaituri, jonka rakentamisessa käytettiin tänä syksynä 5 000 tonnia sivukiveä. Sivukiveä hyödynnettiin laiturin rakenteissa ja sitä suojaavan aallonmurtajan pintaverhoilussa.

Paraisten kaivoksesta louhitaan vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia kiveä. Tästä määrästä arviolta kolmannes on eri laatuisia sivukiviä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi betonin ja asfaltin valmistamisessa, infrarakentamisessa sekä ranta- ja satamarakentamisessa. Kalkkikivikaivoksen sivukivet ovat EU-standardit täyttäviä tuotteita.

Hyödyntämällä Paraisten kaivoksen toiminnassa joka tapauksessa syntyvää sivukiviä säästetään luonnonympäristöjä kalliokiviaineksen otolta. Kalkkikivikaivoksen sivukiven hyödyntäminen saariston rakennushankkeissa tarkoittaa myös usein meritse tapahtuvia lyhyitä kuljetusmatkoja, mikä vähentää kiviainesten kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjä sekä melua.

Lisätiedot

Erno Somervuori, myyntipäällikkö, Nordkalk Oy Ab
erno.somervuori@nordkalk.fi
+358 40 125 2558


Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta Varsinais-Suomessa – koulutusmateriaalit saatavilla

Yhteensä toista sataa kuntien eri portaiden suunnittelijaa, maarakennusalan toimijaa, suunnittelukonsulttia ja muuta kiinnostunutta oli pureutumassa ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien haasteisiin ja mahdollisuuksiin Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen kolmessa koulutusiltapäivässä marraskuun lopussa. Turussa järjestetyissä koulutuksissa esiteltiin käytännönläheisesti keinoja teeman huomiointiin niin hankinnoissa, teknisessä suunnittelussa kuin maankäytön suunnittelussakin.

Asiantuntijoiden esityksissä kuultiin, miten kiertotalouden keinoin voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjä ja taloudellisia säästöjä maarakentamisessa maamassoja paremmin koordinoimalla ja hyödyntämällä maarakentamisen uusiomateriaaleja. Mikäli et päässyt koulutuksiin paikan päälle, tai haluat virkistää muistiasi asiantuntijapuheenvuorojen sisällöstä, löydät kaikkien esitysten diat alta pdf-muodossa.

Koulutuspäivä 1: Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana

Koulutuspäivä 2: Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta

Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin

Lisätietoja

Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta maakunnassa - koulutuksia tarjolla

Koulutukset on pidetty. Esitysmateriaalit löytyvät tämän linkin takaa.

Ylijäämämaamassat ovat kasvava ongelma myös Varsinais-Suomessa. Maamassojen kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä ympäristöhaittoja. Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisten sivuvirtojen yhä tehokkaampaa hyödyntämistä. Uusiomateriaaleilla voidaan toteuttaa maarakentamisratkaisuja kustannustehokkaasti uusiutumattomia kiviainesvaroja ja luonnonympäristöjä säästäen.

Asiantilan parantamiseksi huomio on kiinnitettävä yhä vahvemmin hankintojen, maankäytön suunnittelun sekä teknisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Näistä teemoista järjestetään Turussa marraskuun lopussa kolme maarakentamisen iltapäiväkoulutusta. Koulutusten aiheita käsitellään käytännönläheisestä näkökulmasta tavoitteena tarjota yleisölle työkaluja ylijäämä- ja uusiomaa-ainesasioiden parempaan huomiointiin päivittäisessä työssään.

Voit ilmoittautua mukaan useampaan kuin yhteen koulutukseen. Ilmoittautumislinkit ja ensisijaiset kohderyhmät löytyvät alta kunkin koulutuksen kohdalta erikseen.

Koulutuspäivä 1

Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana
Aika:
ma 27.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien maarakentamiseen liittyvistä hankinnoista vastaaville ja hankintaprosessin eri vaiheisiin osallistuville henkilöille. Puhujina ovat:

  • Elina Ahlqvist, Ramboll: Hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittäminen uusiomateriaalien näkökulmasta Liikennevirastossa
  • Riikka Leskinen, Valonia: Julkiset hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä
  • Katja Lehtonen, Ytekki Oy: Kierrätyskiviainesten hankinta – avaimet kestäviin ratkaisuihin
  • Juha Laurila, Infra ry: Hankkeiden toteuttajan näkökulma kestäviin hankintoihin

Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.

Koulutuspäivä 2

Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta
Aika:
ti 28.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Koulutus on suunnattu erityisesti maarakentamista vaativien hankkeiden rakennuttajille ja teknisille suunnittelijoille. Puhujina ovat:

  • Juha Forsman, UUMA2-ohjelma: Tekniset ratkaisut ja oppaat uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa
  • Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Uusiomateriaalit E18-tien parantamisen suunnittelussa välillä Raisio – Naantali
  • Jani Pieksemä, Rudus: Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
  • Tiia Isotalo, Kiertomaa Oy: Ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien terminaalitoiminta Turun seudulla

Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä

Koulutuspäivä 3

Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin
Aika:
ke 29.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille, sekä muille maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville. Puhujina ovat:

  • Timo Huhtinen, YM:n kiviaineshuollon kehittämishanke: Kaavoituksen keinot maamassasuunnittelun edistämiseksi
  • Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto: Päästövähennyksiä kiviaineshuollon huomioivalla maankäytön suunnittelulla
  • Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll: Kiviaineshuollon hyvät käytänteet maankäytön suunnittelussa maisema-arkkitehdin näkökulmasta
  • Oona Niiranen, Ramboll: Maankäytön suunnittelu ja pilaantuneiden maiden paikallinen hyödyntäminen

Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.

 

Koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Koulutukset ovat osa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshanketta.

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Turun Jäkärlässä hyödynnetään ylijäämämaita meluntorjunnassa

Tulevan Jäkärlän Kailan pientaloalueen ja Tampereen valtatien väliin rakennetaan melu- ja maisemavallina toimiva penger rakentamisen ylijäämämaita hyödyntäen. Hyödyntämällä ylijäämämaa-aineksia meluntorjunnassa ja maisemoinnissa edesautetaan osaltaan viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön syntyä, vähennetään kaupunkiseudun rakennushankkeiden taloudellisia kustannuksia sekä lievitetään ylijäämämaihin liittyviä ympäristöhaittoja.

Ylijäämämaamassoja syntyy suuria määriä maarakentamisen massanvaihtojen yhteydessä erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa rakennuspaikat sijoittuvat tilan puutteen vuoksi usein alueille, joiden pohjaolosuhteet ovat rakentamiselle haastavia. Lisäksi kaupunkiseuduilla ylijäämämaiden sijoituspaikat ovat usein kaukana niiden syntypaikoista. Maiden kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuukin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, sekä eritoten lisääntyneestä liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä.

Tarve meluntorjunnalle Jäkärlän Kailan luoteisosassa on todettu Turun kaupungin meluselvityksissä. Jäkärlän Kailan penkereen rakentamisessa käytetään muun rakentamisen yhteydessä syntyviä puhtaita ylijäämämaamassoja. Lisäksi penkereen rakentamisessa voidaan käyttää purkutöissä syntyvää puhdasta tiili- tai betonimurskaa sekä niin sanottuja kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa on lieviä haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka eivät ole pilaantuneita. Valmiin penkereen ulkoreunat muotoillaan puhtaasta maa-aineksesta ja penger tullaan maisemoimaan istutuksin.

Lisätiedot

Mika Pitkänen, vastaava rakennuttaja, Turun kaupunki
mika.pitkanen@turku.fi
puh. 02 262 4430


Tuhka jalostuu hyötykäyttökelpoiseksi Renotechin menetelmillä

Hyödyntämällä teollisuudessa syntyviä tuhkia ja muita sivuvirtoja osana infrarakentamista säästetään luonnonvaroja ja vältetään hyötykäyttökelpoisten materiaalien päätyminen loppusijoitukseen. Näin edesautetaan osaltaan kestävien käytänteiden käyttöönottoa maarakennussektorilla, ja vähennetään päästöjä sekä taloudellisia kustannuksia.

Smart Chemistry Parkissa Raisiossa toimiva Renotech R & D tuotteistaa palveluna tuhkia ja muita epäorgaanisia sivuvirtoja. Renotechin Ash2Cash-konseptin avulla tuhkista voidaan jalostaa sideainetta erilaisiin infrarakentamisen tarpeisiin. Sideainetta voidaan käyttää esimerkiksi pehmeiden maamassojen stabilointiin kantaviksi maarakentamista varten.

Muita Renotechin kehitystuotteita ovat esimerkiksi kevyet runkomateriaalit ja korkean lämpötilan vuorausmateriaalit. Kaikissa tuoteperheissä käytetään 80 – 100 % aiemmin jätteeksi päätyneitä sivuvirtoja. Renotech toimii myös rakennusteollisuudessa muun muassa paloeristys ja akustiikkatuotteiden toimittajana sekä meriteollisuudessa sisustusratkaisuiden toimittajana.

ash2cash

Lisätiedot:

www.renotech.fi/r-d
www.smartchemistrypark.com

Valter Wigren, R&D Manager
valter@renotech.fi
+358 50 574 1745

 


Kuntec hyödyntää kaduilta kerättyä hiekoitushiekkaa maarakentamisessa

Katujen puhdistaminen on jokakeväinen työ. Puhdistamisen yhteydessä kaduilta nostetaan tonneittain hiekoitushiekkaa. Aiemmin käytetty hiekoitushiekka on toimitettu kaatopaikoille ja maankaatopaikoille.

Nykyisin Kuntec hyödyntää Turun alueelta kerätyn hiekoitushiekan. Kaduilta nostetun hiekoitushiekan uusiokäyttökohteita voivat olla esimerkiksi puistokäytävät, sorapintaiset parkkialueet ja erilaiset kaivantojen täytöt. Hyödyntämällä katujen puhdistamisessa kerättyä hiekoitushiekkaa säästetään osaltaan uusiutumattomia kiviainesvaroja ja vähennetään merkittävästi kaatopaikalle päätyvän materiaalin määrää.

Käytetty hiekoitushiekka on paikoin roskaantumisen tai liikenteen päästöjen haitta-aineiden likaamaa, mikä on aiemmin aiheuttanut sen, että kaikki nostettu materiaali on päätynyt kaatopaikalle. Nyt nostettaessa hiekoitushiekkaa kaduilta se erotellaan käyttökohteen mukaan. Kevyen liikenteen väylien ja omakotitaloalueiden hiekoituksessa käytetty materiaali on huomattavasti puhtaampaa, kuin keskustasta tai pääväyliltä nostettu materiaali. Hyötykäyttökelpoinen materiaali saadaan suunnitelmallisen keräämisen myötä erotettua hyvin kaatopaikalle joutavasta.

Hiekoitushiekkaa levitetään Kuntecin toimesta talven olosuhteista riippuen noin 3000 – 10000 tonnia vuosittain. Tästä määrästä saadaan katujen puhdistamisen yhteydessä kerättyä takaisin noin kolmannes, josta hyötykäyttökelpoista on karkeasti arvioiden 80 prosenttia. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan seuraamalla materiaalista otettavien näytteiden haitta-ainepitoisuuksia. Seurantaa on tehty jo parin vuoden ajan ja näytteet ovat tähän mennessä olleet puhtaita.

Lisätiedot:

Mikko Kunttu, tuotantojohtaja
mikko.kunttu@kuntec.fi
+358 44 907 2418