Tekniset kierrot

Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyössä on paljon potentiaalia

Suomi on pitkien etäisyyksien ja haastavien maanrakennusolojen maa. Maassamme käytetäänkin vuosittain rekkakuormallinen luonnonkiviaineksia jokaista suomalaista kohden – yhteensä sata miljoonaa tonnia vuodessa.

Merkittävä osa luonnonkiviaineksista voidaan korvata erilaisilla uusiomateriaaleilla. Näitä uusiomaa-aineksiksi kutsuttuja materiaaleja voivat olla monet sivuvirrat, esimerkiksi tuhkat, kuonat ja sivukivet. Varsinais-Suomessa käynnissä olevan ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön puitteissa on kartoitettu maakunnassa syntyviä uusiomaa-ainesresursseja.

Ylijäämämaa-aineksia syntyy maanrakentamisessa tehtävien massanvaihtojen seurauksena. Erityisesti kaupunkiseuduilla ylijäämämaita syntyy paljon, ja tilaa niiden sijoittamiselle on vähän. Ylijäämämaiden sijoituspaikat ovatkin usein kaukana rakennuskohteista, joten ylijäämämaiden kuljetuksista syntyy merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki säästi vuonna 2014 seitsemän miljoonaa euroa, kun kuljetuksia maankaatopaikoille saatiin vähennettyä maamassojen koordinoinnin avulla.

Varsinais-Suomen julkisille toimijoille toteutetussa kyselyssä neljä viidestä vastaajasta katsoi, että alueella ei huomioida ylijäämämaiden sijoittamista ja käsittelyä riittävällä tasolla. Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että uusiomaa-ainesten käyttöä rakennushankkeissa tulisi lisätä. Ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön myötä Varsinais-Suomeen tuodaan käytänteitä, joiden avulla vähennetään taloudellisia kustannuksia, kuljetuksien aiheuttamia päästöjä ja luonnonympäristöihin kohdistuvaa painetta.

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys on ollut käynnissä vuodesta 2015, ja jatkuu ainakin vuoden 2017 loppuun. Hankkeessa ovat mukana Kaarinan (vuodet 2015-16), Raision, Turun ja Salon kaupungit, Turun Seudun Energiantuotanto, Lounais-Suomen jätehuolto, Nordkalk, Kuntec (vuodesta 2017 alkaen) ja Varsinais-Suomen liitto.

Lisätiedot:

Arttu Koskinen
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaa kehitetään Varsinais-Suomessa

Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä likaista, sekalaista maatalousmuovijätettä, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen. Pääasiallisesti muovijäte päätyy joko energiaksi tai kaatopaikoille. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat toivoneet nykyistä toimivampia ja kustannuksiltaan edullisimpia keräysjärjestelmiä. Haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen paneudutaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoimassa Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeessa.

Likaisen maatalousmuovijätteen keräys- ja kierrätyshankkeessa pilotoidaan Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla vaihtoehtoisia alueellisia keräysjärjestelmiä ja tarkastellaan muovijätteen ja sen sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia uusina kierrätystuotteina.

Tavoitteena on luoda monistettavia alueellisia malleja muovijätteen keräykseen. Näin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystytään tehostamaan. Toisena tavoitteena on löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia yhteistyössä jalostavien yritysten kanssa. Turun AMK selvittää, kuinka paljon eri maatalousmuoveja voidaan keräyksessä yhdistää siten, että niiden jatkojalostus on edelleen mahdollista. Samalla tutkitaan, minkä verran kyseiset jätteet sisältävät epäpuhtauksia ja minkä verran prosessointimenetelmät sietävät niitä. HAMK:n ohutlevykeskuksessa selvitetään hankkeen aikana kierrätysmuovien mekaanisia ominaisuuksia ja olosuhdekestävyyttä.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Lisätiedot:

Likaisen muovijätteen keräys- ja kierto -hanke

Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy: Romuajoneuvojen kierrättäjä

Hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy on Turun alueen merkittävin romuajoneuvojen kierrättäjä. Yritys kierrättää autopurkaamolla syntyvät varaosat uusiokäyttöön. Kaikki uudelleen käytettävät osat puretaan, kuntoluokitellaan ja syötetään yrityksen varastojärjestelmään. Kierrätettyjen varaosien käyttö vähentää uusien varaosien tarvetta.

Yrityksen kautta kierrätetään tällä hetkellä noin tuhat ajoneuvoa vuodessa. Määrä mahdollistaa valmiuden toimittaa varaosia moniin tarpeisiin.  Virallisessa vastaanottopisteessä vastaanotetut romuautot käsitellään tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisesti. Ne materiaalit, jotka eivät mene uudelleenkäyttöön tuotteena, jatkavat jätehierakian mukaan elämäänsä materiaalina.

Modernin autopurkaamon asiakkaisiin kuuluu autokorjaamoja, autoliikkeitä ja kuluttajia ympäri Suomen.

Lisätiedot:

www.oilijalonen.fi/


Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla

Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.

Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.

Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi

info@sybimar.fi
+358 440 122 100

Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095


Johanna K. Design: Vaatteiden leikkuujätteestä pehmoleluja

Taivassalolainen tekstiilialan yritys Johanna K. Design käyttää tehokkaasti hyödykseen omassa tuotannossa syntyvän tekstiilijätteen. Yrityksen tuotevalikoima koostuu pääosin lasten ja aikuisten neuleista, villapeitoista ja pehmoleluista. Neuleiden ja peittojen tuotannossa syntyvät tekstiilien ylijäämäpalat hyödynnetään muun muassa pienten lapasten valmistuksessa ja pehmolelujen täytteenä. Lisäksi leluihin käytetään raumalaisen peittoyrityksen leikkuujätettä.

Hukkapalojen hyödyntäminen vähentää suoraan uusien materiaalien tarvetta. Jos Johanna K. Design ei hyödyntäisi omia sivuvirtojaan, syntyisi jätettä noin 200 – 500 kg vuosittain. Yrityksen ensimmäiseksi markkinoille tullut tuoteryhmä, lelut, on ajan myötä mukautunut täysin hyödyntämään muiden tekstiilien leikkuujätteen ja ylijäämän.

Yritystä pyörittävä Johanna Österman palkittiin Varsinais-Suomen vuoden 2016 nuorena yrittäjänä sekä Valonian Ympäristöteko-palkinnolla vuonna 2016.

Lisätiedot:

www.johannakdesign.com

Johanna Österman
info@johannakdesign.com
+358 45 652 6981


Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto

Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto, johon sisältyy Turun Topinojalle rakentuva kiertotalouspuisto, virtuaalinen kohtaamispaikka sekä näyteikkuna kiertotalouden toimijoille. Topinojalla toimii jo ympäristöalan yrityksiä, jotka haluavat yhdessä kehittää kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Topinpuiston visiona on laajasti kiertotalouden arvoketjuja kehittävä avoin pilottialusta. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Topinpuisto tulee tarjoamaan kehittämismahdollisuuksia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi monenlaisille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Virtuaalinen Topinpuisto laajentaa mahdollisuudet alueellisesti ja toiminnallisesti. Yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa Topinpuistosta kehitetään monipuolinen kiertotalouden oppimisympäristö ja näyteikkuna.

Topinpuiston kiertotalousverkostossa ovat jo mukana Ekopartnerit Turku, Gasum Biovakka, Kaivoasema, Kuntec, Kuusakoski Turun palvelupiste, Rudus, Smart Chemistry Park ja Turku Science Park sekä Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun AMK.

Lisätiedot:

www.topinpuisto.fi

Sini Ilmonen
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139

 


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Väitöskirja avaa kierrätysliiketoiminnan edellytyksiä

Ensimmäinen kiertotalouteen keskittyvä väitöskirja julkaistiin Turussa 2015. KTT Nina Aarras väitteli kierrätysliiketoiminnasta Turun kauppakorkeakoulussa. Talousmaantieteen alaan kuuluva väitöstutkimus on nimeltään Toisen jäte on toisen raaka-aine – Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena.

Tutkimuksessa Aarras paneutuu kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen yrityksille tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä siihen, miten kierrätysliiketoiminta voi tukea taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Aarras tarkasteli Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena.

Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta hyötyjen muodostuminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin prosessoinnin tarve ja sen laatu, mutta myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti.

Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisäämistä sekä kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista.

Lisätiedot:

Turun yliopiston tiedote

Tutustu Nina Aarraksen väitöskirjaan


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Ainespuun taloudellista arvoa tarkasteltiin Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen metsävaroja, erityisesti ainespuuta eli tukki- ja kuitupuuta tarkasteltiin Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen aluetutkimuskurssille yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa tehdyssä harjoitustyössä. Työn tavoitteena oli selvittää keskeisimpiä ainespuuta tuottavia alueita, niiden puuntuotantopotentiaalia sekä arvioida metsätilastojen avulla niiden taloudellista arvoa Varsinais-Suomessa. Tarkastelussa mukana olivat kolme puulajia – kuusi, mänty ja koivu. Harjoitustyön tuloksena syntyi paikkatietoaineisto puuston kokonaistilavuudesta ja puulajien vuotuisen kasvun arvosta yleistettynä 250 m x 250 ruutukokoon Varsinais-Suomen alueella.

Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen arvottamia luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Palveluihin sisältyy muun muassa virkistysmahdollisuuksien ja luonnontoiminnan lisäksi myös rakennustarvikkeet. Vaikka ekosysteemipalveluilla on rahallisen arvon ohella ennen kaikkea itseisarvoa, on niiden taloudellinen arvottaminen yksi tapa tuoda palvelut yhteismitallisesti ja paremmin esille suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ekosysteemipalvelujen arvon määrittäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja tämä huomattiin myös harjoitustyötä tehdessä. Määritetty taloudellinen arvo on ainoastaan arvio.

Satelliittiaineistoja tarkasteltaessa ja metsävarojen taloudellista arvoa määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös se, että kaikkien metsäalueiden biomassaa ei voida laskea hyödynnettävän puukaupassa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat suojelu- ja luonnonsuojelualueet sekä kaavoitetut virkistysalueet. Myös tausta-aineistona käytetty maaperä- tai kasvupaikkaluokitus voi aiheuttaa vaihtelua tuloksiin.

Analyyseissä käytetyt puuston tilavuusaineistot perustuivat Luonnonvarakeskuksen/Metlan VMI-aineistoihin (valtakunnan metsien inventointi), joista tuorein, VMI11, on kerätty vuosina 2009­–2013.

Lisätiedot:

Laura Lähteenmäki, projektisuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
laura.lahteenmaki@varsinais-suomi.fi


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Teollisilla symbiooseilla yritysten resurssit kiertoon

Kiertotalouden kehittymistä edistävät tehokkaasti yritysten välille syntyvät teolliset symbioosit. Symbiooseilla tarkoitetaan yritysten hukkaresurssien tai tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttöä joko oman yritystoiminnan osana tai yhteistyönä toisten yrittäjien kanssa. Teollisilla symbiooseilla tarkoitetaan myös muun muassa tuotanto- ja toimistotilojen sekä vajaalla käytöllä olevan kuljetuskapasiteetin jakamista ja yhteiskäyttöä.

Varsinais-Suomessa yritysten välisiä teollisia symbiooseja edistetään Sitran ja Motivan kehittämän FISS-toimintamallin (Finnish Industrial Symbiosis System) avulla. Toimintamalli perustuu yritysten aktiiviseen kontaktointiin sekä työpajoihin, joissa yritysten välille pyritään löytämään kiertotalouteen perustuvaa yhteistyötä ja hyödyntäjiä niin aineellisille kuin aineettomillekin resursseille. Työpajassa yritykset pääsevät tutustumaan toistensa sivuvirtoihin ja esittelemään omat resurssinsa.

Teollisten symbioosien kautta yritykset voivat saada ylimääräiset materiaalinsa kiertoon tai hyötykäyttöön, löytää ylijäämäraaka-aineita toisen yrityksen tuotannosta, hyödyntää paremmin muun muassa vajaakäytössä olevia tuotantotiloja, tehostaa nykyistä toimintaansa sekä luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Hukkaresurssin muuttuessa raaka-aineeksi tai tuottavaksi resurssiksi säästetään parhaimmassa tapauksessa molempien osapuolien kustannuksia ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia.

Teollisten symbioosien edistämistyö on Varsinais-Suomessa aloitettu EU:n aluekehitysrahaston rahoittamassa FISS Varsinais-Suomi -hankkeessa (1.9.2015 - 31.12.2016). Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valonian ja Turku Science Parkin kanssa. Tahot toimivat myös Varsinais-Suomen virallisina FISS-toimintamallin alueellisina koordinaattoreina.

Lisätiedot:

www.teollisetsymbioosit.fi

Timo Mieskonen
timo.mieskonen@turkuamk.fi
fiss@turkuamk.fi
+358 50 5985 915