Tekniset kierrot
Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen
Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.
Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.
Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.
Lisätiedot:
http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Kemianteollisuuden sivuvirroille kehitetään sopivia analyysimenetelmiä
Kemianteollisuuden kiertotalous vaatii toteuttajilta erinomaista kemiantekniikan ja analyysitekniikan osaamista. Aluealla toimii useita kemianteollisuuden pk-yrityksiä, jotka kaipaavat asiantuntija-apua, kun selvitellään, mitä teollisuuden sivuvirrat sisältävät ja kuinka eri ainesosat mahdollisesti reagoivat kemiallisesti keskenään. Lisäksi sivuvirrat ovat hankalia analysoida, sillä niiden koostumus vaihtelee pahimmillaan näyte-erittäin.
SmartResearch-hankkeessa Turun AMK auttaa pk-yrityksiä kehittämällä kierrätysraaka-ainevirroille sopivia analyysimenetelmiä yhdessä Åbo Akademin ja Oulun yliopiston kanssa.
Lisätiedot:
Liisa Lehtinen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
liisa.lehtinen@turkuamk.fi
+358 50 598 5739
Kemian- ja prosessitekniikasta vauhtia muovien kierrätykseen
Turun ammattikorkeakoulun kemiatekniikan koulutuksessa on ollut vahvaa kemian- ja prosessitekniikan osaamista, jota on viime aikoina vahvistettu materiaalitekniikan suuntaan. Materiaali- ja kemiantekniikka ovat myös keskeisiä osaamisalueita kiertotaloudessa. Tällä hetkellä kiertotalouden ajankohtaisimmat ponnistelut koskevat muovien kierrätystä. Muovien prosessoinnin vaativuus, eri muovilajien valtava lukumäärä sekä lajittelematon ja usein likainen muovijäte asettaa paljon haasteita ja ratkaistavia ongelmia, ennen kuin muovien kierrätysaste saadaan vastaamaan lainsäätäjien asettamia tavoitteita.
Pakkaustekniikkaan liittyvien projektien lisäksi yrityksille on tarjolla materiaalitestausta erilaisten tuotteiden ja niiden pakkaamisen kehitystyössä. Testauslaitteella voidaan testata vaikka muovisen elintarvikepakkauksen kuumasaumatun suuaukon kestävyyttä. Turun AMK on mukana esimerkiksi likaisten maatalouskalvojen hyödyntämistä tutkivassa Likaisten muovien kierrätys -hankkeessa.
Lisätiedot:
Liisa Lehtinen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
liisa.lehtinen@turkuamk.fi
+358 50 598 5739
Kiertotalouden ja cleantechin testialusta yrityksille
Kiertotalous ja cleantech uudistavat parhaillaan radikaalisti sitä, millaisia palveluja ja tuotteita teemme ja kulutamme. Jotta Suomeen saadaan lisää kiertotalous ja cleantech liiketoimintaa, tarvitaan yrityksille mahdollisuus kokeilla tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaiden, käyttäjien, kaupunkien ja korkeakoulujen kanssa. Tällaista kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuvaa kiertotalouden kokeilualustaa rakennetaan nyt Turussa ja Helsingissä TRY OUT! -hankkeen kautta. Tavoitteena on tarjota yrityksille avoin, monialaiseen kehittämiseen ja kokeiluihin kutsuva ympäristö, jossa on lupa onnistua ja epäonnistua.
TRY OUT! toimii Turussa ja Helsingissä, mutta yhteistyötä tehdään kaikkien kuutoskaupunkien alueella. Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Demos ry, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Lisätiedot:
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Kierrätysmuoveista uutta liiketoimintaa 3D-tulostuksella
3D‐tulostimien käyttöönotolla odotetaan olevan yhtä suuria vaikutuksia maailman muuttumiseen kuin kaupungistumisella ja internetin yleistymisellä on aikoinaan ollut. Kierrätysmateriaalin käyttö 3D‐tulostuksessa on osa kehittyvää kiertotalouden tematiikkaa, ja sen hyödyntämisellä on mahdollisuus luoda Suomeen sekä uutta elinkeinotoimintaa että vahvistaa olemassa olevien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
Kehittymisen tueksi tarvitaan uutta tutkimusta kierrätysmuovien hyödynnettävyydestä 3D‐tulostusmateriaalina sekä siitä millaisia liiketoimintamahdollisuuksia teemaan liittyy. Kierrätysmuovien 3D‐tulostuksen sovelluslaboratorio (Kierrätys 3D) on Turun ammattikorkeakoulun, ammattikorkeakoulu Arcadan ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteinen projekti, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
Lisätiedot:
Kierrätysmuovien 3D‐tulostuksen sovelluslaboratorio -projekti
Jenni Suominen, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi
+358 40 355 0936
Loimaasta tulee Hinku-kunta
Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa kaupunkinsa liittymisen hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. Verkostoon liittyminen tukee kunnan energia ja ilmasto-ohjelmaa, joka on osa Loimaan kaupunkistrategiaan. Loimaa on 34. Hinku-verkostoon liittynyt kunta ja viides verkoston varsinaissuomalainen kunta. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.
Loimaan kaukolämpö tuottaa lämmöstä 90 % uusiutuvilla energialähteillä. Kesällä Loimaalle valmistui yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista. Sallila Energia Oy:n aurinkopuistossa on 2400 aurinkopaneelia 2,4 hehtaarin alueella, ja aurinkoenergiasta innostuneet voivat vuokrata paneeleita itselleen. Loimaan kaupunki on vuokrannut 800 aurinkopaneelia tukeakseen Keskuskoulun Vihreä lippu -hanketta.
Lisätiedot:
Ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyössä on paljon potentiaalia
Suomi on pitkien etäisyyksien ja haastavien maanrakennusolojen maa. Maassamme käytetäänkin vuosittain rekkakuormallinen luonnonkiviaineksia jokaista suomalaista kohden – yhteensä sata miljoonaa tonnia vuodessa.
Merkittävä osa luonnonkiviaineksista voidaan korvata erilaisilla uusiomateriaaleilla. Näitä uusiomaa-aineksiksi kutsuttuja materiaaleja voivat olla monet sivuvirrat, esimerkiksi tuhkat, kuonat ja sivukivet. Varsinais-Suomessa käynnissä olevan ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön puitteissa on kartoitettu maakunnassa syntyviä uusiomaa-ainesresursseja.
Ylijäämämaa-aineksia syntyy maanrakentamisessa tehtävien massanvaihtojen seurauksena. Erityisesti kaupunkiseuduilla ylijäämämaita syntyy paljon, ja tilaa niiden sijoittamiselle on vähän. Ylijäämämaiden sijoituspaikat ovatkin usein kaukana rakennuskohteista, joten ylijäämämaiden kuljetuksista syntyy merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki säästi vuonna 2014 seitsemän miljoonaa euroa, kun kuljetuksia maankaatopaikoille saatiin vähennettyä maamassojen koordinoinnin avulla.
Varsinais-Suomen julkisille toimijoille toteutetussa kyselyssä neljä viidestä vastaajasta katsoi, että alueella ei huomioida ylijäämämaiden sijoittamista ja käsittelyä riittävällä tasolla. Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että uusiomaa-ainesten käyttöä rakennushankkeissa tulisi lisätä. Ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön myötä Varsinais-Suomeen tuodaan käytänteitä, joiden avulla vähennetään taloudellisia kustannuksia, kuljetuksien aiheuttamia päästöjä ja luonnonympäristöihin kohdistuvaa painetta.
Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys on ollut käynnissä vuodesta 2015, ja jatkuu ainakin vuoden 2017 loppuun. Hankkeessa ovat mukana Kaarinan (vuodet 2015-16), Raision, Turun ja Salon kaupungit, Turun Seudun Energiantuotanto, Lounais-Suomen jätehuolto, Nordkalk, Kuntec (vuodesta 2017 alkaen) ja Varsinais-Suomen liitto.
Lisätiedot:
Arttu Koskinen
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137
Muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaa kehitetään Varsinais-Suomessa
Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä likaista, sekalaista maatalousmuovijätettä, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen. Pääasiallisesti muovijäte päätyy joko energiaksi tai kaatopaikoille. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat toivoneet nykyistä toimivampia ja kustannuksiltaan edullisimpia keräysjärjestelmiä. Haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen paneudutaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoimassa Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeessa.
Likaisen maatalousmuovijätteen keräys- ja kierrätyshankkeessa pilotoidaan Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla vaihtoehtoisia alueellisia keräysjärjestelmiä ja tarkastellaan muovijätteen ja sen sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia uusina kierrätystuotteina.
Tavoitteena on luoda monistettavia alueellisia malleja muovijätteen keräykseen. Näin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystytään tehostamaan. Toisena tavoitteena on löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia yhteistyössä jalostavien yritysten kanssa. Turun AMK selvittää, kuinka paljon eri maatalousmuoveja voidaan keräyksessä yhdistää siten, että niiden jatkojalostus on edelleen mahdollista. Samalla tutkitaan, minkä verran kyseiset jätteet sisältävät epäpuhtauksia ja minkä verran prosessointimenetelmät sietävät niitä. HAMK:n ohutlevykeskuksessa selvitetään hankkeen aikana kierrätysmuovien mekaanisia ominaisuuksia ja olosuhdekestävyyttä.
Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.
Lisätiedot:
Likaisen muovijätteen keräys- ja kierto -hanke
Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi
Hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy: Romuajoneuvojen kierrättäjä
Hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy on Turun alueen merkittävin romuajoneuvojen kierrättäjä. Yritys kierrättää autopurkaamolla syntyvät varaosat uusiokäyttöön. Kaikki uudelleen käytettävät osat puretaan, kuntoluokitellaan ja syötetään yrityksen varastojärjestelmään. Kierrätettyjen varaosien käyttö vähentää uusien varaosien tarvetta.
Yrityksen kautta kierrätetään tällä hetkellä noin tuhat ajoneuvoa vuodessa. Määrä mahdollistaa valmiuden toimittaa varaosia moniin tarpeisiin. Virallisessa vastaanottopisteessä vastaanotetut romuautot käsitellään tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisesti. Ne materiaalit, jotka eivät mene uudelleenkäyttöön tuotteena, jatkavat jätehierakian mukaan elämäänsä materiaalina.
Modernin autopurkaamon asiakkaisiin kuuluu autokorjaamoja, autoliikkeitä ja kuluttajia ympäri Suomen.
Lisätiedot:
Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla
Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.
Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.
Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Lisätiedot:
info@sybimar.fi
+358 440 122 100
Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095