Liikkuminen ja logistiikka

Viilea: Ruokapostilaatikko vastaanottaa kotiovella netissä tilatut ruokaostokset

Viilea on ruokapostilaatikko, johon voi vastaanottaa netissä tilatut ruokaostokset ja vuoden 2017 aikana myös muita paketteja. Laatikko sijoitetaan ulkotiloihin asiakkaan haluamaan paikkaan. Viilea on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kylmäkaappi, jonka sisälämpötila on aina 5 °C. Näin ruokaostokset pysyvät tuoreina, vaikka kuriiri toimittaisi tilauksen asiakkaan ollessa poissa kotoa. Viilea-palvelulla voi myös jatkossa lähettää paketteja, kuten postipalautuksia.

Ruokapostilaatikon lukkoa ohjataan älypuhelimella. Puhelinsovelluksen kautta hoituu myös pakettien lähetys, reaaliaikainen seuranta sekä pakettien vastaanotto ja palautus. Ruokapostilaatikkoa varten on kehitetty maailman ensimmäinen ulkokäyttöön soveltuva bluetoothilla etäohjattava lukko ja kompressoriteknologia, joka kesällä viilentää ja talvella lämmittää tavoitelämpötilaan.

Ruokapostilaatikon saa omakotitaloihin, rivitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin sekä haja-asutusalueelle. Laatikon lähellä on oltava sähköpistoke, johon laatikko kytketään. Alkuun ruokaostoksia voi tehdä paikallisista K-ruokakaupoista, joiden kanssa Viilealla on sopimus. Ruokatoimitusten kuljetusmaksut ovat kauppakohtaisia. Myöhemmin syksyllä 2017 Viilea-palvelun piiriin tuodaan valtakunnallisesti palveleva ruokaverkkokauppa.

Viilean kaltaiset uudet kuluttajalähtöiset palvelut kehittävät ruokajärjestelmää tehostamalla tilaus- ja kulutusprosesseja sekä kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa. Kotoa käsin tehtävät tilaukset myös mahdollistavat arkea, joka ei vaadi yksityisautoilua.

Viilea-palvelusta hyötyvät eniten vanhukset ja lapsiperheet. Yhä useampi vanhus tarvitsee apua arkipäivän askareissa, kuten kauppareissuissa. Viilea-palvelua on kokeiltu kahden viime vuoden aikana Raumalla vanhusten palvelukeskuksessa sekä Turun alueella yksityistalouksissa. Palvelu laajenee vaiheittain koko maahan. Viilea-ruokapostilaatikot valmistaa Timpro Oy Salon tehtaalla ja niitä toimitetaan 1.9.2017 alkaen pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Saloon sekä kaikkialle Suomeen mikäli yhdeltä postinumeroalueelta löytyy 15 käyttäjää.

Lisätiedot:

www.viilea.fi
Usein kysytyt kysymykset

Hanna Virtanen
+ 358 44 73 76 791
hanna@viilea.fi


Turun keskustan yritysten käyttöön digitaalisesti varattava pakettiauto

Turun keskustassa on käynnissä yritysten yhteiskäyttöautokokeilu. Alueen yritysten käytössä on yhteinen digitaalisesti varattava pakettiauto. Kokeilun on käynnistänyt Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhteistyössä Turun kaupungin ja Hertzin kanssa.

Yritysten toiminnan helpottamisella tähdätään keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Palvelun toivotaan vähentävän keskustan yritysten tarvetta pitää omia pakettiautoja pysäköitynä keskustassa. Yhteiskäyttöauto voi mahdollisesti vähentää tarvetta omistusautoihin.

Yhteiskäyttöauto varataan nettisivuston kautta. Pakettiauton minimivuokra-aika on yksi tunti. Vapaana auto sijaitsee ydinkeskustassa. Auto on lähtökohtaisesti tarkoitettu Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n jäsenyrityksille, mutta muutkin keskustan yritykset voivat tiedustella varausmahdollisuutta Hertziltä.

Auto on aluksi käytettävissä heinäkuun alusta vuoden loppuun. Kokeilujakson aikana tarkkaillaan käyttö- ja kiinnostusastetta. Yhdistyksen toiveissa on pysyvän palvelukonseptin laajentaminen niin, että yhteiskäyttöpakettiauton vuokraaminen olisi mahdollista myös keskustan yritysten asiakkaille.

Lisätiedot:

Hertz Car Sharing
carsharing@hertz.fi
+358 20 555 2210

Katariina Räike, Turun Ydinkeskustayhdistys ry
katariina.raike@keskellaturkua.fi
+358 44 9738 199

Arto Schamarin
arto.schamarin@hertz.fi
+358 40 736 7366

 

 

 


Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille

Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.

Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.

Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.

ARVO-hanke

Lisätiedot:

Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385


Meriaura Oy: VG EcoCoasterTM – Energiatehokas uuden sukupolven kuivalastialus

VG EcoCoasterTM on uusi erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka pystyy käyttämään voimanlähteenä bioöljyä. Laivakonseptin on kehittänyt turkulainen Meriaura Group yhteistyössä Foreship Oy:n ja Aker Arctic Technolog Inc:n kanssa. EcoCoaster-alukset on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivalastialukset. Alukset operoivat hieman alhaisemmalla nopeudella ja kuluttavat puolet vähemmän polttoainetta kuin tavanomaiset vastaavanlaiset alukset. Aluksissa on huomioitu kaikki lähivuosina voimaan astuvat merenkulun uudet ympäristömääräykset ja monelta osin nämä määräykset ylittyvät. Polttoaineen vähäisempi kulutus mahdollistuu rungon muodolla ja koneistolla, jotka on optimoitu alhaisemmalle nopeudelle avovesiolosuhteisiin.

Energiatehokkuuden lisäksi toinen merkittävä asia aluksissa on mahdollisuus käyttää bioöljyä. EcoCoastereissa on kaksi erillistä polttoaineen säilytys- ja käsittelyjärjestelmää; toinen biopolttoaineelle ja toinen diesel-polttoaineelle. Lisäksi laivojen pääkoneissa on katalysaattori, joka mahdollistaa hyvin alhaiset typenoksidipäästöt. Laivojen rungot on maalattu myrkyttömällä Ecospeed-maalilla, joka estää kasvuston muodostumista rungon pinnalle, joka parantaa energiatehokkuutta ja harjauksen tarpeen vähetessä myös estää haitallisten partikkeleiden kulkeutumista mereen. Painolasti- ja ruuman pesuvesien käsittelyjärjestelmä estää vieraslajien ja haitallisten aineiden leviämisen meriluontoon. Ympäristökuormitusta on vähennetty myös lämmön talteenotolla sekä käyttämällä energiatehokkaita LED-valoja aluksen asuintiloissa. EcoCoasterTM-konseptin alusten käyttämä jätepohjainen biopolttoaine valmistetaan konsernin omalla tuotantolaitoksella Uudessakaupungissa. Biopolttoainetta käytettäessä aluksen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa.

Meriaura Group on turkulainen merenkulkualan konserni, johon kuuluvat v. 1986 perustettu merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitseva yksityinen satama EcoPorts Finland Oy, sekä muita pienempiä biotalouden alan start up-yrityksiä. Konsernin rahtauksessa on tällä hetkellä 19 rahtialusta, joiden kuljetussuorite on lähes 3 miljoona tonnia. Perheyrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu, sekä ympäristöarvojen kunnioittaminen. Meriaura Group työllistää yhteensä n. 250 henkilöä ja yhtiön päätoimipiste sijaitsee Turussa.

 

Lisätiedot:

www.meriaura.fi


Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi

Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi

Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi

Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995


Turun jätehuollossa LNG-käyttöinen kuorma-auto

Turku ottaa jätehuollossa käyttöönsä Gasumin hankkiman LNG-käyttöisen kuorma-auton. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua on voinut tankata Turussa viime syksystä lähtien sataman yhteydessä sijaitsevalta kaasutankkausasemalta. Syyskuussa 2016 alkaneessa, EU:n rahoittamassa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa testataan biokaasuautoja sekä biokaasun käytön kasvamista logistiikassa. Gasum haluaa hankkeen kautta todentaa kaasun hyötyjä raskaalle liikenteelle ja ympäristölle.

Gasumin hankkima LNG-käyttöinen Scanian kuorma-auto tulee ajamaan Kakolanmäen vedenpuhdistamolta jätevesilietettä Topinojan biokaasulaitokselle. Uusi kuorma-auto korvaa aiemmin väliä kulkeneen diesel kuorma-auton. Uusi kuorma-auto on Scanian ensimmäinen LNG-käyttöinen kaasukuorma-auto Suomessa.

Kakolan jätevedenpuhdistamon ja Topinojan jätekeskuksen väliä kulkevat LNG-käyttöiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tärkeä lisä Turun kiertotalouteen. Scanian kaasukuorma-auto alittaa selvästi Euro 6 -päästörajat. Hiilivetyä ja hiilimonoksidia ei käytännössä synny lainkaan. Typenoksideja ja pienhiukkasia syntyy huomattavasti vastaavaa dieselautoa vähemmän. Kun polttoaineena on nesteytetty biokaasu, ei laskennallisia hiilidioksidipäästöjä synny ollenkaan.

LNG on puhdas polttoaine, joka ei sisällä lähi-ilmaan vaikuttavia pienhiukkasia ja jonka hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähäiset. Suomen ensimmäiset LNG-kaasutankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Turussa. Seuraavat kaksi asemaa avataan Jyväskylään ja Vantaalle kesän 2017 aikana. Gasumin käyttöön tulee loppukeväästä myös toinen LNG-käyttöinen kuorma-auto Ivecolta. Se tulee ajamaan Vehmaan biokaasulaitokselta lannoitetta paikallisille maanviljelijöille.

Lisätiedot:

Stella Aaltonen, hankejohtaja, CIVITAS ECCENTRIC, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983


Kiertotalousosaamista meriklusteritoimijoille

Kiertotaloudella voidaan vaikuttaa positiivisesti yritysten liiketoimintaan ja kannattavuuteen edistäen samalla kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia. Turun yliopisto tarjoaa meriklusterille suunnattua uutta kiertotaloutta edistävää täydennyskoulutuskokonaisuutta "Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri". Koulutus toteutetaan 22.3.2017–1.3.2018. Kokonaisuus on laajuudeltaan 25 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa töiden ohella.

Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen meriklusteritoimijoille, erityisesti pk-yrityksissä työskenteleville ja yrittäjille.  Koulutukseen sisältyvät opintokokonaisuudet ovat kiertotalous, meriliikenteen ja -teollisuuden ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus, ympäristöoikeus, jätehuolto ja ympäristöjärjestelmät sekä lisäarvojen ja palveluiden luominen. Opinnot ovat korkeakoulutasoisia.

Koulutuksessa kiertotaloutta lähestytään nimenomaan meriklusterisidonnaisten yritysten näkökulmasta. Koulutuskokonaisuudessa tarkastellaan mukana olevien yritysten tuotanto-, työskentely- ja hankintatottumuksia. Näin pyritään luomaan uutta osaamista sekä uusia taloudellisia mahdollisuuksia osallistujayrityksille.

Ilmoittautuminen opintokokonaisuuteen on päättynyt, mutta koulutuksen lähipäivät ovat avoimia kaikille kohdealueen pk-yrityksille. Mukaan lähipäiville voi ilmoittautua, vaikka ei suorittaisikaan koko koulutusohjelmaa. Tulossa ovat seuraavat koulutuspäivät:

  • Meriliikenteen ja -teollisuuden ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus, 30.–31.5.2017, Turku
  • Jätehuolto ja ympäristöjärjestelmät, 7.–8.9.2017, Vaasa
  • Ympäristöoikeus, 8.–9.11.2017, Kokkola
  • Lisäarvojen ja -palvelujen tuottaminen, 24.-25.1.2018, Rauma

Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuspäiviin: mkkevents.utu.fi
Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -täydennyskoulutuskokonaisuus Turun yliopiston sivuilla.

Koulutuskokonaisuus kehitetään ja pilotoidaan osana Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -hanketta. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki.

Lisätiedot:

Talvikki Välimaa, Turun yliopisto
talvikki.valimaa@utu.fi
+358 40 779 9491


Kutsu- ja asiointiliikennettä kehitetään Pöytyällä

Liikkumisen ja logistiikan kehittyviin MaaS (Mobility as a Service) -palveluihin kuuluu myös niin sanotun kutsu- ja asiointiliikenteen kehittäminen. Pöytyän kunnan kutsutaksiperiaatteella toimivassa asiointiliikenteen palvelussa kokeillaan parhaillaan GPS-pohjaista paikannuslaitteistoa. Tarkoituksena on digitalisoinnin avulla helpottaa asiointiliikennepalvelun käyttöä, parantaa palvelutasoa sekä houkutella uusia asiakkaita kyytiin.

Paikannuslaitteiston avulla ajoneuvojen paikkatiedot saadaan näkyville Pöytyän kunnan nettisivuilla olevaan karttaan. Alueen asukkaat saavat kartasta palvelukyytien liikennöintiaikoina reaaliaikaista tietoa ajoneuvojen sijainneista, vapaiden matkustajapaikkojen lukumääristä sekä liikennöintireiteistä ja -aikatauluista.

Pöytyän palveluliikenne on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön ja kuljettamaan haja-asutusalueen asukkaat palvelujen äärelle. Kunnan haasteena asiointiliikenteessä on ollut vähäiset asiakasmäärät ja kokeilulla halutaan parantaa käyttöastetta.

Pöytyän kokeilu tarjoaa arvokasta tietoa asiointiliikenteen kehittämiseen. Tuloksista voi parhaimmillaan hyötyä Pöytyän kunnan lisäksi muutkin vastaavanlaisten haasteiden kanssa painivat kunnat.

Kokeilu on osa Valonian PASSI-hanketta. Hankkeessa kehitetään asiointiliikennettä Pöytyän ja Auran kunnissa. Keskeisiä tavoitteita hankkeessa ovat kuntalaisten tasapuolisten liikkumismahdollisuuksien edistäminen sekä asiointiliikenteen käyttöasteen ja palvelutason parantaminen. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.2.2016 - 30.4.2017. PASSI on saanut rahoitusta LEADER-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:ltä Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

Lisätiedot:

Suora linkki kartta: https://asiointiliikenne.poytya.fi/

Mikko Koskinen
mikko.j.koskinen@valonia.fi
+358 40 148 3605


Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.

Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.

Lisätiedot:

http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Loimaasta tulee Hinku-kunta

Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa kaupunkinsa liittymisen hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. Verkostoon liittyminen tukee kunnan energia ja ilmasto-ohjelmaa, joka on osa Loimaan kaupunkistrategiaan. Loimaa on 34. Hinku-verkostoon liittynyt kunta ja viides verkoston varsinaissuomalainen kunta. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.

Loimaan kaukolämpö tuottaa lämmöstä 90 % uusiutuvilla energialähteillä. Kesällä Loimaalle valmistui yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista. Sallila Energia Oy:n aurinkopuistossa on 2400 aurinkopaneelia 2,4 hehtaarin alueella, ja aurinkoenergiasta innostuneet voivat vuokrata paneeleita itselleen.  Loimaan kaupunki on vuokrannut 800 aurinkopaneelia tukeakseen Keskuskoulun Vihreä lippu -hanketta.

Lisätiedot:

HINKU-foorumi.fi