Liikkuminen ja logistiikka
Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi
Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.
Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.
Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).
Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.
Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.
Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.
Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.
Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.
Lisätiedot
https://www.interregeurope.eu/reduces/
Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista
Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.
Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkustajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkustuksen suunnittelussa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä ajamista.
Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, taloudellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla sekä sähköllä.
Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.
Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.
Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus
Lisätiedot
Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely
Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com
Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue
Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.
Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.
Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.
Lisätiedot
Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com
Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co
Tutustu Turussa järjestetyn Uusiomateriaalien hankinta -koulutuksen materiaaleihin
6Aika: CircVol-hankkeen puitteissa 21.1.2020 järjestetty Uusiomateriaalien hankinta -koulutus keräsi yhteen varsinaissuomalaisten kuntien työntekijöitä Turun kaupungin Kaupunkiympäristön toimitiloihin Turun satamaan.
Tilaisuudessa käytiin läpi uusiomateriaalien hankintaprosessiin liittyviä vaiheita. Kouluttajaksi tilaisuuteen saapui Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
Koulutuksessa läpikäytyjä teemoja:
- Tyypillisimmät maarakentamisen uusiomateriaalit Suomessa (pääpaino MARA-materiaaleissa)
- Maarakentamisen kannalta materiaalien valintaan vaikuttavat ominaisuudet
- Uusiomateriaalien huomioiminen suunnittelussa ja hankinta-asiakirjoissa
- Vähähiilisyys ja kiertotalouden periaatteet hankintakriteereissä
- Kilpailutus ja urakoitsijan/materiaalitoimittajan valinta
- Uusiomateriaalien hankinnan edellytykset
Käy tutustumassa: Uusiomateriaalien hankinta -koulutus 21.1.2020, materiaalit
(Artikkelikuva ja kuva: Katja Lehtonen)
Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi
Senioreita kannustetaan aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi
Ikäihmiset ovat merkittävä väestönosa liikenteessä ja heidän osuutensa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää lisätä erityisesti ikääntyvän väestön osallisuutta kestävän liikkumisen suunnittelussa.
Vuosina 2019–2021 toteutettavassa GreenSAM -hankkeessa keskitytään aktiivisen vanhusväestön henkilöautoliikenteen vähentämiseen, vanhusväestön osallistamiseen sekä vanhusväestön näkökulmasta toimivien kestävien liikenneratkaisujen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja, joista toimivimmat kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun parissa työskenteleville tahoille. Hanketta toteuttavat Turussa Valonia sekä Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa.
Joukkoliikenteen käytölle voi olla ikäihmisten näkökulmasta paljon erilaisia haasteita ja tarpeita – liikkuessa voidaan kohdata esimerkiksi teknisiä, fysiologisia tai sosiaalisia haasteita. On tärkeää, että näitä tarpeita huomioidaan osana palvelun suunnittelua: siten varmistetaan, että palvelu on kohderyhmän käytettävissä ja saavutettavissa ja että sen käyttö on mielekästä ja sujuvaa.
Syksyllä 2019 aloitettiin vertaistuki- ja mentorointimalliin pilotointi yhdessä Fölin kanssa. Tavoitteena on luoda Turun seudulle pysyvää verkostoa tukemaan ympäristöystävällisiä liikkumistapoja. Ensimmäisessä kokeiluosuudessa keskityttiin vertaistukeen. Kuukauden mittaisessa kokeilussa seniorit käyttivät joukkoliikennettä pareittain ja opastivat toisiaan erityisesti Fölin digitaalisten palvelujen käytössä.
Seuraavaksi tullaan toteuttamaan kokeilu, jossa nuoret mentoroivat senioreita erityisesti kaupunkipyörien käytössä. Mukana tulee olemaan vahva viestinnällinen osuus ja hankkeessa edistetäänkin kanssamatkustajien auttamiseen ja tukemiseen kannustavaa viestintää sekä ylisukupolvista yhteistyötä. Kokeilujen pohjalta muotoillaan lopullinen joukkoliikenteen mentorointimalli ja oppimateriaalia aiheesta nuorille.
Lisätiedot
Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi
+358 40 184 7083
Kuva: Heta Laiho
Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen
Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?
Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.
CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.
Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.
Lisätiedot:
https://www.instagram.com/cicat2025/
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Maamassat kartalle -työpajasta ideoita ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen
Arviot Turun seudulla syntyvästä maa- ja kiviainesjätteen määrästä vaihtelevat 200 000-400 000 tonnin välillä. Todennäköisesti ylijäämämaita ja -kiviaineksia
syntyy mittavien rakennushankkeiden aikana vieläkin enemmän, sillä pelkästään Saramäen maa-ainesterminaaliin on tuotu vuoden 2019 aikana 300 000 tn maa- ja kiviaineksia. Purkujätteitä Varsinais-Suomessa syntyy VAHTI-tietojärjestelmän mukaan noin 200 000 tn (V-S liitto, 2017).
Kokonaisuudessaan hallinnoitava volyymi on valtava. Ylijäämämaiden ja purkujätteistä jalostettavien uusiomateriaalien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä voitaisiin pienentää syntyviä jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja ja läjitystilaa sekä pienentää materiaalien kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä - mahdollisesti jopa rakentamisen kustannuksia. Tällainen kiertotalousperiaatteita noudattava toimintatapa vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä, tiedonjakoa ja ennakoivaa suunnittelua.
Yhteistyötä ja tiedonjakoa edistääkseen Varsinais-Suomen liitto ja Kiertomaa Oy järjesti 14.11.2019 CircVol- ja CIRCWASTE -hankkeiden yhteistyönä Turun
seudun ylijäämämaita ja maanrakentamiseen kelpaavia purkujätteitä kartoittavan työpajan.
Maamassat -kartalle -työpaja järjestettiin Turussa 14.11.2019. Työpajan päätavoitteena oli jakaa tietoa Turun seudun kuntien tulevista rakennuskohteista ja niistä syntyvistä massoista sekä löytää paikkoja, joissa ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen voisi olla mahdollista. Samalla testattiin uudenlaista osallistavaa toimintatapaa yhteistyön edistämiseksi.
Työpajaan kutsuttiin Turun seudun kuntien edustajia, rakennusalan yrityksiä sekä uusiomateriaalitoimittajia. Työpajassa kartoitettiin 33 lähivuosien rakennuskohdetta, joissa syntyy tai hyödynnetään ylijäämämaa-aineksia tai uusiomateriaaleja.
Lisätiedot:
Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Titta Vikstedt (Kiertomaa Oy/CIRCWASTE-hanke), titta.vikstedt@kiertomaa.fi
Maamassat kartalle -työpajan loppuraportti
Parkkisähkö-älymoduulin avulla perinteinen lämmitystolppa voidaan päivittää sähköauton latauspisteeksi
Parkkisähkö on suomalainen sähköauton latauspalveluja tarjoava yritys. Parkkisähkön ratkaisussa perinteiset polttomoottoriauton lämmitystolpat päivitetään sähköauton latauspisteiksi.
Ratkaisun ydin on Parkkisähkö-älymoduuli, joka asennetaan lämpötolpan mekaanisen kellolaitteen tilalle. Asennetussa moduulissa on useita älykkäitä ominaisuuksia, kuten käyttäjän tunnistus NFC-teknologialla, sähkön automaattinen laskutus käyttäjältä sekä älykäs kuormanhallinta, jonka avulla parkkialueen jo olemassa oleva sähkönjakelu riittää kaikille autoille.
Parkkisähkö-älymoduulin lisäksi Parkkisähkö tarjoaa kaapelointiratkaisuja, jossa koko parkkialue kaapeloidaan sähköautovalmiiksi yhdellä kertaa. Tällöin jokaista autopaikkaa kohden asennetaan Parkkisähkö-pikaliitin.
Sähköauton latauspiste voidaan asentaa Parkkisähkö-pikaliittimeen helposti ilman sähköalan ammattilaisen asennustyötä. Latauspisteitä voidaan asentaa, vaihtaa ja poistaa tarpeen mukaan, jolloin varmistetaan parkkialueella olevien latauspisteiden ajantasainen määrä. Pikaliitinratkaisulla toteutettu latausvalmius on noin 70 prosenttia edullisempi kiinteistölle kuin perinteisellä tavalla toteutetut latausasemat.
Parkkisähkö on kaapeloinut yli 10 000 sähköauton latausvalmista autopaikkaa kiinteistöihin ja taloyhtiöihin Suomessa. Varsinais-Suomessa YH-kotien asukkailla on mahdollisuus tilata Parkkisähkö-latauspiste autopaikalleen. Julkisia Parkkisähkö-latauspisteitä on tällä hetkellä 142 ja asiakkaita yli 2 500. Lähitulevaisuudessa julkisia latauspisteitä on mahdollisesti tulossa myös Varsinais-Suomen alueelle.
Lisätiedot
https://www.parkkisahko.fi/
Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankeen tavoitteena on lisätä kaupunkien jakeluliikenteen ekologista kestävyyttä
Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen tavoitteena on löytää tehokkaampia ratkaisuja kaupunkien keskusta-alueilla tapahtuvaan jakeluliikenteen hoitamiseen. Hankkeessa pilotoidaan yhdessä logistiikka-alan toimijoiden kanssa uudenlaisia jakeluratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia niin sanotussa viimeisen kilometrin toteutuksessa. Nykyisin yksittäiset toimijat jakelevat kuljettamansa tavaran alusta loppuun itse ja keskusta-alueelle tulee runsaasti vajaasti täytettyjä jakeluautoja. Hankkeen avulla selvitetään, olisiko keskustan jakelu mahdollista hoitaa esimerkiksi useamman yrityksen yhteiskäytössä olevasta jakeluasemasta. Keskustan laidalle sijoitetun lähijakeluaseman hyödyntämisen avulla voitaisiin viimeinen jakeluosuus hoitaa kevyellä jakelukalustolla, kuten jakelupyörällä tai muilla ekologisilla vaihtoehdoilla. Hanke luo edellytyksiä uudentyyppiselle vähähiiliselle liiketoimintamallille, jossa kuljetustarpeita optimoidaan entistä tehokkaammin lisäten logistiikan ekologista kestävyyttä. Lisäksi kaupunkialueiden kevytjakelulogistiikan kehittäminen tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää sekä parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkien keskusta-alueilla.
Päätoteuttajana hankkeessa toimii Turun kaupunki. Muut hankekumppanit ovat Forum Virium Helsinki, Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen liitto/Valonia sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä kestävän kaupunkikehityksen strategiaa, 6Aika-kokonaisuutta. Hanketta toteutetaan vuosien 2018-2020 välisenä aikana.
Lisätiedot
Jere Lumikko, projektipäällikkö, 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut
citylogistiikka.fi
Twitter: @citylogistiikka
Turussa kehitetään harrastetaksipalvelua
Turun seudulla kehitetään vuoden 2018 aikana harrastetaksimallia, joka edistää kulkuneuvojen yhteiskäyttöä ja vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä. Kokeilussa pilotoidaan lasten ja nuorten harrastusmatkojen järjestämistä taksikyydillä turvallisesti ja itsenäisesti matkapuhelinsovelluksen avulla. Pilotoinnin alueeksi on valittu Turun Kärsämäki–Impivaara–Länsikeskus -akseli usean alueella sijaitsevan harrastuspaikan perusteella. Pilotti toteutetaan yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa, joita kannustetaan mukaan palvelun kehittämiseen.
Samalla kun harrastetaksipalvelun avulla pyritään vähentämään liikenneruuhkia, se on suuri apu perheiden ajankäytön suunnittelussa ja lasten harrastuskuljetusten optimoinnissa. Mallia suunnitellaan käyttäjälähtöisesti. Se muotoutuu kysynnän ja tarpeen mukaan ja lasten vanhemmat voivat vaikuttaa kokeilun suunnitteluun vastaamalla kyselyyn (2.9.2018 mennessä), jonka tulosten perusteella pilotti suunnitellaan. Tarvetta palvelulle on ilmennyt kohderyhmän keskuudessa jo aiemmin ja yhteiskäytön periaatetta hyödynnetään jo nyt vanhempien viedessä lapsia peleihin ja treeneihin kimppakyydeillä yksityisautoilla.
Harrastetaksipalvelun pilotointi suunnitellaan tarkemmin syksyn 2018 aikana. Mikäli konsepti osoittautuu toimivaksi, voidaan se ottaa jatkuvaan käyttöön ja laajentaa liiketoimintamallia tulevaisuudessa myös muille alueille.
Pilotointi on osa Valonian Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 -valtionavustushanketta, jossa edistetään kestävän liikkumisen kokonaisvaltaista suunnittelua, viestitään kestävämmistä kulkutavoista uusilla ja visuaalisesti kiinnostavilla tavoilla sekä edistetään uusien liikkumisen palveluiden käyttöönottoa. Mukana selvitystyössä ja mallin kehittämisessä ovat myös muun muassa Turun kaupunki ja Civitas Eccentric -hanke, Kulje viisaasti ja Turun ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opiskelijat.
Harrastetaksikysely on avoinna 2.9.2018 asti. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.
Lisätiedot
Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi