Liikkuminen ja logistiikka

Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankeen tavoitteena on lisätä kaupunkien jakeluliikenteen ekologista kestävyyttä

Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen tavoitteena on löytää tehokkaampia ratkaisuja kaupunkien keskusta-alueilla tapahtuvaan jakeluliikenteen hoitamiseen. Hankkeessa pilotoidaan yhdessä logistiikka-alan toimijoiden kanssa uudenlaisia jakeluratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia niin sanotussa viimeisen kilometrin toteutuksessa. Nykyisin yksittäiset toimijat jakelevat kuljettamansa tavaran alusta loppuun itse ja keskusta-alueelle tulee runsaasti vajaasti täytettyjä jakeluautoja. Hankkeen avulla selvitetään, olisiko keskustan jakelu mahdollista hoitaa esimerkiksi useamman yrityksen yhteiskäytössä olevasta jakeluasemasta. Keskustan laidalle sijoitetun lähijakeluaseman hyödyntämisen avulla voitaisiin viimeinen jakeluosuus hoitaa kevyellä jakelukalustolla, kuten jakelupyörällä tai muilla ekologisilla vaihtoehdoilla. Hanke luo edellytyksiä uudentyyppiselle vähähiiliselle liiketoimintamallille, jossa kuljetustarpeita optimoidaan entistä tehokkaammin lisäten logistiikan ekologista kestävyyttä. Lisäksi kaupunkialueiden kevytjakelulogistiikan kehittäminen tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää sekä parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkien keskusta-alueilla.

Päätoteuttajana hankkeessa toimii Turun kaupunki. Muut hankekumppanit ovat Forum Virium Helsinki, Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen liitto/Valonia sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä kestävän kaupunkikehityksen strategiaa, 6Aika-kokonaisuutta. Hanketta toteutetaan vuosien 2018-2020 välisenä aikana.

Lisätiedot
Jere Lumikko, projektipäällikkö, 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut
citylogistiikka.fi
Twitter: @citylogistiikka


Turussa kehitetään harrastetaksipalvelua

Turun seudulla kehitetään vuoden 2018 aikana harrastetaksimallia, joka edistää kulkuneuvojen yhteiskäyttöä ja vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä. Kokeilussa pilotoidaan lasten ja nuorten harrastusmatkojen järjestämistä taksikyydillä turvallisesti ja itsenäisesti matkapuhelinsovelluksen avulla. Pilotoinnin alueeksi on valittu Turun Kärsämäki–Impivaara–Länsikeskus -akseli usean alueella sijaitsevan harrastuspaikan perusteella. Pilotti toteutetaan yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa, joita kannustetaan mukaan palvelun kehittämiseen.

Samalla kun harrastetaksipalvelun avulla pyritään vähentämään liikenneruuhkia, se on suuri apu perheiden ajankäytön suunnittelussa ja lasten harrastuskuljetusten optimoinnissa. Mallia suunnitellaan käyttäjälähtöisesti. Se muotoutuu kysynnän ja tarpeen mukaan ja lasten vanhemmat voivat vaikuttaa kokeilun suunnitteluun vastaamalla kyselyyn (2.9.2018 mennessä), jonka tulosten perusteella pilotti suunnitellaan. Tarvetta palvelulle on ilmennyt kohderyhmän keskuudessa jo aiemmin ja yhteiskäytön periaatetta hyödynnetään jo nyt vanhempien viedessä lapsia peleihin ja treeneihin kimppakyydeillä yksityisautoilla.

Harrastetaksipalvelun pilotointi suunnitellaan tarkemmin syksyn 2018 aikana. Mikäli konsepti osoittautuu toimivaksi, voidaan se ottaa jatkuvaan käyttöön ja laajentaa liiketoimintamallia tulevaisuudessa myös muille alueille.

Pilotointi on osa Valonian Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 -valtionavustushanketta, jossa edistetään kestävän liikkumisen kokonaisvaltaista suunnittelua, viestitään kestävämmistä kulkutavoista uusilla ja visuaalisesti kiinnostavilla tavoilla sekä edistetään uusien liikkumisen palveluiden käyttöönottoa. Mukana selvitystyössä ja mallin kehittämisessä ovat myös muun muassa Turun kaupunki ja Civitas Eccentric -hanke, Kulje viisaasti ja Turun ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opiskelijat.
Harrastetaksikysely on avoinna 2.9.2018 asti. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.

Lisätiedot
Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi


Föli-fillarit - Uusi ja nopea liikkumismuoto Turun keskusta-alueella

Turun kaupunkipyöräjärjestelmä Föli-fillarit otettiin käyttöön 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä ja pyöräasemista, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Föli-fillarit on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen liikkumiseen keskusta-alueella. Alkuvaiheessa pyöriä on järjestelmässä 300 ja pyöräasemia 34 sekä kolme lyhyemmän ajan paikallaan olevaa POP UP-asemaa. Asemaverkosto ulottuu Kupittaalta Turun satamaan saakka. Ainutlaatuisen koko järjestelmästä tekee se, että pyörät ovat käytössä ympäri vuoden. Talvikaudeksi pyöriin vaihdetaan nastarenkaat.

Uutena palvelukokonaisuutena järjestelmän ohella lanseerattiin myös kulttuuripolku, joka tuo push-up -viestien välityksellä käyttäjilleen tietoa Turusta ja erilaisista tapahtumista. Jokainen pyöräasema sisältää majakan, jonka luona on kullekin asemalle ominainen digitaalinen lähiympäristö omine sisältöineen.

Kaupunkipyörät on integroitu osaksi Turun seudun joukkoliikenne Fölin palveluja. Turun kaupungin vahvana tarkoituksena on luoda Föli-fillareista pysyvä osa kaupungin liikkumisen palveluja. Taustalla on myös sitoutuminen kestävän kasvun ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Föli-fillareiden käyttäjäksi voi rekisteröityä Fölin verkkosivuilla. Rekisteröitymiseen vaaditaan sähköpostiosoite, puhelinnumero ja maksukortti.

Järjestelmän tilaajana on Turun kaupunki ja kaupunkipyöräkokonaisuus on osa kestävän liikkumisen CIVITAS ECCENTRIC -hanketta.

Lisätiedot

www.foli.fi/kaupunkipyorat

 

Kuva: Mirjami Aaltonen


Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille

Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.

Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.

Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.

Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.

Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.

Lisätiedot

www.novida.fi

Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890


Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä

Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.

Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.

Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.

Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.

Lisätiedot

Bastu – Kuudennen aallon yritystoimintaa

Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

 

 


Utön uusi yhteysaluslaituri syntyi kalkkikivikaivoksen sivukivestä

Nordkalkin Paraisten kalkkikivikaivoksen sivukiveä on hyödynnetty lossirantojen, aallonmurtajien ja laitureiden rakentamisessa saaristossa. Viimeisin esimerkki tästä on Utön yhteysaluslaituri, jonka rakentamisessa käytettiin tänä syksynä 5 000 tonnia sivukiveä. Sivukiveä hyödynnettiin laiturin rakenteissa ja sitä suojaavan aallonmurtajan pintaverhoilussa.

Paraisten kaivoksesta louhitaan vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia kiveä. Tästä määrästä arviolta kolmannes on eri laatuisia sivukiviä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi betonin ja asfaltin valmistamisessa, infrarakentamisessa sekä ranta- ja satamarakentamisessa. Kalkkikivikaivoksen sivukivet ovat EU-standardit täyttäviä tuotteita.

Hyödyntämällä Paraisten kaivoksen toiminnassa joka tapauksessa syntyvää sivukiviä säästetään luonnonympäristöjä kalliokiviaineksen otolta. Kalkkikivikaivoksen sivukiven hyödyntäminen saariston rakennushankkeissa tarkoittaa myös usein meritse tapahtuvia lyhyitä kuljetusmatkoja, mikä vähentää kiviainesten kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjä sekä melua.

Lisätiedot

Erno Somervuori, myyntipäällikkö, Nordkalk Oy Ab
erno.somervuori@nordkalk.fi
+358 40 125 2558


Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa

Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.

Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.

Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.

Lisätiedot

#kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Avoimesta datasta apua kiertotalouden vauhdittamiseen

Digitalisaatiossa sekä avoimen datan hyötykäytössä piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia kiertotalouden innovatiiviseen edistämiseen. Avoimilla toimintamalleilla tuotetut palvelut voivat olla Suomen seuraava menestystarina. Avoimen datan hyödyntäminen yritysten toiminnassa on kuitenkin vielä alkutekijöissään.

Tällä hetkellä suurin osa tiedosta on piilossa eri virastoissa ja yrityksissä eikä pk-yrityksillä ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Yritysten aikaa kuluu tiedon löytämiseen, metadatan lukemiseen ja eri lähteistä saadun tiedon yhteensovittamiseen. Jäykistä rakenteista on päästävä verkostomaisiin ja joustaviin toimintamalleihin.

Turun ammattikorkeakoulun syksyllä 2017 alkaneessa DaaS – Open Data as a Service -hankkeessa luodaan mikro- ja pk-yrityksille avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntävä yhteiskehittämisen toimintamalli. Yhtenä kehitysteemana on erityisesti kiertotalouteen liittyvä potentiaali. Kiertotalouden työpaketissa toteutetaan seitsemän pilottiprojektia, joissa jokaisessa on mukana 3–10 yritystä. Kokeilut liittyvät muun muassa jakamistalouteen sekä aiemmin jätteenä olleen materiaalin saamiseen liiketaloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kiertotalous nähdään hankkeessa laajana kokonaisuutena, johon sisältyy luonnollisten ja teknisten kiertojen lisäksi sosiaalisen pääoman kierto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Kiertotalouden lisäksi hankkeessa keskitytään älykkääseen liikenteeseen, digitaaliseen uudistumiseen sekä liiketoimintamallien haastamiseen ja törmäyttämiseen. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi EAKR-rahoitteista hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy sekä Turun yliopisto. Hanke kestää elokuun 2019 loppuun.

Lisätiedot

DaaS – Open Data as a Service

Jonna Heikkilä, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jonna.heikkila@turkuamk.fi
+358 44 907 2069


Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta

Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.

Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.

Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.

Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.

Lisätiedot

www.valonia.fi

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995


Kiertotaloutta tukevien liikkumispalveluiden leviämistä kehitetään Turussa

Liikennevirasto ja maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto MAL ovat käynnistäneet kehittämishankkeen Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Tavoitteena on yhdessä Jyväskylän, Turun, Lahden ja Tampereen kanssa edistää kestävän liikkumisen palveluiden leviämistä kuluttajille. Liikennevirastossa kannustimena hankkeelle on toiminut tarve saada kestävän liikkumisen palveluiden kehittäminen mahdollisimman lähelle ihmisiä.

Kestävät liikkumispalvelut tarkoittavat sujuvia ja edullisia matkaketjuja, joissa kaikki tai yksittäiset henkilöautomatkat on korvattu esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla, kimppakyydeillä, kaupunki- ja vuokrapyörillä tai uudenlaisella kutsujoukkoliikenteellä. Yhteishankkeella pyritään siihen, että kestävän liikkumisen palvelut saadaan osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Hankkeessa laaditaan markkina-analyysi kestävistä liikkumispalveluista, tarkastellaan kohdekaupunkeja liiketoimintaympäristönä ja selvitetään kuluttajien valmiuksia ottaa uusia liikkumisen palveluja käyttöön. Esimerkkeinä on neljä kaupunkiseutua, joissa paneudutaan eri teemoihin: Jyväskylän seutu keskittyy yhteiskäyttöautoihin, Lahti pyöräpysäköintipalveluihin, Tampere uudenlaisen kutsutaksipalvelun rakentamiseen ja Turku kaupunkilogistiikkaan.

Turussa keskitytään kaupunkilogistiikkaan ja erityisesti niin sanotun viimeisen kilometrin kuljetuksiin keskusta-alueella. Tavoitetilana on, että logistiikkakuljetuksissa käytettäisiin kevyempää kuljetuskalustoa kuten sähköpyöriä ja -skoottereita peräkärryineen ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Yhteishankkeessa tullaan Turussa selvittämään pilotointimahdollisuutta keskusta-aluetta palvelevalle lähijakelukeskuskonseptille. Konseptissa kuljetusyritykset toimittaisivat lähetykset omalla tai yhteiskuljetuksella lähijakelukeskukseen, josta paketit ja muut lähetykset kuljetettaisiin loppuasiakkaalle vähäpäästöisillä ja kevyemmillä kuljetustavoilla. Tavoitteena on luoda yhteistoiminnallinen malli, joka on kustannustehokas ja toimiva. Kuljetusyritysten kannalta tärkeää pilotoinnissa on taata kuljetusketjun luotettavuus, kustannustehokkuus sekä liikesalaisuuksien säilyttäminen. Tärkeää on myös mukana olevien yritysten tai muiden toimijoiden näkyvyys yhteisen brändäyksen keinoin.

Turun kaupungissa hankkeen taustalla on vahvasti syksyllä 2017 esitelty keskustavisio, jossa keskusta-alueen on tavoitteena olla saavutettava ja helposti kuljettava, kaupallisesti houkutteleva sekä eläväinen kohtaamispaikka. Kokonaisuudessaan kestävien liikkumispalvelujen kehittäjäverkoston tavoitteena on, että liikkumisen palveluja tarjoavat yritykset sekä erikokoisten kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeet kohtaavat.

Hanke aloitettiin syksyllä ja se päättyy helmikuussa 2018.

Lisätiedot

Stella Aaltonen, hankepäällikkö, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983