Liikkuminen ja logistiikka

Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)


Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville 

Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.

Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.

Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.

Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.

Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.

Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot 

Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi


Naantalissa selvitetään ja konseptoidaan lähijakelupisteiden toimintaa 

Vähähiilisemmän logistiikkajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska se parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä keskusta-alueilla, tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää, tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusien toimintamallien toimivuutta yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa. 

Naantalin kaupungissa selvitetään lähijakelupistekonseptin mahdollisuuksia vuosina 2021–2022. Esiselvityksellä kartoitetaan lähijakelupistekonseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita. Markkinavuoropuhelulla selvitetään lähijakelupisteen teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia. Pakettiliikenteen ohella tarkastelussa ovat lähiruoan tuottajat ja toimittajat. Sidosryhmäkeskusteluja käydään laajasti paikallisten toimijoiden, kuten asukasyhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa ja tehdään palvelutarpeisiin ja -odotuksiin liittyvä sähköinen kysely.  

Esiselvityksen perusteella Naantalin kaupungin kokeiltavaksi muotoillaan palvelukonsepti erityisesti maaseutumaisille saaristoalueille. Esiselvityksellä ja siihen liittyvällä pilottisuunnitelmalla pyritään yhdistämään Naantalin kaupungin tarpeet älykkäiden kylien ja lähipalveluiden kehittämiseksi sekä kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiseksi uudenlaisia logistiikan palveluita kehittämällä. 

Naantalin kaupunki tekee yhteistyötä Valonian kanssa esiselvityksessä ja pilotoinnissa.  

Lisätiedot 

Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhanke Naantalissa

Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
paula.vaisanen@valonia.fi

 

 


Alueellisen junaliikenteen kehittymistä edistetään Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen sisäiseen liikenteeseen on jo pitkään visioitu paikallisjunaliikenteen käynnistämistä. Kesäkuun 2021 alussa käynnistyi hanke, jonka avulla alueellisen junaliikenteen kehittymistä voidaan vauhdittaa. Kansainvälisen SCALE-UP -hankkeen päätavoitteena on kehittää datapohjaisia ja käyttäjäkeskeisiä strategioita älykkään, puhtaan ja osallistavan liikkuvuuden nopeuttamiseksi alueellisissa liikenteen solmupisteissä. Hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian työn keskiössä on luoda organisaatiorakennemalli, joka mahdollistaa kestävän liikkumisen kehittämisen koko Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on erityisesti edistää alueellisen junaliikenteen kehittymistä maakunnassa.

Paikallisjunaliikenne toisi uudenlaisia mahdollisuuksia lähimatkailuun sekä asuinalueiden kehittymiseen. Junalla voisi tulevaisuudessa päästä jälleen esimerkiksi Nousiaisiin, Auraan tai Paimioon. Varsinais-Suomen liitto teetti keväällä 2021 asemapaikkaselvityksen suunnittelutyön tueksi. Rataosuuksilla Turusta Loimaalle, Saloon, Uuteenkaupunkiin sekä Naantaliin hyödynnettäisiin pääosin vanhoja asemapaikkoja, joiden käyttöönotto vaatisi käytännössä laiturin uudistamista ja varustelua – rataverkkoon tulisi 25 uutta junan pysähdyspaikkaa.

SCALE-UP -hankkeen avulla toteutetaan myös laajemmin Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä sekä kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta liikennejärjestelmästä. Neljän vuoden aikana toteutetaan muun muassa liikenneympäristökysely maakunnan asukkaille, palvelukokeiluja asemanseutujen kehittämiseksi etenkin Loimaan ja Uudenkaupungin asemilla sekä toteutetaan viestintäkampanja. Lisäksi laaditaan tarkentavia selvityksiä maakunnan raideliikenteeseen liittyen.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Hankkeen päävetäjänä toimii Antwerpenin kaupunki. Turun ja Antwerpenin kaupunkialueiden lisäksi hankkeessa mukana on Madridin kaupunkialue. Turun kokonaisuuden osatoteuttajina ovat Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu ja Vinka Oy.

Lisätiedot

Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
marja.tommola@valonia.fi

SCALE-UP -hanke


GoMore auttaa ihmisiä jakamaan autoja 

Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, ja kaduillamme olevien autojen määrä on kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 2,7 miljoonaa autoa. Autojen jakamisella voidaan vähentää autoista johtuvia päästöjä, hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin, ja pitää parempaa huolta ympäristöstä.

GoMoren toiminta jakaantuu yksityisautojen vuokraukseen sekä leasing-palveluun.

GoMoren kautta yksityishenkilö voi laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata itse auton omaan tarpeeseensa. Yksityisautojen vuokrauksessa omistajat voivat siis laittaa autonsa tienaamaan silloin, kun ne muutoin seisoisivat pysäköityinä. GoMore Keyless-autoa voidaan jakaa suoraan GoMore-sovelluksen kautta keskimäärin 12 perheen kesken, ilman tarvetta avainten luovutuksille. Kaikki vuokraukset ovat vakuutettuja ja sisältävät 24/7 tiepalvelun. Lisäksi käytämme jokaisen vuokralaisen varmentamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumista ja tarkastamme ajokortin tiedot ennen ensimmäistä vuokrausta.

Leasing-palvelun kautta ihmiset voivat hankkia uuden auton kiinteään kuukausihintaan, sisältäen huollot ja tiepalvelun. Valittavissa on juuri omiin tarpeisiin sopiva auto ja kilometrimäärä. Leasingin avulla voi saada oman auton käyttöönsä, mutta autoa voi myös vuokrata muille silloin, kun se muuten seisoisi parkissa. Sama koskee myös yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tällä tavalla pienenevät sekä leasingkulut että ilmastojalanjälkemme.

Lisätiedot 

Gomore.fi 


Kaatopaikkakaasusta jalostettiin onnistuneesti liikennepolttoainetta Salossa

Salon Korvenmäen jätekeskuksessa kehitetään aktiivisesti kestävää ja innovatiivista jätteenkäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.

Kokeilu osoitti, että käyttökelvoton kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi sopivaksi metaaniksi. Pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa eli ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta.

Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta ja merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle.

EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta.

LSJH:n ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttavan Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan investointihankkeen valmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Tähtäimessä on, että ekovoimalaitoksen tuottama hiilidioksidi saadaan muunnettua liikennepolttoaineeksi. Parhaillaan työhön haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia.

Lisätiedot

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), www.lsjh.fi
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Eero Paunonen, toimitusjohtaja, Q Power, www.qpower.fi
puh. 044 425 2260
eero@qpower.fi

Petri Onikki, toimitusjohtaja, Lounavoima, www.lounavoima.fi
puh. 050 530 0404
petri.onikki@lounavoima.fi

 


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/


Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista

Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.

Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkus­tajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkus­tuk­sen suunnit­telus­sa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä aja­mista.

Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, talou­dellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiu­tu­vista raaka-aineis­ta valmistetuilla poltto­aineilla sekä sähköllä.

Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.

Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.

Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus

Lisätiedot

Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely

Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com