Year: 2017
Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa
Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.
Konkreettisena tavoitteina:
1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.
Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden - vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.
Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailukohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.
Lisätiedot
Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450
Tarkemmin kohdistettua maatalouden vesiensuojelua
KOTOMA- hanke tähtää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tarkempaan kohdentamiseen eroosioherkille alueille Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen laatimaa RUSLE 2015- eroosiomallia, joka määrittää veden aiheuttaman eroosion määrän 2x2m ruuduille. KOTOMA- hankkeessa yhdistetään RUSLE 2015-eroosiomallia ELY-keskuksen omaan paikkatietoaineistoon.
Hankkeen tarkoituksena on luoda paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan tarkastella peltolohkokohtaisesti eri vesiensuojelumenetelmien soveltuvuutta ja tarpeellisuutta. Työkalun pohjalta muodostetaan vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamismalli, joka on ehdotus siitä miten maaseudun vesiensuojelun toimenpiteitä tullaan seuraavalla ympäristökorvausjärjestelmä kaudella 2021–2027 kohdentamaan. Tarkemmalla kohdentamisella pyritään tuomaan tehokkuutta vesiensuojeluun ja suojeluun käytettyihin resursseihin. Oikein kohdennetuilla ja tarkoituksenmukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä edistetään maatalouden ravinnekiertoa.
Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hanke on yksi Suomen hallituksen ravinnekierrätyksen kärkihankkeista ja sitä tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK-Satakunnan, MTK-Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Lisätiedot
Pekka Parkkila, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, KOTOMA-hanke
pekka.parkkila@ely-keskus.fi
p. 0295023050
Lähiproteiinia ruokaketjuun uusista kotimaisista lähteistä
Suomalaista valkuaisomavaraisuutta on mahdollista parantaa hyödyntämällä entistä enemmän uusia kotimaisia proteiinilähteitä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Muutos tietää ruokapöytään lisää kotimaisia kasviksia, kalaa sekä sieniä ja hyönteisiä.
Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko kotieläinten rehuihin lisättävässä täydennysvalkuaisessa, joka on yleensä ulkomaisesta soijasta, rypsistä tai rapsista tiivistettyä rehua. Esimerkiksi vuonna 2013 täydennysvalkuaisena käytettyjen yleisimpien kasvien kotimainen tuotanto kattoi vain noin 15 prosenttia niiden käytöstä Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeessa laaditaan erilaisia ratkaisuja, joilla päästäisiin parempaan valkuaisomavaraisuuteen. Eri vaihtoehdoille tehdään ympäristövaikutuksien elinkaariarviointi, jotta tuotteet ovat vertailtavissa ympäristönäkökulmasta. Elinkaariarvioinnissa tuotteen koko elinkaaren päästöt allokoidaan tuotetulle proteiinimäärälle. Proteiinin ravitsemuksellisen arvon merkitys on erittäin suuri ruokaraaka-aineiden kestävän käytön ja ympäristövaikutusten kannalta. Mitä pienemmällä raaka-ainemäärällä ja mitä kevyemmällä prosessoinnilla korkea ravitsemuksellinen arvo saadaan aikaan sitä parempi.
Suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneet palkokasvilajit ovat hyviä esimerkkejä korkean ravitsemusarvon ja alhaisen luonnonvarojen käyttötason tuotteista. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.
ScenoProt on Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima hanke, joka rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.
ScenoProt-hanke puolessatoista minuutissa:
https://www.youtube.com/watch?v=BwOm_YKLnjc&feature=youtu.be
Lisätiedot:
Anne Pihlanto, erikoistutkija Luke
anne.pihlanto@luke.fi
p. 029 532 6438
Kaarinan uimahallin katolle asennettiin aurinkokalvopaneeleita
Kaarinan kaupunki sijoittaa energiansäästötoimiin pienimuotoisissa projekteissa vuosittain yhteensä 30 000 euroa. Paljon panostetaan valaistustoimenpiteisiin kun vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin LED- valaisimiin.
Kaupunki hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Kaarinan uimahallin etelälappeelle asennettiin kesällä 2017 noin 50 neliömetrin alalle Virte Solar Oy:n aurinkokalvokeräimiä, jotka tuottavat sähköä. Kokeellisen aurinkokeräinprojektin päätarkoituksena on selvittää toimittajan asennuksen toimivuus ja saatavuus sekä projektinläpivientikyky. Uimahallissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ennenkin. Aiemmin asennetut lämpökeräimet tuottavat lämpöä uimahallin vedenlämmitykseen.
Erittäin huomaamattomat kalvot tuottavat sijoitettuun pääomaan nähden vuosittain 4–5 % pienentyneenä sähkölaskuna. Kalvojen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Aurinkokalvopaneelien tuottama sähkö kattaa uimahallin energiakulutuksesta vain pienen osan. Kuitenkin uimahallit, kuten myös esimerkiksi sairaalat, ovat kannattavia kohteita energiansäästöprojekteille, sillä ne kuluttavat kaiken energian mitä niihin pystytään syöttämään. Tämä ei päde kaikkiin julkisiin rakennuksiin. Koulurakennuksissa aurinkosähköstä saatavia hyötyjä pienentää se, että koulut ovat kiinni vuoden aurinkoisimpina aikoina. Keräinmäärän mitoitus on siis oltava tarkkaan mietitty.
Pelkästään rahassa mitattuna aurinkokalvopaneelit eivät ole vielä loistava sijoitus. Kaupungilla kuitenkin tiedostetaan vahvasti, että kaikkea ei mitata vaan euroissa vaan investoinneilla halutaan myös edistää puhtaampaa energiaa ja kaupungin asemaa kehityksen aallonharjalla. Kaupungilla on pitkän tähtäimen suunnitelmissa suuria aurinkoenergiahankkeita, joita aletaan toteuttamaan markkinoiden vielä hiukan kehityttyä.
Lisätiedot:
Pasi Hyvönen, rakennusmestari, Kaarinan kaupunki
pasi.hyvonen@kaarina.fi
(02) 588 4870
Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta maakunnassa - koulutuksia tarjolla
Koulutukset on pidetty. Esitysmateriaalit löytyvät tämän linkin takaa.
Ylijäämämaamassat ovat kasvava ongelma myös Varsinais-Suomessa. Maamassojen kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä ympäristöhaittoja. Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisten sivuvirtojen yhä tehokkaampaa hyödyntämistä. Uusiomateriaaleilla voidaan toteuttaa maarakentamisratkaisuja kustannustehokkaasti uusiutumattomia kiviainesvaroja ja luonnonympäristöjä säästäen.
Asiantilan parantamiseksi huomio on kiinnitettävä yhä vahvemmin hankintojen, maankäytön suunnittelun sekä teknisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Näistä teemoista järjestetään Turussa marraskuun lopussa kolme maarakentamisen iltapäiväkoulutusta. Koulutusten aiheita käsitellään käytännönläheisestä näkökulmasta tavoitteena tarjota yleisölle työkaluja ylijäämä- ja uusiomaa-ainesasioiden parempaan huomiointiin päivittäisessä työssään.
Voit ilmoittautua mukaan useampaan kuin yhteen koulutukseen. Ilmoittautumislinkit ja ensisijaiset kohderyhmät löytyvät alta kunkin koulutuksen kohdalta erikseen.
Koulutuspäivä 1
Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana
Aika: ma 27.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1
Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien maarakentamiseen liittyvistä hankinnoista vastaaville ja hankintaprosessin eri vaiheisiin osallistuville henkilöille. Puhujina ovat:
- Elina Ahlqvist, Ramboll: Hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittäminen uusiomateriaalien näkökulmasta Liikennevirastossa
- Riikka Leskinen, Valonia: Julkiset hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä
- Katja Lehtonen, Ytekki Oy: Kierrätyskiviainesten hankinta – avaimet kestäviin ratkaisuihin
- Juha Laurila, Infra ry: Hankkeiden toteuttajan näkökulma kestäviin hankintoihin
Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.
Koulutuspäivä 2
Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta
Aika: ti 28.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1
Koulutus on suunnattu erityisesti maarakentamista vaativien hankkeiden rakennuttajille ja teknisille suunnittelijoille. Puhujina ovat:
- Juha Forsman, UUMA2-ohjelma: Tekniset ratkaisut ja oppaat uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa
- Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Uusiomateriaalit E18-tien parantamisen suunnittelussa välillä Raisio – Naantali
- Jani Pieksemä, Rudus: Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
- Tiia Isotalo, Kiertomaa Oy: Ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien terminaalitoiminta Turun seudulla
Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä
Koulutuspäivä 3
Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin
Aika: ke 29.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1
Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille, sekä muille maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville. Puhujina ovat:
- Timo Huhtinen, YM:n kiviaineshuollon kehittämishanke: Kaavoituksen keinot maamassasuunnittelun edistämiseksi
- Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto: Päästövähennyksiä kiviaineshuollon huomioivalla maankäytön suunnittelulla
- Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll: Kiviaineshuollon hyvät käytänteet maankäytön suunnittelussa maisema-arkkitehdin näkökulmasta
- Oona Niiranen, Ramboll: Maankäytön suunnittelu ja pilaantuneiden maiden paikallinen hyödyntäminen
Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.
Koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Koulutukset ovat osa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Clewer Oy: Optimoituja kiertovesiviljelyratkaisuja kalankasvatukseen
Clewer Oy on turkulainen vesialan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia vesikiertoon liittyviä ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin lukeutuvat kalankasvattajille tarjottavat ”avaimet käteen” -tyyppiset helposti käyttöön otettavat ja helposti laajennettavissa olevat kokonaisvaltaiset kiertovesiviljelyratkaisut, jotka sisältävät koulutustoiminnan, laitteiden ja teknologian lisäksi myös kalanpoikasten tuotannon. Kiertovesiviljelyjärjestelmän toiminnan perustana on ajatus siitä, että käytettyä vettä voidaan puhdistamisen jälkeen käyttää prosessissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä mahdollistaa vesiviljelyn myös alueilla, joissa on puutetta vedestä, tai joissa veden lämpötila ei luonnossa ole optimaalisella tasolla.
Clewerin ratkaisut soveltuvat kalankasvattajille erinomaisesti kalalajista tai toiminnan laajuudesta riippumatta, koska kiertovesiviljelyjärjestelmä optimoidaan aina kasvatetun kalalajin ja muiden kasvattamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Kiertovesiviljely tarjoaa kalankasvatukselle optimaaliset ja kustannustehokkaat olosuhteet niin veden lämpötilan, veden laadun kuin myös tuotannon tasaisuuden suhteen. Kiertovesijärjestelmä on myös ympäristöystävällinen, koska sivutuotteina syntyvät ravinteet kerätään ja hyödynnetään sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä.
Clewerin järjestelmässä käytetty vesi kierrätetään biologisen puhdistusprosessin läpi, minkä avulla vedestä poistetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyneitä typpiyhdisteitä ja kalarehusta syntynyttä kaloille erittäin haitallista ammoniakkia. Puhdistusjärjestelmä muuntaa typpiyhdisteet Clewerin itse kehittämän RBBR-bioreaktorin (Rotating Bed Biofilm Reactor) avulla vähemmän vaarallisiksi nitraateiksi. Optimaalisen nitraattimäärän saavuttamiseksi kierrätysveteen lisätään tämän jälkeen uutta vettä. Pienemmissä järjestelmissä ja järjestelmissä, joissa halutaan pitää veden kierrätyssuhde korkeana, typpi voidaan myös poistaa vedestä. Tällöin bioreaktori muuntaa nitraatin typpikaasuksi ja vapauttaa sen ilmakehään.
Clewer Oy tuottaa patentoituun RBBR-teknologiaansa pohjautuvia vedenpuhdistusjärjestelmiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin. Clewerin palveluita käytetään kalankasvatuslaitosten lisäksi myös teollisuuslaitosten, autopesuloiden ja kotitalouksien käyttöveden puhdistamisessa. Yrityksen tuotteita ja palveluita on käytössä maailmanlaajuisesti Saharasta Australiaan.
Lisätiedot
www.clewer.com
Clewer Group CEO Jouni T. Laine
Turun Jäkärlässä hyödynnetään ylijäämämaita meluntorjunnassa
Tulevan Jäkärlän Kailan pientaloalueen ja Tampereen valtatien väliin rakennetaan melu- ja maisemavallina toimiva penger rakentamisen ylijäämämaita hyödyntäen. Hyödyntämällä ylijäämämaa-aineksia meluntorjunnassa ja maisemoinnissa edesautetaan osaltaan viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön syntyä, vähennetään kaupunkiseudun rakennushankkeiden taloudellisia kustannuksia sekä lievitetään ylijäämämaihin liittyviä ympäristöhaittoja.
Ylijäämämaamassoja syntyy suuria määriä maarakentamisen massanvaihtojen yhteydessä erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa rakennuspaikat sijoittuvat tilan puutteen vuoksi usein alueille, joiden pohjaolosuhteet ovat rakentamiselle haastavia. Lisäksi kaupunkiseuduilla ylijäämämaiden sijoituspaikat ovat usein kaukana niiden syntypaikoista. Maiden kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuukin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, sekä eritoten lisääntyneestä liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä.
Tarve meluntorjunnalle Jäkärlän Kailan luoteisosassa on todettu Turun kaupungin meluselvityksissä. Jäkärlän Kailan penkereen rakentamisessa käytetään muun rakentamisen yhteydessä syntyviä puhtaita ylijäämämaamassoja. Lisäksi penkereen rakentamisessa voidaan käyttää purkutöissä syntyvää puhdasta tiili- tai betonimurskaa sekä niin sanottuja kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa on lieviä haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka eivät ole pilaantuneita. Valmiin penkereen ulkoreunat muotoillaan puhtaasta maa-aineksesta ja penger tullaan maisemoimaan istutuksin.
Lisätiedot
Mika Pitkänen, vastaava rakennuttaja, Turun kaupunki
mika.pitkanen@turku.fi
puh. 02 262 4430
Kotipellon puutarha: Mimis Versoja symbioosissa Sybimar Oy:n kanssa
Kotipellon puutarhassa on viljelty vihanneksia jo 20 vuoden ajan. Perheyrityksen päätarha sijaitsee Nousiaisissa. Lisäksi yrityksellä on puutarha Uudessakaupungissa. Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha, joka työllistää nykyisin yli 20 henkilöä. Kotipellon puutarha on suuruudeltaan 2 800 neliötä, kaikki kylvöstä sadonkorjuuseen ja tuotteiden pakkaukseen tehdään käsityönä.
Yritys aloitti erikoissalaattien ja yrttien viljelyn vuonna 2009, jonka jälkeen se on profiloitunut monipuolisena versojen ja syötävien kukkien tuottajana. Tällä hetkellä Kotipellon puutarhalla on viljelyssä yli 100 eri lajiketta. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluvat Mimis Versot.
Uudenkaupungin puutarha on luomupuutarha, joka on lähes hiilineutraali, suljetun kierron tuotantolaitos. Yritys tekee yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, jonka tarjoamalla suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja lähiruokaa paikallisesti ja vähäisin päästöin. Yrityksen tuoteperheen Mimis Versot viljellään Uudenkaupungin puutarhassa. Kasvihuone, jossa luomuversoja viljellään, sijaitsee Sybimar Oy:n kalankasvattamon yläpuolella.
Sybimar Oy:n suljetun kierron tuotantolaitoksessa syntyvät jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kalankasvattamosta syntyvä hiilidioksidi ohjataan yläpuolella sijaitsevaan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Sybimar Oy:n voimalaitoksen lämmöntuotanto hyödynnetään veden lämmityksessä Sybimarin kalankasvattamossa ja sen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneiden lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalankasvattamon biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen biokaasuna tai biopolttoaineena. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet lämpiävät ja tuottavat sähköä mm. kalanperkuujätteillä.
Mimis Versot -tuoteperheen ekologisuus kattaa koko tuotteen elinkaaren; pakkausrasia on kierrätettävä ja pakkauksessa käytetty muovikääre on maatuva.
Lisätiedot:
Varhaiskasvatuksen opetuksessa tutustutaan ruoan ja ravinteiden kiertoon
Kiertotalouden yhteiskuntaa tavoiteltaessa on toimintatapojen läpileikattava koko yhteiskunta. Kiertotalouden mukaisen ajattelun on ulotuttava myös koulumaailmaan ja varhaiskasvatukseen. Asiat konkretisoituvat monesti parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla.
Syyskuussa 2017 alkaneen Multaa ja mukuloita -hankkeen tavoitteena on kasvien pienimuotoisen viljelyn avulla avata ja konkretisoida kiertotalouskäsite sekä päiväkotien lapsille että työntekijöille. Lisäksi tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perustuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille.
Hankkeessa havainnollistetaan ravinteiden kiertoa ja ruoan elinkaarta perustamalla päiväkotien sisätiloihin pienimuotoista viljelyä. Yrttejä ja muita kasveja kasvatetaan siemenistä ja tehdään lannoituskokeita. Joitakin kasveja, kuten tomaatteja, lapset pölyttävät itse pensseleillä. Päiväkodeissa suunnitellaan ruokalistoja, kootaan eri maiden ruokalautasmalleja sekä pohditaan tulevaisuuden ruokalautasia. Lisäksi tutustutaan kompostoimiseen sekä perustetaan matokompostoreja.
Hankkeen päätoteuttaja on Sateenkaari Koto ry. Hanke toteutetaan pilottina Sateenkaari Koto ry:n seitsemässä päiväkodissa Varsinais-Suomessa, jonka jälkeen sen tuloksia levitetään muihin päiväkoteihin. Pääyhteistyökumppanina ja koordinaattorina toimii Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Muita yhteistyökumppaneita ovat Arkea ja Lounais-Suomen Jätehuolto sekä Natur och Miljö. Hankkeen rahoitus tulee Opetushallituksen valtionavustuksen määrärahoista: Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa.
Lisätiedot
Jaana Itälä-Laine, erikoissuunnittelija, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi
050 554 6145
Lisää uusiutuvaa energiaa kuntiin markkinavuoropuhelun keinoin
Varsinais-Suomen uusiutuvan energian käyttö on pahasti jäljessä Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian asettamista tavoitteista. Samaan aikaan kasvuun tähtäävillä innovatiivisia ratkaisuja tarjoavilla yrityksillä on krooninen pula kotimaisista referensseistä.
Julkiset hankinnat ohjaavat mittavia rahavirtoja suomalaisissa kunnissa. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti hankittuja. Hyvillä hankintakäytännöillä on mahdollista tuoda kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä sekä elävöittää kotimarkkinoita.
Syyskuussa 2017 alkaneessa ELLE-hankkeessa edistetään innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena ovat kuntien kiinteistöt. Hankkeessa kuntien kiinteistöjen perustiedot avataan avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja kiinteistöjen energiaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja kehittämistarpeet (mm. uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiaremontit, energiatehokkuuden edistäminen) kartoitetaan perusteellisesti. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta yhteistyökunnissa käynnistetään markkinavuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten kanssa. Kuntia ja yrityksiä kannustetaan erilaisten innovatiivisten hankintamenettelyiden käyttöön. Toimilla lisätään energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta varsinaissuomalaisissa kunnissa.
Kohderyhmänä hankkeessa ovat energiaan ja kuntien kiinteistöihin palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä ovat yhteistyökunnat, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuvat. Yhteistyökuntia ovat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Somero ja Uusikaupunki. Yhteistyökunnaksi on vielä mahdollisuus ilmoittautua.
Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Hankkeen rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.
Lisätiedot
Tero Viander, energiatekninen asiantuntija, Valonia
tero.viander@valonia.fi
+358 40 521 2729