Ravinnekierto
Osallistava digitaalisuus mahdollistaa ruoankulutuksen ja ruokahävikin seurannan tutkimusravintola Flavoriassa
Syksyllä 2018 Turun Kupittaalle avattu Turun yliopiston Flavoria on lounasravintola sekä kahvila – välipalamyymälä, jota operoi Sodexo. Ravintola toimii monitieteellisenä tutkimuslaboratoriona ja siellä ruokaileva asiakas voi halutessaan osallistua yliopiston tutkimustoimintaan. Varsinaiseen tutkimuskäyttöön ravintolan otettiin keväällä 2019.
Flavoriassa tehdään tutkimustyötä, jossa kävijät pääsevät osaksi tulevaisuuden ruokien ja ruokailutottumusten kehittämistä. Ravintolassa tehtävä tutkimustyö antaa uusia mahdollisuuksia tutkia ihmisen kokemusta ruuasta luonnollisessa lounasympäristössä sekä muunneltavassa ruokailu- ja tapahtumatila Aistikattilassa. Aistikattila toimii myös moniaistisen kokemisen koelaboratoriona.
Kiertotalouden näkökulmasta ravintolassa tehtävä tutkimus antaa tietoa esimerkiksi siitä, syödäänkö valittu ruoka ja kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy. Näiden lisäksi ruokailijat pääsevät testaamaan uusia digitaalisia ja teknologisia kuluttajakokemuksia kehittäviä ratkaisuja. Akateemisen tutkimuksen lisäksi Flavoria palvelee myös yrityksiä, jotka voivat hyödyntää esimerkiksi Aistikattilaa liiketoimintansa ja asiakaskokemuksena kehittämiseen.
Ravintolan asiakkaat voivat osallistua tutkimukseen älypuhelimeen ladattavan MyFlavoria-ruokatieto- ja tutkimussovelluksen avulla. Sovelluksen käyttäjä osallistuu uusien ruokailuratkaisujen kehittämiseen, oppii mm. omasta ravinnonsaannistaan ja mahdollisesti synnyttämästään ruokajätteestä sekä hyötyy kanta-asiakaseduista. Sovelluksesta löytyvät myös kaikki ajankohtaiset tiedot käynnissä olevista tutkimuksista, maistiaisista sekä tutkimustuloksia.
Flavoria-konseptin rakentamisen taustalla on Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Flavoria palvelee erityisesti monitieteistä tutkimusta ja sen aktiivisiin hyödyntäjiin kuuluu viisi Turun yliopiston tiedekuntaa.
Lisätiedot:
Tieteellinen tutkimus: Mari Sandell, 0403524149, masaarim@utu.fi
Kaupallinen tutkimus: Mari Norrdal, 0405502471, manorr@utu.fi
Kuva: Turun yliopiston viestintä/Hanna Oksanen
Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta
Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma "Kierrätyksestä kiertotalouteen - tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa". Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.
Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.
Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017. Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, anni.lahtela@valonia.fi
Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi
Metsäteollisuuden sellupohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään peltomaiden parannuksessa
Vuoden 2018 alussa alkanut Soilfoodin Ravinnekuitu-hanke tutkii selluteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen vaikutuksia ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Metsäteollisuudesta syntyy vuosittain satoja tuhansia tonneja kuitupitoisia sivuvirtoja, joille ei ole ollut hyötykäyttöä. Luonnonvarakeskuksen tekemien tutkimusten mukaan niistä olisi apua erityisesti maanparannuksessa, jolloin kuitujen sisältämät ravinteet ja hiili hyödynnetään.
Ravinnekuitu-hanke on jatkoa jo päättyneelle NSP Pulp -hankkeelle, jossa maanparannuskuiduilla onnistuttiin vähentämään maan läpi huuhtoutuvan kokonaisfosforin määrää jopa yli 50 % verrattuna pelkkää mineraalilannoitetta saaneeseen koekenttään. Orgaanisten maanparannusaineiden tutkimista haluttiin jatkaa myös niiden pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi – monivuotisilla kenttäkokeilla on muun muassa saatu selville, että ravinnekuitulisäyksen jälkeen ravinteita riittää maaperässä jopa useammalle eri satokaudelle. Maanparannuskuitukäsittelyn jälkeen myös peltomaan hiilensidontapotentiaalin on todettu paranevan. Yhdellä käsittelykerralla maahan lisätään noin 7 000- 9000 kg orgaanista hiiltä hehtaaria kohden, josta noin 40% jää peltomaahan pitkäikäiseksi hiileksi. Esimerkiksi 8000 kg hiililisäysmäärällä saadaan sidottua yli 11 t hiilidioksidia peltohehtaarille.
Sellupohjaiset kuidut soveltuvat sekä maanparannusaineeksi että lannoitteeksi. Ne lisäävät peltomaan orgaanisen aineksen määrää ja soveltuvat tästä syystä erityisesti sellaisille pelloille, joilla orgaanisen aineksen määrä on vähentynyt. Myös viljelymahdollisuudet ääriolosuhteissa paranevat; maanparannuskuitua sisältävä pelto kestää paremmin sekä kuivuutta että märkyyttä. Sellukuidut sitovat hyvin kosteutta ja hajoavat hitaasti, joten ne pidättävät veden ja ravinteet pellossa hyvin – vähentäen samalla vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa. Ravinnepitoisilla maanparannuskuiduilla voidaan myös osittain korvata mineraalityppilannoitusta.
Kaksivuotinen hanke on saanut tukea Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta ja rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankekumppaneina toimivat Biolan, Metsä Board, Stora Enso sekä UPM.
Lisätiedot
Ossi Kinnunen, hankevastaava, Ravinnekuitu-hanke
ossi.kinnunen@soilfood.fi
Biomassa-atlas edistää uusiutuvien resurssien käyttöä, jalostusta ja analysointia
Biomassa-atlas tuo biomassoja koskevan paikkatiedon Suomen kartalle ja kaikkien saataville. Helppokäyttöisestä karttapalvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Palvelu sisältää tiedot biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi raaka-ainehankintojen tai investointien suunnitteluun sekä ympäristö- ja energiapolitiikan tueksi.
Biomassa-atlas koostuu koko valtakunnan kattavista eri biomassoja koskevista valmiista paikkatietoaineistoista. Mukana on metsävarantoja kuvaava monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto, metsähakepotentiaalit, peltolohkojen sijaintitiedot ja viljelypinta-alat, tuotantoeläinten lannat, yhdyskuntien biojätteet sekä ympäristölupavelvollisten toimijoiden syntyvät jätevirrat YLVA-tietokannasta. Peltobiomassoja, peltoaloja ja jätteitä koskevat tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Lantatiedot päivitetään tarpeen mukaan ja metsämassatiedot noin viiden vuoden välein.
Varsinaisen karttapalvelun lisäksi Biomassa-atlas -sivustolle on koottu muutakin hyödyllistä tietoa biomassoista, kuten missä toiminnoissa tai millaisten toimintojen seurauksena niitä syntyy sekä mitkä ovat niiden tyypillisimmät käyttökohteet ja hyödyntämistavat. Sivustolle on koottu myös käytännön esimerkkejä Biomassa-atlaksen hyödyntämismahdollisuuksista.
Luonnonvarakeskus on Biomassa-atlaksen kotiorganisaatio. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Tapio Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Biomassa-atlaksen rakentamista ja jatkokehitystä vuoteen 2018 saakka.
Lisätiedot
Eeva Lehtonen, projektipäällikkö, tutkija, Luonnonvarakeskus
eeva.lehtonen@luke.fi
Biomassa-atlas -verkkopalvelu
Kunnilla merkittävä rooli ravinteiden kierrätyksessä: RANKU 3 -hanke sparraa kuntia kohti ravinneneutraaliutta
Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Kunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille. Sopivat konkreettiset mallit ja toimintatavat kuitenkin puuttuvat. Tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia vaikuttavuutta arvioivia työkaluja.
Heinäkuussa 2018 käynnistyneen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien ravinnekierrätystyötä. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan, tuottaa mm. ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämseksi. Hankkeen päätavoitteena on saattaa kuntien ravinneneutraali toimintamalli pysyväksi ja itsenäiseksi käytännöksi, lisätä kuntien tekemän ravinnekierrätystyön tunnettuutta sekä kehittää ja ottaa käyttöön sopivia mittareita kuntien ravinneneutraalin toiminnan käytännönläheiseen hyötyjen arviointiin sekä toimenpiteiden ja tulosten seurantaan. Ravinteiden tehokas käyttö ja kierrätys vahvistavat paikallista hyvinvointia ja aluetaloutta esimerkiksi lisäämällä ravinneomavaraisuutta ja synnyttämällä uusia innovaatioita sekä liiketoimintaa. Lisäksi säästyy kustannuksia ja ympäristön tila paranee.
Ravinneneutraaliksi voidaan kutsua kuntaa, joka on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija ja jonka alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen. Ravinneneutraali kunta myös tiedostaa ja tunnistaa alueensa merkittävimmät ravinnevirrat sekä niiden hyödyntämispotentiaalin, kannustaa muita omalla esimerkillään kestävään toimintaan sekä edistää hankinnoillaan ravinteiden kierrätystä. Näiden lisäksi ravinneneutraali kunta luo toimivat puitteet ravinteiden kierrättämiselle aluesuunnittelun avulla ja tukee ravinneneutraalia toimintaa strategiassaan sekä poliittisilla linjauksilla.
2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta ja sen tavoitteita. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Raki-ohjelman kautta ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
Lisätiedot:
Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus, sanna.tikander@ely-keskus.fi
Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, anni.karhunen@ely-keskus.fi
www.ymparisto.fi/ranku
Varsinais-Suomelle toimintasuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi
Ruokahävikkiä on arvioitu syntyvän Suomessa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Rahallisesti Suomessa syntyvä hävikki vastaa noin miljardia euroa. YK:n ja EU-komission tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kuluttajatasolla ja kaupoissa sekä vähentää hävikkiä ketjun kaikissa osissa. Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on peräti 40 % - eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta.
EU-komissio on perustanut työryhmän, jossa luodaan yhdenmukainen määritelmä ruokahävikille sekä annetaan suositukset ruokahävikin seuraamiseen koko elintarvikeketjussa. Teemaa on syytä lähestyä myös alueellisesta näkökulmasta, jotta konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä saadaan osaksi alueilla tapahtuvaa käytännön työtä.
Luonnonvarakeskus laatii Varsinais-Suomelle vuosien 2018–2019 aikana ensimmäisenä maakuntana Suomessa toimenpidesuunnitelman ja selkeät tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa, aina ruoantuotannosta kuluttajan lautaselle.
Toimintasuunnitelma luodaan kolmeen erilliseen työpajaan pohjautuen. Työ käynnistettiin kesäkuussa 2018 pohtimalla yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa asian nykytilaa ja haasteita koko ruokaketjussa painottaen Varsinais-Suomen alueella tunnistettuja haasteita. Työpajasarjan seuraavissa osissa työtä jatketaan tunnistamalla konkreettisia työkaluja ja innovaatioita sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi. Työpajasarjan seuraava osa järjestetään lokakuussa 2018.
Toimintasuunnitelma laaditaan osana CIRCWASTE-hanketta, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma.
Lisätiedot
Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi
Hanna Hartikainen, tutkija, Luonnonvarakeskus
hanna.hartikainen@luke.fi
Biohiilellä maatalouden ravinnekuormitusta vastaan
Uudenkaupungin Sirppujoella testataan biohiilen käyttöä suodatusmenetelmänä. Biohiiltä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseen.
Sirppujoen alajuoksulta on valittu koepelto, jonne rakennetaan allasmainen suodattamo. Biohiilellä ja puuhakkeella täytettävä suodattamo pidättää pelloilta salaojien kautta valuvaa vettä ja sen mukana vesistöihin päätyviä ravinteita. Suodattamo toimii kuin kosteikko, mutta on helpompi ja edullisempi rakentaa viettävän pellon yhteyteen. Suodatusteho perustuu biohiilen vedenpidätyskykyyn sekä bakteeritoimintaan: huokoinen biohiili imee itseensä runsaasti nestettä ja on houkuttava ympäristö maaperän bakteereille.
Uudenkaupungin ja Laitilan alueella kulkevan Sirppujoen lähialueen kuntien vesi otetaan makeanvedenaltaasta, jonne joki laskee. Joen vedenlaadun parantaminen edistää siis joen tilan lisäksi talousveden laatua ja pienentää sen puhdistamisen taakkaa. Alueen hapan, sulfiittipiitoinen maaperä on lisäuhka vesistöille, mutta biohiili voi parhaimmillaan estää myös siitä mahdollisesti huuhtoutuvien raskasmetallien pääsyä vesitöihin.
Biohiiltä tuotetaan biomassasta korkeissa lämpötiloissa kuivatislaamalla. Raaka-ainevaihtoehtoja on monia, esimerkiksi metsätalouden sivutuotteet, eloperäinen jäte tai varta vasten tarkoitusta varten kasvatettu puuaines. Eri raaka-aineesta valmistetut biohiilet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Vedenpidätyksessä erityisen hyvin toimii esimerkiksi pajusta valmistettu biohiili.
Huokoisuutensa ansiosta biohiili imee tehokkaasti vettä ja siihen liuenneita aineita, kuten juuri pelloilta valuvia ravinteita. Biohiileen sitoutuu myös esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkeaineita, joista osaa olisi vaikeaa poistaa vedestä muilla keinoin. Pääkaupunkiseudulla on paraikaa käynnissä biohiilen testaus kaupungin hulevesien puhdistuksessa. Vedenpuhdistamisen lisäksi mahdollisuuksiltaan moninaista biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannuksessa, viherrakentamisessa ja kosmetiikassa.
Rakennettava suodattamo tuottaa arvokasta tietoa biohiilen mahdollisuuksista. Se on osa suurempaa, Sirppujoen vedenlaadun parantamiseen ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen pyrkivää hanketta. Mukana ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ovat ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Uudenkaupungin Vesi. Alustavia tuloksia biohiilisuodattamosta odotetaan saatavaksi ensi vuoden syksyllä. Kaikkiaan hanke kestää vähintään kaksi vuotta, mutta suodattamo on toimintakelpoinen vielä tämän jälkeenkin.
Lisätiedot
Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi
Topinpuisto mukana kartoittamassa kierrätysratkaisuja tarvitsevia materiaaleja
Topinpuiston kiertotalousverkosto oli mukana valtakunnallisessa selvityksessä, jossa kartoitettiin kierrätysratkaisuja tarvitsevia materiaalivirtoja. Selvityksellä halutaan tarjota yrityksille tietoa materiaalien kierrätykseen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. Selvitys tehtiin yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kiertotalousverkostojen kanssa.
Uusia innovaatioita kaipaavia materiaaleja tunnistettiin yhteensä 15 kappaletta. Näitä ovat muun muassa rakennusosien uudelleenkäytettävät osat, maa- ja kiviainekset, puhdistamolietteet, jätteenpolton kuonat ja tuhkat, puinen rakennusjäte, yhdyskuntajätteen muovit sekä tekstiilijäte. Materiaaleista tuotettiin alueelliset määräarviot sekä kuvaukset, joista käy ilmi niiden kierrätykseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Näiden tietojen pohjalta yritykset pystyvät helpommin hahmottamaan markkina-alueita sekä -volyymeja. Varsinais-Suomessa merkittäviä innovaatiotarpeita nähtiin olevan sako- ja umpikaivolietteen, lannan, PVC:n sekä EPS:n eli tuttavallisemmin styroksin kierrätyksessä ja hyödyntämisessä.
Selvityksen pohjalta on hyvä lähteä etsimään materiaalivirroille uusia kierrätysratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi EPS:n suhteen Topinpuistossa on jo aloitettu yritysyhteistyötä. Sako- ja umpikaivolietteistä sekä puhdistamolietteistä järjestetään syksyllä 2018 työpajatoimintaa.
Selvitys tehtiin osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja.
Selvityksen pohjalta laadittu Tietopankki: http://circhubs.fi/tietopankki/
Lisätiedot
www.topinpuisto.fi
Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi
+358 40 8670 195
Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille
Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.
Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.
Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.
Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.
Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.
Lisätiedot
Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890
Raisioaquan Benella: Kiertotaloutta tukevaa kalankasvatusta
Benella on Suomessa kasvatettua kalaa, joka kasvatetaan sopimuskalastajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. Kotimaisten kalankasvattajien tuottama Benella edustaa vastuullista kalankasvatusta. Benella on Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 2015.
Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lisäksi osa maailman kalakannoista on ylikalastettu. Kalaruoan kysyntä kuitenkin kasvaa, johon arvioidaan tulevaisuudessa vastattavan kasvatetulla kalalla. Kalankasvatuksesta aiheutuu ravinnepäästöjä, mutta oikeilla ratkaisuilla päästöjä voidaan myös merkittävästi vähentää.
Kasvatuskirjolohen luontaista ravintoa on kala. Maailmalla kalajauhoon käytettävät kalat ovat usein uhanalaisia. Raisioagron kalankasvatusrehu valmistetaan lähialueen kalasta. Valmistamalla kalajauhoa kotimaisesta silakasta ja kilohailista, voidaan niiden syömään planktoniin sitoutunutta fosforia poistaa Itämerestä. Benella-kirjolohen ja -siian ruokkimiseen käytettävä rehu sisältää normaalia vähemmän fosforia ja alentaa siksi huomattavasti vesistöjen kuormitusta. Benella Kirjolohet saavat suuren osan kasvuenergiastaan rehun sisältämästä rypsiöljystä. Tämän myötä rehun valmistuksessa on voitu vähentää kalaöljyn käyttöä. Näin säästetään edelleen maailman merien hupenevia kalavaroja.
Yksi osoitus Raisioaquan ja koko kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä on suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja siian nousu WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.
Lisätiedot