Ravinnekierto

Lisää osaamista maan kasvukunnon parantamiseksi

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono. Satoja rajoittavat muun muassa maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet. Lisäksi Suomessa ei ole kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa.

OSMO-hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kasvukunto-osaamisen ja tietämyksen kehittäminen. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.

Hankkeessa organisoidaan paras maan kasvukunnon hoidon tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään kasvukunnon hoidon menetelmiä ja tuotetaan työkalupakki maan kasvukunnon hoidon suunnitteluun. Toiminta tukee ravinteiden kierrätyksen ja resurssitehokkuuden paranemista sekä maatalouden vesiensuojelutavoitetta.

Tilatutkimustoimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Suomalaisia menetelmiä kehitetään ja ulkomaisia sovitetaan suomalaisiin oloihin. Viljelijöiden osaamista kehitetään järjestämällä kursseja talvella ja pellonpiennarpäiviä kesällä. Tiloille laaditaan myös tilakohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia.

Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi.

Lisätiedot:

OSMO-hanke: http://www.maan-kasvukunto.fi

Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin ylipisto, Ruralia-instituutti
jukka.rajala@helsinki.fi
+358 44 303 2210


Tilakoon biokaasulaitos resurssien kierrättäjänä

Turun ammattikorkeakoulu järjestää maatiloille suunnatun biokaasuvalmennuksen vuosina 2017–2019. Valmennuksessa tarkastellaan biokaasun tuotantoa tilojen omista lähtökohdista. Ammattikorkeakoulu tukee tilakoon biokaasulaitosten suunnittelua ja toteuttamista koulutuksella ja koetoiminnalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

Maatilakoon biokaasuntuotantolaitosten avulla pyritään vähentämään maatalouden ilmastovaikutuksia. Tähän mennessä Lounais-Suomessa ei ole juurikaan tilakoon biokaasulaitoksia. Valmennuksen tavoitteena on kerätä alueen biokaasutuotannosta kiinnostuneet tilat ja toimijat biokaasuvalmennukseen, jossa tarjotaan tilakohtaista tukea ja koulutusta laitoksen ja toiminnan suunnitteluun.

Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden analysoida ja koeajaa tilojen omia syötteitä. Eri materiaaleilla tehtäviä biokaasutuskokeita tehdään pienessä mittakaavassa ammattikorkeakoulun laboratoriossa, mutta myös konttimaisessa koelaitoksessa sekä Livian biokaasulaitoksessa. Kokeissa tutkitaan tilojen erilaisia biokaasutukseen soveltuvia syötteitä ja seoksia, kuten viherbiomassoja, biojätettä, lantaa ja lietteitä.

Valmennuksessa tarkastellaan myös biokaasuprosessin mädätysjäännöksen ja ravinteiden kierrätyksen hyödyntämisen mahdollisuuksia maatiloilla. Valmennuksen edetessä tarkastellaan myös tilojen lähialueilla syntyviä mahdollisesti biokaasutuotantoon sopivia virtoja. Valmennuksessa keskitytään myös rahoitusmahdollisuuksiin sekä tukipolitiikkaan. Valmennuskokonaisuus käynnistyy kaksipäiväisellä biokaasukoulutuksella syksyllä 2017.

Valmennukset ovat osa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, joka saa rahoituksensa Euroopan Unionin Life IP -ohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

 

Lisätiedot:

Pekka Alho, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
pekka.alho@turkuamk.fi
+358 44 907 4598


Ammattiopisto Livialla on oma biokaasulaitos

Ammattiopisto Livian Tuorlan biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, peltobiomassoja ja erilaisia koeluonteisia eriä. Yhteensä vuodessa käytetään noin 2 miljoonaa kiloa edellä mainittuja syötteitä.

Biokaasutus tapahtuu 360 m³ biokaasureaktorissa ja 360 m³ jälkikaasutusaltaassa. Yleisesti käytössä olevista laitoksista poiketen separointi tapahtuu näiden altaiden välissä.  Syntynyt kaasu varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³ varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdessä koululla valmistetun biodieselin kanssa sähkön- ja lämmöntuotantoon Dual-Fuel-kaasumoottorigeneraattorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW.

Reaktorissa syntynyt prosessijäännös erotellaan kiinteään ja nestemäiseen jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulun omilla pelloilla ja puutarhassa. Prosessoitaessa lantoja typpi ja fosfori saadaan erotettua eri jakeisiin, jolloin ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi.

Laitoksen laskennallinen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Tällä hetkellä laitoksella on päästy maksimissaan puoleen maksimista. Osasyynä tähän viikonloppusyöttöjen puuttuminen. Koko Liviassa itsetuotetun energian osuus on noin neljännes kokonaiskulutuksesta. Maataloustiimin biodieselin ja -kaasuntuoton lisäksi metsätiimi tuottaa kaiken Paimion toimipaikan lämmityksessä käytetyn hakkeen.

Bioenergian tuottaminen Liviassa on yksi osa koulutilan arkea, johon kaikki maatalouden opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Halutessaan opiskelijat voivat syventää bioenergiaopintoja viimeisenä vuonna valinnaisissa tutkinnon osissa.

Lisätiedot:

Timo Teinilä
timo.teinila@livia.fi
+358 50 406 8735


Liedossa vähennetään maatalouden fosforikuormitusta kipsin avulla

Liedossa suoritetaan kokeilua, jossa tavoitellaan vesistöjen fosforikuormituksen vähentämistä levittämällä pelloille kipsiä. Kipsipilottia organisoi SAVE-hanke (Saaristomeren tilan parantaminen kipsikäsittelyn avulla). Hankkeen alustavissa tuloksissa fosforivaluma aluetta halkovaan jokeen oli kipsatuilla alueilla puolet pienempi kuin vertailualueella. Pelloille levitetty kipsi on aiemmissakin tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää maataloudesta aiheutuvaa Itämeren fosforikuormitusta. Nyt tutkitaan myös sen laaja-alaista levittämistä ja muitakin vaikutuksia vesistöön ja maan rakenteeseen. Kipsikäsittely on nopea menetelmä, joka vaikuttaa heti ja alentaa fosforihuuhtoumaa merkittävästi. Liedon kokeilussa kipsikäsittelyn odotetaan parantavan maan rakennetta ja vähentävän eroosiota ilman satotappioita. Päinvastoin käsittely paikoin jopa paransi satoa.

Fosforia kulkeutuu vesistöön kahdessa eri muodossa, liukoisena fosforina ja hiukkasmaisena fosforina. Kipsikäsittely vähentää Liedossa erityisesti myös liukoista fosforia, joka on Itämeren levätilanteen kannalta pahinta. Ideaalikohde kipsikäsittelylle on savipelto tai savensekainen hiekka.

Liedon kokeilussa on mukana 55 tilaa alueen kaikkiaan 106 maatilasta. Kokeilupeltoalaa on runsaat 1500 hehtaaria, jolle levitettiin 6000 tonnia kipsiä. Marraskuisen valumapiikin aikana tutkijat mittasivat kahdelta kipsatulta alueelta 53 prosenttia ja 62 prosenttia pienemmät fosforivalumat kuin vertailualueilta. Kipsikäsittelyn arvioidaan vaikuttavan pellossa ainakin viisi vuotta. Pilotin kokemusten pohjalta hanke laatii suunnitelma kipsikäsittelyn toteuttamisesta koko Etelä-Suomen alueella.

Lisätiedot:

Hankkeen kotisivut 

Markku Ollikainen
markku.ollikainen@helsinki.fi

Petri Ekholm
petri.ekholm@ymparisto.fi

Eliisa Punttila
eliisa.punttila@helsinki.fi


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Turun seudun puhdistamo Oy edisti ravinteiden kierrätystä jätevesilaitoksen hankinnassa

Turun seudun puhdistamo Oy käynnisti vuonna 2015 osana jätevesilietteen jatkokäsittelyn hankintaprosessia kehitystyön, jonka tavoitteena oli lisätä laitoksen hankintaosaamista ravinnekierrätyksen ja energiatehokkuuden laadullisten tekijöiden kytkemiseksi lietteenkäsittelyhankintaan. Tilanne oli uusi eikä valmiita malleja ollut käytettävissä.

Laadullisten ympäristökriteerien liittäminen julkiseen hankintaan koetaan usein riskinä. Uudenlaisesta hankinnasta tai hankintamenettelystä valitetaan herkästi. Valittaminen johtaa helposti hankinnan viivästymiseen, ja viivästynyt hankinta on sekä taloudellinen että toiminnallinen riski laitokselle. Lisäksi laatutekijöiden mukaantuloa ei saa tehdä kustannustehokkuutta huonontamalla, koska loppumaksajina hankinnassa ovat kyseisen alueen asukkaat.

Hankintaprosessin kehitystyön tavoitteena oli luoda uusi malli lietteenkäsittelypalveluhankinnan toteuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien julkisten toimijoiden, potentiaalisten operaattorien, teknologiantoimittajien sekä alan asiantuntijoiden kanssa. Laitoksen sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä rejektivesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius. Riskienhallinta oli merkittävässä roolissa jokaisessa hankinnan vaiheessa.

Prosessi oli monimutkainen ja aikaa vievä, mutta panostus hankinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen kannatti. Turun seudun puhdistamo Oy:lle vaativasta hankintaprosessista oli merkittävää hyötyä, yhtiö lisäsi hankintaprosessin aikana hankintaosaamistaan käynnissä olleen hankinnan lisäksi myös muiden vastaavien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Ravinnekierron edistämisen lisäksi Turun seudulle tästä voidaan pitkällä jänteellä olettaa tulevan hyötyä myös vähentyneen mereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen kautta. Tämä hankinta toimii esimerkkinä muille jätevesilaitoksille ja toimijoille vastaavissa lietteenkäsittelypalveluhankinnoissa.

Lisätiedot:

Putsarilta hyötykäyttöön

www.turunseudunpuhdistamo.fi


FinDera Consulting: Opintomatkoista tukea kiertotaloustyöhön

FinDera Consulting Oy on turkulainen konsulttiyritys, joka on erikoistunut Länsi-Eurooppaan suuntautuneisiin kestävän kehityksen fact-finding-matkoihin. FinDera Consulting Oy toteuttaa energia-, ympäristö- sekä bio- ja kiertotalousaiheisia opintomatkoja Länsi-Eurooppaan sekä Eurooppaan laajuisia selvityksiä. Yritys on järjestänyt opintomatkoja muun muassa tekstiilikierrätykseen, teollisiin symbiooseihin, jätehuoltoon sekä ravinteiden kierrätykseen liittyen.

Yrityksen toiminta-ajatus on tarjota saksalaisen vienninedistämisen parhaita käytäntöjä suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin tueksi. Opintomatkat ovat hyvä tapa laajentaa näkemyksiä ja kontaktiverkostoja, hakea vertaistukea omiin aloitteisiin sekä jalostaa vuorovaikutusta omiin sidosryhmiin ja kehityssuunnitelmia energia- ja ympäristöasioiden osalta.

 Lisätiedot:

www.findera.fi

FinDera Consulting, Martin Brandt
martin.brandt@findera.fi
+358 50 336 3233

 


Toimintamalli rantojen kunnostamiseen ja niittomassojen hyötykäyttöön

Rantojen asukkailla, maanomistajilla ja yhdistyksillä on kiinnostusta ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta heiltä puuttuu usein tietoa, miten lähteä liikkeelle ja mistä saada rahoitusta. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen vesistöissä ovat rehevöityminen, mataluus ja umpeenkasvu. Rantojen kunnostaminen kytkeytyy myös kiertotalouteen, sillä kunnostusten yhteydessä pohditaan myös niittomassojen hyötykäyttöä.

Vesistön kunnostuksessa syntyy ruoppauksen ja vesikasvien niiton tai muun poistotavan jäljiltä ruoppaus- ja kasvimassaa, joka on poistettava vesialueelta. Ruoppaus- tai niittotöiden suunnittelussa on siis selvitettävä myös massojen käsittely ja jatko- ja hyötykäyttö. Ruoppausmassoja voi käyttää muun muassa ruman tai hankalan maastokohdan maisemointiin, pellon pinnan nostoon tai muotoiluun. Kasvimassat soveltuvat maanparannusaineeksi, kateaineeksi, biokaasutukseen tai lantakompostien seosaineeksi.

Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli rantojen kunnostamiseen.  Varsinais-Suomessa pilottikohteena oli Helsinginkylän uimaranta Taivassalossa. Toimintamallin tueksi on laadittu käytännönläheisiä osaohjeita, muun muassa rannan kunnostamisen ABC, vesistön tilan arviointi, rannan perinnebiotoopit, rantametsän hoito, vesikasvillisuuden poisto, suojavyöhykkeet ja kosteikot sekä ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö.

Toimintamallia kehitettiin kuudessa maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Näillä alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmin yhteistyössä vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien, riistanhoitoyhdistysten, kyläyhdistysten, Vesistökunnostusverkoston sekä lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli on tehty joustavaksi, ja sitä päivitetään hankkeen jälkeenkin uudella kokemustiedolla ja hyväksi todetuilla käytännöillä.

Lisätiedot:

Rannat kuntoon -toimintamalli asukkaille ja maanomistajille

Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 523 5133

Terhi Ajosenpää, maisemasuunnittelija, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 835 6478

 


Qvidjan kartano & Soilfood: ravinnekierron ja maatalouden edelläkävijät

Suomen vanhimmasta kartanosta, Qvidjan kartanosta Paraisilla, rakennetaan parhaillaan ravinteiden kierrätyksen, hiiltä sitovan ja päästöttömän ruuantuotannon kokeilutilaa. Päästöttömässä ruuantuotannossa olennaista on hyväkuntoinen maaperä, joka tekee hyvät sadot, eikä aiheuta päästöjä ilmaan eikä vesistöön. Kartanon nykyiset omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin korostavat hiilen sitomista maahan ainoana keinona kääntää ilmastonmuutosta.

Kartanolla testataan erilaisia toimia maaperän hyvän kunnon kehittämiseksi. Luonnon monimuotoisuus maan päällä ja alla on kehitystoimenpiteiden pääasia. Tutkimustoimiin sisältyy muun muassa eri maanparannusaineiden ja biostimulanttien käyttö, hiilen lisääminen maaperään ja mikrobitoiminnan edistäminen. Maaperää analysoidaan ja päästöjä mitataan säännöllisesti.

Kotieläinten kasvatuksessa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo ja eläinten määrä optimoidaan lannantuotantoa ja maisemointia varten, metsänhoidossa pyritään jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Lannasta on tarkoitus jalostaa sekä kierrätysravinteita että biokaasua liikennepolttoaineeksi. Kartanon lämpö ja sähkö on tarkoitus tuottaa bio- ja puukaasulla, joihin yhdistetään mikrobipohjainen biometanointimenetelmä. Alkuperäisenä tähtäimenä oli kartanon ravinne- ja energiaomavaraisuus, mutta todennäköisesti tila toimii bioenergiantuottajana jo lähitulevaisuudessa.

Kankaanrinta ja Herlin ovat myös Soilfoodin perustajajäseniä. Soilfood tarjoaa räätälöityjä palveluja ja tuotteita viljelijöille ja teollisuudelle, tarkoituksenaan edistää maan kasvukuntoa sekä pienentää maanviljelyn kustannuksia ravinteita ja orgaanista ainesta tehokkaammin kierrättämällä. Soilfood panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritys on mukana myös useassa yhteistyökumppaneiden ja tutkimuslaitosten koordinoimassa tutkimushankkeessa kuten omassa Päästösäästössä, OSMO:ssa ja Luonnonvarakeskuksen monissa hankkeissa.

Lisätiedot:

www.qvidja.fi
www.qvidjakraft.fi
www.soilfood.fi


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Salmonfarm Oy: Kotimaisella kalajauholla Itämeren ravinteet kiertoon

Kasnäsissä sijaitseva Ab Salmonfarm Oy tuottaa ensimmäisenä yrityksenä Suomessa kalajauhoa Itämerestä kalastetusta silakasta ja kilohailista. Kalajauho on tärkeä ainesosa muun muassa kasvatetun kalan rehussa. Saaristomerellä kasvatetaan noin neljä miljoonaa kiloa kalaa vuosittain, minkä suurin ympäristöongelma on rehun mukana mereen kulkeutuvat ravinteet fosfori ja typpi. Kalarehussa käytetty kalajauho on Suomessa pääosin tuontitavaraa, jolloin mereen kulkeutuvat ravinteet ovat syntyneet kaukana Itämerestä.

Silakkaa kalastamalla poistuu merestä fosforia ja typpeä. Itämeren silakasta valmistettu kalajauho rehun raaka-aineena muodostaa kierron, jossa kasvatetun kalan rehu ei lisää meren ravinteita, sillä ravinteet ovat lähtöisin Itämerestä. Sen sijaan, että kalankasvatus olisi ympäristölle riski, voidaan kalankasvatuksessa hyödyntää Itämeressä jo olevaa fosforia ja typpeä. Ab Salmonfarm Oyn Itämeren silakasta valmistetusta kalajauhosta jalostuu kalarehua muun muassa RaisioAgron tehtailla Raisiossa.

Lisätiedot:

www.salmonfarm.fi


Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.

Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.

Lisätiedot:

http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931