Ravinnekierto

Kuvassa alueellinen lähiruokapiste Laari ja kaksi asiakasta. Kuva: Eelis Lynne

Turussa kokeillaan uudenlaista lähiruoan ostopaikkaa

Kestävän paikallisen ruokajärjestelmän edistäminen vaatii uudenlaisia ja luovia toimintatapoja. Ruuantuotannon heikko kannattavuus korostaa muutoksen tarvetta. Huhtikuusta 2022 alkaen Turussa on kokeiltu uudenlaista kaupunkiympäristön myynti- ja jakelukanavaa lähiruokatuotteille. Laari Lähiruokapiste mahdollistaa paikallisten tuotteiden vaivattoman saatavuuden Turun kaupunkikeskustassa.  Älylukolla toimiva miehittämätön noutopiste palvelee Puutorilla syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen konseptia testataan myös toisessa sijainnissa.

Laarin konsepti on osaltaan vastaus kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen paikallisesti. Laari tuo helppoutta ja joustavuutta lähiruuan ostamiseen ja tarjoaa läpinäkyvän ketjun pellolta ruokapöytään. Samalla se monipuolistaa pienten paikallisten elintarvikeyritysten myynti- ja jakeluverkostoja sekä mahdollistaa uusien tuotteiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.

Kokeiluun on lähtenyt mukaan useita alueen lähiruokatuottajia ja -yrityksiä. Kokeilun aikana sekä Laarin toimintamallia että valikoimaa kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

Lähiruokatuotteiden tarjonta tulee myös vaihtelemaan sesongin ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Myöhemmin tarjontaa täydennetään yhdessä yritysten kanssa kehitetyillä teemoitetuilla ruokatapahtumilla ja ruokaelämyspalveluilla. Laari Lähiruokapisteen pilotoinnin toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin yhteinen Food Hub -elämystorihanke, joka on saanut rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Laarin pilotointi osana hanketta jatkuu elokuulle 2023, jonka jälkeen tavoitteena on se, että Laarin toiminta jatkuu paikallisten yritysten toimesta.

Kuva: Eelis Lynne 

Lisätiedot

Laari

Johanna Mattila, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Varsinaissuomalaista ruokaketjua kehitetään kestävämmäksi ja kiertotalouden mukaiseksi

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruoantuotantoalue ja ruokalähtöisen kestävän kehityksen edelläkävijä. Ruokaketjulla on merkittävä aluetaloudellinen rooli, sillä sen suora työllistävä vaikutus on melkein 20 000 henkilöä. Maakunnan toimipaikoista yli 20 prosenttia ja liikevaihdosta 15 prosenttia kuuluu ruokaketjuun. Ruokaketju pitää sisällään niin maatalouden ja kalastuksen, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, niiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravintolasektorin.

VarsiFood-hanke edistää maakunnan ruokaketjun kestävää kehitystä ja profiloitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen alueen osaamista valituissa kärkiteemoissa rakentamalla käytännön tapoja, jotka mahdollistavat yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden törmäyttämisen. Varsinais-Suomen ruokaketjun kärkiteemoiksi on määritelty uudet viljelykasvit, kiertotalousratkaisut, mittaaminen ja datan hyödyntäminen, lyhyet ketjut ja alustatalous sekä uudet liiketoimintamallit, kalatalous, ruokamatkailu ja ravintolat.

Hankkeessa edistetään ruokaketjun yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä sekä tuetaan uusien liiketoimintaideoiden syntymistä ja testausta. Yhteistyö käynnistetään yrityksille suunnattujen työpajojen sekä opiskelijoille ja tutkijoille suunnatun innovaatiokilpailun kautta. Innovaatiokilpailussa opiskelijatiimit ratkovat yrityskentästä nousseita haasteita. Lisäksi hankkeen avulla kootaan viestinnällisesti yhteen alueen ruokaketjun yrityksille suunnatut testausalustat ja kehitetään niitä yhdessä yritysten kanssa.

Hankkeen päätoteuttajat ovat Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Yrityssalo Oy ja hanketta toteutetaan aikavälillä 01.01.2022 - 31.08.2023.

Lisätiedot

Mari Norrdal, Turun yliopisto
manorr(at)utu.fi

 


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)


Kiertotaloutta kuvaava kuvituskuva, jossa kuvataan mm ravinnekiertoa ja maataloutta

Lounais-Suomen toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta on päivitetty

Alueellista tiekarttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Lounais-Suomessa on päivitetty. Vuonna 2019 julkaistua tiekarttaa päivitettiin kevään ja syksyn 2021 aikana kuvaamaan tiekartan teemoissa tapahtunutta kehitystä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Päivitys pohjaa sidosryhmäkeskusteluihin sekä sidosryhmille lähetettyyn kyselyyn seurantakauden aikana toteutuneista ja edistyneistä toimenpiteistä. Tiekartan teemoiksi nostettiin alkuperäisessä laadintaprosessissa rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajätteet. Kahdessakin vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.

Rakentamisen teemassa alueelle on muun muassa perustettu Turku Science Parkin vetämänä rakentamisen kiertotalouden klusteri, Lounais-Suomen jätehuolto on laatinut kotitalouksille suunnatun oppaan rakennus- ja remonttijätteiden käsittelyyn ja alueella on järjestetty useita maankäyttöön, maarakentamiseen, uusiomateriaaleihin sekä maamassoihin liittyviä koulutuksia ja webinaareja. Seuranta-ajanjaksolla Valonian ja Varsinais-Suomen liiton toimesta teetettiin Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys ja selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen Rakentamisen kiertotalous -webinaarisarja. Tulevien vuosien keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa osaamisen kehitys ja koulutus korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpänä yhteistyönä sekä parempi alueellinen tietämys rakennusjätteen synnystä, käytettävyydestä sekä sen kierrätysasteesta.

Biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa Porissa on otettu käyttöön koulujen ylijäämäruokajakelun toimintamalli. Käytössä myös sähköinen kysely, jolla kartoitetaan lukioissa ruokailijoiden määrää etukäteen hävikin vähentämiseksi ja lisäksi Porin palveluliikelaitos kehittää ruokahävikin seurantaa jatkuvaksi. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta alensi kotitalouksien ja kuntien palvelutoiminnan biojätteen käsittelymaksuja 35 % vuoden 2021 alusta ja lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lla on käynnissä kehittämistyö liittyen lietehuollon vastaanottoverkoston kehittämiseen ja kuivaavan kaluston käyttöönoton mahdollisuuksista. Seurantakauden aikana toteutettiin valtakunnallinen Rakasta joka murua -ruokahävikki- ja biojätekampanja. Alueella käynnistyneessä Sustainable biogas -hankkeessa edistetään biokaasutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ravinnekierrätystä. Tulevina vuosina biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa halutaan panostaa muun muassa biojätteen keräysasteen nostoon tähtääviin toimenpiteisiin sekä yhdyskuntalietteiden keräyksen, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen edelleen kehittämiseen ja tiedonvälitykseen.

Yhdyskuntajätteiden osuudessa toteutuneina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa se, että Turun ammattikorkeakoulussa on päivitetty opetusmateriaaleja muun muassa jätteiden, kierrätysmateriaalien ja kestävän kehityksen asioiden osalta. Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä poistotekstiilin kiertotalouslaitos valmistui Paimioon ja Salossa Korvenmäen Ekovoimalaitos on toiminut testialustana uusille innovaatioille. Jatkossa yhdyskuntajätteiden teemassa keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteisiin paneutuminen sekä kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen.

Tutustu päivitettyyn Kierrätyksestä kiertotalouteen. Tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa -tiekarttaan Valonian verkkosivuilla. 

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi

 


Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa?

Millainen on ravinneneutraali kunta? Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa alueellaan? Jo päättyneessä RANKU-hankkeessa laadittiin neuvonnalliset työkortit, joissa kerrotaan kuuden teeman osalta, mistä teemoissa on kunnan näkökulmasta kysymys, mitä kunta voi tehdä, mitkä ovat vastuulliset toimialat sekä tärkeimmät sidosryhmät.

Maatalouden piirissä syntyy eniten ravinteita sisältäviä biomassoja, joissa on suurin potentiaali myös kehittää ravinteiden kierrätystä. Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat myös vesistöjä, paikoin huomattavasti. Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä. Tutustu maatalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Paikallisesti pienillä vesistöalueilla metsätalouden vaikutukset vesiin voivat olla huomattavat. Monilla kunnilla on merkittävä metsäomaisuus, jolloin se on luomassa kysyntää aiempaa laajakatseisemmalle metsäsuunnittelulle. Vesien hallintaa metsissä on tulevaisuudessa huomioitava enemmän huomattavan runsassateisten tai kuivien kausien lisääntyessä. Tutustu metsätalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen, valmistaminen ja kuluttaminen aiheuttavat noin kolmanneksen kulutuksen ympäristökuormasta. Ravitsemispalveluissa noin 16 prosenttia valmistetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Määrä on merkittävä sekä talouden että ympäristön kannalta. Kestävän ravinteiden käytön mukaiset ruokapalvelut ostavat kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita. Tutustu ruokapalveluiden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Laki julkisista hankinnoista ohjaa hankintoja ja velvoittaa julkisia toimijoita kilpailuttamaan hankintansa, mutta myös antaa mahdollisuuksia edistää ravinneneutraaliutta. Useimmiten tavoitteena on kokonaistaloudellisuus kunnalle ja hankinnoilla tavoitellaan myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa erilaisia käytäntöjä hankintojen suunnitteluun. Tutustu julkisten hankintojen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Kaavoitus ohjaa kunnan toimintaa ja maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kaavoitus ja sen seurauksena maankäytön suunnittelu ja ohjaus ovat merkittäviä tekijöitä kiertotalouden, erityisesti ravinteiden kierrätyksen, laaja-alaisessa edistämisessä. Tutustu kaavoituksen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Kunnilla on vesihuoltolain mukainen vastuu kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti siten, että terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti ja jätevesien käsittely turvataan. Suurin osa (n. 85 %) suomalaisista asuukin keskitetyn viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn piirissä. Lopuilla jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä. Vain harvalla on kompostoiva tai muu vastaava käymälä, jossa ei käytetä vettä. Kunnat tai kuntien yhteiset laitokset omistavat suurimman osan viemäriverkostoista ja jätevesienpuhdistuslaitoksista, jonne ohjataan usein myös teollisuuden esipuhdistettuja jätevesiä. Maatalouden biomassojen jälkeen yhdyskuntajätevesilietteet ovat määrällisesti suurin orgaanisia ravinteita sisältävä jae. Tutustu jätevesien työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Lisätiedot

Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ely-keskus
anni.karhunen@ely-keskus.fi


Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos

Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.

Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.

Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.

Lisätiedot

Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com

Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com

 

Kuva: Gasum


Kiertotaloutta kuvaava kuvituskuva, jossa kuvataan mm ravinnekiertoa ja maataloutta

Varsinais-Suomessa paneudutaan biokaasun kestävyyteen vesiensuojelun näkökulmasta

Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto. Se voi kuitenkin aiheuttaa riskin rehevöittävien ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ja hyödyntämistä ei ole suunniteltu huolellisesti. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta ja vähentää ravinnepäästöjä sen koko elinkaaren aikana, ottaen huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotannon ja ravinnepitoisten sivuvirtojen kierrätyksen ja loppusijoituksen. Hankkeessa luodaan yhteistyössä biokaasusektorin ja eri sidosryhmien kanssa keinoja ravinnevirtojen parempaan hallintaan.

Hankkeessa vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä vesistöihin luomalla biokaasulaitoksille ja viranomaisille ravinnevirtojen hallintaa parantavia työkaluja ja toimintatapoja sekä lisäämällä tietoisuutta biokaasun tuotantoon liittyvistä ravinnepäästöriskeistä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunnittelussa ja biokaasulaitosten ympäristölupien antamisessa. Lisäksi hanke edistää biokaasun tuotannosta syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden kestävää ja turvallista hyödyntämistä kierrätyslannoitteina.

Toimenpiteitä toteutetaan kolmella alueella: Varsinais-Suomessa, Zemgalen alueella Latviassa ja Ahvenanmaalla. Kaikilla kolmella alueella on biokaasuntuotannon lisäksi paikoin ylitarjontaa ravinteista muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi, samalla kun peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla, mikä lisää ravinnepäästöjen riskiä vesistöihin. Tavoitteena on parantaa ravinteiden hallintaa ja vähentää päästöjä noin 30 olemassa olevalla biokaasulaitoksella sekä useissa vasta suunnitteilla olevissa laitoksissa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään koko Itämeren alueella biokaasun tuotannon ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Hankkeen tuloksena syntyy viranomaiselle ja laitoksille suunnattuja ohjeita mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn sekä kolme alueellista suunnitelmaa, joilla parannetaan Varsinais-Suomen, Zemgalen ja Ahvenanmaan ravinnetasapainoa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan latvialaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä Latviaan ja kehitetään edelleen Suomessa jo olemassa olevaa laatujärjestelmää. Hankkeessa myös analysoidaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden jätevesipohjaisten lietteiden ja mädätteiden käyttö- ja käsittelytapoja Suomessa ja Latviassa.

Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Latviassa yhteistyökumppaneina toimivat Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoittaa hanketta yhteensä 1.06 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022.

https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/sustainable-biogas/

www.ymparisto.fi/kestavabiokaasutuotanto

 

Lisätiedot

Maija Salmiovirta, projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi

Sanna Tikander, Varsinais-Suomen Ely-keskus
sanna.tikander(at)ely-keskus.fi


Saaristomeren ravinnekuormaa vähennetään Paraisilla ja Kustavissa ruovikoita poistamalla

Ruovikot ovat levittäytyneet voimakkaasti rehevöitymisen takia. Järviruo’on hajotessa rannoilla ja vesistössä siitä aiheutuu ilmakehään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi ravinteet liukenevat vesistöön. Ravinteet voidaan ottaa hyödynnettäväksi vuosittaisilla leikkauksilla ja kasvuston pois keräämisellä. Ravinteet voidaan hyödyntää muun muassa maanparannuksessa ja kasvualustoina. Ruo’osta voidaan tehdä myös biokaasua. Ruovikoiden poisto siis vähentää ravinteita vesistöstä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisää luonnon monimuotoisuutta ja rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Paraisilla on pinta-alaltaan Suomen laajimmat ruovikkoalueet, ja kaupunki on aloittanut yhteistyön Turun ammattikorkeakoulu kanssa ruovikoiden poistamiseksi. Ruovikoiden poistotyötä tehdään ammattikorkeakoulun koordinoiman Järviruo'on poisto Saaristomereltä -hankkeen turvin. Tavoitteena on madaltaa kynnystä hyötykäyttää vuosittain uusiutuvaa biomassaa, joka muutoin jää rannoille pilaamaan vesistöjen laatua. Vesistöjen tilaa voidaan pysyvästi parantaa ruovikoiden säännöllisillä ja kustannustehokkailla korjuuleikkauksilla, jotka poistavat ravinteita vesistöistä.

Paraisten kaupunki tekee yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa valituille pilottialueille suunnitelmat ruovikoiden poistosta ja hyödyntämisestä. Samalla selvitetään rantojen käyttötapoja ja käyttöoikeuksia. Pilottialueita on myös Kustavissa. Selvittämällä maa- ja vesialueiden omistusoikeudet ja laatimalla sopimusmallin ruovikoiden hyötykäytöstä, rannikkoseutujen maaseutuyrittäjillä on paremmat mahdollisuudet käynnistää ruovikoiden kaupallinen hyödyntäminen. Malli on suoraan sovellettavissa myös muille alueille. Käytännön korjuutyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2021.

Ruovikoiden keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan monipuolinen hyödyntäminen ja korjuutyö edellyttävät suunnitelmallisuutta, jolla turvataan myös luonto- ja virkistyskäyttöarvot. Ruovikoiden hyödyntämiseksi tarvitaan omistussuhteiden selvittämistä sekä tiedon jakamista vesialueiden omistajille ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista. Ruovikot ovat yleensä vesiosuuskuntien omistamia ja omistussuhteiden selvittäminen ja osakkaiden tiedottaminen ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista ovat elinehto ruovikoiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.

Ruovikoiden käytöstä laaditaan kaksikielinen opas, joka helpottaa niiden hoitoa ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

Hankesivu

Juha Kääriä, yliopettaja, ilmastovastaava, Turun ammattikorkeakoulu

 


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi