Ravinnekierto

Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos

Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.

Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.

Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.

Lisätiedot

Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com

Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com

 

Kuva: Gasum


Varsinais-Suomessa paneudutaan biokaasun kestävyyteen vesiensuojelun näkökulmasta

Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto. Se voi kuitenkin aiheuttaa riskin rehevöittävien ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ja hyödyntämistä ei ole suunniteltu huolellisesti. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta ja vähentää ravinnepäästöjä sen koko elinkaaren aikana, ottaen huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotannon ja ravinnepitoisten sivuvirtojen kierrätyksen ja loppusijoituksen. Hankkeessa luodaan yhteistyössä biokaasusektorin ja eri sidosryhmien kanssa keinoja ravinnevirtojen parempaan hallintaan.

Hankkeessa vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä vesistöihin luomalla biokaasulaitoksille ja viranomaisille ravinnevirtojen hallintaa parantavia työkaluja ja toimintatapoja sekä lisäämällä tietoisuutta biokaasun tuotantoon liittyvistä ravinnepäästöriskeistä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunnittelussa ja biokaasulaitosten ympäristölupien antamisessa. Lisäksi hanke edistää biokaasun tuotannosta syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden kestävää ja turvallista hyödyntämistä kierrätyslannoitteina.

Toimenpiteitä toteutetaan kolmella alueella: Varsinais-Suomessa, Zemgalen alueella Latviassa ja Ahvenanmaalla. Kaikilla kolmella alueella on biokaasuntuotannon lisäksi paikoin ylitarjontaa ravinteista muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi, samalla kun peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla, mikä lisää ravinnepäästöjen riskiä vesistöihin. Tavoitteena on parantaa ravinteiden hallintaa ja vähentää päästöjä noin 30 olemassa olevalla biokaasulaitoksella sekä useissa vasta suunnitteilla olevissa laitoksissa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään koko Itämeren alueella biokaasun tuotannon ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Hankkeen tuloksena syntyy viranomaiselle ja laitoksille suunnattuja ohjeita mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn sekä kolme alueellista suunnitelmaa, joilla parannetaan Varsinais-Suomen, Zemgalen ja Ahvenanmaan ravinnetasapainoa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan latvialaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä Latviaan ja kehitetään edelleen Suomessa jo olemassa olevaa laatujärjestelmää. Hankkeessa myös analysoidaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden jätevesipohjaisten lietteiden ja mädätteiden käyttö- ja käsittelytapoja Suomessa ja Latviassa.

Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Latviassa yhteistyökumppaneina toimivat Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoittaa hanketta yhteensä 1.06 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022.

https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/sustainable-biogas/

www.ymparisto.fi/kestavabiokaasutuotanto

 

Lisätiedot

Maija Salmiovirta, projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi

Sanna Tikander, Varsinais-Suomen Ely-keskus
sanna.tikander(at)ely-keskus.fi


Saaristomeren ravinnekuormaa vähennetään Paraisilla ja Kustavissa ruovikoita poistamalla

Ruovikot ovat levittäytyneet voimakkaasti rehevöitymisen takia. Järviruo’on hajotessa rannoilla ja vesistössä siitä aiheutuu ilmakehään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi ravinteet liukenevat vesistöön. Ravinteet voidaan ottaa hyödynnettäväksi vuosittaisilla leikkauksilla ja kasvuston pois keräämisellä. Ravinteet voidaan hyödyntää muun muassa maanparannuksessa ja kasvualustoina. Ruo’osta voidaan tehdä myös biokaasua. Ruovikoiden poisto siis vähentää ravinteita vesistöstä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisää luonnon monimuotoisuutta ja rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Paraisilla on pinta-alaltaan Suomen laajimmat ruovikkoalueet, ja kaupunki on aloittanut yhteistyön Turun ammattikorkeakoulu kanssa ruovikoiden poistamiseksi. Ruovikoiden poistotyötä tehdään ammattikorkeakoulun koordinoiman Järviruo'on poisto Saaristomereltä -hankkeen turvin. Tavoitteena on madaltaa kynnystä hyötykäyttää vuosittain uusiutuvaa biomassaa, joka muutoin jää rannoille pilaamaan vesistöjen laatua. Vesistöjen tilaa voidaan pysyvästi parantaa ruovikoiden säännöllisillä ja kustannustehokkailla korjuuleikkauksilla, jotka poistavat ravinteita vesistöistä.

Paraisten kaupunki tekee yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa valituille pilottialueille suunnitelmat ruovikoiden poistosta ja hyödyntämisestä. Samalla selvitetään rantojen käyttötapoja ja käyttöoikeuksia. Pilottialueita on myös Kustavissa. Selvittämällä maa- ja vesialueiden omistusoikeudet ja laatimalla sopimusmallin ruovikoiden hyötykäytöstä, rannikkoseutujen maaseutuyrittäjillä on paremmat mahdollisuudet käynnistää ruovikoiden kaupallinen hyödyntäminen. Malli on suoraan sovellettavissa myös muille alueille. Käytännön korjuutyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2021.

Ruovikoiden keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan monipuolinen hyödyntäminen ja korjuutyö edellyttävät suunnitelmallisuutta, jolla turvataan myös luonto- ja virkistyskäyttöarvot. Ruovikoiden hyödyntämiseksi tarvitaan omistussuhteiden selvittämistä sekä tiedon jakamista vesialueiden omistajille ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista. Ruovikot ovat yleensä vesiosuuskuntien omistamia ja omistussuhteiden selvittäminen ja osakkaiden tiedottaminen ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista ovat elinehto ruovikoiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.

Ruovikoiden käytöstä laaditaan kaksikielinen opas, joka helpottaa niiden hoitoa ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

Hankesivu

Juha Kääriä, yliopettaja, ilmastovastaava, Turun ammattikorkeakoulu

 


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/


Tyrni sitoo maan ravinteet sekä suojelee saaristomerta

Varsinais-Suomessa käynnistyi toukokuussa 2020 Saaristomeren suojeluun tähtäävä tyrnien istutus. Istutus on osa Turun yliopiston Tyrniraki-projektia, jolla pyritään hillitsemään ravinnevalumaa vesistöihin ja kierrättämään pelloilta huuhtoutuvia ravinteita. Tyrni sitoo maata jokipenkassa ja meren rannoilla ja vähentää siten maan eroosiota sekä ravinnevalumaa. Tyrnejä istutetaan ensi vaiheessa muutaman kilometrin matka peltojen suoja-alueille jokivarsille. Istutukset aloitetaan Piikkiönlahdesta, Tuorlan rannasta.

Saaristomeren valuma-alue on rannikon rehevöitymisongelman ydinalue. Kohtuullinen typen ja fosforin määrä on meressä merkittävästi ylittynyt, mikä on näkyvimmin johtanut kesäaikaan sinilevien runsastumiseen. Syitä ovat peltovaltaisten alueiden suuri määrä ja peltojen korkea ominaiskuormitus. Tähän vaikuttavat savinen maalaji, jyrkät rinnepellot ja kasvipeitteisyyden puute. Maan fosforipitoisuus nousee suureksi muun muassa runsaan lannanlevityksen ja erikoiskasviviljelyn takia.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan vaikuttavan jatkossa erityisesti juuri talviin, mikä lisää sateita ja ravinteiden huuhtoutumista mereen. Suojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa ja kohdentaa entistä paremmin. Erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet on todettu tehokkaiksi. Kierrätyslannoitteiden käyttöönotto ja lannan energiakäyttö vaativat yhä vauhdittamista.

Monia menetelmiä on kokeiltu ja erityisen hyväksi on todettu erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet. Tyrnien istuttaminen on yksi suojelutoimenpide. Nyt istutusten vaikutuksista tehdään monitieteistä tutkimusta ja mallia laajemmalle toiminnalle. Ideana on, että maatalousyrittäjät antavat maakaistaleen jokivarsiltaan hankkeen käyttöön ja hoitavat istutuksia. Istutukset mahdollistavat viljelijälle myöhemmin sadonkorjuun.

Tyrniraki on Turun yliopiston elintarvikekemian yksikön hanke, jonka se toteuttaa yhdessä yliopiston muiden yksiköiden, Turun ammattikorkeakoulun, Livian, maatalousyrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Piikkiönlahden lisäksi istutuksia tehdään Paattistenjoen, Vahdonjoen ja Perniönjoen varsilla

Lisätiedot 

Heikki Kallio, Turun yliopisto
kallio@utu.fi


Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue

Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.

Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.

Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.

www.ekokylatorppala.fi

Lisätiedot

Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com

Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co


Ruoan kiertotaloudesta on julkaistu toimintamalli päiväkotiympäristöön

Multaa ja Mukuloita – kiertotalouden oppimispolut on varhaiskasvatukseen laadittu toimintamalli ruoan kiertotaloudesta. Malli tutustuttaa lapset leikin sekä lukuisten tehtävä- ja retkiesimerkkien avulla ruoan kasvattamisen eri vaiheisiin aina siemenestä ruoanvalmistukseen ja kompostoimiseen.

Materiaali kehitettiin päiväkotiympäristössä, mutta se soveltuu erinomaisesti myös alakoulujen 1–2 -luokkien oppilaille. Opettajalle on koottu selkeät ohjeet, vuosikello ja valmiita tehtäväkortteja mallin toteutukseen.

Vuosikellon muotoon koottu materiaali koostuu neljästä eri polusta, joissa käsitellään ruoan kiertokulkua ja kiertotaloutta eri näkökulmista. Tarkoituksena on konkretisoida ruoan elinkaarta ja sen merkitystä jokapäiväisessä arjessamme.

Oppimispolkujen sisällöt kytkeytyvät toisiinsa ja yhdessä toteutettuina antavatkin laajimman sisällön ruoan eri vaiheista. Polut toimivat myös itsenäisinä osioina ja niitä voi käyttää eri opetustuokioiden tukena.

Oppimispolkujen toteutus alkaa syksyllä, jolloin käynnistyy aiheeseen tutustuminen, alkukartoitukset ja matokompostorin hankkiminen. Toiminnan voi myös aloittaa vuoden alussa tai keväällä, kasvukauden alkaessa. Toimintamalli sisältää runsaasti tehtäväkortteja, joita on laadittu hankkeen aikana. Lisäksi toimintamallia on täydennetty muiden tahojen nettimateriaaleilla, jotka on linkitetty oppimispolkuihin.

Materiaalin käyttö on joustavaa ja sen voi toteuttaa päiväkodin tarpeiden ja resurssien mukaan. Tärkeintä on löytää elämyksiä kasvien kasvattamisesta, maaperän ja hyönteisten tärkeästä roolista kasvun onnistumisessa sekä löytää uusia makuja.

Materiaali on tuotettu Multaa ja Mukuloita -hankkeessa (hankeaika 1.9.2017-30.6.2019). Hankkeen päätoteuttajana oli Sateenkaari Koto ry ja hanketta pilotoitiin seitsemässä Sateenkaari Kodon päiväkodissa. Hankkeen asiantuntijoina toimivat Valonia, joka toimi myös hankkeen koordinaattorina ja materiaalipaketin kokoajana, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Arkea Oy sekä Natur och Miljö.

Toimintamalliin voit tutustua tarkemmin Valonian sivuilla.

Kuva: Maiju Oikarinen, Valonia

Lisätiedot

Jaana Itälä-Laine, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi


Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen

Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?

Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.

CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

Lisätiedot:

www.cicat2025.fi

https://twitter.com/cicat2025

https://www.instagram.com/cicat2025/

 

Kuva: Vesa-Matti Väärä


Nyt on veden vuoro - KIPSI-hanketta käynnistetään laajalla yhteistyöllä

Eduskunta linjasi rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kolmelle vuodelle yhteensä 45 milj. euroa, josta myönnettiin vuodelle 2019 n. 15 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella taataan jatkuvuutta ja tehoa tarvittaviin toimiin matkalla vesien hyvään tilaan. Ohjelmalla halutaan erityisesti vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön ja käyttää siihen uusia innovatiivisia keinoja. Iso osa ohjelmaa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke, jossa on tarkoitus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä tavoitteena vähentää pelloilta Saaristomereen päätyvää fosforikuormitusta.

KIPSI-hanke on parhaillaan järjestäytymässä. Kipsiä levitetään suurimaksi osaksi vuosina 2020-2021 ja tänä vuonna panostetaan tilakontakteihin, neuvontaan ja sopivien kohdealueiden suunnitteluun. Hankkeeseen toivotaan kipsin käyttöön halukkaita viljelijöitä osoittamaan, että tehokkaat vesiensuojelutoimet voidaan ottaa käyttöön. Parhaimmillaan kipsinlevitys voi leikata puolet kiintoaine- ja partikkelifosforikuormituksesta ja liukoisen fosforin kuormituksesta neljänneksen. Valuma-aluetasolla tällä saadaan jo näkyvää vaikutusta.

Kipsistä ei ole haittaa maataloustuotannolle toimittaessa tutkittujen periaatteiden mukaan ja sillä voidaan jopa parantaa peltomaan rakennetta. Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla viljelykasvit käyttävät tehokkaammin maassa olevia ravinteita ja sitäkin kautta huuhtoutumisriski pienentyy. Hankkeessa käytettävä kipsi on fosforihappoteollisuudessa syntyvää sivutuotetta, joka on tuotteistettu maanparannusaineeksi. Hankkeessa varmistetaan, että kipsi ei sisällä haitta-aineita ja sen käyttö on turvallista. Kipsikäsittelystä on jo saatu hyviä tuloksia SAVE-hankkeesta (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä), jossa pilotoitiin kipsinlevitystä Aurajoen sivujoen Savijoen alueella. Kipsinlevitystä pyritään kohdentamaan yhtenäisille alueille ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan veden laatua tarkkailemalla.

(Teksti: Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus)


Lisätiedot:

Mikko Jaakkola, mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi, p. 0295 022 870
https://ymparisto.fi/kipsinlevitys