Ravinnekierto

Biomassa-atlas edistää uusiutuvien resurssien käyttöä, jalostusta ja analysointia

Biomassa-atlas tuo biomassoja koskevan paikkatiedon Suomen kartalle ja kaikkien saataville. Helppokäyttöisestä karttapalvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Palvelu sisältää tiedot biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi raaka-ainehankintojen tai investointien suunnitteluun sekä ympäristö- ja energiapolitiikan tueksi.

Biomassa-atlas koostuu koko valtakunnan kattavista eri biomassoja koskevista valmiista paikkatietoaineistoista. Mukana on metsävarantoja kuvaava monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto, metsähakepotentiaalit, peltolohkojen sijaintitiedot ja viljelypinta-alat, tuotantoeläinten lannat, yhdyskuntien biojätteet sekä ympäristölupavelvollisten toimijoiden syntyvät jätevirrat YLVA-tietokannasta. Peltobiomassoja, peltoaloja ja jätteitä koskevat tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Lantatiedot päivitetään tarpeen mukaan ja metsämassatiedot noin viiden vuoden välein.

Varsinaisen karttapalvelun lisäksi Biomassa-atlas -sivustolle on koottu muutakin hyödyllistä tietoa biomassoista, kuten missä toiminnoissa tai millaisten toimintojen seurauksena niitä syntyy sekä mitkä ovat niiden tyypillisimmät käyttökohteet ja hyödyntämistavat. Sivustolle on koottu myös käytännön esimerkkejä Biomassa-atlaksen hyödyntämismahdollisuuksista.

Luonnonvarakeskus on Biomassa-atlaksen kotiorganisaatio. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Tapio Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Biomassa-atlaksen rakentamista ja jatkokehitystä vuoteen 2018 saakka.



Lisätiedot
Eeva Lehtonen, projektipäällikkö, tutkija, Luonnonvarakeskus
eeva.lehtonen@luke.fi
Biomassa-atlas -verkkopalvelu


Kunnilla merkittävä rooli ravinteiden kierrätyksessä: RANKU 3 -hanke sparraa kuntia kohti ravinneneutraaliutta

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Kunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille. Sopivat konkreettiset mallit ja toimintatavat kuitenkin puuttuvat. Tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia vaikuttavuutta arvioivia työkaluja.
Heinäkuussa 2018 käynnistyneen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien ravinnekierrätystyötä. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan, tuottaa mm. ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämseksi. Hankkeen päätavoitteena on saattaa kuntien ravinneneutraali toimintamalli pysyväksi ja itsenäiseksi käytännöksi, lisätä kuntien tekemän ravinnekierrätystyön tunnettuutta sekä kehittää ja ottaa käyttöön sopivia mittareita kuntien ravinneneutraalin toiminnan käytännönläheiseen hyötyjen arviointiin sekä toimenpiteiden ja tulosten seurantaan. Ravinteiden tehokas käyttö ja kierrätys vahvistavat paikallista hyvinvointia ja aluetaloutta esimerkiksi lisäämällä ravinneomavaraisuutta ja synnyttämällä uusia innovaatioita sekä liiketoimintaa. Lisäksi säästyy kustannuksia ja ympäristön tila paranee.

Ravinneneutraaliksi voidaan kutsua kuntaa, joka on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija ja jonka alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen. Ravinneneutraali kunta myös tiedostaa ja tunnistaa alueensa merkittävimmät ravinnevirrat sekä niiden hyödyntämispotentiaalin, kannustaa muita omalla esimerkillään kestävään toimintaan sekä edistää hankinnoillaan ravinteiden kierrätystä. Näiden lisäksi ravinneneutraali kunta luo toimivat puitteet ravinteiden kierrättämiselle aluesuunnittelun avulla ja tukee ravinneneutraalia toimintaa strategiassaan sekä poliittisilla linjauksilla.

2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta ja sen tavoitteita. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Raki-ohjelman kautta ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Lisätiedot:
Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus, sanna.tikander@ely-keskus.fi
Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, anni.karhunen@ely-keskus.fi
www.ymparisto.fi/ranku


Varsinais-Suomelle toimintasuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi

Ruokahävikkiä on arvioitu syntyvän Suomessa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Rahallisesti Suomessa syntyvä hävikki vastaa noin miljardia euroa. YK:n ja EU-komission tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kuluttajatasolla ja kaupoissa sekä vähentää hävikkiä ketjun kaikissa osissa. Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on peräti 40 % – eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta.

EU-komissio on perustanut työryhmän, jossa luodaan yhdenmukainen määritelmä ruokahävikille sekä annetaan suositukset ruokahävikin seuraamiseen koko elintarvikeketjussa. Teemaa on syytä lähestyä myös alueellisesta näkökulmasta, jotta konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä saadaan osaksi alueilla tapahtuvaa käytännön työtä.

Luonnonvarakeskus laatii Varsinais-Suomelle vuosien 2018–2019 aikana ensimmäisenä maakuntana Suomessa toimenpidesuunnitelman ja selkeät tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa, aina ruoantuotannosta kuluttajan lautaselle.

Toimintasuunnitelma luodaan kolmeen erilliseen työpajaan pohjautuen. Työ käynnistettiin kesäkuussa 2018 pohtimalla yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa asian nykytilaa ja haasteita koko ruokaketjussa painottaen Varsinais-Suomen alueella tunnistettuja haasteita. Työpajasarjan seuraavissa osissa työtä jatketaan tunnistamalla konkreettisia työkaluja ja innovaatioita sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi. Työpajasarjan seuraava osa järjestetään lokakuussa 2018.

Toimintasuunnitelma laaditaan osana CIRCWASTE-hanketta, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma.

Lisätiedot

Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi

Hanna Hartikainen, tutkija, Luonnonvarakeskus
hanna.hartikainen@luke.fi


Biohiilellä maatalouden ravinnekuormitusta vastaan

Uudenkaupungin Sirppujoella testataan biohiilen käyttöä suodatusmenetelmänä. Biohiiltä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseen.

Sirppujoen alajuoksulta on valittu koepelto, jonne rakennetaan allasmainen suodattamo. Biohiilellä ja puuhakkeella täytettävä suodattamo pidättää pelloilta salaojien kautta valuvaa vettä ja sen mukana vesistöihin päätyviä ravinteita. Suodattamo toimii kuin kosteikko, mutta on helpompi ja edullisempi rakentaa viettävän pellon yhteyteen. Suodatusteho perustuu biohiilen vedenpidätyskykyyn sekä bakteeritoimintaan: huokoinen biohiili imee itseensä runsaasti nestettä ja on houkuttava ympäristö maaperän bakteereille.

Uudenkaupungin ja Laitilan alueella kulkevan Sirppujoen lähialueen kuntien vesi otetaan makeanvedenaltaasta, jonne joki laskee. Joen vedenlaadun parantaminen edistää siis joen tilan lisäksi talousveden laatua ja pienentää sen puhdistamisen taakkaa. Alueen hapan, sulfiittipiitoinen maaperä on lisäuhka vesistöille, mutta biohiili voi parhaimmillaan estää myös siitä mahdollisesti huuhtoutuvien raskasmetallien pääsyä vesitöihin.

Biohiiltä tuotetaan biomassasta korkeissa lämpötiloissa kuivatislaamalla. Raaka-ainevaihtoehtoja on monia, esimerkiksi metsätalouden sivutuotteet, eloperäinen jäte tai varta vasten tarkoitusta varten kasvatettu puuaines. Eri raaka-aineesta valmistetut biohiilet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Vedenpidätyksessä erityisen hyvin toimii esimerkiksi pajusta valmistettu biohiili.

Huokoisuutensa ansiosta biohiili imee tehokkaasti vettä ja siihen liuenneita aineita, kuten juuri pelloilta valuvia ravinteita. Biohiileen sitoutuu myös esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkeaineita, joista osaa olisi vaikeaa poistaa vedestä muilla keinoin. Pääkaupunkiseudulla on paraikaa käynnissä biohiilen testaus kaupungin hulevesien puhdistuksessa. Vedenpuhdistamisen lisäksi mahdollisuuksiltaan moninaista biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannuksessa, viherrakentamisessa ja kosmetiikassa.

Rakennettava suodattamo tuottaa arvokasta tietoa biohiilen mahdollisuuksista. Se on osa suurempaa, Sirppujoen vedenlaadun parantamiseen ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen pyrkivää hanketta. Mukana ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ovat ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Uudenkaupungin Vesi. Alustavia tuloksia biohiilisuodattamosta odotetaan saatavaksi ensi vuoden syksyllä. Kaikkiaan hanke kestää vähintään kaksi vuotta, mutta suodattamo on toimintakelpoinen vielä tämän jälkeenkin.

Lisätiedot

Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi


Topinpuisto mukana kartoittamassa kierrätysratkaisuja tarvitsevia materiaaleja

Topinpuiston kiertotalousverkosto oli mukana valtakunnallisessa selvityksessä, jossa kartoitettiin kierrätysratkaisuja tarvitsevia materiaalivirtoja. Selvityksellä halutaan tarjota yrityksille tietoa materiaalien kierrätykseen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. Selvitys tehtiin yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kiertotalousverkostojen kanssa.

Uusia innovaatioita kaipaavia materiaaleja tunnistettiin yhteensä 15 kappaletta. Näitä ovat muun muassa rakennusosien uudelleenkäytettävät osat, maa- ja kiviainekset, puhdistamolietteet, jätteenpolton kuonat ja tuhkat, puinen rakennusjäte, yhdyskuntajätteen muovit sekä tekstiilijäte. Materiaaleista tuotettiin alueelliset määräarviot sekä kuvaukset, joista käy ilmi niiden kierrätykseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.  Näiden tietojen pohjalta yritykset pystyvät helpommin hahmottamaan markkina-alueita sekä -volyymeja. Varsinais-Suomessa merkittäviä innovaatiotarpeita nähtiin olevan sako- ja umpikaivolietteen, lannan, PVC:n sekä EPS:n eli tuttavallisemmin styroksin kierrätyksessä ja hyödyntämisessä.

Selvityksen pohjalta on hyvä lähteä etsimään materiaalivirroille uusia kierrätysratkaisuja ja liiketoimintamalleja.  Esimerkiksi EPS:n suhteen Topinpuistossa on jo aloitettu yritysyhteistyötä. Sako- ja umpikaivolietteistä sekä puhdistamolietteistä järjestetään syksyllä 2018 työpajatoimintaa.

Selvitys tehtiin osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja.

Selvityksen pohjalta laadittu Tietopankki: http://circhubs.fi/tietopankki/

Lisätiedot

www.topinpuisto.fi

Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi
+358 40 8670 195


Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille

Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.

Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.

Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.

Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.

Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.

Lisätiedot

www.novida.fi

Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890


Raisioaquan Benella: Kiertotaloutta tukevaa kalankasvatusta

Benella on Suomessa kasvatettua kalaa, joka kasvatetaan sopimuskalastajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. Kotimaisten kalankasvattajien tuottama Benella edustaa vastuullista kalankasvatusta. Benella on Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 2015.

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lisäksi osa maailman kalakannoista on ylikalastettu.  Kalaruoan kysyntä kuitenkin kasvaa, johon arvioidaan tulevaisuudessa vastattavan kasvatetulla kalalla. Kalankasvatuksesta aiheutuu ravinnepäästöjä, mutta oikeilla ratkaisuilla päästöjä voidaan myös merkittävästi vähentää.

Kasvatuskirjolohen luontaista ravintoa on kala. Maailmalla kalajauhoon käytettävät kalat ovat usein uhanalaisia. Raisioagron kalankasvatusrehu valmistetaan lähialueen kalasta. Valmistamalla kalajauhoa kotimaisesta silakasta ja kilohailista, voidaan niiden syömään planktoniin sitoutunutta fosforia poistaa Itämerestä.  Benella-kirjolohen ja -siian ruokkimiseen käytettävä rehu sisältää normaalia vähemmän fosforia ja alentaa siksi huomattavasti vesistöjen kuormitusta. Benella Kirjolohet saavat suuren osan kasvuenergiastaan rehun sisältämästä rypsiöljystä. Tämän myötä rehun valmistuksessa on voitu vähentää kalaöljyn käyttöä. Näin säästetään edelleen maailman merien hupenevia kalavaroja.

Yksi osoitus Raisioaquan ja koko kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä on suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja siian nousu WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.

Lisätiedot

www.benellakala.fi


Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa

Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.

Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.

Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.

Lisätiedot

#kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Saarenjärvellä tehostetaan ravinteiden keräämistä ja kierrättämistä

SAAVI (Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö ja ylläpito) on vesien- ja merenhoidon kärkihanke. Toiminnalla tähdätään ravinteiden keräämisen ja kierrättämisen tehostamiseen Lounais-Suomessa sijaitsevalla Saarenjärvellä parantamalla järven kosteikkoluonnetta ravinteiden kerääjänä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Saarenjärven tilan parantaminen.

Hankkeessa yhteensovitetaan järvelle kohdistuvia käyttöpaineita siten, että järven kosteikkoluonne ja luonnon monimuotoisuus voidaan turvata ja niitä voidaan lisätä. Alueelle tehdään toimenpiteitä ohjaava luonnonhoitosunnitelma, jossa tarkennetaan ja toteutetaan hoitotoimenpiteitä Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi paikallisia sitoutetaan alueella tehtäviin luonnonhoitotoimiin ja ravinteiden kierrätykseen, jotta näille saadaan jatkuvuutta.

Konkreettisia toimenpiteitä alueella ovat vesikasvillisuuden niitot, elinympäristökunnostukset (esimerkiksi laidunalueiden raivaus), kosteikkosuunnitelman laatiminen alueelle, niittomassan biohiiltämiskokeilut ja peltolevitys.

Toimia toteutetaan 1.9.2017- 30.11.2019 välisenä aikana yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 154 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

Lisätiedot:

Maria Yli-Renko, Varsinais-Suomen ELY-keskus
maria.yli-renko@ely-keskus.fi
puh. 029 502 3020


Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa

Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Konkreettisena tavoitteina:

1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.

Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden – vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.

Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailu­kohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.

Lisätiedot

Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450