Eeva
Omalla biokaasulaitoksella maatilalle sähköä, lannoitetta ja kuiviketta
Ruskolle Lähteenmäen maitotilalle rakennettiin vuonna 2020 maatilakoon biokaasulaitos. Se koostuu Demecan kahdesta laitteistokontista ja pyöreäkattoisesta reaktorista, jonka reaktoritilavuus on 600 kuutiometriä. Ennen biokaasua Lähteenmäen tilalla oli pohdittu erilaisia keinoja, joilla voisi lisätä energiaomavaraisuutta, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Tilalla päädyttiin lopulta rakentamaan biokaasulaitos, koska se oli sekä taloudellisesti että ympäristöystävällisyyden kannalta järkevä vaihtoehto. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa.
Biokaasulaitos tuottaa tilan tarvitseman sähkön ja lämmön lehmänlannasta ja ylijäämärehusta.
Prosessissa mädätetään nestemäinen lanta, jonka sekaan on sekoitettu pieninä erinä kuivalantaa sekä rehujäämiä. Mädätyksessä reaktorissa syntyy 60–65-prosenttista metaanikaasua. Tämä kaasu siirtyy käyttölaitteille eli generaattorille ja lämpökattilalle polttoaineeksi. Generaattori ja lämpökattila tuottavat lopulta maatilan käyttämän sähkön ja lämmön. Käytännössä laitoksen lämpökattila on kuitenkin käytössä vain poikkeustilanteissa, kun generaattori ei toimi, kaasua on liikaa tai talvella on erityisen kylmää.
Tilat käyttävät sähkön yleensä itse, mutta ylijäämäsähköä voi myös myydä sähköyhtiölle. Laitoksen sähköntuotantoteho on 50 kilowattia ja lämmöntuotantoteho 80 kilowattia. Maksimissaan lämpökattilan lämmöntuotantoteho on 240 kilowattia. Turun AMK teki Circwaste-kohti kiertotaloutta -hankkeen puitteissa tilalle kaasuntuottolaskelmia. Lähteenmäen maatilayhtymän Antti Lähteenmäki kertoo, että AMK:n laskelmat ja koeprosessi tuotti varsin yhtenevät luvut laitostoimittajan lukujen kanssa. ”Ne vahvistivat kyllä uskoa suunnitelman toimivuuteen”, hän toteaa.
Kuukauden verran laitoksessa muhinut ja kaasua tuottanut lanta separoidaan eli kuivajae ja nestejae erotetaan toisistaan. Kuivajae käytetään eläinten kuivikkeena tai peltolannoitteena. Kuivikekäytössä tämä on toiminut tilalla jopa paremmin kuin osattiin odottaa. Nestemäinen aines hyödynnetään peltolannoitteena. Ravinnearvoiltaan biokaasulaitoksen prosessin läpikäynyt lannoite on hyvää, koska biologisen prosessin myötä aineen typpi on paremmin kasvien käytettävissä. Lähteenmäen kokemukset lannoitetestauksista ovat positiivisia. ”Levitettiin yhdelle lohkolle tavallista lantaa ja viereiselle prosessoitua jaetta. Jälkimmäinen oli tehokkaampi lannoite.” Asutusta lähellä sijaitsevilla pelloilla positiivinen puoli on sekin, että lannoite on lähes hajutonta.
Lähteenmäen tila laajensi vuonna 2019 reiluun 200 lypsävään lehmään ja kolmen robotin navettaan. Antti Lähteenmäen mukaan tämän kokoinen karja alkaa olla sopiva sille, että biokaasulaitoksen rakentaminen on kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin noin kymmenen vuoden kuluessa tai jopa nopeammin energiakriisin ja lannoitteiden hinnan nousujen takia.
Investointina biokaasulaitos oli noin puoli miljoonaa, mutta vuosien varrella saatu energiansäästö ja muut hyödyt huomioiden laitos maksaa itsensä takaisin verrattain lyhyessä ajassa.
Biokaasulaitoksen rakentaminen oli nopea prosessi, koska konteissa oleva laitteisto rakennettiin valmiiksi tehtaalla. Laitoshanke aloitettiin kesällä ja rakenteet olivat valmiina syyskuussa. Marraskuun lopulla laitos otettiin käyttöön ja lämpökattila alkoi tuottaa lämpöä maatilalle joulun välipäivinä. Generaattori puolestaan otettiin käyttöön helmikuun alussa. ”Jälkikäteen ajatellen olisi joitakin muutoksia kannattanut tehdä tekniikan osalta. Merkittävämpänä se, että reaktori on turhan pieni, mutta kaiken kaikkiaan investointi oli hyvä”, pohtii Lähteenmäki.
Kuvat: Demeca Oy
Sähköauto lainaksi kirjastokortilla
Turun kaupunginkirjaston asiakkaat pääsivät toukokuussa kokeilemaan täyssähköauton lainaamista kirjastokortilla. Kolme viikkoa kestäneen kokeilun keskiössä olivat kirjastotoiminnan ydinteemat: kierto- ja jakamistalous. Vastaavaa kokeilua ei ole tiettävästi toteutettu missään muualla maailmassa. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa.
Auton sai lainata käyttöönsä 4–6 tunniksi samaan tapaan kuin kirjankin. Lainaajalta tietysti edellytettiin kirjastokortin lisäksi voimassa olevaa ajokorttia. Ennen kuin laina-auto voitiin lisätä varausjärjestelmään, oli ratkaistava monia käytännön asioita: kuinka ajokortin tarkastaminen lainauksen yhteydessä järjestetään, miten auton käyttö ja lataaminen ohjeistetaan ja miten toimitaan, jos matkan varrella sattuu jotakin.
Autoa lainattiin monenlaisiin tarpeisiin. Sillä ajeltiin muun muassa tervehtimään sukulaisia, luontoretkelle ja kuskattiin tavaroita mökille. Erityisen hyödylliseksi sähköauton lainausmahdollisuuden kokivat lainaajat, jotka tarvitsevat autoa arjessaan vain satunnaisesti. Osa kokeilijoista oli tarttunut mahdollisuuteen tutustua sähköautoon ja sillä ajamiseen kaikessa rauhassa.
Kokeilu onnistui sekä kirjaston että asiakkaiden näkökulmasta
Kokeilu onnistui hyvin ja se herätti valtavasti kiinnostusta: varauskalenteri täyttyi puolessa tunnissa ja kaiken kaikkiaan 20 lainaajaa pääsi testaamaan yhteiskäyttöistä täyssähköautoa. Tyytyväiset asiakaspalautteet osoittivat kokeilun vastanneen tarpeeseen sekä palvelevan asiakkaita, ja kaikki autonlainaajat antoivatkin kokemukselleen täydet viisi tähteä.
Myös kirjaston henkilökunnan näkökulmasta kokeilu oli onnistunut uudenlainen avaus. ”Teknologinen tasa-arvo on meille kirjastossa tärkeä arvo, ja haluamme jakaa asiakkaillemme tietoa uudenlaisista vaihtoehdoista ja innovaatioista. Sähköautokokeilu oli meille rohkea hyppy aika isokokoisen ja arvokkaan esineen lainaamiseen, mutta se kannatti. Mielestäni tavoitimme tämän myötä uusia asiakkaita. Kokeilu kannustaa meitä jatkossakin rohkeisiin avauksiin ja avoimuuteen uusille ideoille”, iloitsee kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula Turun kaupunginkirjastosta.
Yksi kokeilun onnistuneista tavoitteista oli herättää keskustelua ja havainnollistaa yleisölle, mihin kaikkeen kirjastopalvelut voivat tulevaisuudessa taipua. Kirjastossa päästiin kokeilun myötä tekemään näkyväksi sen tehtävää kiertotalouden asiantuntijana ja mahdollisuuksien tasapuolistajana uusien teknologioiden käyttöönotossa. Autokokeilun yhteydessä käytiin keskustelua muun muassa liikenteen sähköistymisestä, kirjaston palveluista sekä Turun kaupungin tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Osa kirjaston asiakkaista intoutui myös ideoimaan muitakin yhteiskäyttöisiä välineitä, kuten sähköavusteisia laatikkopyöriä, kirjaston valikoimaan.
Kuva: Julio Giuseppi
Lisätiedot
Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula
rebekka.pilppula@turku.fi
Turun kaupunginkirjasto
Oljesta ja järviruo´osta raaka-ainetta tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudelle
Vajaa vuosi sitten käynnistettiin BioDemo-hanke, jossa rakennetaan bio- ja kiertotalouden toimijoiden välisiä arvoketjuja Turun seudulla. Yhdessä yritysten kanssa testataan arvoketjuja, joita ovat mm. biomassan korjuu ja hankinta sekä raaka-aineen jalostus ja prosessointi aina lopputuotteiksi asti. Paikallista raaka-ainetta, kuten olkea ja järviruokoa pyritään jalostamaan esimerkiksi tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa käytettäviksi raaka-aineiksi. Samalla kerätään tietoa seudulla olevien biopohjaisten raaka-aineiden saatavuudesta ja siitä, miten saatavuus vastaa yritysten ja teollisuuden raaka-ainetarpeisiin.
Missä mennään nyt, BioDemo-hankkeen projektipäällikkö Ida Forssell-Martikainen?
”Hanke on edennyt vauhdilla. Verkostoja on kasvatettu ja takana on lukuisia yritys- ja toimijatapaamisia. Haasteita myös riittää: logistiikkaketjut raaka-aineiden korjuun ympärillä ovat vielä toistaiseksi alikehittyneet, ja töitä tehdään muun muassa järviruo’on korjuun luvituksen kanssa.
Uusiutuvien biomassojen käyttö teollisuuden raaka-aineena on avainasemassa kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan kannalta. Puuteollisuudessa teknologioita ja toimintaketjuja on kehitetty vuosikymmeniä, mutta useiden ei-puupohjaisten biomassojen kohdalla ollaan vielä monella saraa hyvin alkeellisessa asemassa. Kannattava ja kestävä liiketoimintamalli vaatii kustannustehokkaan arvoketjun – ei riitä, että on tiedossa raaka-aineen potentiaali, mahdollisuudet ja ympäristönäkökanta, jos korjuuteknologia tai logistiikkaketjut ovat puutteellisia ja kannattamattoman kalliita. Muun muassa näiden asioiden kehitykseen laitetaan paljon työtunteja.
Järviruoko on biomassaltaan monikäyttöinen raaka-aine, jonka kasvusto on lisääntynyt rehevöitymisen seurauksena muun muassa järvissä ja merenlahdissa. Laitteiston kehitys järviruo'on poistoon sekä ruo'on hyödyntäminen on Suomessa ollut vähäistä. Järviruo’on leikkuuteknologian kehittämiseksi järjestettiin toukokuussa työpaja, johon osallistui 28 alan toimijaa, yritysedustajia, ympäristöasiantuntijoita ja edunvalvontatahojen edustajia. Työpajan seurauksena koottiin ydinryhmä, jonka kanssa suunnitellaan yhtenäisen leikkuualueen valintaa pidempiaikaiseen käyttöön. Aluetta tullaan käyttämään yritysten laitepilotointitestauksiin, logistiikka-arvoketjun rakentamiseksi ja testaamiseen, sekä raaka-aineen korjuuseen.
Olkea syntyy maatalouden sivuvirtana. Korjuuteknologiaa sekä logistiikkatoimijoita biomassalle löytyy, mutta haasteena ovat oljen kohdalla muun muassa kustannustehokkuus, ravinteiden korvaus ja sääolosuhteet. Oljen poisto viljelymaalta ei ole itsestäänselvyys, ja tekijöitä on monia, minkä takia usein katsotaan kannattavammaksi poistamisen sijaan jättää olki biomassana maaperään. Tietyissä tilanteissa olki voi kuitenkin olla riesana, jolloin sen poisto on tarpeellista sadontuotannon kannalta, mutta samat haasteet ovat edelleen olemassa. Oljen potentiaali teollisuuden raaka-aineena on kuitenkin tutkitusti merkittävä. Oljen saatavuudesta ja toimintamalleista on myös järjestetty keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui maanviljelijöitä, yrityksiä ja edunvalvontayhteisöjä.
Åbo Akademi on tutkinut talvileikattuja järviruokonäytteitä ja olkipellettejä, joista on tehty alustavat koostumusanalyysit (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini). Seuraavaksi vuorossa on erotusprosessin kehitys, jotta näytteiden koostumus voidaan analysoida tarkemmin. Mahdollisuuksien mukaan tullaan myös selvittämään, antaako kasvin eri osien erottelu (varsi, lehti, kukka) prosessille lisäarvoa. Tätä varten kasvien eri osat analysoidaan ja koostumuserot määritetään. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja jatkuvaa, jotta varmistetaan, että teetetyt analyysit ja tutkimukset vastaavat teollisuuden todellisia tarpeita."
"Kesän aikana tutkitaan myös pyrolyysiprosessointia yritysyhteistyössä, jossa tarkistellaan järviruo’osta ja sekoitteista valmistetun biohiilen ominaisuuksia ja laatua sekä pyrolyysissä muodostuvien päästöjen määrää. Loppukesästä Turun AMK toimittaa vielä Åbo Akademiille kesäruokonäytteitä, jotta voidaan määritellä talvi- ja kesäleikkuujärviruo’on eroavaisuuksia.
Arvoketjujen demonstrointihanke etenee aikataulujen mukaisesti ja yhteistyö yritysten, hankepartnereiden ja edunvalvontatoimijoiden kanssa on erittäin hyvää. Haasteista huolimatta tavoitteet ovat edelleen korkealla, ja heinäkuuhun 2025 mennessä esitellään toteutuneiden arvoketjujen toimivuus. ”
Turku Science Park Oy toimii päätoteuttajana ja koordinaattorina. Ryhmähankkeessa mukana ovat myös Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke jatkuu heinäkuuhun 2025 ja tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin osarahoittamana.
Kansikuva: Jerome Tornikoski
Lisätietoja:
Ida Forssell-Martikainen
Projektipäällikkö
CleanTurku, Turku Science Park Oy
ida.forssell@turkubusinessregion.com
Nina Savela
Asiantuntija
Turun Ammattikorkeakoulu
Jan-Erik Lönnqvist
Yliopistonlehtori
Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio
Åbo Akademi
Savimassat hyödyksi – ylijäämäsaven käyttöä rakentamisessa tutkitaan
Olisiko kotimaisesta ylijäämäsavesta rakennusmateriaaliksi, jopa osittain korvaamaan sementtiä tai sementin kaltaisia sideaineita? Tätä tutkitaan Åbo Akademin, Turun AMK:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteishankkeessa "SARA - Kotimaisen saven käyttö ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina”.
Suomessa joudutaan useissa rakennus- ja maanrakennuskohteissa siirtämään ja läjittämään muualle suuria määriä mahdollisesti käyttökelpoista savea. SARA-hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja kierrätettyjen savimassojen hyödyntämiseen ja maamassojen käsittelyyn.
Paikallisia kaivuusavia voisi käyttää hyödyksi savirakentamisessa sen lisäksi, että niitä sijoitetaan esimerkiksi ylijäämämassojen läjitysalueille. Jo läjitettyjä savimassoja voidaan myös käyttää hyödyksi, jos tunnetaan savien ominaisuudet ja niiden soveltuvuus uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita ja siten edistää kiertotalouteen siirtymistä.
Varsinais-Suomessa savesta ei ole pulaa, savikerrostumat peittävät maakunnan pinta-alasta lähes puolet, ja paikoin savikerrosten paksuus voi olla jopa 60 metriä. Eri kivilajeista rapautumalla syntyvä ja luonnon prosessien kerrostama savi on potentiaalisesti myrkytön ja ekologisesti kestävä materiaali, joka on yksi vanhimpia ihmisasumuksissa käytettyjä materiaaleja (tiilet, massiivisavi, olki-savirakentaminen), mutta jonka kuitenkin betoni on pitkälti korvannut.
SARA-hankkeessa kartoitetaan hyödyntämiskelpoisia saviesiintymiä, tutkitaan saven kemiallisia, mikrobiologisia, säänkestävyys- ja lujuusominaisuuksia sekä kehitetään ”reseptiikkaa” savirakentamistuotteista: saveen voidaan sekoittaa eri aineita tuomaan lisäkestävyyttä. Seosaineita voivat olla tuhkat, kuonat, muut teollisuuden sivuvirrat sekä Turun AMK:ssa pitkään tutkittu järviruoko.
– Täkäläisten saviainesten haasteena ovat kosteusominaisuudet ja korkea rikkipitoisuus, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö, kemiantekniikan lehtori Hanna Hänninen.
SARA-hankkeessa kehitellään tuotteita energiaa säästävästä polttamattomasta savesta. Tällaisia voivat olla erilaiset laatat ja tiilet.
Koska rakentamisen myötä kaivettavat savimäärät ovat suuria, saven käyttöä on hyvä laajentaa myös rakennusten ulkopuolelle infrahankkeisiin. Savi voi soveltua infrarakentamiseen muun muassa melu- ja tulvavalleissa. Infrarakentamisessa voidaan lisätä saven joukkoon myös paikallisten polttolaitosten tuhkia ja kuonia normaalin sementin sijasta.
Rakentamisen pilottikohteet toteutetaan SARA-hankkeessa vuonna 2024-2025.
Hankkeen ensisijaisena tuloksena tuotetaan kohderyhmille tietoa kotimaisen saven kierrättämisestä ja hyödyntämisestä. Yritykset voivat hyödyntää hankkeen tuloksia uuden vihreän kasvun mukaisen liiketoiminnan kehitystyössä.
– Keskeistä on edistää ekologista, kiertotalouden mukaista ja hiilipositiivista rakentamista hyödyntäen laajalti käytettävissä olevaa ja nykyisin rakentamiskohteissa ylijäämäksi tai jätteeksi luokiteltua savea, kiteyttää hanketta koordinoivan Åbo Akademin projektitutkija ja projektipäällikkö Thomas Kronberg.
SARA-hanke on kolmivuotinen (2023-25) ja se on saanut rahoitusta Euroopan alue- ja kehitysrahastolta, ja liittyy ”Uudistuva ja osaava Suomi” -ohjelman toimintalinjaan ”Hiilineutraali Suomi”.
Kuvat: Liisa Larkela
Lisätietoja:
Thomas Kronberg
Projektitutkija
Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio
Åbo Akademi
thomas.kronberg@abo.fi
Maarit Järvinen
Lehtori
Turun ammattikorkeakoulu
Puh. +358 50 598 5912
maarit.jarvinen@turkuamk.fi
Hilkka Kallio
Johtava asiantuntija
Geologian tutkimuskeskus GTK
Puh. +358295032241
hilkka.kallio@gtk.fi
Ekotekoagentti-hankkeella vauhtia Uudenkaupungin ja Laitilan kiertotaloustyöhön
Uudessakaupungissa ja Laitilassa käynnistyi marraskuussa 2022 Ukipoliksen vetämä yhteishanke kiertotalouden ja ilmastotyön edistämiseksi. Ekotekoagentti-hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön kuntien ilmasto- ja kiertotalousohjelma sekä molemmat kaupungit 30 % osuudella. Hanke jatkuu huhtikuun 2024 loppuun asti. Hankkeessa kehitetään kaupunkien, sekä niissä toimivien yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Ekoteko-toimintaa kohdennetaan kuntien eri toimialojen ja yritysten lisäksi kuntalaisiin, päättäjiin sekä oppilaitoksiin.
Hankkeen aikana tehdään erilaisia kiertotalouden kokeiluja, kehitetään kaupunkien toimintatapoja ja käytänteitä liittyen ilmastotoimiin. Ratkaisuja pyritään löytämään erityisesti vähähiiliseen liikkumiseen, logistiikkaan, kiertotalouden edistämiseen ja materiaalitehokkuuteen.
Seudun vahvat tuotantoalat kuten autoteollisuus, metalli-, lasi- ja muoviteollisuus sekä alkutuotanto on huomioitu hankkeen toimissa. Kiertotalouden mahdollisuuksia edistetään kokeilujen lisäksi sivuvirtojen ja hukkalämmön kartoituksilla sekä lisäämällä kiertotalousosaamista. Yhteistyökumppaneina kokeiluissa mukana ovat myös paikalliset jätehuolto- ja energiayhtiöt. Muovin kierrätys, hukkalämpö ja erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat esimerkiksi olla yhteisiä teemoja.
Kuntalaisia osallistetaan ilmastotekoihin muun muassa yhteisillä laatikkoviljelyprojekteilla, kaupunkipyörillä ja geokätköillä, joissa on ekotekohaasteita sekä Ekopoli-lautapeleillä. Lautapelissä kierrätetään tavaroita ja opitaan kiertotaloudesta. Pelistä voi lukea lisää ja tulostaa omaankin käyttöön täältä.
Hankkeen toimilla on merkittävää tukea HINKU-tekoihin. Sekä Uusikaupunki että Laitila ovat sitoutuneet HINKU-tavoitteisiin eli vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yhteisen ilmastoryhmän muodostaminen on yksi hankeen merkittävä ilmastoteko. Toiminta vastaa nopealla aikataululla kaupunkien ilmastotyön ja kiertotalousasioiden vauhditukseen.
Lisätietoja
Jaana Suksi, projektipäällikkö, Ukipolis Oy
044 773 2214
jaana.suksi@ukipolis.fi
Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa
Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.
Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää
Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta
Kiertotaloutta hävikkikukista – Käpykukka jalostaa jätteeksi päätyvästä materiaalista upeita kimppuja Kaarinassa
Varsinais-Suomen ensimmäinen hävikkikukkakauppa Käpykukka avasi ovensa Kaarinan Piikkiössä puolitoista vuotta sitten. Käpykukassa kukkien parissa työskentelee Piikkiöläinen Anna Saarto, joka pelastaa kauppojen hävikkikukkia ja loihtii niistä uusia kimppuja. Hän arvioi, että saa pelastettua vuodessa noin 10 000 yksittäistä tuorekukkaa. Kukkien tuotannosta ja kuljetuksesta syntyy päästöjä, joten on hyvä, että kukat päätyvät käyttöön eivätkä roskiin.
Ajatus hävikkikukkakaupasta heräsi vanhempainvapaalla, kun Anna pohti, mitä elämältään haluaa. Aikaisemmin hän oli kampaajayrittäjä. ”Vapaalla tuli sellainen olo, että haluaisin elämääni jotain haastetta ja tehdä jotain erilaista. Kukat ovat olleet kiinnostuksen aiheina pitkään ja ajattelin sesonkikukkakauppaa. Sellaista, jossa kaikki tuotteet ovat lähituotantoa ja omalta pihalta. Totesin kuitenkin, että talviaika on haasteellinen tällaiselle toiminnalle. Aloin pohtia asiaa toiselta kantilta: mietin, pystyisinkö hyödyntämään kauppojen hävikkiä. Lähestyin kauppiaita suoraan asialla ja siitä se lähti.”
Kauppiaat lähtivät todella mielellään mukaan. Matkan varrella on tullut vastaan vain muutamia, jotka eivät halunneet lahjoittaa kukkia, koska eivät halunneet jonkun muun hyötyvän niistä. Anna muistuttaakin vielä, että hiilijalanjäljen, jätteen ja hävikin pienentäminen ovat niin isoja asioita, että yhteistyö on jo itsessään arvokasta. ”Näitähän voisi ikuisesti vääntää, että mistä joku saa jotain – maailmaan mahtuu kukkakauppoja ja -kauppiaita. Yhteistyö on se, millä saadaan tätä maailman kuormitusta pienemmäksi kaikin puolin.”
Annalla on vakituisia sopimuskauppoja, joista hän hakee hävikkiin päätyviä kukkia säännöllisesti. Kukat hän saa ilmaiseksi, koska ne eivät ole enää sellaisenaan myyntikuntoisia. Kimput voivat olla osittain kuihtuneita, tai joukossa voi olla katkenneita kukkia. Anna perkaa kukkalastista mädät ja kuihtuneet pois ja kerää käyttökelpoiset kukat, kääreet ja kuminauhat talteen. Biojätteestä tehdään multaa.
Todellisuudessa kukat eivät ole yrittäjälle suinkaan ilmaisia, vaikka ne hänelle lahjoitetaankin. Kukkien noutokuljetuksista syntyy Annalle kustannuksia ja perkaaminen on aikaa vievää. Lisäksi mädäntyneiden kukkien kääreistä tulee jätettä, jotka pitää asianmukaisesti kierrättää. Kauppiaat, jotka lahjoittavat kukkia, ovat myös hyötyneet Annan liiketoiminnasta biojätekustannusten pienentyessä. Esimerkiksi Turun Citymarketilta on voitu ottaa yksi biojäteastia kokonaan pois käytöstä, koska hävikkiä syntyy nyt vähemmän.
Anna on puolentoista vuoden aikana huomannut positiivista kehitystä tietoisuuden lisääntymisessä: osalle pienemmistä kaupoista, joista hän on hävikkikukkia aiemmin noutanut, ei ole tullut hetkeen hävikkiä, koska he ovat kiinnittäneet huomiota sen vähentämiseen omassa toiminnassaan.
Kukkakimppuja ja paikallisia käsitöitä autotallista
Suomessa ei ole vielä kovinkaan monta hävikkikukkakauppaa. Anna arvelee sen johtuvan siitä, että hävikkiasia on aika uusi juttu. ”Viime vuosina on puhuttu hävikkiruoasta ja yritetty pienentää ruokahävikkiä. Luulen, että tämä on kehitysaskel siitä eteenpäin. Ihmiset alkavat miettiä kiertotaloutta ja sitä, mitä kaikkea voi hyödyntää. Uskon, että nyt näitä ideoita ja ajatuksia alkaa tulla enemmän – katsotaankin asioita toiselta kantilta ja yritetään pidentää tuotteen elinkaarta. Tämä alkaa mielestäni näkyä jo kaikilla aloilla.”
Toiminta alkoi niin, että Anna kuvasi tekemänsä kimput someen ja myi ne omilta pihaportailtaan. Nykyään talon yhteydessä vanhassa autotallissa on Käpykukan myyntipiste. Anna kuuluu Turun Ainova -osuuskuntaan ja myynnissä on myös muita ainovalaisten ja käsityöläisten tuotteita. Hän myös kuivattaa kukkia, jolloin kukille saa vielä paljon lisää ikää. Käpykukasta voi tilata esimerkiksi asetelmia, morsiuskimppuja ja koristekukkia, valikoima vaihtelee sen mukaan, minkälaista kukkaa on saatavilla.
Lisää virtaa yhteisöllisestä tekemisestä
Saarto haluaa hävikin vähentämisen lisäksi lisätä yhteisöllisyyttä. Hänellä on ollut haave saada suomalaiseen kulttuuriin lisää yhdessä tekemistä. Hän onkin järjestänyt erilaista kukkiin liittyvää toimintaa, esimerkiksi syyslomalla ja äitienpäivänä lapset saivat käydä tekemässä hävikkikukista kimppuja. Yhteisöllisyys on ottanut pienellä paikkakunnalla tuulta alleen hienosti ja hävikkikukkakauppa on otettu todella hyvin vastaan. Asiakkaat ovat tulleet sanomaan, että heidän pihaltaan saa tulla napsimaan esimerkiksi tuijaa ja hyödyntämään muita ikivihreitä kasveja kimppuihin.
”On ollut tosi ihana huomata, että täällä on samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Tämä on monille tärkeä ja arvojen mukainen juttu ja se yhdistää.” Anna kiteyttää.
Anna oli mukana myös Lounais-Suomen jätehuollon hankkeessa, jossa suunniteltiin kiertotalousmyymälän perustamista Topinpuiston yhteyteen. Siellä kiertotaloutta hyödyntävät yrittäjät voisivat työskennellä ja myydä tuotteitaan.
Työssä on omat haasteensa, mutta Annasta on mielenkiintoista ja palkitsevaa, kun saa käyttää mielikuvitusta kukkien yhdistelemisessä ja samalla pidentää kallisarvoisen raaka-aineen elinkaarta. Ei ole järkevää, että Suomeen kaukaakin kuljetetut kukat päätyvät täällä suoraan roskiin. Tällä hetkellä suurin osa leikkokukista tuodaan ulkomailta. Vielä Anna ei pysty täysin elättämään itseään kukkakaupallaan, mutta laajentamisvaraa on ja ehkä tulevaisuudessa hän voi palkata työntekijänkin.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat opiskelu Tuorlassa joko puutarha-alan koulutuksessa tai floristin työhön painottuen. Ajatuksissa on myös alkaa kasvattaa sesonkikukkaa lähituotantona yhteistyössä naapurin pihalla. Sinne kasvaa aikanaan niitty, joka tuo alueelle lisää myös luonnon monimuotoisuutta.
Lisätiedot
Käpykukka
Anna Saarto
050 573 7129