Liikkuminen ja logistiikka
Sähköauto lainaksi kirjastokortilla
Turun kaupunginkirjaston asiakkaat pääsivät toukokuussa kokeilemaan täyssähköauton lainaamista kirjastokortilla. Kolme viikkoa kestäneen kokeilun keskiössä olivat kirjastotoiminnan ydinteemat: kierto- ja jakamistalous. Vastaavaa kokeilua ei ole tiettävästi toteutettu missään muualla maailmassa. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa.
Auton sai lainata käyttöönsä 4–6 tunniksi samaan tapaan kuin kirjankin. Lainaajalta tietysti edellytettiin kirjastokortin lisäksi voimassa olevaa ajokorttia. Ennen kuin laina-auto voitiin lisätä varausjärjestelmään, oli ratkaistava monia käytännön asioita: kuinka ajokortin tarkastaminen lainauksen yhteydessä järjestetään, miten auton käyttö ja lataaminen ohjeistetaan ja miten toimitaan, jos matkan varrella sattuu jotakin.
Autoa lainattiin monenlaisiin tarpeisiin. Sillä ajeltiin muun muassa tervehtimään sukulaisia, luontoretkelle ja kuskattiin tavaroita mökille. Erityisen hyödylliseksi sähköauton lainausmahdollisuuden kokivat lainaajat, jotka tarvitsevat autoa arjessaan vain satunnaisesti. Osa kokeilijoista oli tarttunut mahdollisuuteen tutustua sähköautoon ja sillä ajamiseen kaikessa rauhassa.
Kokeilu onnistui sekä kirjaston että asiakkaiden näkökulmasta
Kokeilu onnistui hyvin ja se herätti valtavasti kiinnostusta: varauskalenteri täyttyi puolessa tunnissa ja kaiken kaikkiaan 20 lainaajaa pääsi testaamaan yhteiskäyttöistä täyssähköautoa. Tyytyväiset asiakaspalautteet osoittivat kokeilun vastanneen tarpeeseen sekä palvelevan asiakkaita, ja kaikki autonlainaajat antoivatkin kokemukselleen täydet viisi tähteä.
Myös kirjaston henkilökunnan näkökulmasta kokeilu oli onnistunut uudenlainen avaus. ”Teknologinen tasa-arvo on meille kirjastossa tärkeä arvo, ja haluamme jakaa asiakkaillemme tietoa uudenlaisista vaihtoehdoista ja innovaatioista. Sähköautokokeilu oli meille rohkea hyppy aika isokokoisen ja arvokkaan esineen lainaamiseen, mutta se kannatti. Mielestäni tavoitimme tämän myötä uusia asiakkaita. Kokeilu kannustaa meitä jatkossakin rohkeisiin avauksiin ja avoimuuteen uusille ideoille”, iloitsee kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula Turun kaupunginkirjastosta.
Yksi kokeilun onnistuneista tavoitteista oli herättää keskustelua ja havainnollistaa yleisölle, mihin kaikkeen kirjastopalvelut voivat tulevaisuudessa taipua. Kirjastossa päästiin kokeilun myötä tekemään näkyväksi sen tehtävää kiertotalouden asiantuntijana ja mahdollisuuksien tasapuolistajana uusien teknologioiden käyttöönotossa. Autokokeilun yhteydessä käytiin keskustelua muun muassa liikenteen sähköistymisestä, kirjaston palveluista sekä Turun kaupungin tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Osa kirjaston asiakkaista intoutui myös ideoimaan muitakin yhteiskäyttöisiä välineitä, kuten sähköavusteisia laatikkopyöriä, kirjaston valikoimaan.
Kuva: Julio Giuseppi
Lisätiedot
Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula
rebekka.pilppula@turku.fi
Turun kaupunginkirjasto
Oljesta ja järviruo´osta raaka-ainetta tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudelle
Vajaa vuosi sitten käynnistettiin BioDemo-hanke, jossa rakennetaan bio- ja kiertotalouden toimijoiden välisiä arvoketjuja Turun seudulla. Yhdessä yritysten kanssa testataan arvoketjuja, joita ovat mm. biomassan korjuu ja hankinta sekä raaka-aineen jalostus ja prosessointi aina lopputuotteiksi asti. Paikallista raaka-ainetta, kuten olkea ja järviruokoa pyritään jalostamaan esimerkiksi tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa käytettäviksi raaka-aineiksi. Samalla kerätään tietoa seudulla olevien biopohjaisten raaka-aineiden saatavuudesta ja siitä, miten saatavuus vastaa yritysten ja teollisuuden raaka-ainetarpeisiin.
Missä mennään nyt, BioDemo-hankkeen projektipäällikkö Ida Forssell-Martikainen?
”Hanke on edennyt vauhdilla. Verkostoja on kasvatettu ja takana on lukuisia yritys- ja toimijatapaamisia. Haasteita myös riittää: logistiikkaketjut raaka-aineiden korjuun ympärillä ovat vielä toistaiseksi alikehittyneet, ja töitä tehdään muun muassa järviruo’on korjuun luvituksen kanssa.
Uusiutuvien biomassojen käyttö teollisuuden raaka-aineena on avainasemassa kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan kannalta. Puuteollisuudessa teknologioita ja toimintaketjuja on kehitetty vuosikymmeniä, mutta useiden ei-puupohjaisten biomassojen kohdalla ollaan vielä monella saraa hyvin alkeellisessa asemassa. Kannattava ja kestävä liiketoimintamalli vaatii kustannustehokkaan arvoketjun – ei riitä, että on tiedossa raaka-aineen potentiaali, mahdollisuudet ja ympäristönäkökanta, jos korjuuteknologia tai logistiikkaketjut ovat puutteellisia ja kannattamattoman kalliita. Muun muassa näiden asioiden kehitykseen laitetaan paljon työtunteja.
Järviruoko on biomassaltaan monikäyttöinen raaka-aine, jonka kasvusto on lisääntynyt rehevöitymisen seurauksena muun muassa järvissä ja merenlahdissa. Laitteiston kehitys järviruo'on poistoon sekä ruo'on hyödyntäminen on Suomessa ollut vähäistä. Järviruo’on leikkuuteknologian kehittämiseksi järjestettiin toukokuussa työpaja, johon osallistui 28 alan toimijaa, yritysedustajia, ympäristöasiantuntijoita ja edunvalvontatahojen edustajia. Työpajan seurauksena koottiin ydinryhmä, jonka kanssa suunnitellaan yhtenäisen leikkuualueen valintaa pidempiaikaiseen käyttöön. Aluetta tullaan käyttämään yritysten laitepilotointitestauksiin, logistiikka-arvoketjun rakentamiseksi ja testaamiseen, sekä raaka-aineen korjuuseen.
Olkea syntyy maatalouden sivuvirtana. Korjuuteknologiaa sekä logistiikkatoimijoita biomassalle löytyy, mutta haasteena ovat oljen kohdalla muun muassa kustannustehokkuus, ravinteiden korvaus ja sääolosuhteet. Oljen poisto viljelymaalta ei ole itsestäänselvyys, ja tekijöitä on monia, minkä takia usein katsotaan kannattavammaksi poistamisen sijaan jättää olki biomassana maaperään. Tietyissä tilanteissa olki voi kuitenkin olla riesana, jolloin sen poisto on tarpeellista sadontuotannon kannalta, mutta samat haasteet ovat edelleen olemassa. Oljen potentiaali teollisuuden raaka-aineena on kuitenkin tutkitusti merkittävä. Oljen saatavuudesta ja toimintamalleista on myös järjestetty keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui maanviljelijöitä, yrityksiä ja edunvalvontayhteisöjä.
Åbo Akademi on tutkinut talvileikattuja järviruokonäytteitä ja olkipellettejä, joista on tehty alustavat koostumusanalyysit (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini). Seuraavaksi vuorossa on erotusprosessin kehitys, jotta näytteiden koostumus voidaan analysoida tarkemmin. Mahdollisuuksien mukaan tullaan myös selvittämään, antaako kasvin eri osien erottelu (varsi, lehti, kukka) prosessille lisäarvoa. Tätä varten kasvien eri osat analysoidaan ja koostumuserot määritetään. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja jatkuvaa, jotta varmistetaan, että teetetyt analyysit ja tutkimukset vastaavat teollisuuden todellisia tarpeita."
"Kesän aikana tutkitaan myös pyrolyysiprosessointia yritysyhteistyössä, jossa tarkistellaan järviruo’osta ja sekoitteista valmistetun biohiilen ominaisuuksia ja laatua sekä pyrolyysissä muodostuvien päästöjen määrää. Loppukesästä Turun AMK toimittaa vielä Åbo Akademiille kesäruokonäytteitä, jotta voidaan määritellä talvi- ja kesäleikkuujärviruo’on eroavaisuuksia.
Arvoketjujen demonstrointihanke etenee aikataulujen mukaisesti ja yhteistyö yritysten, hankepartnereiden ja edunvalvontatoimijoiden kanssa on erittäin hyvää. Haasteista huolimatta tavoitteet ovat edelleen korkealla, ja heinäkuuhun 2025 mennessä esitellään toteutuneiden arvoketjujen toimivuus. ”
Turku Science Park Oy toimii päätoteuttajana ja koordinaattorina. Ryhmähankkeessa mukana ovat myös Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke jatkuu heinäkuuhun 2025 ja tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin osarahoittamana.
Kansikuva: Jerome Tornikoski
Lisätietoja:
Ida Forssell-Martikainen
Projektipäällikkö
CleanTurku, Turku Science Park Oy
ida.forssell@turkubusinessregion.com
Nina Savela
Asiantuntija
Turun Ammattikorkeakoulu
Jan-Erik Lönnqvist
Yliopistonlehtori
Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio
Åbo Akademi
Ekotekoagentti-hankkeella vauhtia Uudenkaupungin ja Laitilan kiertotaloustyöhön
Uudessakaupungissa ja Laitilassa käynnistyi marraskuussa 2022 Ukipoliksen vetämä yhteishanke kiertotalouden ja ilmastotyön edistämiseksi. Ekotekoagentti-hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön kuntien ilmasto- ja kiertotalousohjelma sekä molemmat kaupungit 30 % osuudella. Hanke jatkuu huhtikuun 2024 loppuun asti. Hankkeessa kehitetään kaupunkien, sekä niissä toimivien yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Ekoteko-toimintaa kohdennetaan kuntien eri toimialojen ja yritysten lisäksi kuntalaisiin, päättäjiin sekä oppilaitoksiin.
Hankkeen aikana tehdään erilaisia kiertotalouden kokeiluja, kehitetään kaupunkien toimintatapoja ja käytänteitä liittyen ilmastotoimiin. Ratkaisuja pyritään löytämään erityisesti vähähiiliseen liikkumiseen, logistiikkaan, kiertotalouden edistämiseen ja materiaalitehokkuuteen.
Seudun vahvat tuotantoalat kuten autoteollisuus, metalli-, lasi- ja muoviteollisuus sekä alkutuotanto on huomioitu hankkeen toimissa. Kiertotalouden mahdollisuuksia edistetään kokeilujen lisäksi sivuvirtojen ja hukkalämmön kartoituksilla sekä lisäämällä kiertotalousosaamista. Yhteistyökumppaneina kokeiluissa mukana ovat myös paikalliset jätehuolto- ja energiayhtiöt. Muovin kierrätys, hukkalämpö ja erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat esimerkiksi olla yhteisiä teemoja.
Kuntalaisia osallistetaan ilmastotekoihin muun muassa yhteisillä laatikkoviljelyprojekteilla, kaupunkipyörillä ja geokätköillä, joissa on ekotekohaasteita sekä Ekopoli-lautapeleillä. Lautapelissä kierrätetään tavaroita ja opitaan kiertotaloudesta. Pelistä voi lukea lisää ja tulostaa omaankin käyttöön täältä.
Hankkeen toimilla on merkittävää tukea HINKU-tekoihin. Sekä Uusikaupunki että Laitila ovat sitoutuneet HINKU-tavoitteisiin eli vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yhteisen ilmastoryhmän muodostaminen on yksi hankeen merkittävä ilmastoteko. Toiminta vastaa nopealla aikataululla kaupunkien ilmastotyön ja kiertotalousasioiden vauhditukseen.
Lisätietoja
Jaana Suksi, projektipäällikkö, Ukipolis Oy
044 773 2214
jaana.suksi@ukipolis.fi
Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa
Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.
Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää
Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta
Turussa kokeillaan uudenlaista lähiruoan ostopaikkaa
Kestävän paikallisen ruokajärjestelmän edistäminen vaatii uudenlaisia ja luovia toimintatapoja. Ruuantuotannon heikko kannattavuus korostaa muutoksen tarvetta. Huhtikuusta 2022 alkaen Turussa on kokeiltu uudenlaista kaupunkiympäristön myynti- ja jakelukanavaa lähiruokatuotteille. Laari Lähiruokapiste mahdollistaa paikallisten tuotteiden vaivattoman saatavuuden Turun kaupunkikeskustassa. Älylukolla toimiva miehittämätön noutopiste palvelee Puutorilla syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen konseptia testataan myös toisessa sijainnissa.
Laarin konsepti on osaltaan vastaus kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen paikallisesti. Laari tuo helppoutta ja joustavuutta lähiruuan ostamiseen ja tarjoaa läpinäkyvän ketjun pellolta ruokapöytään. Samalla se monipuolistaa pienten paikallisten elintarvikeyritysten myynti- ja jakeluverkostoja sekä mahdollistaa uusien tuotteiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.
Kokeiluun on lähtenyt mukaan useita alueen lähiruokatuottajia ja -yrityksiä. Kokeilun aikana sekä Laarin toimintamallia että valikoimaa kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.
Lähiruokatuotteiden tarjonta tulee myös vaihtelemaan sesongin ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Myöhemmin tarjontaa täydennetään yhdessä yritysten kanssa kehitetyillä teemoitetuilla ruokatapahtumilla ja ruokaelämyspalveluilla. Laari Lähiruokapisteen pilotoinnin toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin yhteinen Food Hub -elämystorihanke, joka on saanut rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Laarin pilotointi osana hanketta jatkuu elokuulle 2023, jonka jälkeen tavoitteena on se, että Laarin toiminta jatkuu paikallisten yritysten toimesta.
Kuva: Eelis Lynne
Lisätiedot
Laura Varjotie, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
laura.e.varjotie[a]utu.fi
Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla
Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.
Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.
Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.
Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.
Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.
Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua
Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.
Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.
Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.
Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.
Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.
Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.
Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.
Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.
Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.
Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.
Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.
Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.
Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä
Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.
ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.
Lisätiedot
Kiertotalouden tiekartta (PDF)
Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla
Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)
Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville
Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.
Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.
Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.
Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.
Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.
Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.
Lisätiedot
Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi
Naantalissa selvitetään ja konseptoidaan lähijakelupisteiden toimintaa
Vähähiilisemmän logistiikkajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska se parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä keskusta-alueilla, tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää, tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusien toimintamallien toimivuutta yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa.
Naantalin kaupungissa selvitetään lähijakelupistekonseptin mahdollisuuksia vuosina 2021–2022. Esiselvityksellä kartoitetaan lähijakelupistekonseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita. Markkinavuoropuhelulla selvitetään lähijakelupisteen teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia. Pakettiliikenteen ohella tarkastelussa ovat lähiruoan tuottajat ja toimittajat. Sidosryhmäkeskusteluja käydään laajasti paikallisten toimijoiden, kuten asukasyhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa ja tehdään palvelutarpeisiin ja -odotuksiin liittyvä sähköinen kysely.
Esiselvityksen perusteella Naantalin kaupungin kokeiltavaksi muotoillaan palvelukonsepti erityisesti maaseutumaisille saaristoalueille. Esiselvityksellä ja siihen liittyvällä pilottisuunnitelmalla pyritään yhdistämään Naantalin kaupungin tarpeet älykkäiden kylien ja lähipalveluiden kehittämiseksi sekä kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiseksi uudenlaisia logistiikan palveluita kehittämällä.
Naantalin kaupunki tekee yhteistyötä Valonian kanssa esiselvityksessä ja pilotoinnissa.
Lisätiedot
Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhanke Naantalissa
Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
paula.vaisanen@valonia.fi
Alueellisen junaliikenteen kehittymistä edistetään Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen sisäiseen liikenteeseen on jo pitkään visioitu paikallisjunaliikenteen käynnistämistä. Kesäkuun 2021 alussa käynnistyi hanke, jonka avulla alueellisen junaliikenteen kehittymistä voidaan vauhdittaa. Kansainvälisen SCALE-UP -hankkeen päätavoitteena on kehittää datapohjaisia ja käyttäjäkeskeisiä strategioita älykkään, puhtaan ja osallistavan liikkuvuuden nopeuttamiseksi alueellisissa liikenteen solmupisteissä. Hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian työn keskiössä on luoda organisaatiorakennemalli, joka mahdollistaa kestävän liikkumisen kehittämisen koko Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on erityisesti edistää alueellisen junaliikenteen kehittymistä maakunnassa.
Paikallisjunaliikenne toisi uudenlaisia mahdollisuuksia lähimatkailuun sekä asuinalueiden kehittymiseen. Junalla voisi tulevaisuudessa päästä jälleen esimerkiksi Nousiaisiin, Auraan tai Paimioon. Varsinais-Suomen liitto teetti keväällä 2021 asemapaikkaselvityksen suunnittelutyön tueksi. Rataosuuksilla Turusta Loimaalle, Saloon, Uuteenkaupunkiin sekä Naantaliin hyödynnettäisiin pääosin vanhoja asemapaikkoja, joiden käyttöönotto vaatisi käytännössä laiturin uudistamista ja varustelua – rataverkkoon tulisi 25 uutta junan pysähdyspaikkaa.
SCALE-UP -hankkeen avulla toteutetaan myös laajemmin Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä sekä kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta liikennejärjestelmästä. Neljän vuoden aikana toteutetaan muun muassa liikenneympäristökysely maakunnan asukkaille, palvelukokeiluja asemanseutujen kehittämiseksi etenkin Loimaan ja Uudenkaupungin asemilla sekä toteutetaan viestintäkampanja. Lisäksi laaditaan tarkentavia selvityksiä maakunnan raideliikenteeseen liittyen.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Hankkeen päävetäjänä toimii Antwerpenin kaupunki. Turun ja Antwerpenin kaupunkialueiden lisäksi hankkeessa mukana on Madridin kaupunkialue. Turun kokonaisuuden osatoteuttajina ovat Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu ja Vinka Oy.
Lisätiedot
Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
marja.tommola@valonia.fi