Tekniset kierrot
Salon aurinkosähkölaitokselta energiaa kaupungin käyttöön
Salon kaupunki kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energioiden käyttöä. Vuodelle 2018 on budjetoitu energiansäästötoimiin pienimuotoisia toimenpiteitä varten 200 000 euroa, erillisten Tupurin koulun maalämpö- ja Perniön liikuntahallin led-valohankkeiden lisäksi. Tupurin lämmitystapamuutoksen yhteydessä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Energiatehokkuuden parantumisesta huolimatta niin julkinen kuin yksityinen sähkönkulutus tulee kasvamaan muun muassa IT-laitteiden määrän kasvaessa. Tämän johdosta kaupungin tulee tutkia uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää uusituvalla energialla tuotettua sähköä, siinä missä muitakin energiamuotoja.
Salon kaupunki ja Salo Energia Oy ovat 12.1.2016 allekirjoittaneet sopimuksen sähköenergian toimittamisesta. Sopimuksen perusteella Salo Energia on rakentanut Salon kaupungin lukion alueelle aurinkopaneeleihin perustuvan sähkölaitoksen, joka tuottaa energiaa ensi sijassa kaupungin käyttöön. Aurinkosähkölaitos on liitetty lukion sähköverkkoon. Mikäli kaupunki ei kuluta kaikkea laitoksen tuottamaa sähköä, ylijäämä syötetään automaattisesti yleiseen sähköverkkoon. Salo Energia on vuokrannut maa-alueen, jolle aurinkopaneeleihin perustuva sähkölaitos on rakennettu. Sähkölaitos muodostuu pilareiden varaan rakennettavista jalustoista, joille aurinkopaneelit on asennettu.
Salon kaupunki ja Salo Energia ovat sopineet 2017 lopulla aurinkosähkölaitokseen laajentamisen II vaiheesta. Toisessa vaiheessa Salo Energia laajentaa aurinkosähkölaitosta ja siihen liitetään lisää kaupungin kiinteistöjä. Laajennusten valmistuttua aurinkosähköpuisto tulee olemaan Suomen toiseksi suurin, teholtaan 997 kWp ja sen vuosituoton odotusarvo on 950 MWh.
Yhteistyö Salo Energia kanssa tuottaa Salon kaupungille säästöjä sähkökustannuksissa, mutta yhtä suuria hyötyjä ovat uusiutuvan energian tuottamat ympäristöarvot, paikallinen innovaatiokumppanuus sekä kokemuksen saaminen aurinkoenergiasta.
Lisätiedot
Mikko Rantanen, energia-asiantuntija, Salon kaupunki
mikko.rantanen@salo.fi
p. 02 778 5306
Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä
Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.
Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.
Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.
Lisätiedot
Bastu - Kuudennen aallon yritystoimintaa
Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Utön uusi yhteysaluslaituri syntyi kalkkikivikaivoksen sivukivestä
Nordkalkin Paraisten kalkkikivikaivoksen sivukiveä on hyödynnetty lossirantojen, aallonmurtajien ja laitureiden rakentamisessa saaristossa. Viimeisin esimerkki tästä on Utön yhteysaluslaituri, jonka rakentamisessa käytettiin tänä syksynä 5 000 tonnia sivukiveä. Sivukiveä hyödynnettiin laiturin rakenteissa ja sitä suojaavan aallonmurtajan pintaverhoilussa.
Paraisten kaivoksesta louhitaan vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia kiveä. Tästä määrästä arviolta kolmannes on eri laatuisia sivukiviä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi betonin ja asfaltin valmistamisessa, infrarakentamisessa sekä ranta- ja satamarakentamisessa. Kalkkikivikaivoksen sivukivet ovat EU-standardit täyttäviä tuotteita.
Hyödyntämällä Paraisten kaivoksen toiminnassa joka tapauksessa syntyvää sivukiviä säästetään luonnonympäristöjä kalliokiviaineksen otolta. Kalkkikivikaivoksen sivukiven hyödyntäminen saariston rakennushankkeissa tarkoittaa myös usein meritse tapahtuvia lyhyitä kuljetusmatkoja, mikä vähentää kiviainesten kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjä sekä melua.
Lisätiedot
Erno Somervuori, myyntipäällikkö, Nordkalk Oy Ab
erno.somervuori@nordkalk.fi
+358 40 125 2558
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Ekovoimalaitos Salon Korvenmäkeen
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Salon Kaukolämpö Oy ovat perustaneet energiayhtiön, joka rakentaa jätepolttoaineita käyttävän ekovoimalaitoksen Salon Korvenmäkeen. Uuden yhtiön nimeksi esitetään Lounavoima Oy:tä.
Lounavoima Oy rakentaa ekovoimalaitoksen, jossa lähtökohtaisesti lounaisen Suomen kotitalouksien kierrätykseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään lähienergiaksi Salon kaupungin asukkaille ja yrityksille. Hanke mahdollistaa merkittävän kiertotalouden keskittymän kehittämisen Salon ja Turun seuduille. Ekovoimalaitoksen valmistumisen myötä jätteen käsittelystä saatava taloudellinen hyöty säilyy lounaisessa Suomessa. Nykyisin jätteitä joudutaan kuljettamaan hyödynnettäväksi muualle Suomeen ja ulkomaille.
Hankkeen kokonaisrahoitusta koskevat valmistelut ovat käynnissä. Myös ympäristölupaprosessi on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi kilpailutetaan ekovoimalaitoksen esisuunnittelija ja rekrytoidaan rakennushankkeesta vastaava projektipäällikkö.
Lounais-Suomen jätteet sähköksi ja kaukolämmöksi hyödyntävän ekovoimalaitoksen on tarkoitus nousta Korvenmäkeen vuonna 2020.
Lisätiedot
Jukka Heikkilä
jukka.heikkila@lsjh.fi
Avoimesta datasta apua kiertotalouden vauhdittamiseen
Digitalisaatiossa sekä avoimen datan hyötykäytössä piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia kiertotalouden innovatiiviseen edistämiseen. Avoimilla toimintamalleilla tuotetut palvelut voivat olla Suomen seuraava menestystarina. Avoimen datan hyödyntäminen yritysten toiminnassa on kuitenkin vielä alkutekijöissään.
Tällä hetkellä suurin osa tiedosta on piilossa eri virastoissa ja yrityksissä eikä pk-yrityksillä ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Yritysten aikaa kuluu tiedon löytämiseen, metadatan lukemiseen ja eri lähteistä saadun tiedon yhteensovittamiseen. Jäykistä rakenteista on päästävä verkostomaisiin ja joustaviin toimintamalleihin.
Turun ammattikorkeakoulun syksyllä 2017 alkaneessa DaaS – Open Data as a Service -hankkeessa luodaan mikro- ja pk-yrityksille avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntävä yhteiskehittämisen toimintamalli. Yhtenä kehitysteemana on erityisesti kiertotalouteen liittyvä potentiaali. Kiertotalouden työpaketissa toteutetaan seitsemän pilottiprojektia, joissa jokaisessa on mukana 3–10 yritystä. Kokeilut liittyvät muun muassa jakamistalouteen sekä aiemmin jätteenä olleen materiaalin saamiseen liiketaloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kiertotalous nähdään hankkeessa laajana kokonaisuutena, johon sisältyy luonnollisten ja teknisten kiertojen lisäksi sosiaalisen pääoman kierto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Kiertotalouden lisäksi hankkeessa keskitytään älykkääseen liikenteeseen, digitaaliseen uudistumiseen sekä liiketoimintamallien haastamiseen ja törmäyttämiseen. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi EAKR-rahoitteista hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy sekä Turun yliopisto. Hanke kestää elokuun 2019 loppuun.
Lisätiedot
Jonna Heikkilä, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jonna.heikkila@turkuamk.fi
+358 44 907 2069
Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta Varsinais-Suomessa – koulutusmateriaalit saatavilla
Yhteensä toista sataa kuntien eri portaiden suunnittelijaa, maarakennusalan toimijaa, suunnittelukonsulttia ja muuta kiinnostunutta oli pureutumassa ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien haasteisiin ja mahdollisuuksiin Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen kolmessa koulutusiltapäivässä marraskuun lopussa. Turussa järjestetyissä koulutuksissa esiteltiin käytännönläheisesti keinoja teeman huomiointiin niin hankinnoissa, teknisessä suunnittelussa kuin maankäytön suunnittelussakin.
Asiantuntijoiden esityksissä kuultiin, miten kiertotalouden keinoin voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjä ja taloudellisia säästöjä maarakentamisessa maamassoja paremmin koordinoimalla ja hyödyntämällä maarakentamisen uusiomateriaaleja. Mikäli et päässyt koulutuksiin paikan päälle, tai haluat virkistää muistiasi asiantuntijapuheenvuorojen sisällöstä, löydät kaikkien esitysten diat alta pdf-muodossa.
Koulutuspäivä 1: Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana
- Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto: Avaussanat
- Riikka Leskinen, Valonia: Julkiset hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä
- Katja Lehtonen, Ytekki Oy: Kierrätyskiviainesten hankinta – avaimet kestäviin ratkaisuihin
- Elina Ahlqvist, UUMA2-ohjelma: Hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittäminen uusiomateriaalien näkökulmasta Liikennevirastossa
- Juha Laurila, Infra ry: Hankkeiden toteuttajan näkökulma kestäviin hankintoihin
Koulutuspäivä 2: Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta
- Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto: Avaussanat
- Juha Forsman, UUMA2-ohjelma: Tekniset ratkaisut ja oppaat uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa
- Jani Pieksemä, Rudus Oy: Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
- Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Uusiomateriaalit E18-tien parantamisen suunnittelussa välillä Raisio – Naantali
- Tiia Isotalo, Kiertomaa Oy: Ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien terminaalitoiminta Turun seudulla
Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin
- Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto: Avaussanat
- Timo Huhtinen, Ympäristöministeriön kiviaineshuollon kehittämishanke: Kaavoituksen keinot maamassasuunnittelun edistämiseksi
- Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto: Päästövähennyksiä kiviaineshuollon huomioivalla maankäytön suunnittelulla
- Oona Niiranen, Ramboll Finland Oy: Maankäytön suunnittelu ja pilaantuneiden maiden paikallinen hyödyntäminen
- Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll Finland Oy: Kiviaineshuollon hyvät käytänteet maankäytön suunnittelussa maisema-arkkitehdin näkökulmasta
Lisätietoja
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta
Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.
Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.
Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.
Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Mainosbanderolleille uusi elämä kierrätystuotteiden raaka-aineina
Turussa hyödynnetään jätteeksi päätyneitä mainosbanderolleja kierrätystuotteiden raaka-aineena. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki aloittivat yhteistyöprojektin mainosbanderollien keräämiseksi uusiokäyttöön vuonna 2014 ja nykyisin työssä on mukana myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideasta syntyneellä ajatuksella banderollien uusiokäytöstä halutaan myös herätellä huomaamaan erilaisten materiaalien mahdollisuudet varsinaisen käyttötarkoituksen ulkopuolelta.
Mainosbanderollit ovat usein kertakäyttöistä tavaraa, jotka joutuvat roskiin, kun siihen painettu kuva vanhenee. Pelkästään Turun kaupungilta syntyy vuodessa yli 700 m2 jätteeksi päätyvää banderollimateriaalia. Banderollituotteita on kierrätetty uusiokäyttöön Turun tapaan myös muualla maailmassa yksittäisten pienten yritysten toimesta. Jotta banderollin elinkaari olisi mahdollisimman pitkä, on jo niiden suunnitteluvaiheessa huomioitava mahdollinen uusiokäytettävyys.
Uusiokäyttöön kerätyistä banderolleista on tähän mennessä valmistettu esimerkiksi asusteita sekä niitä on hyödynnetty taideteosten pohjana ja erilaisissa tapahtumissa näköesteinä, pimennysverhoina sekä katoksina. Tähän mennessä banderolleja on kerätty mm. Turun kaupungilta, Turun kaupunginteatterilta sekä Ruisrockilta.
Uusiokäyttöön haluttava banderollimateriaali käy läpi erilaisia vaiheita ennen kuin se päätyy varsinaiselle loppukäyttäjälle. Banderollimateriaalia hankitaan eri yrityksiltä ja organisaatioilta toimialasta riippumatta. Kerätyt banderollit merkitään kierrättämisen koordinoinnin helpottamiseksi. Tämän jälkeen banderollit varastoidaan ja niistä otetaan mitat ja kuva, jonka jälkeen tiedot syötetään Turun ammattikorkeakoulun ylläpitämään tietokantaan, josta halukkaat voivat katsella valikoimaa ja pyytää tarvitsemiaan banderolleja.
Banderollien valmistusmateriaalit vaihtelevat suuresti. Käytössä on mm. paksuja PVC-pohjaisia materiaaleja, kuten umpi- tai reikävinyylibanderolleja sekä polyesteripohjaisia materiaaleja, kuten ohut lippukangas tai Decotex-kangasbanderolleja. Jälkikäsittelyssä banderolleihin lisätään kiinnityksen mahdollistavia kujia, purjerenkaita ja kedernauhoja. Nämä elementit voivat helpottaa banderollin uusiokäyttöä. PVC-pohjainen reikävinyyli on yleisin banderollimateriaali, jota Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa on käsitelty.
Projektissa tehdään yhteistyötä sekä materiaalin käyttäjien että materiaalia kierrätykseen antavien tahojen kanssa. Mukaan hyödyntämisprojektiin ovat tervetulleita kaikki halukkaat.
Turun ammattikorkeakoulun banderollivalikoimaa pääsee tarkastelemaan kiertotalouskeskus Topinpuiston verkkosivujen kautta.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Kaarinan uimahallin katolle asennettiin aurinkokalvopaneeleita
Kaarinan kaupunki sijoittaa energiansäästötoimiin pienimuotoisissa projekteissa vuosittain yhteensä 30 000 euroa. Paljon panostetaan valaistustoimenpiteisiin kun vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin LED- valaisimiin.
Kaupunki hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Kaarinan uimahallin etelälappeelle asennettiin kesällä 2017 noin 50 neliömetrin alalle Virte Solar Oy:n aurinkokalvokeräimiä, jotka tuottavat sähköä. Kokeellisen aurinkokeräinprojektin päätarkoituksena on selvittää toimittajan asennuksen toimivuus ja saatavuus sekä projektinläpivientikyky. Uimahallissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ennenkin. Aiemmin asennetut lämpökeräimet tuottavat lämpöä uimahallin vedenlämmitykseen.
Erittäin huomaamattomat kalvot tuottavat sijoitettuun pääomaan nähden vuosittain 4–5 % pienentyneenä sähkölaskuna. Kalvojen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Aurinkokalvopaneelien tuottama sähkö kattaa uimahallin energiakulutuksesta vain pienen osan. Kuitenkin uimahallit, kuten myös esimerkiksi sairaalat, ovat kannattavia kohteita energiansäästöprojekteille, sillä ne kuluttavat kaiken energian mitä niihin pystytään syöttämään. Tämä ei päde kaikkiin julkisiin rakennuksiin. Koulurakennuksissa aurinkosähköstä saatavia hyötyjä pienentää se, että koulut ovat kiinni vuoden aurinkoisimpina aikoina. Keräinmäärän mitoitus on siis oltava tarkkaan mietitty.
Pelkästään rahassa mitattuna aurinkokalvopaneelit eivät ole vielä loistava sijoitus. Kaupungilla kuitenkin tiedostetaan vahvasti, että kaikkea ei mitata vaan euroissa vaan investoinneilla halutaan myös edistää puhtaampaa energiaa ja kaupungin asemaa kehityksen aallonharjalla. Kaupungilla on pitkän tähtäimen suunnitelmissa suuria aurinkoenergiahankkeita, joita aletaan toteuttamaan markkinoiden vielä hiukan kehityttyä.
Lisätiedot:
Pasi Hyvönen, rakennusmestari, Kaarinan kaupunki
pasi.hyvonen@kaarina.fi
(02) 588 4870