Tekniset kierrot
Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta maakunnassa - koulutuksia tarjolla
Koulutukset on pidetty. Esitysmateriaalit löytyvät tämän linkin takaa.
Ylijäämämaamassat ovat kasvava ongelma myös Varsinais-Suomessa. Maamassojen kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä ympäristöhaittoja. Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisten sivuvirtojen yhä tehokkaampaa hyödyntämistä. Uusiomateriaaleilla voidaan toteuttaa maarakentamisratkaisuja kustannustehokkaasti uusiutumattomia kiviainesvaroja ja luonnonympäristöjä säästäen.
Asiantilan parantamiseksi huomio on kiinnitettävä yhä vahvemmin hankintojen, maankäytön suunnittelun sekä teknisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Näistä teemoista järjestetään Turussa marraskuun lopussa kolme maarakentamisen iltapäiväkoulutusta. Koulutusten aiheita käsitellään käytännönläheisestä näkökulmasta tavoitteena tarjota yleisölle työkaluja ylijäämä- ja uusiomaa-ainesasioiden parempaan huomiointiin päivittäisessä työssään.
Voit ilmoittautua mukaan useampaan kuin yhteen koulutukseen. Ilmoittautumislinkit ja ensisijaiset kohderyhmät löytyvät alta kunkin koulutuksen kohdalta erikseen.
Koulutuspäivä 1
Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana
Aika: ma 27.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1
Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien maarakentamiseen liittyvistä hankinnoista vastaaville ja hankintaprosessin eri vaiheisiin osallistuville henkilöille. Puhujina ovat:
- Elina Ahlqvist, Ramboll: Hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittäminen uusiomateriaalien näkökulmasta Liikennevirastossa
- Riikka Leskinen, Valonia: Julkiset hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä
- Katja Lehtonen, Ytekki Oy: Kierrätyskiviainesten hankinta – avaimet kestäviin ratkaisuihin
- Juha Laurila, Infra ry: Hankkeiden toteuttajan näkökulma kestäviin hankintoihin
Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.
Koulutuspäivä 2
Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta
Aika: ti 28.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1
Koulutus on suunnattu erityisesti maarakentamista vaativien hankkeiden rakennuttajille ja teknisille suunnittelijoille. Puhujina ovat:
- Juha Forsman, UUMA2-ohjelma: Tekniset ratkaisut ja oppaat uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa
- Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Uusiomateriaalit E18-tien parantamisen suunnittelussa välillä Raisio – Naantali
- Jani Pieksemä, Rudus: Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
- Tiia Isotalo, Kiertomaa Oy: Ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien terminaalitoiminta Turun seudulla
Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä
Koulutuspäivä 3
Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin
Aika: ke 29.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1
Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille, sekä muille maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville. Puhujina ovat:
- Timo Huhtinen, YM:n kiviaineshuollon kehittämishanke: Kaavoituksen keinot maamassasuunnittelun edistämiseksi
- Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto: Päästövähennyksiä kiviaineshuollon huomioivalla maankäytön suunnittelulla
- Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll: Kiviaineshuollon hyvät käytänteet maankäytön suunnittelussa maisema-arkkitehdin näkökulmasta
- Oona Niiranen, Ramboll: Maankäytön suunnittelu ja pilaantuneiden maiden paikallinen hyödyntäminen
Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.
Koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Koulutukset ovat osa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Clewer Oy: Optimoituja kiertovesiviljelyratkaisuja kalankasvatukseen
Clewer Oy on turkulainen vesialan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia vesikiertoon liittyviä ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin lukeutuvat kalankasvattajille tarjottavat ”avaimet käteen” -tyyppiset helposti käyttöön otettavat ja helposti laajennettavissa olevat kokonaisvaltaiset kiertovesiviljelyratkaisut, jotka sisältävät koulutustoiminnan, laitteiden ja teknologian lisäksi myös kalanpoikasten tuotannon. Kiertovesiviljelyjärjestelmän toiminnan perustana on ajatus siitä, että käytettyä vettä voidaan puhdistamisen jälkeen käyttää prosessissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä mahdollistaa vesiviljelyn myös alueilla, joissa on puutetta vedestä, tai joissa veden lämpötila ei luonnossa ole optimaalisella tasolla.
Clewerin ratkaisut soveltuvat kalankasvattajille erinomaisesti kalalajista tai toiminnan laajuudesta riippumatta, koska kiertovesiviljelyjärjestelmä optimoidaan aina kasvatetun kalalajin ja muiden kasvattamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Kiertovesiviljely tarjoaa kalankasvatukselle optimaaliset ja kustannustehokkaat olosuhteet niin veden lämpötilan, veden laadun kuin myös tuotannon tasaisuuden suhteen. Kiertovesijärjestelmä on myös ympäristöystävällinen, koska sivutuotteina syntyvät ravinteet kerätään ja hyödynnetään sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä.
Clewerin järjestelmässä käytetty vesi kierrätetään biologisen puhdistusprosessin läpi, minkä avulla vedestä poistetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyneitä typpiyhdisteitä ja kalarehusta syntynyttä kaloille erittäin haitallista ammoniakkia. Puhdistusjärjestelmä muuntaa typpiyhdisteet Clewerin itse kehittämän RBBR-bioreaktorin (Rotating Bed Biofilm Reactor) avulla vähemmän vaarallisiksi nitraateiksi. Optimaalisen nitraattimäärän saavuttamiseksi kierrätysveteen lisätään tämän jälkeen uutta vettä. Pienemmissä järjestelmissä ja järjestelmissä, joissa halutaan pitää veden kierrätyssuhde korkeana, typpi voidaan myös poistaa vedestä. Tällöin bioreaktori muuntaa nitraatin typpikaasuksi ja vapauttaa sen ilmakehään.
Clewer Oy tuottaa patentoituun RBBR-teknologiaansa pohjautuvia vedenpuhdistusjärjestelmiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin. Clewerin palveluita käytetään kalankasvatuslaitosten lisäksi myös teollisuuslaitosten, autopesuloiden ja kotitalouksien käyttöveden puhdistamisessa. Yrityksen tuotteita ja palveluita on käytössä maailmanlaajuisesti Saharasta Australiaan.
Lisätiedot
www.clewer.com
Clewer Group CEO Jouni T. Laine
Turun Jäkärlässä hyödynnetään ylijäämämaita meluntorjunnassa
Tulevan Jäkärlän Kailan pientaloalueen ja Tampereen valtatien väliin rakennetaan melu- ja maisemavallina toimiva penger rakentamisen ylijäämämaita hyödyntäen. Hyödyntämällä ylijäämämaa-aineksia meluntorjunnassa ja maisemoinnissa edesautetaan osaltaan viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön syntyä, vähennetään kaupunkiseudun rakennushankkeiden taloudellisia kustannuksia sekä lievitetään ylijäämämaihin liittyviä ympäristöhaittoja.
Ylijäämämaamassoja syntyy suuria määriä maarakentamisen massanvaihtojen yhteydessä erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa rakennuspaikat sijoittuvat tilan puutteen vuoksi usein alueille, joiden pohjaolosuhteet ovat rakentamiselle haastavia. Lisäksi kaupunkiseuduilla ylijäämämaiden sijoituspaikat ovat usein kaukana niiden syntypaikoista. Maiden kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuukin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, sekä eritoten lisääntyneestä liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä.
Tarve meluntorjunnalle Jäkärlän Kailan luoteisosassa on todettu Turun kaupungin meluselvityksissä. Jäkärlän Kailan penkereen rakentamisessa käytetään muun rakentamisen yhteydessä syntyviä puhtaita ylijäämämaamassoja. Lisäksi penkereen rakentamisessa voidaan käyttää purkutöissä syntyvää puhdasta tiili- tai betonimurskaa sekä niin sanottuja kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa on lieviä haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka eivät ole pilaantuneita. Valmiin penkereen ulkoreunat muotoillaan puhtaasta maa-aineksesta ja penger tullaan maisemoimaan istutuksin.
Lisätiedot
Mika Pitkänen, vastaava rakennuttaja, Turun kaupunki
mika.pitkanen@turku.fi
puh. 02 262 4430
Kotipellon puutarha: Mimis Versoja symbioosissa Sybimar Oy:n kanssa
Kotipellon puutarhassa on viljelty vihanneksia jo 20 vuoden ajan. Perheyrityksen päätarha sijaitsee Nousiaisissa. Lisäksi yrityksellä on puutarha Uudessakaupungissa. Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha, joka työllistää nykyisin yli 20 henkilöä. Kotipellon puutarha on suuruudeltaan 2 800 neliötä, kaikki kylvöstä sadonkorjuuseen ja tuotteiden pakkaukseen tehdään käsityönä.
Yritys aloitti erikoissalaattien ja yrttien viljelyn vuonna 2009, jonka jälkeen se on profiloitunut monipuolisena versojen ja syötävien kukkien tuottajana. Tällä hetkellä Kotipellon puutarhalla on viljelyssä yli 100 eri lajiketta. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluvat Mimis Versot.
Uudenkaupungin puutarha on luomupuutarha, joka on lähes hiilineutraali, suljetun kierron tuotantolaitos. Yritys tekee yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, jonka tarjoamalla suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja lähiruokaa paikallisesti ja vähäisin päästöin. Yrityksen tuoteperheen Mimis Versot viljellään Uudenkaupungin puutarhassa. Kasvihuone, jossa luomuversoja viljellään, sijaitsee Sybimar Oy:n kalankasvattamon yläpuolella.
Sybimar Oy:n suljetun kierron tuotantolaitoksessa syntyvät jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kalankasvattamosta syntyvä hiilidioksidi ohjataan yläpuolella sijaitsevaan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Sybimar Oy:n voimalaitoksen lämmöntuotanto hyödynnetään veden lämmityksessä Sybimarin kalankasvattamossa ja sen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneiden lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalankasvattamon biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen biokaasuna tai biopolttoaineena. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet lämpiävät ja tuottavat sähköä mm. kalanperkuujätteillä.
Mimis Versot -tuoteperheen ekologisuus kattaa koko tuotteen elinkaaren; pakkausrasia on kierrätettävä ja pakkauksessa käytetty muovikääre on maatuva.
Lisätiedot:
Lisää uusiutuvaa energiaa kuntiin markkinavuoropuhelun keinoin
Varsinais-Suomen uusiutuvan energian käyttö on pahasti jäljessä Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian asettamista tavoitteista. Samaan aikaan kasvuun tähtäävillä innovatiivisia ratkaisuja tarjoavilla yrityksillä on krooninen pula kotimaisista referensseistä.
Julkiset hankinnat ohjaavat mittavia rahavirtoja suomalaisissa kunnissa. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti hankittuja. Hyvillä hankintakäytännöillä on mahdollista tuoda kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä sekä elävöittää kotimarkkinoita.
Syyskuussa 2017 alkaneessa ELLE-hankkeessa edistetään innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena ovat kuntien kiinteistöt. Hankkeessa kuntien kiinteistöjen perustiedot avataan avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja kiinteistöjen energiaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja kehittämistarpeet (mm. uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiaremontit, energiatehokkuuden edistäminen) kartoitetaan perusteellisesti. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta yhteistyökunnissa käynnistetään markkinavuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten kanssa. Kuntia ja yrityksiä kannustetaan erilaisten innovatiivisten hankintamenettelyiden käyttöön. Toimilla lisätään energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta varsinaissuomalaisissa kunnissa.
Kohderyhmänä hankkeessa ovat energiaan ja kuntien kiinteistöihin palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä ovat yhteistyökunnat, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuvat. Yhteistyökuntia ovat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Somero ja Uusikaupunki. Yhteistyökunnaksi on vielä mahdollisuus ilmoittautua.
Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Hankkeen rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.
Lisätiedot
Tero Viander, energiatekninen asiantuntija, Valonia
tero.viander@valonia.fi
+358 40 521 2729
Varsinais-Suomi Itämeren alueen levätutkimuksen kärjessä
Levän viljely sekä suljetun kierron järjestelmissä että vesistöissä on noussut viime aikoina Itämeren alueella kuumaksi nousevaksi alaksi. Leväviljelmistä saatavia tuotteita voidaan hyödyntää monilla eri sektoreilla kuten esimerkiksi lääketieteessä, bioenergian tuotannossa, ihmis- ja eläinravinnossa, kosmetiikassa sekä esimerkiksi myös veden puhdistamisessa. Korkean jalostusasteen tuotteet tarjoavat myös suuria taloudellisia mahdollisuuksia.
Levien viljelyllä on taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi myös ympäristön kannalta suotuisia vaikutuksia. Levät käyttävät hyödykseen vedessä olevia ravinteita eli toisin sanoen niiden viljelyllä voidaan esimerkiksi poistaa liikaravinteita vedestä. Levien viljely onkin erinomainen tapa kierrättää esimerkiksi maataloudesta meriin kulkeutuvia ravinnepäästöjä takaisin kuivalle maalle.
Näitä asioita tutkimaan on perustettu uusi pohjoismainen Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian osaston johtama huippututkimusyksikkö NordAqua (Towards Versatility of Aquatic Production Platforms: Unlocking the Value of Nordic Resources), joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Yksikön toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordforsk, joka myönsi hankkeelle yhteensä 30 miljoonan Norjan kruunun (noin 3,2 miljoonan euron) tuen. Hanke kestää vuoteen 2022 asti.
Hankkeessa keskitytään erityisesti kaupallisten sovellusten kehittämiseen ja alan yrittäjyyden tukemiseen esimerkiksi start-upien syntymistä edistämällä. Yliopiston huippuluokan molekulaarisen biologian osaaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia levien hyödyntämiseen esimerkiksi geenimuuntelun ja synteettisen biologian avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat Pohjoismaissa elävät levälajit, koska alueella ei ympäristöolosuhteista johtuen voida hyödyntää muilta alueilta peräisin olevia lajeja kovinkaan tehokkaasti.
Hankkeessa on mukana tutkimusorganisaatioita sekä kaupallisia ja yhteiskunnallisia toimijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Varsinais-Suomesta mukana on Turun yliopiston lisäksi myös Turku Science Parkin Smart Chemistry Park.
Lisätiedot:
Eva-Mari Aro, akatemiaprofessori, NordAqua-huippuyksikön johtaja
evaaro@utu.fi
Tuhka jalostuu hyötykäyttökelpoiseksi Renotechin menetelmillä
Hyödyntämällä teollisuudessa syntyviä tuhkia ja muita sivuvirtoja osana infrarakentamista säästetään luonnonvaroja ja vältetään hyötykäyttökelpoisten materiaalien päätyminen loppusijoitukseen. Näin edesautetaan osaltaan kestävien käytänteiden käyttöönottoa maarakennussektorilla, ja vähennetään päästöjä sekä taloudellisia kustannuksia.
Smart Chemistry Parkissa Raisiossa toimiva Renotech R & D tuotteistaa palveluna tuhkia ja muita epäorgaanisia sivuvirtoja. Renotechin Ash2Cash-konseptin avulla tuhkista voidaan jalostaa sideainetta erilaisiin infrarakentamisen tarpeisiin. Sideainetta voidaan käyttää esimerkiksi pehmeiden maamassojen stabilointiin kantaviksi maarakentamista varten.
Muita Renotechin kehitystuotteita ovat esimerkiksi kevyet runkomateriaalit ja korkean lämpötilan vuorausmateriaalit. Kaikissa tuoteperheissä käytetään 80 - 100 % aiemmin jätteeksi päätyneitä sivuvirtoja. Renotech toimii myös rakennusteollisuudessa muun muassa paloeristys ja akustiikkatuotteiden toimittajana sekä meriteollisuudessa sisustusratkaisuiden toimittajana.
Lisätiedot:
www.renotech.fi/r-d
www.smartchemistrypark.com
Valter Wigren, R&D Manager
valter@renotech.fi
+358 50 574 1745
Kuntec hyödyntää kaduilta kerättyä hiekoitushiekkaa maarakentamisessa
Katujen puhdistaminen on jokakeväinen työ. Puhdistamisen yhteydessä kaduilta nostetaan tonneittain hiekoitushiekkaa. Aiemmin käytetty hiekoitushiekka on toimitettu kaatopaikoille ja maankaatopaikoille.
Nykyisin Kuntec hyödyntää Turun alueelta kerätyn hiekoitushiekan. Kaduilta nostetun hiekoitushiekan uusiokäyttökohteita voivat olla esimerkiksi puistokäytävät, sorapintaiset parkkialueet ja erilaiset kaivantojen täytöt. Hyödyntämällä katujen puhdistamisessa kerättyä hiekoitushiekkaa säästetään osaltaan uusiutumattomia kiviainesvaroja ja vähennetään merkittävästi kaatopaikalle päätyvän materiaalin määrää.
Käytetty hiekoitushiekka on paikoin roskaantumisen tai liikenteen päästöjen haitta-aineiden likaamaa, mikä on aiemmin aiheuttanut sen, että kaikki nostettu materiaali on päätynyt kaatopaikalle. Nyt nostettaessa hiekoitushiekkaa kaduilta se erotellaan käyttökohteen mukaan. Kevyen liikenteen väylien ja omakotitaloalueiden hiekoituksessa käytetty materiaali on huomattavasti puhtaampaa, kuin keskustasta tai pääväyliltä nostettu materiaali. Hyötykäyttökelpoinen materiaali saadaan suunnitelmallisen keräämisen myötä erotettua hyvin kaatopaikalle joutavasta.
Hiekoitushiekkaa levitetään Kuntecin toimesta talven olosuhteista riippuen noin 3000 – 10000 tonnia vuosittain. Tästä määrästä saadaan katujen puhdistamisen yhteydessä kerättyä takaisin noin kolmannes, josta hyötykäyttökelpoista on karkeasti arvioiden 80 prosenttia. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan seuraamalla materiaalista otettavien näytteiden haitta-ainepitoisuuksia. Seurantaa on tehty jo parin vuoden ajan ja näytteet ovat tähän mennessä olleet puhtaita.
Lisätiedot:
Mikko Kunttu, tuotantojohtaja
mikko.kunttu@kuntec.fi
+358 44 907 2418
Sybimar Oy ja Biolinja Oy: Yhteensovitettu suljetun kierron vesiviljely ja bioenergian tuotanto
Sybimar Oy on rakentanut suljetun kierron ekosysteemin, jossa prosessissa syntyvät jätteet, energia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään takaisin energian- ja elintarviketuotantoon. Tavoitteena on, että koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali.
Suljetun kierron pilottilaitos sijaitsee Uudessakaupungissa. Sen osia ovat vesiviljely (kalankasvatus), kasvihuone, biokaasulaitos sekä bioöljyn tuotanto. Vuosien kehitystyön tuloksena Sybimar on rakentanut täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kaloja kuivalla maalla, kestävällä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus. Kalankasvatuksessa syntyvät ravinnepitoiset vedet ohjataan kiertovesilaitoksen päällä sijaitsevaan kasvihuoneeseen kasvien hyödynnettäväksi. Kasvihuoneessa viljeltävät kasvit ovat luomuhyväksyttyjä. Kasvihuoneesta ja kalanviljelystä syntyvä biojäte voidaan vielä uudelleen hyödyntää joko biokaasuna tai biopolttoaineena.
Konseptiin kuuluvan Biolinja Oy:n biokaasulaitoksella biokaasusta tehdään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Biokaasun tuotanto tukee hajautetun energiantuotannon tavoitteita. Biolinja vastaanottaa Sybimarissa syntyvien jätteiden lisäksi koko Lounais-Suomen alueen kotitalouksien erilliskerätyt biojätteet. Biokaasulaitos tuottaa energian Sybimarin suljetun kierron ekosysteemiin ja lisäksi kaukolämpöä Vakka-Suomen Voiman kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön käyttäjiä ovat mm. Uudenkaupungin autotehdas ja kotitaloudet.
Kaikki biokaasulaitokselle tuleva biojäte kiertää. Biokaasun tuotannossa hajoamaton biojäte, mädätysjäännös, on runsaasti kasvuravinteita sisältävä lannoitevalmiste. Tuote hyödynnetään Uudenkaupungin alueella peltoravinteina korvaten mineraalilannoitteita.
Lisätiedot:
www.sybimar.fi
www.biolinja.fi
Turun Topinpuisto mukana kiertotalouskeskuksia kehittävässä CircHubs-hankkeessa
Turun Topinpuiston alue on merkittävässä roolissa toukokuussa 2017 käynnistyneessä kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-rahoitusohjelman tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia kehittävässä hankkeessa. Tavoitteena on tehdä Topinpuistosta ja muiden kaupunkien paikallisista jätekeskuksista tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia, joissa syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Kiertotalouskeskuksiin etsitään uusia liiketoimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyötä sekä tarjotaan tukea kiertotalouteen liittyvien innovaatioiden kaupallistamiseen.
Kiertotalouden liiketoimintamalleja suunnitellaan yhteistyössä Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupunkien kanssa. Verkoston kautta välitetään avoimesti tietoa kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Samalla luodaan uusia laskentamalleja ja mittareita, joilla suomalainen kiertotalousosaaminen kehittyy ja yhdenmukaistuu.
Topinpuistossa toimii jo useita ympäristöalan yrityksiä. Kehittämistyössä on mukana myös muita kiertotalouden toimijoita, kuten oppilaitoksia ja muita asiantuntijaorganisaatioita. Topinpuistoon kehitetään myös kiertotalousteemaista vierailukeskusta, jota pilotoidaan jo syksyn 2017 aikana. Alueesta halutaan kiertotalouden näyteikkuna. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.
6Aika-hanke kestää vuoden 2019 syyskuuhun asti. Pääkoordinaattorina toimii Business Tampere. Osatoteuttajina ovat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Jätehuolto Oy, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomen ympäristökeskus, Ekokumppanit Oy ja TTY-säätiö.
Lisätiedot:
circhubs.fi
www.topinpuisto.fi
Sini Ilmonen, kiertotalousasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139