Tekniset kierrot

Foodduck Oy: Innovatiivinen palvelukonsepti tuo kiertotalouden hyödyt ruokailuun

Naantalissa sijaitsevan Foodduck Oy:n ympäristöystävälliset, hygieeniset ja kustannustehokkaat FOODDUCK® -leviteannostelijat soveltuvat ravintoloiden palvelulinjastoille, leipäpöytiin ja ammattikeittiöihin. Kyseessä on vuonna 2015 markkinoille lanseerattu uudenlainen ja älykäs ratkaisu tarjoilla voi-kasviöljyseoksia, margariinia ja muita levitteitä. Yrityksen asiakkaita ovat mm. koulut, päiväkodit, ravintolat, ammattikeittiöt ja vanhainkodit. Yrityksen toiminta on loppuvuodesta 2019 laajentunut myös Ruotsiin.

Kestävän kehityksen edelläkävijä

Ympäristöystävällisyyden ydin on, että pakkausmateriaaleja käytetään kestävästi ja ekologisesti. Annostelijaan on kehitetty oma pakkaus, jossa muovin käyttö on merkittävästi vähäisempää kuin rasiapakkauksissa – itse asiassa vain 10% nykyisestä pakkausmateriaalista, ja alumiinia ei käytetä lainkaan. Ruokahävikki on yksi tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita, ja yritys haluaakin levitteen osalta vastata siihen. Tarkan annostelun sekä levitepakkauksen tehokkaan käytön ansiosta myös levitehävikki vähenee tuntuvasti.

Vuokralaitekonsepti tukee kiertotaloutta

Modernin vuokramallin avulla Foodduck pystyy tarjoamaan tuotetta palveluna ja samalla edistämään ja tukemaan kiertotalouden mallia. Elinkaariajattelu varmistaa, että tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Vuokralaitteet ovat huoltosopimuksen piirissä koko niiden elinkaaren ajan ja Foodduck vastaa siitä, että asiakkaalla on aina käytössä huippukuntoinen laite.

Leviteannostelijat tuovat asiakkaille tuntuvia etuja. Kustannustehokkuuden ja ekologisuuden lisäksi laitteet hyödyntävät viimeisintä IoT-teknologiaa, ja uudet entistäkin älykkäämmät ratkaisut tuottavat reaaliaikaista tietoa mm. levitteiden kulutuksesta ja käytöstä, sekä järjestelmän avulla on mahdollista optimoida ja tehdä laitehuoltoja.

Foodduck toimii vastuullisesti ja saa siitä tunnustusta

Foodduckia eteenpäin vieviä arvoja ovat avoimuus ja rehellisyys, vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Visio on ollut alusta asti sama: Foodduck on tulevaisuudessa niin ravintolalle kuin ruokailijoille merkki vastuullisesta ja ekologisesta leipäpöydästä. Yritys on ollut pitkään myös mukana Ympäristöministeriön Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.

Laitteille on myönnetty Avainlippu-merkki osoituksensa siitä, että tuotteet on valmistettu Suomessa. FOODDUCK®-leviteannostelijoille on myönnetty myös Design From Finland -tunnus, joka on Avainlipun sisarmerkki ja kertoo tuotteen suunnittelun ja muotoilun kotimaisesta alkuperästä.

Sitra on valinnut Foodduckin Suomen kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalle vuonna 2019. Listalla on yhteensä 124 yritystä, jotka Sitra haluaa esitellä inspiroivina esimerkkeinä, jotta kaikki suomalaiset yritykset voisivat siirtyä kiertotalouteen ensimmäisten joukossa maailmassa.

Lisätiedot

https://foodduck.fi/


Tekstiilien kestävän kierron solmuja avataan yhteispelillä 

Telaketju on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Telaketju luo pohjaa kiertotalouden mukaiselle liiketoiminnalle ja kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua ja jatkojalostusta. Verkoston yhteistyö on jatkoa Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon pilottihankkeelle, jossa käynnistettiin poistotekstiilien keräys ja lajittelu Varsinais-Suomen alueella vuonna 2016. Tällä hetkellä käynnissä oleva Business Finlandin rahoittama Telaketju 2 -hanke koostuu 31 eri toimijasta, jotka ovat sitoutuneet viemään Suomen kiertotaloustyötä tekstiilien saralla eteenpäin. Telaketju-verkoston yritykset kattavat koko tekstiilien arvoketjun: mukana on muun muassa kierrätetyn materiaalin hyödyntäjiä, poistotekstiilin kerääjiä, tekstiilien vuokraajia ja korjaajia sekä neuvontaa antavia yrityksiä ja organisaatioita.

Telaketju 2 -hankkeessa tehdään erilaisia nopeita kiertotalouskokeiluja sekä prosessointi- ja tuotedemoja, joiden tarkoituksena on mallintaa tulevia tekstiilien kiertotalouden arvoketjuja. Kuluttajien osallistaminen on olennainen osa tekstiilien kiertotalousratkaisujen liiketoimintaedellytyksiä, ja siihen pyritään niin kuluttajatutkimuksen kuin kuluttajille suunnatun viestinnän avulla. Liiketoimintaedellytyksiä pyritään parantamaan myös tukemalla sekä ekosysteemin muodostumista että jatkotutkimustarpeita.

Telaketju-verkoston yrityksille ja organisaatioille tehdyllä kyselyllä kartoitettiin, mitä ja miten tekstiilien kiertoon liittyviä asioita halutaan Telaketjussa viedä eteenpäin. Kyselyn mukaan kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan haasteita on muun muassa poistotekstiilin suuret käsittelykustannukset, aidon ja kannattavan liiketoiminnan löytäminen sekä ihmisten asenteiden muuttaminen kestävää liiketoimintaa mahdollistavaksi.

Varsinais-Suomesta Telaketju 2 -hankkeessa ovat mukana Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun ammattikorkeakoulu, työvaatetuksen asiantuntija Topper sekä Valmet Technologies. Turun ammattikorkeakoulu on hankkeessa tutkimusosapuolena tutkimassa ja kehittämässä muun muassa kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) avaa pilottivaiheen käsittelylinjaston, jolla käsitellään kuluttajien poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi. LSJH kehittää hankkeessa laaja-alaisesti poistotekstiilien kiertotalouden yritysyhteistyötä.

Lisätiedot

Tuomas Alijoki
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Betonijäte End of Waste -koulutuksen materiaalit nyt saatavilla

Osana 6Aika: CircVol-hanketta 1.4.2020 järjestettiin webinaarimuotoinen koulutus liittyen betonijätteen End of Waste -asetukseen. End of Waste -termillä (EoW) tarkoitetaan jonkin tietyn jätteen tai jätevirran jätteeksi luokittelun päättymistä. EoW-statuksen saanut jäte tai jätevirta voi palata markkinoille tuotteena, mikäli se täyttää tuotteelle asetetut tietyt ehdot.

Suomessa valmistellaan tällä hetkellä ensimmäistä kansallista EoW-asetusta. Kansallisia EoW-asetuksia harkitaan, mikäli kyseessä on merkittävä materiaalivirta, jota tuottaa, valmistaa tai käsittelee useampi eri toiminnanharjoittaja. Nyt tekeillä oleva betonijätteen EoW-valmistelu toimii Suomessa EoW-asetusten ns. ennakkotapauksena. Asetuksen tavoitteena on mm. edistää kestävän kiertotalouden valtavirtaistumista sekä korkeamman jalostusasteen materiaalihyödyntämistä ja innovaatioita. Tarkoituksena on myös tehdä selvä ero ns. jätemaailman (MARA-asetus) ja ns. tuotemaailman välille.

Betonijäte End of Waste -koulutuksen vetäjänä toimi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta.  Koulutuksen järjesti Varsinais-Suomen liitto. Mukaan webinaariin oli kutsuttu kuntien ja yritysten edustajia.

Koulutusmateriaaliin pääset tutustumaan täällä: https://kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/wp-content/uploads/2020/04/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf


Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi


Tutustu Turussa järjestetyn Uusiomateriaalien hankinta -koulutuksen materiaaleihin

6Aika: CircVol-hankkeen puitteissa 21.1.2020 järjestetty Uusiomateriaalien hankinta -koulutus keräsi yhteen varsinaissuomalaisten kuntien työntekijöitä Turun kaupungin Kaupunkiympäristön toimitiloihin Turun satamaan.

Tilaisuudessa käytiin läpi uusiomateriaalien hankintaprosessiin liittyviä vaiheita. Kouluttajaksi tilaisuuteen saapui Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.

Koulutuksessa läpikäytyjä teemoja:

  • Tyypillisimmät maarakentamisen uusiomateriaalit Suomessa (pääpaino MARA-materiaaleissa)
  • Maarakentamisen kannalta materiaalien valintaan vaikuttavat ominaisuudet
  • Uusiomateriaalien huomioiminen suunnittelussa ja hankinta-asiakirjoissa
  • Vähähiilisyys ja kiertotalouden periaatteet hankintakriteereissä
  • Kilpailutus ja urakoitsijan/materiaalitoimittajan valinta
  • Uusiomateriaalien hankinnan edellytykset

Käy tutustumassa: Uusiomateriaalien hankinta -koulutus 21.1.2020, materiaalit

(Artikkelikuva ja kuva: Katja Lehtonen)

Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Tutustu Betonimurskeen hyödyntäminen -tilaisuuden materiaaleihin

Betonimursketta on käytetty Suomessa tie- ja katurakenteissa 1990-luvun alusta lähtien. Laatuvaatimukset täyttävä betonimurske on useimmilta ominaisuuksiltaan luonnonkiviainesta vastaava ja suurta kantavuutta vaativiin kohteisiin jopa parempaa maarakennusmateriaalia.

Betonijätettä on karkeasti arvioitu muodostuvan Suomessa vuositasolla noin 1,5 milj.t. Tavoitteena on kierrättää kaikki mielekkäästi kierrätettävissä oleva betonijäte infra- ja maarakenteisiin.

6Aika: CircVol-hanke järjesti tiistaina 28.1. Turussa koulutustilaisuuden betonimurskeen hyödyntämisestä.

Tilaisuudessa käytiin läpi seuraavia aihealueita:

  • Betonimurske materiaalina
  • Betonimurskeen laadunhallinta (purusta maarakentamiseen)
  • Uusiomateriaali- ja betonimurskerakentamisen ohjeistus
  • Betonimurskerakenteiden suunnittelu, mitoitus, hankinta, rakentaminen ja kunnossapito
  • Muut rakenteet ja niiden huomioiminen
  • Betonimurske ja ympäristö

Käsiteltyihin teemakokonaisuuksiin pääset tutustumaan tästä.

Lisätietoja:
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi


Biomuovien tuotantoon ja käyttöön haetaan kestäviä ratkaisuja

Muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti ympäri maailmaa ja varsinkin Euroopassa. Alhaisten tuotantohintojen ja eri muovilaatujen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi muovia pidetään tehokkaana materiaalina monissa eri alojen sovelluksissa, kuten pakkauksissa, joissa muovin elinkaari jää kuitenkin usein lyhyeksi. Ympäristöön joutuessaan perinteinen muovi ei hajoa, vaan vaarantaa esimerkiksi eri vesiekosysteemejä pilkkoutuessaan mikromuoveiksi. Uusia ja kestävämpiä lähestymistapoja vaaditaan niin suunnitteluun, käyttöön ja käytöstä poistamiseen, jotta elinkaari pidentyisi ja mahdolliset ympäristövaikutukset voitaisiin minimoida.

Yhdeksi ratkaisuksi on noussut biomuovien käyttö perinteisen muovin sijaan. Biomuovit jaetaan karkeasti kahteen kategoriaan: biopohjaisiin, jotka on valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista ja biohajoaviin, jotka oikeissa olosuhteissa hajoavat ympäristölle vaarattomaksi.

Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Bio-Plastics Europe -hankkeessa, jonka tarkoituksena on meri- ja maaympäristöjen laadun säilyttäminen Euroopassa. Hankkeen tarkoituksena on tukea EU:n muovistrategiaa etsimällä kestäviä ratkaisuja biomuovien tuotantoon ja käyttöön. Bio-Plastics Europe yhdistää lukuisia korkeakouluja sekä alan yrityksiä ja osaajia innovatiiviseen yhteistyöhön. Koska muovit ovat laajalti käytössä eri aloilla, hanke keskittyy 1) leluihin, 2) ruokapakkauksiin ja 3) laivoihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin tuotteisiin.

Projekti saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Lisätiedot

https://bioplasticseurope.eu/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen

Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?

Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.

CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

Lisätiedot:

www.cicat2025.fi

https://twitter.com/cicat2025

https://www.instagram.com/cicat2025/

 

Kuva: Vesa-Matti Väärä


Maamassat kartalle -työpajasta ideoita ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen

Arviot Turun seudulla syntyvästä maa- ja kiviainesjätteen määrästä vaihtelevat 200 000-400 000 tonnin välillä. Todennäköisesti ylijäämämaita ja -kiviaineksia
syntyy mittavien rakennushankkeiden aikana vieläkin enemmän, sillä pelkästään Saramäen maa-ainesterminaaliin on tuotu vuoden 2019 aikana 300 000 tn maa- ja kiviaineksia. Purkujätteitä Varsinais-Suomessa syntyy VAHTI-tietojärjestelmän mukaan noin 200 000 tn (V-S liitto, 2017).

Kokonaisuudessaan hallinnoitava volyymi on valtava. Ylijäämämaiden ja purkujätteistä jalostettavien uusiomateriaalien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä voitaisiin pienentää syntyviä jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja ja läjitystilaa sekä pienentää materiaalien kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä - mahdollisesti jopa rakentamisen kustannuksia. Tällainen kiertotalousperiaatteita noudattava toimintatapa vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä, tiedonjakoa ja ennakoivaa suunnittelua.

Yhteistyötä ja tiedonjakoa edistääkseen Varsinais-Suomen liitto ja Kiertomaa Oy järjesti 14.11.2019 CircVol- ja CIRCWASTE -hankkeiden yhteistyönä Turun
seudun ylijäämämaita ja maanrakentamiseen kelpaavia purkujätteitä kartoittavan työpajan.

Maamassat -kartalle -työpaja järjestettiin Turussa 14.11.2019. Työpajan päätavoitteena oli jakaa tietoa Turun seudun kuntien tulevista rakennuskohteista ja niistä syntyvistä massoista sekä löytää paikkoja, joissa ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen voisi olla mahdollista. Samalla testattiin uudenlaista osallistavaa toimintatapaa yhteistyön edistämiseksi.

Työpajaan kutsuttiin Turun seudun kuntien edustajia, rakennusalan yrityksiä sekä uusiomateriaalitoimittajia. Työpajassa kartoitettiin 33 lähivuosien rakennuskohdetta, joissa syntyy tai hyödynnetään ylijäämämaa-aineksia tai uusiomateriaaleja.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Titta Vikstedt (Kiertomaa Oy/CIRCWASTE-hanke), titta.vikstedt@kiertomaa.fi

Maamassat kartalle -työpajan loppuraportti


Lounais-Suomen pk-yritykset tarvitset tukea kiertotalouteen, isoille se on jo osa arkea

Kahdellesadalle Lounais-Suomen alueella toimivalle teollisuusyritykselle toteutettiin helmikuun 2019 aikana haastattelututkimus liittyen kiertotalouteen osana liiketoimintaa.

Kiertotalous nähdään selvästi toimintana, joka nostaa yrityksen imagoa. Jopa kolme viidestä teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on jo osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän.

Yritysten on helpompaa myydä omia sivuvirtojaan ulospäin kuin hyödyntää muiden tuottamia itse. Jopa puolet yrityksistä myy omia jätteitä tai sivuvirtojaan, kun taas muiden toimijoiden jätteitä tai sivuvirtoja hyödyntää vain yksi viidestä.

Muun muassa ajan ja resurssien puute ovat esteitä omien jätteiden tai sivuvirtojen myynnille. Sen sijaan muiden toimijoiden jätteitä ja sivuvirtoja ei hyödynnetä esimerkiksi saatavuuden tai laadun vuoksi. Toisaalta niiden hyödyntäminen saattaa myös vaatia alkuinvestointeja. Yritykset ovat jatkossakin valmiimpia myymään omia jätteitään ja sivuvirtojaan kuin hyödyntämään muiden toimijoiden tuottamia.

Yritysten arvion mukaan heille tarpeellisinta tukea kiertotalousliiketoiminnan käynnistämiseksi tai lisäämiseksi olisi verohyödyistä (38 %), verkostoitumisesta muiden yritysten ja toimijoiden kanssa (36 %) sekä henkilökotaisesta neuvonnasta (31 %). Erityisesti yritykset, joille kiertotalous on jo osa liiketoimintaa, pitävät verkostoitumista tarpeellisena.

Tutkimukseen haastateltiin 130 yritystä Varsinais-Suomesta ja 70 Satakunnasta. Maakuntien väliset erot mahtuvat pääosin virhemarginaalin sisään ja muuten eroja selittää osaltaan se, että haastatellut satakuntalaisyritykset olivat keskimäärin varsinaissuomalaisia suurempia.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja sen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke, jossa edistetään kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama.

Lisätietoja: 

Tiedote

Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi

Petra Lehmuskunnas, Taloustutkimus


Hesburger: Ravintoloiden työvaatemallistossa ja terassikalusteissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja

Hesburger lanseesari vuonna 2018 ravintolatyöntekijöilleen suunnitellun vaatemalliston, jossa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja sekä kestäviä valmistusmenetelmiä. Uusi mallisto otetaan käyttöön asteittain, kun vanhat työvaatteet on ensin kulutettu loppuun. Esimerkkejä mallistoon sisältyvistä vaatteista sekä niihin käytetyistä materiaaleista:

T-paidat: Valmistusmateriaalina uudelleen kuidutetut tekstiiliteollisuuden leikkuujätepalat.

Kauluspaidat, lippalakit ja vyöt: Raaka-aineena kierrätetyistä muovipulloista valmistettu polyesteri. Esimerkiksi yhteen työpaitaan on hyödynnetty 18 muovipulloa. Vuoden 2017 loppuun mennessä Hesburgerin työvaatteisiin ja muihin asusteisiin oli käytetty 250 151 kierrätysmuovipulloa.

Farkut: Valmistusmateriaalina kierrätyspuuvilla, jossa elastaanin osuus alle 5 %. Elastaanin vähäinen määrä mahdollistaa sen, että farkut voidaan kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.

Loppuun kulutetuista työvaatteista tehdään Hesburgerin omiin ravintoloihin säänkestäviä terassikalusteita, joiden käyttöikä on jopa 50 vuotta. Terassikalusteiden valmistusmateriaalina hyödynnetään käytöstä poistuvista työvaatteista ja muusta kierrätysmuovista (mm. yhtiön oman toiminnan kautta syntyvä kirkas muovikalvo) jalostettua komposiittia. Yhteen terassipöytään käytetään yhteensä 175 kg työvaatteita ja 175 kg muovijätettä.

Varsinais-Suomessa näitä terassikalusteita ja työvaatteita voi bongata esimerkiksi Hesburger Raision ravintolasta.

Työvaatteet valmistaa suomalainen Touchpoint Oy, joka on erikoistunut muun muassa ekologisten työvaatteiden valmistukseen.


Lisätiedot:
https://www.hesburger.fi/hesburger-yrityksena/vastuullisuus

(kuva: Hesburger)