Tekniset kierrot
Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi
Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.
Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.
Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).
Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.
Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.
Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.
Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.
Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.
Lisätiedot
https://www.interregeurope.eu/reduces/
Uusi klusteri vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta Turun seudulla
Rakentamiseen liittyy paljon erilaisia ympäristöhaasteita, joiden ratkaiseminen vaatii onnistuakseen toimivia työkaluja ja ongelmiin pureutumista jo rakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennettu ympäristö ja sen ylläpito kuluttaa tällä hetkellä runsaasti luonnonvaroja, joten kestämättömiin toimintapoihin puuttuminen on väistämätöntä, mikäli halutaan siirtyä kohti vihreämpää rakennusalaa. Tällä hetkellä jopa 50 % maapallon raaka-ainevaroista kulutetaan rakentamiseen, 40 % kaikesta tuotetusta energiasta käytetään rakennusten ylläpitämiseen ja 30 % kaikesta syntyvästä jätteestä on peräisin rakentamisesta tai erilaisten rakennusten purkutöistä.
Turun seudulla rakennusalan aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin on vastattu perustamalla rakentamisen kiertotalouteen keskittynyt 3C-klusteri (circular construction cluster). Klusteri on kevään 2020 aikana toimintansa aloittanut osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen Turun seudun yrityksiä, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä julkisen ja kuntapuolen toimijoita, edistäen rakennusalan siirtymää kohti kiertotaloutta. Klusteriin on koottu rakentamisen eri arvoketjun vaiheessa toimivia tahoja. Tarkoituksena on löytää liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, joilla pystytään vauhdittamaan rakennusalan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Klusteritoiminnalla pyritään myös rakentamaan Turun seudulle vahvaa innovaatiotoimintaa ja eri tahojen osaamista hyödyntävää yhteistyötä. Toimintaa on valmisteltu erilaisten teeman ympärille keskittyneiden työpajojen merkeissä kesästä 2019 lähtien.
Klusterin tavoitteena on tukea Turun seudun yrityksiä siirtymisessä kohti kiertotalouden mukaista kestävää liiketoimintaa. Rakentamisen kiertotalous tarjoaakin yrityksille useita eri työkaluja, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, neitseellisten luonnonvarjojen säästämisen sekä materiaalien uudelleen käytön ja uusien liiketoimintamallien omaksumisen.
3C-klusterin toimintaa koordinoi Turku Science Park. Yrityspuolelta osaamiskeskittymää vetää Paraisilla toimiva kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja sovellusten toimittamiseen kesittynyt Nordkalk. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärillä on jo ennestään vahva rakennusteollisuuden keskittymä. Kalkkikivi on myös keskeinen raaka-aine rakennusteollisuudessa; sitä käytetään mm. betonin sekä muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa. Nordkalkin tavoitteena on olla alansa johtava toimija, joka keskittyy vastuullisiin kalkkikivipohjaisiin ratkaisuihin.
Lisätiedot
3C-klusterin esittely, aikataulu ja yhteystiedot
Maarakentamisen päästölaskenta -webinaarin esitysmateriaalit tutustuttavissa
Maarakentamisen päästölaskenta -webinaari järjestettiin 2.6.2020. Tapahtuma kokosi yhteen kaiken kaikkiaan 54 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa eri toimialoilta.
Webinaarissa kuultiin puheenvuorot Saila Pahkakankaalta (Ramboll), Janne Pesulta (SYKE) sekä Johanna Korpikoskelta (Turun kaupunki). Pääpuheenvuoron pitänyt Saila Pahkakangas kertoi monipuolisesti päästölaskennan teoriasta ja käytetyistä menetelmistä erilaisin case-esimerkein. Janne Pesun puheenvuoro käsitteli vuoden 2020 lopulla julkaistavaa SYKEn Päästölaskentatietokantaa. Johanna Korpikoski lähestyi puheenvuorossaan teemaa Turun Skanssin keskuspuiston työryhmän näkökulmasta.
Tutustu webinaarissa pidettyihin esityksiin alla:
Saila Pahkakangas: Päästölaskennan teoriaa, menetelmät & case-esimerkit
Janne Pesu: SYKEn Päästötietokanta
Johanna Korpikoski: Turun kaupungin kommenttipuheenvuoro, Skanssin keskuspuiston työryhmä
Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol-hanketta.
Lisätietoja:
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi
Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista
Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.
Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkustajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkustuksen suunnittelussa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä ajamista.
Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, taloudellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla sekä sähköllä.
Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.
Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.
Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus
Lisätiedot
Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely
Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com
Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue
Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.
Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.
Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.
Lisätiedot
Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com
Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co
Ilmastopositiivisilla yritysalueilla kilpailukykyä ja vetovoimaa
Ilmastotyöhön tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita, myös yrityksiä ja kiertotalouskeskuksia, joita löytyy Suomesta jo useita. Turussa, Tampereella ja Vantaalla toteutettavassa uudessa hankkeessa autetaan yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja, luodaan malli yritysalueen hiilitiekartasta sekä luodaan kansainvälisesti kiinnostava referenssikohde ilmastopositiivisesta yritysalueesta.
Yrityksissä ja teollisuusalueilla on vauhditettava uusien älykkäiden ja hiilineutraalien toimintamallien kokeilemista ja pilotointia, jotta esimerkiksi löydetään tehokkaammin uusia tapoja hyödyntää materiaalivirtoja. Hanke tähtää positiiviseen ilmastovaikutukseen eli erilaisten yritysalueiden ja materiaalien arvoketjujen negatiivisiin nettopäästöihin. Ilmastopositiivisuuden tavoite on vielä hiilineutraalisuustavoitteita kunnianhimoisempi, ja yhdistettynä kiertotalouden toimenpiteisiin se synnyttää toimintamalleja, joilla on potentiaalia lisätä yritysten kilpailukykyä ja alueiden vetovoimaisuutta.
Turun alueelta mukana hankkeessa on Turun kaupunki sekä Lounais-Suomen jätehuolto Oy. Topinpuiston kiertotalouskeskus toimii hankkeessa pilottialustana, jossa määritellään alueen ja yritysten ilmastopositiiviuuteen vaikuttavat haasteet sekä etsitään haasteisiin ratkaisut kokeilupalveluhankinnoilla ja kiertotaloussparrauksella. Muita hankkeen toteuttajia ovat Business Tampere, Tampereen yliopisto ja Vantaan kaupunki.
ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanketta toteutetaan 6Aika-rahoituksella aikavälillä 4/2020-12/2021.
Lisätiedot
Outi Laikko, Turun kaupunki
outi.laikko@turku.fi
Foodduck Oy: Innovatiivinen palvelukonsepti tuo kiertotalouden hyödyt ruokailuun
Naantalissa sijaitsevan Foodduck Oy:n ympäristöystävälliset, hygieeniset ja kustannustehokkaat FOODDUCK® -leviteannostelijat soveltuvat ravintoloiden palvelulinjastoille, leipäpöytiin ja ammattikeittiöihin. Kyseessä on vuonna 2015 markkinoille lanseerattu uudenlainen ja älykäs ratkaisu tarjoilla voi-kasviöljyseoksia, margariinia ja muita levitteitä. Yrityksen asiakkaita ovat mm. koulut, päiväkodit, ravintolat, ammattikeittiöt ja vanhainkodit. Yrityksen toiminta on loppuvuodesta 2019 laajentunut myös Ruotsiin.
Kestävän kehityksen edelläkävijä
Ympäristöystävällisyyden ydin on, että pakkausmateriaaleja käytetään kestävästi ja ekologisesti. Annostelijaan on kehitetty oma pakkaus, jossa muovin käyttö on merkittävästi vähäisempää kuin rasiapakkauksissa – itse asiassa vain 10% nykyisestä pakkausmateriaalista, ja alumiinia ei käytetä lainkaan. Ruokahävikki on yksi tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita, ja yritys haluaakin levitteen osalta vastata siihen. Tarkan annostelun sekä levitepakkauksen tehokkaan käytön ansiosta myös levitehävikki vähenee tuntuvasti.
Vuokralaitekonsepti tukee kiertotaloutta
Modernin vuokramallin avulla Foodduck pystyy tarjoamaan tuotetta palveluna ja samalla edistämään ja tukemaan kiertotalouden mallia. Elinkaariajattelu varmistaa, että tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Vuokralaitteet ovat huoltosopimuksen piirissä koko niiden elinkaaren ajan ja Foodduck vastaa siitä, että asiakkaalla on aina käytössä huippukuntoinen laite.
Leviteannostelijat tuovat asiakkaille tuntuvia etuja. Kustannustehokkuuden ja ekologisuuden lisäksi laitteet hyödyntävät viimeisintä IoT-teknologiaa, ja uudet entistäkin älykkäämmät ratkaisut tuottavat reaaliaikaista tietoa mm. levitteiden kulutuksesta ja käytöstä, sekä järjestelmän avulla on mahdollista optimoida ja tehdä laitehuoltoja.
Foodduck toimii vastuullisesti ja saa siitä tunnustusta
Foodduckia eteenpäin vieviä arvoja ovat avoimuus ja rehellisyys, vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Visio on ollut alusta asti sama: Foodduck on tulevaisuudessa niin ravintolalle kuin ruokailijoille merkki vastuullisesta ja ekologisesta leipäpöydästä. Yritys on ollut pitkään myös mukana Ympäristöministeriön Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.
Laitteille on myönnetty Avainlippu-merkki osoituksensa siitä, että tuotteet on valmistettu Suomessa. FOODDUCK®-leviteannostelijoille on myönnetty myös Design From Finland -tunnus, joka on Avainlipun sisarmerkki ja kertoo tuotteen suunnittelun ja muotoilun kotimaisesta alkuperästä.
Sitra on valinnut Foodduckin Suomen kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalle vuonna 2019. Listalla on yhteensä 124 yritystä, jotka Sitra haluaa esitellä inspiroivina esimerkkeinä, jotta kaikki suomalaiset yritykset voisivat siirtyä kiertotalouteen ensimmäisten joukossa maailmassa.
Lisätiedot
Tekstiilien kestävän kierron solmuja avataan yhteispelillä
Telaketju on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Telaketju luo pohjaa kiertotalouden mukaiselle liiketoiminnalle ja kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua ja jatkojalostusta. Verkoston yhteistyö on jatkoa Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon pilottihankkeelle, jossa käynnistettiin poistotekstiilien keräys ja lajittelu Varsinais-Suomen alueella vuonna 2016. Tällä hetkellä käynnissä oleva Business Finlandin rahoittama Telaketju 2 -hanke koostuu 31 eri toimijasta, jotka ovat sitoutuneet viemään Suomen kiertotaloustyötä tekstiilien saralla eteenpäin. Telaketju-verkoston yritykset kattavat koko tekstiilien arvoketjun: mukana on muun muassa kierrätetyn materiaalin hyödyntäjiä, poistotekstiilin kerääjiä, tekstiilien vuokraajia ja korjaajia sekä neuvontaa antavia yrityksiä ja organisaatioita.
Telaketju 2 -hankkeessa tehdään erilaisia nopeita kiertotalouskokeiluja sekä prosessointi- ja tuotedemoja, joiden tarkoituksena on mallintaa tulevia tekstiilien kiertotalouden arvoketjuja. Kuluttajien osallistaminen on olennainen osa tekstiilien kiertotalousratkaisujen liiketoimintaedellytyksiä, ja siihen pyritään niin kuluttajatutkimuksen kuin kuluttajille suunnatun viestinnän avulla. Liiketoimintaedellytyksiä pyritään parantamaan myös tukemalla sekä ekosysteemin muodostumista että jatkotutkimustarpeita.
Telaketju-verkoston yrityksille ja organisaatioille tehdyllä kyselyllä kartoitettiin, mitä ja miten tekstiilien kiertoon liittyviä asioita halutaan Telaketjussa viedä eteenpäin. Kyselyn mukaan kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan haasteita on muun muassa poistotekstiilin suuret käsittelykustannukset, aidon ja kannattavan liiketoiminnan löytäminen sekä ihmisten asenteiden muuttaminen kestävää liiketoimintaa mahdollistavaksi.
Varsinais-Suomesta Telaketju 2 -hankkeessa ovat mukana Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun ammattikorkeakoulu, työvaatetuksen asiantuntija Topper sekä Valmet Technologies. Turun ammattikorkeakoulu on hankkeessa tutkimusosapuolena tutkimassa ja kehittämässä muun muassa kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) avaa pilottivaiheen käsittelylinjaston, jolla käsitellään kuluttajien poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi. LSJH kehittää hankkeessa laaja-alaisesti poistotekstiilien kiertotalouden yritysyhteistyötä.
Lisätiedot
Tuomas Alijoki
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi
Betonijäte End of Waste -koulutuksen materiaalit nyt saatavilla
Osana 6Aika: CircVol-hanketta 1.4.2020 järjestettiin webinaarimuotoinen koulutus liittyen betonijätteen End of Waste -asetukseen. End of Waste -termillä (EoW) tarkoitetaan jonkin tietyn jätteen tai jätevirran jätteeksi luokittelun päättymistä. EoW-statuksen saanut jäte tai jätevirta voi palata markkinoille tuotteena, mikäli se täyttää tuotteelle asetetut tietyt ehdot.
Suomessa valmistellaan tällä hetkellä ensimmäistä kansallista EoW-asetusta. Kansallisia EoW-asetuksia harkitaan, mikäli kyseessä on merkittävä materiaalivirta, jota tuottaa, valmistaa tai käsittelee useampi eri toiminnanharjoittaja. Nyt tekeillä oleva betonijätteen EoW-valmistelu toimii Suomessa EoW-asetusten ns. ennakkotapauksena. Asetuksen tavoitteena on mm. edistää kestävän kiertotalouden valtavirtaistumista sekä korkeamman jalostusasteen materiaalihyödyntämistä ja innovaatioita. Tarkoituksena on myös tehdä selvä ero ns. jätemaailman (MARA-asetus) ja ns. tuotemaailman välille.
Betonijäte End of Waste -koulutuksen vetäjänä toimi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta. Koulutuksen järjesti Varsinais-Suomen liitto. Mukaan webinaariin oli kutsuttu kuntien ja yritysten edustajia.
Koulutusmateriaaliin pääset tutustumaan täällä: https://kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/wp-content/uploads/2020/04/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf
Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi
Tutustu Turussa järjestetyn Uusiomateriaalien hankinta -koulutuksen materiaaleihin
6Aika: CircVol-hankkeen puitteissa 21.1.2020 järjestetty Uusiomateriaalien hankinta -koulutus keräsi yhteen varsinaissuomalaisten kuntien työntekijöitä Turun kaupungin Kaupunkiympäristön toimitiloihin Turun satamaan.
Tilaisuudessa käytiin läpi uusiomateriaalien hankintaprosessiin liittyviä vaiheita. Kouluttajaksi tilaisuuteen saapui Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
Koulutuksessa läpikäytyjä teemoja:
- Tyypillisimmät maarakentamisen uusiomateriaalit Suomessa (pääpaino MARA-materiaaleissa)
- Maarakentamisen kannalta materiaalien valintaan vaikuttavat ominaisuudet
- Uusiomateriaalien huomioiminen suunnittelussa ja hankinta-asiakirjoissa
- Vähähiilisyys ja kiertotalouden periaatteet hankintakriteereissä
- Kilpailutus ja urakoitsijan/materiaalitoimittajan valinta
- Uusiomateriaalien hankinnan edellytykset
Käy tutustumassa: Uusiomateriaalien hankinta -koulutus 21.1.2020, materiaalit
(Artikkelikuva ja kuva: Katja Lehtonen)
Lisätietoja
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi