Tekniset kierrot

Maamassat kartalle -työpajasta ideoita ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen

Arviot Turun seudulla syntyvästä maa- ja kiviainesjätteen määrästä vaihtelevat 200 000-400 000 tonnin välillä. Todennäköisesti ylijäämämaita ja -kiviaineksia
syntyy mittavien rakennushankkeiden aikana vieläkin enemmän, sillä pelkästään Saramäen maa-ainesterminaaliin on tuotu vuoden 2019 aikana 300 000 tn maa- ja kiviaineksia. Purkujätteitä Varsinais-Suomessa syntyy VAHTI-tietojärjestelmän mukaan noin 200 000 tn (V-S liitto, 2017).

Kokonaisuudessaan hallinnoitava volyymi on valtava. Ylijäämämaiden ja purkujätteistä jalostettavien uusiomateriaalien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä voitaisiin pienentää syntyviä jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja ja läjitystilaa sekä pienentää materiaalien kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä - mahdollisesti jopa rakentamisen kustannuksia. Tällainen kiertotalousperiaatteita noudattava toimintatapa vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä, tiedonjakoa ja ennakoivaa suunnittelua.

Yhteistyötä ja tiedonjakoa edistääkseen Varsinais-Suomen liitto ja Kiertomaa Oy järjesti 14.11.2019 CircVol- ja CIRCWASTE -hankkeiden yhteistyönä Turun
seudun ylijäämämaita ja maanrakentamiseen kelpaavia purkujätteitä kartoittavan työpajan.

Maamassat -kartalle -työpaja järjestettiin Turussa 14.11.2019. Työpajan päätavoitteena oli jakaa tietoa Turun seudun kuntien tulevista rakennuskohteista ja niistä syntyvistä massoista sekä löytää paikkoja, joissa ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen voisi olla mahdollista. Samalla testattiin uudenlaista osallistavaa toimintatapaa yhteistyön edistämiseksi.

Työpajaan kutsuttiin Turun seudun kuntien edustajia, rakennusalan yrityksiä sekä uusiomateriaalitoimittajia. Työpajassa kartoitettiin 33 lähivuosien rakennuskohdetta, joissa syntyy tai hyödynnetään ylijäämämaa-aineksia tai uusiomateriaaleja.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Titta Vikstedt (Kiertomaa Oy/CIRCWASTE-hanke), titta.vikstedt@kiertomaa.fi

Maamassat kartalle -työpajan loppuraportti


Lounais-Suomen pk-yritykset tarvitset tukea kiertotalouteen, isoille se on jo osa arkea

Kahdellesadalle Lounais-Suomen alueella toimivalle teollisuusyritykselle toteutettiin helmikuun 2019 aikana haastattelututkimus liittyen kiertotalouteen osana liiketoimintaa.

Kiertotalous nähdään selvästi toimintana, joka nostaa yrityksen imagoa. Jopa kolme viidestä teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on jo osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän.

Yritysten on helpompaa myydä omia sivuvirtojaan ulospäin kuin hyödyntää muiden tuottamia itse. Jopa puolet yrityksistä myy omia jätteitä tai sivuvirtojaan, kun taas muiden toimijoiden jätteitä tai sivuvirtoja hyödyntää vain yksi viidestä.

Muun muassa ajan ja resurssien puute ovat esteitä omien jätteiden tai sivuvirtojen myynnille. Sen sijaan muiden toimijoiden jätteitä ja sivuvirtoja ei hyödynnetä esimerkiksi saatavuuden tai laadun vuoksi. Toisaalta niiden hyödyntäminen saattaa myös vaatia alkuinvestointeja. Yritykset ovat jatkossakin valmiimpia myymään omia jätteitään ja sivuvirtojaan kuin hyödyntämään muiden toimijoiden tuottamia.

Yritysten arvion mukaan heille tarpeellisinta tukea kiertotalousliiketoiminnan käynnistämiseksi tai lisäämiseksi olisi verohyödyistä (38 %), verkostoitumisesta muiden yritysten ja toimijoiden kanssa (36 %) sekä henkilökotaisesta neuvonnasta (31 %). Erityisesti yritykset, joille kiertotalous on jo osa liiketoimintaa, pitävät verkostoitumista tarpeellisena.

Tutkimukseen haastateltiin 130 yritystä Varsinais-Suomesta ja 70 Satakunnasta. Maakuntien väliset erot mahtuvat pääosin virhemarginaalin sisään ja muuten eroja selittää osaltaan se, että haastatellut satakuntalaisyritykset olivat keskimäärin varsinaissuomalaisia suurempia.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja sen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke, jossa edistetään kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama.

Lisätietoja: 

Tiedote

Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi

Petra Lehmuskunnas, Taloustutkimus


Hesburger: Ravintoloiden työvaatemallistossa ja terassikalusteissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja

Hesburger lanseesari vuonna 2018 ravintolatyöntekijöilleen suunnitellun vaatemalliston, jossa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja sekä kestäviä valmistusmenetelmiä. Uusi mallisto otetaan käyttöön asteittain, kun vanhat työvaatteet on ensin kulutettu loppuun. Esimerkkejä mallistoon sisältyvistä vaatteista sekä niihin käytetyistä materiaaleista:

T-paidat: Valmistusmateriaalina uudelleen kuidutetut tekstiiliteollisuuden leikkuujätepalat.

Kauluspaidat, lippalakit ja vyöt: Raaka-aineena kierrätetyistä muovipulloista valmistettu polyesteri. Esimerkiksi yhteen työpaitaan on hyödynnetty 18 muovipulloa. Vuoden 2017 loppuun mennessä Hesburgerin työvaatteisiin ja muihin asusteisiin oli käytetty 250 151 kierrätysmuovipulloa.

Farkut: Valmistusmateriaalina kierrätyspuuvilla, jossa elastaanin osuus alle 5 %. Elastaanin vähäinen määrä mahdollistaa sen, että farkut voidaan kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.

Loppuun kulutetuista työvaatteista tehdään Hesburgerin omiin ravintoloihin säänkestäviä terassikalusteita, joiden käyttöikä on jopa 50 vuotta. Terassikalusteiden valmistusmateriaalina hyödynnetään käytöstä poistuvista työvaatteista ja muusta kierrätysmuovista (mm. yhtiön oman toiminnan kautta syntyvä kirkas muovikalvo) jalostettua komposiittia. Yhteen terassipöytään käytetään yhteensä 175 kg työvaatteita ja 175 kg muovijätettä.

Varsinais-Suomessa näitä terassikalusteita ja työvaatteita voi bongata esimerkiksi Hesburger Raision ravintolasta.

Työvaatteet valmistaa suomalainen Touchpoint Oy, joka on erikoistunut muun muassa ekologisten työvaatteiden valmistukseen.


Lisätiedot:
https://www.hesburger.fi/hesburger-yrityksena/vastuullisuus

(kuva: Hesburger)


Tutustu Turussa 5.9.2019 järjestetyn MARA-asetuskoulutuksen materiaaleihin

6Aika: CircVol-hanke järjesti 5.9.2019 MARA-asetukseen liittyvän koulutuksen varsinaissuomalaisten kuntien edustajille. MARA-asetus on Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). Asetus pyrkii edistämään jätteiden hyödyntämistä lainsäädännön avulla. Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ns. MARA-ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.

Syyskuun koulutuksessa Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntija kävi läpi asetuksen keskeisimmän sisällön ja soveltamisohjeen. Esimerkkikohteen, Turussa Vaasanpuistossa sijaitsevan materiaaliterminaalin esitteli Rambollin edustaja. Kommennttipuheenvuoro kuultiin valvovalta viranomaiselta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Tutustu koulutuksessa läpikäytyyn MARA-asetuksen materiaalin tästä.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi


Nyt on veden vuoro - KIPSI-hanketta käynnistetään laajalla yhteistyöllä

Eduskunta linjasi rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kolmelle vuodelle yhteensä 45 milj. euroa, josta myönnettiin vuodelle 2019 n. 15 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella taataan jatkuvuutta ja tehoa tarvittaviin toimiin matkalla vesien hyvään tilaan. Ohjelmalla halutaan erityisesti vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön ja käyttää siihen uusia innovatiivisia keinoja. Iso osa ohjelmaa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke, jossa on tarkoitus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä tavoitteena vähentää pelloilta Saaristomereen päätyvää fosforikuormitusta.

KIPSI-hanke on parhaillaan järjestäytymässä. Kipsiä levitetään suurimaksi osaksi vuosina 2020-2021 ja tänä vuonna panostetaan tilakontakteihin, neuvontaan ja sopivien kohdealueiden suunnitteluun. Hankkeeseen toivotaan kipsin käyttöön halukkaita viljelijöitä osoittamaan, että tehokkaat vesiensuojelutoimet voidaan ottaa käyttöön. Parhaimmillaan kipsinlevitys voi leikata puolet kiintoaine- ja partikkelifosforikuormituksesta ja liukoisen fosforin kuormituksesta neljänneksen. Valuma-aluetasolla tällä saadaan jo näkyvää vaikutusta.

Kipsistä ei ole haittaa maataloustuotannolle toimittaessa tutkittujen periaatteiden mukaan ja sillä voidaan jopa parantaa peltomaan rakennetta. Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla viljelykasvit käyttävät tehokkaammin maassa olevia ravinteita ja sitäkin kautta huuhtoutumisriski pienentyy. Hankkeessa käytettävä kipsi on fosforihappoteollisuudessa syntyvää sivutuotetta, joka on tuotteistettu maanparannusaineeksi. Hankkeessa varmistetaan, että kipsi ei sisällä haitta-aineita ja sen käyttö on turvallista. Kipsikäsittelystä on jo saatu hyviä tuloksia SAVE-hankkeesta (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä), jossa pilotoitiin kipsinlevitystä Aurajoen sivujoen Savijoen alueella. Kipsinlevitystä pyritään kohdentamaan yhtenäisille alueille ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan veden laatua tarkkailemalla.

(Teksti: Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus)


Lisätiedot:

Mikko Jaakkola, mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi, p. 0295 022 870
https://ymparisto.fi/kipsinlevitys


Finnfoam: Kierrätyssäkkien avulla muovieristeiden hukkapalat saadaan uusiokäyttöön

Eristevalmistaja Finnfoam on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa muovieristejätteiden kierrätysjärjestelmän. Yhtiön FF-kierrätyssäkeillä kerätään muovieristejätteet niin rakennustyömailta kuin rautakaupoistakin. Kerätyt jätteet hyödynnetään Salossa uuden FF-SILENT palo- ja äänieristystuotteen raaka-aineeksi. Kierrätetty muovieristemateriaali hyödynnetään uuden keraamipohjaisen FF-SILENT -massan tekoon, jonne se rouhitaan täyteaineeksi. FF-SILENT -massa toimii sekä äänieristeenä että palosuojuksena. Sen avulla voidaan esimerkiksi loivilla katoilla korvata kovan villan käyttö FF-EPS -eristeiden päällä katteen alustana. Aluksi keräystoiminta käynnistyy Etelä-Suomessa muun muassa Turun alueella.

Muovieristeiden käyttö erilaisissa rakennuskohteissa on lisääntynyt niiden hyvien ominaisuuksien kuten kestävyyden, homehtumattomuuden ja päästöttömyyden ansiosta. Samanaikaisesti niistä syntyvän hukkamateriaalin määrä kuitenkin kasvaa. Koska yli jääneet eristepalat ovat kestomuovia eli kierrätettävissä ja ominaisuuksiltaan erinomaisia on Finnfoam päättänyt lanseerata erilliset kierrätyssäkit niiden talteen ottamiseksi hyötykäyttöä varten.

Finnfoam toimittaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen maksutta FF-kierrätyssäkit, joihin voi kerätä muovieristeiden ylijäämäpalat ja leikkuujätteet. Kierrätyssäkkiin kelpaavat EPS, XPS- ja PIR-eristeiden jätteet riippumatta siitä mikä yritys ne on valmistanut.

Kun kierrätyssäkki täyttyy, Finnfoamin kuljetusliike hakee ne pois eristeiden toimituksen yhteydessä. Sen lisäksi, että yhtiö saa raaka-ainetta palo- ja ääneneristystuotteisiinsa, muovieristeiden kierrätyksestä hyötyvät myös jätemaksuissa säästävät rakennusliikkeet ja yksityiset rakentajat. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitus pienenee.

FF-SILENT-tuotantolinja käynnistyy yhtiön Salon tehtaalla syksyllä 2019. Finnfoamin arvion mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä saadaan kerättyä useita tuhansia kuutioita muovieristeistä jäävää hukkamateriaalia.

Lisätiedot:
www.finnfoam.fi


Fertilex Oy: Märkä kananlanta lannoitepelleteiksi

Mynämäelle vuonna 2018 perustettu yritys Fertilex tuo markkinoille ravinnepitoisen, helposti kuljetettavan sekä pieneen tilaan mahtuvan, kanan lannasta jalostetun pelletin. Luomukelpoisen lannoitteen valmistusprosessi on kehitetty energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi.

Hygieeninen ja hajuton pelletti valmistetaan kuivatusta kananlannasta. Jotta kostea lanta saadaan kuivattua, hyödynnetään veden haihduttamisprosessissa kanojen itse tuottamaa lämpöenergiaa. Kuivatus tapahtuu kanalan välittömässä yhteydessä. Varsinainen pelletöintilaitos sijaitsee kuivatuslinjaston päässä.

Fertilexin orgaanisen pelletin vahvuus liittyy siinä olevaan hiileen, joka sitoo veden tehokkaasti estäen näin ravinnevalumat vesistöihin. Kuiva pelletti mahdollistaa myös sen, että kasvit pystyvät täysimääräisesti hyödyntämään kasvun kannalta oikea-aikaisesti pelletin sisältämät ravinteet.

Kuiva pelletti voidaan levittää maatiloilla jo nyt olemassa olevilla kylvökoneilla ja pintalevittimillä. Tämä tarjoaa viljelijöille merkittäviä säästöjä sekä laitehankinnoissa että levityskustannuksissa. Luomuviljelyksessä olevien peltojen lisäksi tuote soveltuu levitettäväksi myös tavanomaisille pelloille sekä kuluttajien kukkaistutuksiin.

Tällä hetkellä Fertilex Oy:n käytössä on  noin 7% kananlannasta Suomessa. Lannan käsittellyyn on Mynämäelle rakennettu kolme tuotantolinjaa.

 

Lisätiedot:
www.fertilex.fi


Parkkisähkö-älymoduulin avulla perinteinen lämmitystolppa voidaan päivittää sähköauton latauspisteeksi

Parkkisähkö on suomalainen sähköauton latauspalveluja tarjoava yritys. Parkkisähkön ratkaisussa perinteiset polttomoottoriauton lämmitystolpat päivitetään sähköauton latauspisteiksi.

Ratkaisun ydin on Parkkisähkö-älymoduuli, joka asennetaan lämpötolpan mekaanisen kellolaitteen tilalle. Asennetussa moduulissa on useita älykkäitä ominaisuuksia, kuten käyttäjän tunnistus NFC-teknologialla, sähkön automaattinen laskutus käyttäjältä sekä älykäs kuormanhallinta, jonka avulla parkkialueen jo olemassa oleva sähkönjakelu riittää kaikille autoille.

Parkkisähkö-älymoduulin lisäksi Parkkisähkö tarjoaa kaapelointiratkaisuja, jossa koko parkkialue kaapeloidaan sähköautovalmiiksi yhdellä kertaa. Tällöin jokaista autopaikkaa kohden asennetaan Parkkisähkö-pikaliitin.

Sähköauton latauspiste voidaan asentaa Parkkisähkö-pikaliittimeen helposti ilman sähköalan ammattilaisen asennustyötä. Latauspisteitä voidaan asentaa, vaihtaa ja poistaa tarpeen mukaan, jolloin varmistetaan parkkialueella olevien latauspisteiden ajantasainen määrä. Pikaliitinratkaisulla toteutettu latausvalmius on noin 70 prosenttia edullisempi kiinteistölle kuin perinteisellä tavalla toteutetut latausasemat.

Parkkisähkö on kaapeloinut yli 10 000 sähköauton latausvalmista autopaikkaa kiinteistöihin ja taloyhtiöihin Suomessa.  Varsinais-Suomessa YH-kotien asukkailla on mahdollisuus tilata Parkkisähkö-latauspiste autopaikalleen. Julkisia Parkkisähkö-latauspisteitä on tällä hetkellä 142 ja asiakkaita yli 2 500. Lähitulevaisuudessa julkisia latauspisteitä on mahdollisesti tulossa myös Varsinais-Suomen alueelle.


Lisätiedot

https://www.parkkisahko.fi/


Osallistava digitaalisuus mahdollistaa ruoankulutuksen ja ruokahävikin seurannan tutkimusravintola Flavoriassa

Syksyllä 2018 Turun Kupittaalle avattu Turun yliopiston Flavoria on lounasravintola sekä kahvila – välipalamyymälä, jota operoi Sodexo. Ravintola toimii monitieteellisenä tutkimuslaboratoriona ja siellä ruokaileva asiakas voi halutessaan osallistua yliopiston tutkimustoimintaan. Varsinaiseen tutkimuskäyttöön ravintolan otettiin keväällä 2019.

Flavoriassa tehdään tutkimustyötä, jossa kävijät pääsevät osaksi tulevaisuuden ruokien ja ruokailutottumusten kehittämistä. Ravintolassa tehtävä tutkimustyö antaa uusia mahdollisuuksia tutkia ihmisen kokemusta ruuasta luonnollisessa lounasympäristössä sekä muunneltavassa ruokailu- ja tapahtumatila Aistikattilassa. Aistikattila toimii myös moniaistisen kokemisen koelaboratoriona.

Kiertotalouden näkökulmasta ravintolassa tehtävä tutkimus antaa tietoa esimerkiksi siitä, syödäänkö valittu ruoka ja kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy. Näiden lisäksi ruokailijat pääsevät testaamaan uusia digitaalisia ja teknologisia kuluttajakokemuksia kehittäviä ratkaisuja. Akateemisen tutkimuksen lisäksi Flavoria palvelee myös yrityksiä, jotka voivat hyödyntää esimerkiksi Aistikattilaa liiketoimintansa ja asiakaskokemuksena kehittämiseen.

Ravintolan asiakkaat voivat osallistua tutkimukseen älypuhelimeen ladattavan MyFlavoria-ruokatieto- ja tutkimussovelluksen avulla. Sovelluksen käyttäjä osallistuu uusien ruokailuratkaisujen kehittämiseen, oppii mm. omasta ravinnonsaannistaan ja mahdollisesti synnyttämästään ruokajätteestä sekä hyötyy kanta-asiakaseduista. Sovelluksesta löytyvät myös kaikki ajankohtaiset tiedot käynnissä olevista tutkimuksista, maistiaisista sekä tutkimustuloksia.

Flavoria-konseptin rakentamisen taustalla on Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Flavoria palvelee erityisesti monitieteistä tutkimusta ja sen aktiivisiin hyödyntäjiin kuuluu viisi Turun yliopiston tiedekuntaa.

 

Lisätiedot:

Tieteellinen tutkimus: Mari Sandell, 0403524149, masaarim@utu.fi

Kaupallinen tutkimus: Mari Norrdal, 0405502471, manorr@utu.fi

www.flavoria.fi

 

Kuva: Turun yliopiston viestintä/Hanna Oksanen


Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa – esitysmateriaalit saatavilla

Nelisenkymmentä maankäytön suunnittelun käytänteiden kehittämisestä kiinnostunutta oli tiistaina 7.5. Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa -tapahtumassa Forum Marinumissa Turussa kuulemassa, miten kiertotaloutta voidaan edistää kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun keinoin.

Esitykset oli jaettu kolmeen teemaosioon: maarakentamiseen ja kiviaineksiin, uusiin energiajärjestelmiin, sekä vesistö- ja ympäristövaikutuksiin. Mikäli et päässyt paikalle tai haluat kerrata kuulemaasi, löydät linkit kaikkiin tapahtuman esityksiin alta.

Maanrakentaminen ja kiviainekset
Maarakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (osa 1, osa 2) – Mika Räisänen ja Jaana Jarva, Geologian Tutkimuskeskus

Uudet energiajärjestelmät
Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa – Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu
Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa – Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu
Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä – Ari Säteri, Torppalan ekokylä

Ympäristö- ja vesistövaikutukset
Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa – Taina Riekkinen, Turun kaupunki
Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset – Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu
Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Avanti – Juha Mäki, Liedon kunta

Tapahtuma järjestettiin Circwaste- ja 6Aika: CircVol -hankkeiden yhteistyönä. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)

Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)