Tekniset kierrot

6Aika: CircVol -hankkeessa tuodaan maarakentamisen kiertotaloutta Varsinais-Suomeen

Vuoden 2018 syksyllä käynnistyneessä 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeessa edistetään suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja infrarakentamisessa syntyvien maamassojen hyödyntämistä 6Aika-kaupungeissa.

Toimenpiteisiin Varsinais-Suomen alueella kuuluvat maamassoihin liittyvän alueellisen yhteistyön lisääminen, koulutusten ja työpajojen järjestäminen, kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun teeman huomiointiin liittyvien keinojen lisääminen sekä materiaalivirtojen kartoittaminen. Näitä toimenpiteitä toteuttaa Varsinais-Suomen liitto.

Turun seudulla CircVol-hankkeessa toteutetaan myös pilotointia ruoppausmassojen stabilointiin ja savimaihin liittyen Turku Science Parkin johdolla. Hankkeessa mukana olevat tutkimuslaitokset selvittävät muun muassa uusia tapoja erilaisten uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa.

Hankkeen puitteissa järjestettiin jo syksyllä 2018 kolme koulutusiltapäivää, joissa tarkasteltiin hankkeen teemoja kolmelta eri kantilta. CircVol-hanke on myös mukana järjestämässä 7.5. pidettävää Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa -tilaisuutta.

Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan 11 partnerin voimin Turun, Helsingin, Tampereen ja Oulun seuduilla. Lisätietoja CircVol-hankkeesta löydät hankkeen nettisivuilta.

Lisätietoja
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
040 564 6450, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi/


Kiertotalouden hyviä käytänteitä kaavoittajille ”Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa” -seminaarista

Maankäytön suunnittelun lakisääteisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävän kehityksen toteutumista. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii muutoksia yhteiskunnan ajattelu- ja toimintatapoihin. Mitkä ovat kaavoittajien vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistämisessä? Miten hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan ympäristön ja talouden kannalta edulliset ratkaisut alueiden toteutusvaiheessa?

Circwaste- ja 6Aika: CircVol -hankkeet järjestävät 7.5. Turun Forum Marinumissa tilaisuuden, jossa tarjotaan konkreettisia keinoja kiertotalouden edistämiseksi kaavoittajien päivittäiseen työhön. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja maa-ainesten, energiantuotannon ja ympäristörakenteiden parhaista käytänteistä ja niiden toteuttamisen mahdollistamisesta kaavoituksessa. Tilaisuus on keskusteleva ja vuorovaikutteinen – tervetuloa mukaan oppimaan ja esittämään omat näkemyksesi!

OHJELMA:

12:00  TILAISUUDEN AVAUS

Maanrakentaminen ja kiviainekset

Maanrakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla (Joni Salminen, Suomen ympäristökeskus)

Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (Mika Räisänen, Geologian tutkimuskeskus)

Kommenttipuheenvuoro (Tarkentuu)

Uudet energiajärjestelmät

Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa (Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu)

Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa (Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuoro: Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä (Ari Säteri, Torppalan ekokylä)

KAHVITAUKO

Ympäristö- ja vesistövaikutukset

Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa (Taina Riekkinen, Turun kaupunki)

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset (Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuoro: Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Tuulissuo-Avantin alue (Juha Mäki, Liedon kunta)

 

Ilmoittaudu mukaan: https://www.lyyti.fi/reg/KIERTOTALOUS_KAAVOITUKSESSA_JA_MAANKAYTON_SUUNNITTELUSSA_6484

 

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)

Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)

 


Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta

Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma "Kierrätyksestä kiertotalouteen - tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa". Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.

Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.

Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017.  Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.

 

Lisätiedot

Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi


”Nyt puhutaan tekstiileistä” -blogisarja avaa tekstiilien kiertotaloutta kuluttajille

Telaketju-hankkeen ”Nyt puhutaan tekstiileistä” -blogi kertoo videoiden ja asiantuntijahaastattelujen avulla tekstiilien kiertotaloudesta kuluttajille. Blogisarjassa käsitellään mm. poistotekstiilejä, erilaisia tekstiilimateriaaleja sekä tekstiilien huoltoa ja niiden kestävää valmistusta tekstiilialan ammattilaisten näkökulmasta. Näiden lisäksi blogissa käsitellään konkreettisia kokemuksia koko Telaketju -hankkeen varrelta. Blogin sisällöstä on vastannut erillinen toimituskunta, joka koostuu Turun ammattikorkeakoulun, Lounais-Suomen Jätehuollon sekä REMEOn edustajista. Kaikki blogisarjan seitsemän osaa on nyt julkaistu. Voit tutustua blogin eri teemoihin klikkaamalla kunkin teeman otsikkoa:

Osa 1. Mitä on poistotekstiili?
Poistotekstiili on omistajalleen tarpeettomaksi jäänyttä tekstiilimateriaalia. Poistotekstiiliksi luokitellaan uudelleenkäytettävät tekstiilit sekä käytöstä poistetut tekstiilimateraiaalit.

Osa 2. Erilaiset tekstiilimateriaalit. Mistä tunnistaa laadukkaan tekstiilin?
Tekstiilin laadukkuus riippuu materiaalin ominaisuuksista. Helposti nyppääntyvät kankaat ovat todennäköisesti jo uusina pörröisiä tai nukkamaisa. Tällainen kangas kulahtaa mitä luultavammin nopeasti. Materiaalien tarkkailun lisäksi voit kuluttajana kiinnittää huomiota myös kankaan materiaalien alkuperään sekä valmistustapaan ja -maahan.

Osa 3. Tekstiilien kestävä valmistus. Miten vaatteista tehdään laadukkaita ja kestäviä? 
Tuotteen suunnitteluvaiheessa leikkuujätetteen määrään kiinnitetään huomiota ja kestävä tekstiilituotanto synnyttää sitä mahdollisimman vähän. Tekstiilien valmistajat myös testaavat erilaisia materiaaleja saadakseen selville sopivat materiaaliyhdistelmät ja sidokset. Sellaisenaan uudelleenkäytettäviksi soveltuvat parhaiten luonnonmateriaaleista, kuten villasta, silkistä tai puuvilalsta valmistetut tekstiilit.

Osa 4. Tekstiilien huolto. Miten tekstiilejä huolletaan oikein? 
Tekstiilien oikea huolto lisää niiden käyttöikää. Tästä syystä eri materiaaleille annettuja hoito-ohjeita kannattaa noudattaa. Mikäli vaatteessa ei ole näkyviä tai vaikeasti poistettavia tahroja, usein pelkkä tuuletus käytön jälkeen riittää.  Materiaalien perusominaisuuksien opettelu auttaa vaatteiden huollossa, mutta ennen kaikkea myös käytännöllisten ostopäätösten tekemisessä.

Osa 5. Keräys ja lajittelu. Missä kuluttajien poistotekstiiliä kerätään ja mitkä ovat keräyksen edellytykset? 
Turun seudulla poistotekstiilejä voi viedä Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tai lajitteluasemille. Tarpeettomaksi jääneitä tekstiilejä voi viedä suoraan myös Texvexille sen aukioloaikoina. Varsinaisia keräyspisteitä on Topinojan, Korvenmäen, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa sekä Auranmaan, Kemiönsaaren, Korppoon, Paimion, Perniön ja Yläneen lajitteluasemilla. Keräykseen tuotavien tekstiilien tulee olla puhtaita ja kuivia, jotta ne eivät vahingoita muuta keräyserää.

Osa 6. Kansallinen yhteistyö. Mitä kaikkea Telaketjussa on tehty? 
Telaketjussa on tehty  mm. erilaisia selvityksiä, kokeiluja, suunnitelmia ja tutkimuksia sekä annettu viestintää, valistusta, ohjausta ja koulutusta niin kuluttajille kuin mukana olleille yrityksillekin. Telaketjussa kerrytetty osaaminen jatkuu yrityksissä. Hyväksi todettuja käytänteitä viedään eteenpäin, ja tutkimuksissa ja kokeiluissa syntyneitä mahdollisuuksia lähdetään kehittämään isommalla konsortiolla tai yrityksen sisällä.

Osa 7. Tekstiilien kestävä tulevaisuus. Miltä näyttää tekstiilien kestävä tulevaisuus?
Digitaalisaatio luo uudentyyppistä liiketoimintaa ja palveluita tekstiiliteollisuuden ympärille. Tekstiileihin voidaan asentaa esimerkiksi tunnistussiru, jonka avulla kuluttaja saa tietoa pesukerroista ja kierrätysmahdollisuuksista. Nykyisin myös tekstiilien koko valmistusprosessin voi jäljittää esimerkiksi vaatteisiin liitettävän QR-koodin avulla. Erilaiset vaatteiden lainauspalvelut puolestaan mahdollistavat tekstiileille moninkertaisen määrän käyttäjiä ja käyttökertoja. Tavoitteena on, että entistä suurempi osa poistotekstiilistä voidaan tulevaisuudessa kierrättää.

Lisätiedot

Telaketju-blogi


Metsäteollisuuden sellupohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään peltomaiden parannuksessa

Vuoden 2018 alussa alkanut Soilfoodin Ravinnekuitu-hanke tutkii selluteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen vaikutuksia ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Metsäteollisuudesta syntyy vuosittain satoja tuhansia tonneja kuitupitoisia sivuvirtoja, joille ei ole ollut hyötykäyttöä. Luonnonvarakeskuksen tekemien tutkimusten mukaan niistä olisi apua erityisesti maanparannuksessa, jolloin kuitujen sisältämät ravinteet ja hiili hyödynnetään.

Ravinnekuitu-hanke on jatkoa jo päättyneelle NSP Pulp -hankkeelle, jossa maanparannuskuiduilla onnistuttiin vähentämään maan läpi huuhtoutuvan kokonaisfosforin määrää jopa yli 50 % verrattuna pelkkää mineraalilannoitetta saaneeseen koekenttään. Orgaanisten maanparannusaineiden tutkimista haluttiin jatkaa myös niiden pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi – monivuotisilla kenttäkokeilla on muun muassa saatu selville, että ravinnekuitulisäyksen jälkeen ravinteita riittää maaperässä jopa useammalle eri satokaudelle. Maanparannuskuitukäsittelyn jälkeen myös peltomaan hiilensidontapotentiaalin on todettu paranevan. Yhdellä käsittelykerralla maahan lisätään noin 7 000- 9000 kg orgaanista hiiltä hehtaaria kohden, josta noin 40% jää peltomaahan pitkäikäiseksi hiileksi. Esimerkiksi 8000 kg hiililisäysmäärällä saadaan sidottua yli 11 t hiilidioksidia peltohehtaarille.

Sellupohjaiset kuidut soveltuvat sekä maanparannusaineeksi että lannoitteeksi. Ne lisäävät peltomaan orgaanisen aineksen määrää ja soveltuvat tästä syystä erityisesti sellaisille pelloille, joilla orgaanisen aineksen määrä on vähentynyt. Myös viljelymahdollisuudet ääriolosuhteissa paranevat; maanparannuskuitua sisältävä pelto kestää paremmin sekä kuivuutta että märkyyttä. Sellukuidut sitovat hyvin kosteutta ja hajoavat hitaasti, joten ne pidättävät veden ja ravinteet pellossa hyvin – vähentäen samalla vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa. Ravinnepitoisilla maanparannuskuiduilla voidaan myös osittain korvata mineraalityppilannoitusta.

Kaksivuotinen hanke on saanut tukea Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta ja rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankekumppaneina toimivat Biolan, Metsä Board, Stora Enso sekä UPM.

 

Lisätiedot
Ossi Kinnunen, hankevastaava, Ravinnekuitu-hanke
ossi.kinnunen@soilfood.fi


Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskokeilu toteutetaan Lounais-Suomen Jätehuollon alueella

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt testaavat sähkölaiteromun keräystä suoraan taloyhtiöiden jätepisteiltä. Huhtikuun loppuun asti kestävään keräyskokeiluun osallistuu kymmenkunta mukaan valittua taloyhtiötä Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta. LSJH:n SER-keräyskokeilun avulla halutaan selvittää, onko kiinteistökohtainen keräys tehokas tapa parantaa sähkölaitteiden kierrättämistä ja vähentää niiden päätymistä vääriin jäteastioihin. LSJH:n alueelta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että osa sähkölaitteista päätyy edelleen virheellisesti metallijätteen sekaan.

Parhaillaan meneillään olevassa keräyskokeilussa mukana olevien taloyhtiöiden jätepisteillä on erillinen jäteastia, jonne asukkaat voivat lajitella rikkinäiset pienikokoiset sähkölaitteet. Isommat sähkölaitteet voi toimittaa maksutta jollekin LSJH:n 12 lajitteluasemasta sekä kierrätyskeskuksiin tai laitteita myyviin liikkeisiin. Tarvittaessa uljetusavuksi voi tilata LSJH:n maksullisen noutopalvelun.

Keräyskokeilu on osa 6Aika: tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen noutopalvelujen ja keräystapojen kehittämistä. Hankkeessa selvitetään ja kokeillaan resurssitehokkaita tapoja edistää sähkölaitteiden kierrätysastetta sekä tuottaa tietoa tuottajavastuuyhteisölle ja LSJH:lle.

Kokeilun tuloksista tiedotetaan kesällä 2019.

Lisätiedot:
Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi


Biomassa-atlas edistää uusiutuvien resurssien käyttöä, jalostusta ja analysointia

Biomassa-atlas tuo biomassoja koskevan paikkatiedon Suomen kartalle ja kaikkien saataville. Helppokäyttöisestä karttapalvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Palvelu sisältää tiedot biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi raaka-ainehankintojen tai investointien suunnitteluun sekä ympäristö- ja energiapolitiikan tueksi.

Biomassa-atlas koostuu koko valtakunnan kattavista eri biomassoja koskevista valmiista paikkatietoaineistoista. Mukana on metsävarantoja kuvaava monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto, metsähakepotentiaalit, peltolohkojen sijaintitiedot ja viljelypinta-alat, tuotantoeläinten lannat, yhdyskuntien biojätteet sekä ympäristölupavelvollisten toimijoiden syntyvät jätevirrat YLVA-tietokannasta. Peltobiomassoja, peltoaloja ja jätteitä koskevat tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Lantatiedot päivitetään tarpeen mukaan ja metsämassatiedot noin viiden vuoden välein.

Varsinaisen karttapalvelun lisäksi Biomassa-atlas -sivustolle on koottu muutakin hyödyllistä tietoa biomassoista, kuten missä toiminnoissa tai millaisten toimintojen seurauksena niitä syntyy sekä mitkä ovat niiden tyypillisimmät käyttökohteet ja hyödyntämistavat. Sivustolle on koottu myös käytännön esimerkkejä Biomassa-atlaksen hyödyntämismahdollisuuksista.

Luonnonvarakeskus on Biomassa-atlaksen kotiorganisaatio. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Tapio Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Biomassa-atlaksen rakentamista ja jatkokehitystä vuoteen 2018 saakka.



Lisätiedot
Eeva Lehtonen, projektipäällikkö, tutkija, Luonnonvarakeskus
eeva.lehtonen@luke.fi
Biomassa-atlas -verkkopalvelu


Kiertotalouden keinoin päästövähennyksiä infrarakentamiseen

Turun kaupungin infrarakentamisen päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia laskeneen Rambollin selvityksen mukaan rakentamiseen liittyy runsaasti säästömahdollisuuksia. Laskelmia tehtiin osana Skanssin kaupunginosan innovatiivisiin ratkaisuihin liittyvää 6Aika-hanketta.

Selvityksessä tarkasteltiin muutamia Turussa rakentamiseen tulossa olevia kohteita. Esimerkiksi noin 300 metriä pitkän Skanssinkadun rakentamisen aiheuttamista päästöistä ja taloudellisista kustannuksista voitaisiin leikata noin 10 % hyödyntämällä ylijäämämaita ja maarakentamisen uusiomateriaaleja, vaikka haastavat pohjaolosuhteet Skanssissa vaativatkin päästöintensiivisiä kevennysratkaisuja.

Turussa rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä uutta katua. Mikäli kaikissa uusissa katuhankkeissa toteutettaisiin Skanssinkadun tarkastelussa tunnistetut päästövähennystoimenpiteet, vastaisi päästövähennys yli 60 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että infrarakentamisen päästöihin vaikuttavista ratkaisuista yli 90 % tehdään suunnittelun eri vaiheissa. Läpileikkaava kiertotalousajattelu suunnittelun ja toteutuksen eri tasoilla mahdollistaa merkittävät taloudelliset säästöt ja päästöjen leikkaukset.

Lisää tietoa infrarakentamisen päästöjen tarkastelusta löydät Turun kaupungin sivuilta tämän linkin takaa.

Lisätiedot:
Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki
taina.riekkinen@turku.fi
050 558 9261

Kuvalähde: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy


Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot – koulutusmateriaalit saatavilla

Toista sataa kiinnostunutta eri aloilta oli lokakuun alkupuolella kuulemassa 6Aika: CircVol -hankkeen koulutusiltapäivissä maarakentamisen keinoista kiertotalouden edistämiseksi. Teemaa lähestyttiin käytännönläheisesti eri suunnitteluportaiden, hankintojen ja toteutusvaiheen käytössä olevien keinojen kautta.

Kaikkien puheenvuorojen esitysmateriaalit on nyt julkaistu. Löydät kunkin esityksen pdf-muodossa alla olevien linkkien takaa.

Koulutuspäivä 1: Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Hankinnat osana laadukasta pima-kunnostusta – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy

Koulutuspäivä 2: Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, Ramboll Oy
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy

Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Turun Itäharjun alueen massasuunnittelu, pilaantuneet maat ja jätteet – Kim Brander, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Helsingin Kuninkaantammi, massojen hyötykäyttöä – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki

Koulutukset järjestettiin osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.

Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Molok Oy:n korttelikeräyskonsepti tuo jätteiden lajittelupisteet lähelle loppukäyttäjää

Molok Oy:n lanseeraamassa korttelikeräyskonseptissa pientaloasukkaat saavat käyttöönsä yhteiskeräyspisteet kierrätettäville jätelajeille, biojätteelle ja sekajätteelle. Korttelikeräyksen avulla voidaan järjestää 6-8 jätelajin keräys lähellä loppukäyttäjää kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Useilla omakotitaloalueilla ei ole kierrätysmahdollisuuksia, joten korttelikeräyskonseptin avulla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Moni omakotitaloasuja kuljettaa esimerkiksi kartongit ja maitopurkit autolla kauppojen pihojen kierrätyspisteisiin tai laittaa ne poltettavan jätteen joukkoon. Korttelikeräyksen tarkoituksena on tehdä kierrättämisestä tehokasta ja asukkaille vaivatonta.

Korttelikeräyksen avulla voidaan vähentää turhaa liikennettä sekä parantaa kerättyjen jakeiden kierrätysastetta. Keräysmenetelmää on testattu muun muassa Ruotsin Falunissa. Pilottipisteeltä tehtyjen sekajätteen koostumusselvitysten mukaan sekajätteeseen päätyi vähemmän pakkauksia ja paperia verrattuna kunnassa aiemmin tehtyihin analyyseihin. Pisteellä kerättiin kahdeksaa eri jaetta: sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, muovipakkauksia, metallia, väritöntä lasia sekä värillistä lasia. Korttelikeräyspisteet on tarkoitus sijoittaa asuinalueiden reunalle, asukkaiden kannalta luonnollisten kulkureittien varrelle. Keräysauto käy tyhjentämässä pisteet ajamatta varsinaiselle asuinalueelle. Tämä lisää asuinalueen turvallisuutta.

Korttelikeräystä pilotoidaan myös Suomessa, esimerkiksi Oulun Hiukkavaarassa. Uusia pilottikohteita kartoitetaan tällä hetkellä ympäri Suomea, mukaan lukien Lounais-Suomi.

Lisätiedot:
Jenni Rahkonen, kiertotalousasiantuntija, Molok Oy
jenni.rahkonen@molok.com