Ravinnekierto
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Saarenjärvellä tehostetaan ravinteiden keräämistä ja kierrättämistä
SAAVI (Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö ja ylläpito) on vesien- ja merenhoidon kärkihanke. Toiminnalla tähdätään ravinteiden keräämisen ja kierrättämisen tehostamiseen Lounais-Suomessa sijaitsevalla Saarenjärvellä parantamalla järven kosteikkoluonnetta ravinteiden kerääjänä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Saarenjärven tilan parantaminen.
Hankkeessa yhteensovitetaan järvelle kohdistuvia käyttöpaineita siten, että järven kosteikkoluonne ja luonnon monimuotoisuus voidaan turvata ja niitä voidaan lisätä. Alueelle tehdään toimenpiteitä ohjaava luonnonhoitosunnitelma, jossa tarkennetaan ja toteutetaan hoitotoimenpiteitä Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi paikallisia sitoutetaan alueella tehtäviin luonnonhoitotoimiin ja ravinteiden kierrätykseen, jotta näille saadaan jatkuvuutta.
Konkreettisia toimenpiteitä alueella ovat vesikasvillisuuden niitot, elinympäristökunnostukset (esimerkiksi laidunalueiden raivaus), kosteikkosuunnitelman laatiminen alueelle, niittomassan biohiiltämiskokeilut ja peltolevitys.
Toimia toteutetaan 1.9.2017- 30.11.2019 välisenä aikana yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 154 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.
Lisätiedot:
Maria Yli-Renko, Varsinais-Suomen ELY-keskus
maria.yli-renko@ely-keskus.fi
puh. 029 502 3020
Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa
Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.
Konkreettisena tavoitteina:
1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.
Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden - vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.
Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailukohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.
Lisätiedot
Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450
Tarkemmin kohdistettua maatalouden vesiensuojelua
KOTOMA- hanke tähtää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tarkempaan kohdentamiseen eroosioherkille alueille Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen laatimaa RUSLE 2015- eroosiomallia, joka määrittää veden aiheuttaman eroosion määrän 2x2m ruuduille. KOTOMA- hankkeessa yhdistetään RUSLE 2015-eroosiomallia ELY-keskuksen omaan paikkatietoaineistoon.
Hankkeen tarkoituksena on luoda paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan tarkastella peltolohkokohtaisesti eri vesiensuojelumenetelmien soveltuvuutta ja tarpeellisuutta. Työkalun pohjalta muodostetaan vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamismalli, joka on ehdotus siitä miten maaseudun vesiensuojelun toimenpiteitä tullaan seuraavalla ympäristökorvausjärjestelmä kaudella 2021–2027 kohdentamaan. Tarkemmalla kohdentamisella pyritään tuomaan tehokkuutta vesiensuojeluun ja suojeluun käytettyihin resursseihin. Oikein kohdennetuilla ja tarkoituksenmukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä edistetään maatalouden ravinnekiertoa.
Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hanke on yksi Suomen hallituksen ravinnekierrätyksen kärkihankkeista ja sitä tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK-Satakunnan, MTK-Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Lisätiedot
Pekka Parkkila, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, KOTOMA-hanke
pekka.parkkila@ely-keskus.fi
p. 0295023050
Clewer Oy: Optimoituja kiertovesiviljelyratkaisuja kalankasvatukseen
Clewer Oy on turkulainen vesialan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia vesikiertoon liittyviä ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin lukeutuvat kalankasvattajille tarjottavat ”avaimet käteen” -tyyppiset helposti käyttöön otettavat ja helposti laajennettavissa olevat kokonaisvaltaiset kiertovesiviljelyratkaisut, jotka sisältävät koulutustoiminnan, laitteiden ja teknologian lisäksi myös kalanpoikasten tuotannon. Kiertovesiviljelyjärjestelmän toiminnan perustana on ajatus siitä, että käytettyä vettä voidaan puhdistamisen jälkeen käyttää prosessissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä mahdollistaa vesiviljelyn myös alueilla, joissa on puutetta vedestä, tai joissa veden lämpötila ei luonnossa ole optimaalisella tasolla.
Clewerin ratkaisut soveltuvat kalankasvattajille erinomaisesti kalalajista tai toiminnan laajuudesta riippumatta, koska kiertovesiviljelyjärjestelmä optimoidaan aina kasvatetun kalalajin ja muiden kasvattamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Kiertovesiviljely tarjoaa kalankasvatukselle optimaaliset ja kustannustehokkaat olosuhteet niin veden lämpötilan, veden laadun kuin myös tuotannon tasaisuuden suhteen. Kiertovesijärjestelmä on myös ympäristöystävällinen, koska sivutuotteina syntyvät ravinteet kerätään ja hyödynnetään sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä.
Clewerin järjestelmässä käytetty vesi kierrätetään biologisen puhdistusprosessin läpi, minkä avulla vedestä poistetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyneitä typpiyhdisteitä ja kalarehusta syntynyttä kaloille erittäin haitallista ammoniakkia. Puhdistusjärjestelmä muuntaa typpiyhdisteet Clewerin itse kehittämän RBBR-bioreaktorin (Rotating Bed Biofilm Reactor) avulla vähemmän vaarallisiksi nitraateiksi. Optimaalisen nitraattimäärän saavuttamiseksi kierrätysveteen lisätään tämän jälkeen uutta vettä. Pienemmissä järjestelmissä ja järjestelmissä, joissa halutaan pitää veden kierrätyssuhde korkeana, typpi voidaan myös poistaa vedestä. Tällöin bioreaktori muuntaa nitraatin typpikaasuksi ja vapauttaa sen ilmakehään.
Clewer Oy tuottaa patentoituun RBBR-teknologiaansa pohjautuvia vedenpuhdistusjärjestelmiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin. Clewerin palveluita käytetään kalankasvatuslaitosten lisäksi myös teollisuuslaitosten, autopesuloiden ja kotitalouksien käyttöveden puhdistamisessa. Yrityksen tuotteita ja palveluita on käytössä maailmanlaajuisesti Saharasta Australiaan.
Lisätiedot
www.clewer.com
Clewer Group CEO Jouni T. Laine
Kotipellon puutarha: Mimis Versoja symbioosissa Sybimar Oy:n kanssa
Kotipellon puutarhassa on viljelty vihanneksia jo 20 vuoden ajan. Perheyrityksen päätarha sijaitsee Nousiaisissa. Lisäksi yrityksellä on puutarha Uudessakaupungissa. Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha, joka työllistää nykyisin yli 20 henkilöä. Kotipellon puutarha on suuruudeltaan 2 800 neliötä, kaikki kylvöstä sadonkorjuuseen ja tuotteiden pakkaukseen tehdään käsityönä.
Yritys aloitti erikoissalaattien ja yrttien viljelyn vuonna 2009, jonka jälkeen se on profiloitunut monipuolisena versojen ja syötävien kukkien tuottajana. Tällä hetkellä Kotipellon puutarhalla on viljelyssä yli 100 eri lajiketta. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluvat Mimis Versot.
Uudenkaupungin puutarha on luomupuutarha, joka on lähes hiilineutraali, suljetun kierron tuotantolaitos. Yritys tekee yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, jonka tarjoamalla suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja lähiruokaa paikallisesti ja vähäisin päästöin. Yrityksen tuoteperheen Mimis Versot viljellään Uudenkaupungin puutarhassa. Kasvihuone, jossa luomuversoja viljellään, sijaitsee Sybimar Oy:n kalankasvattamon yläpuolella.
Sybimar Oy:n suljetun kierron tuotantolaitoksessa syntyvät jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kalankasvattamosta syntyvä hiilidioksidi ohjataan yläpuolella sijaitsevaan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Sybimar Oy:n voimalaitoksen lämmöntuotanto hyödynnetään veden lämmityksessä Sybimarin kalankasvattamossa ja sen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneiden lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalankasvattamon biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen biokaasuna tai biopolttoaineena. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet lämpiävät ja tuottavat sähköä mm. kalanperkuujätteillä.
Mimis Versot -tuoteperheen ekologisuus kattaa koko tuotteen elinkaaren; pakkausrasia on kierrätettävä ja pakkauksessa käytetty muovikääre on maatuva.
Lisätiedot:
Varhaiskasvatuksen opetuksessa tutustutaan ruoan ja ravinteiden kiertoon
Kiertotalouden yhteiskuntaa tavoiteltaessa on toimintatapojen läpileikattava koko yhteiskunta. Kiertotalouden mukaisen ajattelun on ulotuttava myös koulumaailmaan ja varhaiskasvatukseen. Asiat konkretisoituvat monesti parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla.
Syyskuussa 2017 alkaneen Multaa ja mukuloita -hankkeen tavoitteena on kasvien pienimuotoisen viljelyn avulla avata ja konkretisoida kiertotalouskäsite sekä päiväkotien lapsille että työntekijöille. Lisäksi tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perustuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille.
Hankkeessa havainnollistetaan ravinteiden kiertoa ja ruoan elinkaarta perustamalla päiväkotien sisätiloihin pienimuotoista viljelyä. Yrttejä ja muita kasveja kasvatetaan siemenistä ja tehdään lannoituskokeita. Joitakin kasveja, kuten tomaatteja, lapset pölyttävät itse pensseleillä. Päiväkodeissa suunnitellaan ruokalistoja, kootaan eri maiden ruokalautasmalleja sekä pohditaan tulevaisuuden ruokalautasia. Lisäksi tutustutaan kompostoimiseen sekä perustetaan matokompostoreja.
Hankkeen päätoteuttaja on Sateenkaari Koto ry. Hanke toteutetaan pilottina Sateenkaari Koto ry:n seitsemässä päiväkodissa Varsinais-Suomessa, jonka jälkeen sen tuloksia levitetään muihin päiväkoteihin. Pääyhteistyökumppanina ja koordinaattorina toimii Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Muita yhteistyökumppaneita ovat Arkea ja Lounais-Suomen Jätehuolto sekä Natur och Miljö. Hankkeen rahoitus tulee Opetushallituksen valtionavustuksen määrärahoista: Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa.
Lisätiedot
Jaana Itälä-Laine, erikoissuunnittelija, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi
050 554 6145
Ruoantuottajien tarjousosaamisella lisää lähiruokaa ja ravinnekiertoa
Lähellä tuotettu ja valmistettu ruoka tuottaa tuloa ja elinvoimaisuutta lähialueelle. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti tuotettuja ja hankittuja. Yksi tärkeä osa alueiden ravinneneutraaliutta on se, että kunnassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Tämä osaltaan tehostaa ravinteiden kiertoa kunnan sisällä. Haasteeksi on noussut se, etteivät tuottajat osaa tarjota tuotteitaan julkisille hankkijoille.
Varsinais-Suomessa ruoan alkutuottajia, jatkojalostajia ja logistiikkapalveluiden tuottajia kannustetaan yhteistyöhön toistensa sekä julkisten organisaatioiden hankintahenkilöstön ja ruokapalveluiden kanssa. Yhteistyön avulla paikallisten alkutuottajien ja jatkojalostusta harjoittavien yritysten tuotteiden määrä julkisissa keittiössä lisääntyy. Syyskuussa 2017 alkanutta Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta toteutetaan pääasiassa Loimaan seudun ja Mynämäen alueella. Tavoitteena on parantaa ruoantuottajien keskinäistä yhteistyötä, elävöittää lähimarkkinoita sekä tehostaa ravinnekiertoa lähiruoan avulla. Lisäksi tavoitteena on kannustaa tuottajia tuotekehitykseen sekä mahdollistaa olemassa olevien, hyvien tuotantotapojen esiintuomista kilpailuvalttina julkisiin hankintoihin. Maatalouden kannattavuushaasteista huolimatta Varsinais-Suomessa on vielä runsaasti maatalouden ja ruoantuotannon volyymia ja ruoantuottajien tarjousosaaminen on asia, johon maakunnassa kannattaa panostaa.
Hankkeessa mukana olevat alku- ja muut ruoantuottajat sekä liitännäispalveluja tarjoavat tahot tutustutetaan julkisten hankintojen pelisääntöihin, hyviin käytäntöihin, toiminta- ja yhteistyötapoihin ja sopimusjuridiikkaan. Hankkeessa suuri painotus on tuottajien ja hankintayksiköiden välisen vuoropuhelun merkityksen ymmärtämisessä osana hankintojen hyvää valmistelua ja suunnittelua. Tuottajia opastetaan lisäksi omien tuotteiden asianmukaisessa tuotteistamisessa sekä hinnoittelussa. Hankeaikana laaditaan ja pilotoidaan valtakunnalliseen käyttöön soveltuva tarjoajaosaamisen kehittämiseen soveltuva toimintamalli. Neuvonnasta, sparrauksesta, yhteiskoulutuksista sekä työkalupakista koostuva toimintamalli tukee aidosti innovatiivisia, keskustelevia sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hankintatapoja julkisen sektorin elintarvikehankinnoissa.
Hanke aloitetaan syyskuussa 2017 kyselykartoituksella, jonka tulosten perusteella varsinaisia koulutuksia vielä muokataan. Koulutukset käynnistyvät alkuvuodesta 2018.
Hanke on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeesta. Hanketta toteuttaa Valonia yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, JuHa Consulting Oy:n sekä Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston kanssa.
Lisätiedot
Tarjousosaamista ruoantuottajille
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Varsinais-Suomi Itämeren alueen levätutkimuksen kärjessä
Levän viljely sekä suljetun kierron järjestelmissä että vesistöissä on noussut viime aikoina Itämeren alueella kuumaksi nousevaksi alaksi. Leväviljelmistä saatavia tuotteita voidaan hyödyntää monilla eri sektoreilla kuten esimerkiksi lääketieteessä, bioenergian tuotannossa, ihmis- ja eläinravinnossa, kosmetiikassa sekä esimerkiksi myös veden puhdistamisessa. Korkean jalostusasteen tuotteet tarjoavat myös suuria taloudellisia mahdollisuuksia.
Levien viljelyllä on taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi myös ympäristön kannalta suotuisia vaikutuksia. Levät käyttävät hyödykseen vedessä olevia ravinteita eli toisin sanoen niiden viljelyllä voidaan esimerkiksi poistaa liikaravinteita vedestä. Levien viljely onkin erinomainen tapa kierrättää esimerkiksi maataloudesta meriin kulkeutuvia ravinnepäästöjä takaisin kuivalle maalle.
Näitä asioita tutkimaan on perustettu uusi pohjoismainen Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian osaston johtama huippututkimusyksikkö NordAqua (Towards Versatility of Aquatic Production Platforms: Unlocking the Value of Nordic Resources), joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Yksikön toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordforsk, joka myönsi hankkeelle yhteensä 30 miljoonan Norjan kruunun (noin 3,2 miljoonan euron) tuen. Hanke kestää vuoteen 2022 asti.
Hankkeessa keskitytään erityisesti kaupallisten sovellusten kehittämiseen ja alan yrittäjyyden tukemiseen esimerkiksi start-upien syntymistä edistämällä. Yliopiston huippuluokan molekulaarisen biologian osaaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia levien hyödyntämiseen esimerkiksi geenimuuntelun ja synteettisen biologian avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat Pohjoismaissa elävät levälajit, koska alueella ei ympäristöolosuhteista johtuen voida hyödyntää muilta alueilta peräisin olevia lajeja kovinkaan tehokkaasti.
Hankkeessa on mukana tutkimusorganisaatioita sekä kaupallisia ja yhteiskunnallisia toimijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Varsinais-Suomesta mukana on Turun yliopiston lisäksi myös Turku Science Parkin Smart Chemistry Park.
Lisätiedot:
Eva-Mari Aro, akatemiaprofessori, NordAqua-huippuyksikön johtaja
evaaro@utu.fi
Sybimar Oy ja Biolinja Oy: Yhteensovitettu suljetun kierron vesiviljely ja bioenergian tuotanto
Sybimar Oy on rakentanut suljetun kierron ekosysteemin, jossa prosessissa syntyvät jätteet, energia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään takaisin energian- ja elintarviketuotantoon. Tavoitteena on, että koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali.
Suljetun kierron pilottilaitos sijaitsee Uudessakaupungissa. Sen osia ovat vesiviljely (kalankasvatus), kasvihuone, biokaasulaitos sekä bioöljyn tuotanto. Vuosien kehitystyön tuloksena Sybimar on rakentanut täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kaloja kuivalla maalla, kestävällä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus. Kalankasvatuksessa syntyvät ravinnepitoiset vedet ohjataan kiertovesilaitoksen päällä sijaitsevaan kasvihuoneeseen kasvien hyödynnettäväksi. Kasvihuoneessa viljeltävät kasvit ovat luomuhyväksyttyjä. Kasvihuoneesta ja kalanviljelystä syntyvä biojäte voidaan vielä uudelleen hyödyntää joko biokaasuna tai biopolttoaineena.
Konseptiin kuuluvan Biolinja Oy:n biokaasulaitoksella biokaasusta tehdään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Biokaasun tuotanto tukee hajautetun energiantuotannon tavoitteita. Biolinja vastaanottaa Sybimarissa syntyvien jätteiden lisäksi koko Lounais-Suomen alueen kotitalouksien erilliskerätyt biojätteet. Biokaasulaitos tuottaa energian Sybimarin suljetun kierron ekosysteemiin ja lisäksi kaukolämpöä Vakka-Suomen Voiman kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön käyttäjiä ovat mm. Uudenkaupungin autotehdas ja kotitaloudet.
Kaikki biokaasulaitokselle tuleva biojäte kiertää. Biokaasun tuotannossa hajoamaton biojäte, mädätysjäännös, on runsaasti kasvuravinteita sisältävä lannoitevalmiste. Tuote hyödynnetään Uudenkaupungin alueella peltoravinteina korvaten mineraalilannoitteita.
Lisätiedot:
www.sybimar.fi
www.biolinja.fi