Ravinnekierto

Turussa edistettiin ravinnekiertoa ja ruokahävikin vähentämistä

Turussa on vähennetty ja ennaltaehkäisty Saaristomeren valuma-alueella syntyvää ruokahävikkiä sekä hyödynnetty ja kierrätetty ruokahävikin sisältämiä ravinteita lähellä hävikin syntysijaa. Toimenpiteet tuottivat positiivisia vaikutuksia Saaristomeren rehevöitymisen vähenemiseksi. Työtä tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen VäKi – Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hankkeessa.

Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain. Selvitysten mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.

VäKi -hankkeen tavoitteena oli löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisättiin koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin laitoskompostointia. Projektissa keskityttiinkin opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pilotoitiin ruokahävikin ravinteiden paikallista kierrätystä kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoitiin ja kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnettiin paikallisesti kaupunkiviljelyssä kaupunkiviljelyosuuskunnan avustuksella.

Aikavälillä 1.1.2015-31.12.2016 toteutettua hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.

Lisätiedot:

VäKi -hanke

VäKi -blogi

Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi

Johanna Mattila, asiantuntija
johanna.mattila@utu.fi


Kohdennetulla kalastuksella vähennetään ravinnekuormitusta

Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hankkeessa lisätään samalla Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja palautetaan rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita lähemmäksi luonnollista tasapainoa. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus myös seuraa kohdennetun pyynnin vaikutuksia särkikalakantoihin.

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lähikalahankkeessa kasvatetaan kuluttajien tietoisuutta ruuan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostetaan kotimaisen luonnonkalan imagoa elintarvikkeena. Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, esimerkiksi kouluruokailuihin, on eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Tavoitteena on saada särkikalasta valmistettuja lähikalatuotteita myös vähittäiskauppoihin, jolloin hankkeesta hyötyvät niin Itämeri kuin suomalainen kuluttajakin.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta vetää John Nurmisen Säätiö.

Lisätiedot:

Lähikalahanke


Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla

Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.

Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.

Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi

info@sybimar.fi
+358 440 122 100

Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095


Maansankarit Oy: Ravinteet kiertoon maatalousurakoinnin avulla

Koneasema Maansankarit Oy tekee maatalousurakointia Yläneeltä käsin, toimialueena koko Varsinais-Suomi. Yritystoiminnan keskiössä on lietteen ja kuivalannan levitys sekä erilaiset traktoriurakoinnit kuten rehun korjuu.

Lietteen ja/tai kuivalannan levitys pelloille on hyvä keino hyödyntää maataloudessa syntyviä ravinteita. Kasvi- ja eläintilojen eriytyessä syntyy eläintiloilla ylen määrin pelloilla hyödynnettävää eläinten lantaa ja kasvitiloilla ei lainkaan. Kasvitiloilla ei näin ollen ole asianmukaisia omia laitteistoja lannan tai lietteen kuljetukseen ja levitykseen. Maatalousurakointia hyödyntämällä liete ja lanta saadaan kulkeutumaan niitä tarvitseville pelloille ja maatalouden ravinteet tehokkaasti hyödynnettyä.

 Lisätiedot:

www.maansankarit.fi

info@maansankarit.fi
+358 50 5878 944


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Hyvät viljelykäytännöt tärkeitä myös vuokrapelloissa

Peltomaan hyvä kasvukunto on edellytys tehokkaalle ravinteiden kierrolle. Tällöin ravinteina annetutut panokset saadaan sadon muodossa takaisin ja vesistöihin päätyvän ravinnehuuhtouman riski pienenee. Maan kasvukunnon kohentamiseen on monia toimenpiteitä, jotka kannattaa aina suunnitella ja kohdentaa lohkokohtaisesti.

Suomen peltopinta-alasta 30 % viljellään vuokramaana ja vuokramaiden osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa tilojen lopettaessa omien peltojensa viljelyn. Vuokrapeltojen kasvukuntoon kannattaa panostaa niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin näkökulmasta katsottuna, jotta kotimainen ruoantuotanto säilyy kestävällä pohjalla.

RANKU-hanke työsti yhdessä Turun kaupungin kanssa pellon vuokrasopimuksiin soveltuvan Maan kasvukunnosta huolehtiminen -lisäosan. Turun kaupungin vuokrasopimuksessa on jo otettu huomioon maan kasvukuntoon liittyviä tekijöitä. Sen pohjalta hankkeessa muotoiltiin kaikille vuokramaiden kasvukunnon ylläpidosta kiinnostuneille sopiva mallipohja liitteeksi vuokrasopimukseen ja/tai muokattavaksi kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaksi.

Lisätiedot:

Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017: Hyvät viljelykäytännöt

 


Ravinteiden kierto mukaan hankintakriteereihin Mynämäellä

Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden peruna, perunatuotteiden sekä tuorejuuresten hankinnassa tarkastellaan uutena asiana mahdollisuutta ottaa kilpailutuksen kriteereihin mukaan myös ravinteiden kierrätystavoitteita edistäminen. Kunta käy asian tiimoilta markkinavuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa.

Työtä tehdään osana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen RANKU (Ravinneneutraali kunta) -hanketta. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli, joka olisi monistettavissa myös muihin kuntiin ja maakuntiin.

Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.

Lisätiedot:

Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017 -hanke

Sitra: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle

Ravinteiden kierto ja kiertotalous -video (BSAG ja Sitra)


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Varsinais-Suomen materiaalivirtaselvitys valmistuu 2017

Varsinais-Suomen materiaalivirrat selvitetään osana tekeillä olevaa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa. Selvityksen tilaavat Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy  ja se valmistuu vuonna 2017. Selvityksen myötä alueen potentiaalit muun muassa kiertotalouteen liittyen saadaan paremmin näkyviin.

Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto kuvaa massayksiköin (tonneina) luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun ainemäärän. Tämä ainemäärä sekä sen suhde muihin kansantalouden kokonaissuureisiin kuvaa kansantalouden materiaaliriippuvuutta ja taloudellisen toiminnan ympäristöön kohdistamaa painetta. Erityinen huomio on kiinnittynyt bruttokansantuotteen ja sen tuottamiseksi tarvittavan ainemäärän suhteen kehityskulkuun.

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa jätevedestä

Jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä turkulaisille kiinteistöille. Laitos valmistui 2009 Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen.

Lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa uusiutuvasta energialähteestä – puhdistetusta jätevedestä. Se kierrättää puhdistetun jäteveden lämpöpumpun kautta, joka ottaa talteen jäteveden sisältämän lämpöenergian kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa lisäksi kaukojäähdytystä.

Lisätiedot:

Kakolan lämpöpumppulaitos


Kiertotalouden yrityskehittämö Bastu edistää kiertotaloutta

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama Bastu on yrityskehittämö, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla.

Bastun idea syntyi yrittäjien toiveesta saada tukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämieen. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.

Bastun avulla voidaan aikaansaada konkreettisia kiertotaloutta ja kuudennen aallon yritystoimintaa tukevia ratkaisuja; uusia bisnesinnovaatioita, olemassa olevien yritysten toiminnan suuntaamista kiertotaloutta edistäviksi ja olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittämistä.

Bastun toiminnan rahoittavat Sitra ja Turun kaupunki.

Lisätiedot:

Keijo Koskinen
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Markku Wilenius
markku.wilenius@utu.fi
+358 50 592 9121