Energia

Kaarinan uimahallin katolle asennettiin aurinkokalvopaneeleita

Kaarinan kaupunki sijoittaa energiansäästötoimiin pienimuotoisissa projekteissa vuosittain yhteensä 30 000 euroa. Paljon panostetaan valaistustoimenpiteisiin kun vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin LED- valaisimiin.

Kaupunki hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Kaarinan uimahallin etelälappeelle asennettiin kesällä 2017 noin 50 neliömetrin alalle Virte Solar Oy:n aurinkokalvokeräimiä, jotka tuottavat sähköä. Kokeellisen aurinkokeräinprojektin päätarkoituksena on selvittää toimittajan asennuksen toimivuus ja saatavuus sekä projektinläpivientikyky. Uimahallissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ennenkin. Aiemmin asennetut lämpökeräimet tuottavat lämpöä uimahallin vedenlämmitykseen.

Erittäin huomaamattomat kalvot tuottavat sijoitettuun pääomaan nähden vuosittain 4–5 % pienentyneenä sähkölaskuna. Kalvojen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Aurinkokalvopaneelien tuottama sähkö kattaa uimahallin energiakulutuksesta vain pienen osan. Kuitenkin uimahallit, kuten myös esimerkiksi sairaalat, ovat kannattavia kohteita energiansäästöprojekteille, sillä ne kuluttavat kaiken energian mitä niihin pystytään syöttämään. Tämä ei päde kaikkiin julkisiin rakennuksiin. Koulurakennuksissa aurinkosähköstä saatavia hyötyjä pienentää se, että koulut ovat kiinni vuoden aurinkoisimpina aikoina. Keräinmäärän mitoitus on siis oltava tarkkaan mietitty.

Pelkästään rahassa mitattuna aurinkokalvopaneelit eivät ole vielä loistava sijoitus. Kaupungilla kuitenkin tiedostetaan vahvasti, että kaikkea ei mitata vaan euroissa vaan investoinneilla halutaan myös edistää puhtaampaa energiaa ja kaupungin asemaa kehityksen aallonharjalla. Kaupungilla on pitkän tähtäimen suunnitelmissa suuria aurinkoenergiahankkeita, joita aletaan toteuttamaan markkinoiden vielä hiukan kehityttyä.

Lisätiedot:

Pasi Hyvönen, rakennusmestari, Kaarinan kaupunki
pasi.hyvonen@kaarina.fi
(02) 588 4870


Lisää uusiutuvaa energiaa kuntiin markkinavuoropuhelun keinoin

Varsinais-Suomen uusiutuvan energian käyttö on pahasti jäljessä Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian asettamista tavoitteista. Samaan aikaan kasvuun tähtäävillä innovatiivisia ratkaisuja tarjoavilla yrityksillä on krooninen pula kotimaisista referensseistä.

Julkiset hankinnat ohjaavat mittavia rahavirtoja suomalaisissa kunnissa. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti hankittuja. Hyvillä hankintakäytännöillä on mahdollista tuoda kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä sekä elävöittää kotimarkkinoita.

Syyskuussa 2017 alkaneessa ELLE-hankkeessa edistetään innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena ovat kuntien kiinteistöt. Hankkeessa kuntien kiinteistöjen perustiedot avataan avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja kiinteistöjen energiaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja kehittämistarpeet (mm. uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiaremontit, energiatehokkuuden edistäminen) kartoitetaan perusteellisesti. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta yhteistyökunnissa käynnistetään markkinavuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten kanssa. Kuntia ja yrityksiä kannustetaan erilaisten innovatiivisten hankintamenettelyiden käyttöön. Toimilla lisätään energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta varsinaissuomalaisissa kunnissa.

Kohderyhmänä hankkeessa ovat energiaan ja kuntien kiinteistöihin palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä ovat yhteistyökunnat, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuvat. Yhteistyökuntia ovat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Somero ja Uusikaupunki. Yhteistyökunnaksi on vielä mahdollisuus ilmoittautua.

Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Hankkeen rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Lisätiedot

Tero Viander, energiatekninen asiantuntija, Valonia
tero.viander@valonia.fi
+358 40 521 2729


Sybimar Oy ja Biolinja Oy: Yhteensovitettu suljetun kierron vesiviljely ja bioenergian tuotanto

Sybimar Oy on rakentanut suljetun kierron ekosysteemin, jossa prosessissa syntyvät jätteet, energia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään takaisin energian- ja elintarviketuotantoon. Tavoitteena on, että koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali.

Suljetun kierron pilottilaitos sijaitsee Uudessakaupungissa. Sen osia ovat vesiviljely (kalankasvatus), kasvihuone, biokaasulaitos sekä bioöljyn tuotanto. Vuosien kehitystyön tuloksena Sybimar on rakentanut täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kaloja kuivalla maalla, kestävällä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus. Kalankasvatuksessa syntyvät ravinnepitoiset vedet ohjataan kiertovesilaitoksen päällä sijaitsevaan kasvihuoneeseen kasvien hyödynnettäväksi. Kasvihuoneessa viljeltävät kasvit ovat luomuhyväksyttyjä. Kasvihuoneesta ja kalanviljelystä syntyvä biojäte voidaan vielä uudelleen hyödyntää joko biokaasuna tai biopolttoaineena.

Konseptiin kuuluvan Biolinja Oy:n biokaasulaitoksella biokaasusta tehdään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Biokaasun tuotanto tukee hajautetun energiantuotannon tavoitteita. Biolinja vastaanottaa Sybimarissa syntyvien jätteiden lisäksi koko Lounais-Suomen alueen kotitalouksien erilliskerätyt biojätteet. Biokaasulaitos tuottaa energian Sybimarin suljetun kierron ekosysteemiin ja lisäksi kaukolämpöä Vakka-Suomen Voiman kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön käyttäjiä ovat mm. Uudenkaupungin autotehdas ja kotitaloudet.

Kaikki biokaasulaitokselle tuleva biojäte kiertää. Biokaasun tuotannossa hajoamaton biojäte, mädätysjäännös, on runsaasti kasvuravinteita sisältävä lannoitevalmiste. Tuote hyödynnetään Uudenkaupungin alueella peltoravinteina korvaten mineraalilannoitteita.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi
www.biolinja.fi


Aurinkoenergiaa Kupittaan aurinkovoimalasta

Turku Energia vuokraa asiakkailleen aurinkopaneeleita Kupittaalla sijaitsevasta aurinkovoimalastaan.  Aurinkopaneeleiden vuokraamisella Turku Energia haluaa mahdollistaa asiakkailleen helpon tavan hankkia paikallista ja ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa. Teknologiakiinteistöt Oy:n katolla Kupittaalla sijaitsevassa voimalassa on yhteensä 350 paneelia ja niiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 87 500 kWh.

Yhden paneelin vuotuinen energiantuotto on noin 250 kWh ja se vastaa vuositasolla kerrostalokaksion kulutuksesta noin kymmentä prosenttia. Koko aurinkovoimalan tuotto vastaa noin 35 kerrostalokaksion vuotuista energiankulutusta. Asiakkaan vuokaraamien paneelien tuotto hyvitetään asiakkaan laskulta kerran kuukaudessa. Kuukausitasolla yhden paneelin tuottama taloudellinen hyöty on noin yhden euron verran. Yhden aurinkopaneelin vuosituotto vastaa esimerkiksi astianpesukoneen keskimääräistä vuotuista kulutusta.

Tuotanto painottuu vuodenaikavaihteluista johtuen pääosin kesäajalle. Turku Energian verkkosivuilta osoitteessa www.turkuenergia.fi/kupittaanaurinkovoimala voi seurata paneelien tuottamaa energiaa. Tiedot päivittyvät vuorokauden viiveellä sivuille.

Turku Energian tavoitteena on, että 50 %  sen myymästä sähköstä ja lämmöstä on tuotettu uusiutuvilla tai päästöttömillä energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä.

Lisätiedot:

www.turkuenergia.fi


Raisio-konserni: Bioenergialaitoksella saavutetaan hiilineutraali tehdasalue

Raision tehdasalueella on luovuttu fossiilisten polttoaineiden käytöstä konsernin Raisioon rakennuttaman bioenergialaitoksen myötä. Tästä lähin tehdasalueella käytettävä teollisuushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Bioenergialaitoksen ansiosta Raision tehdasalue muuttuu hiilineutraaliksi.

Uuden laitoksen vuosituotanto noin 50 gigawattituntia ja se riittää Raisio-konsernin lisäksi myös muille tehdasalueen yrityksille. Vuorokaudessa uusi laitos käyttää kahdesta kolmeen rekka-autollista puuhaketta, joka hankitaan noin sadan kilometrin säteeltä Raisiosta.

Raisio valmistaa Raision tehdasalueella elintarvikkeita ja niiden ainesosia sekä kalanrehuja. Vastuullisesti tuotetut tuotteet kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Investoinnin myötä Raision tehdasalueella tuotettavalla lämpöenergialla valmistettavien tuotteiden hiilijalanjälki pienenee merkittävästi.

Lisätiedot:

Tiedote

www.raisio.com


Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille

Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.

Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.

Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.

ARVO-hanke

Lisätiedot:

Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385


Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin

Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.

Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.

Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.

Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.

Lisätiedot:

Tiedote

Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022

Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213


Meriaura Oy: VG EcoCoasterTM – Energiatehokas uuden sukupolven kuivalastialus

VG EcoCoasterTM on uusi erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka pystyy käyttämään voimanlähteenä bioöljyä. Laivakonseptin on kehittänyt turkulainen Meriaura Group yhteistyössä Foreship Oy:n ja Aker Arctic Technolog Inc:n kanssa. EcoCoaster-alukset on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivalastialukset. Alukset operoivat hieman alhaisemmalla nopeudella ja kuluttavat puolet vähemmän polttoainetta kuin tavanomaiset vastaavanlaiset alukset. Aluksissa on huomioitu kaikki lähivuosina voimaan astuvat merenkulun uudet ympäristömääräykset ja monelta osin nämä määräykset ylittyvät. Polttoaineen vähäisempi kulutus mahdollistuu rungon muodolla ja koneistolla, jotka on optimoitu alhaisemmalle nopeudelle avovesiolosuhteisiin.

Energiatehokkuuden lisäksi toinen merkittävä asia aluksissa on mahdollisuus käyttää bioöljyä. EcoCoastereissa on kaksi erillistä polttoaineen säilytys- ja käsittelyjärjestelmää; toinen biopolttoaineelle ja toinen diesel-polttoaineelle. Lisäksi laivojen pääkoneissa on katalysaattori, joka mahdollistaa hyvin alhaiset typenoksidipäästöt. Laivojen rungot on maalattu myrkyttömällä Ecospeed-maalilla, joka estää kasvuston muodostumista rungon pinnalle, joka parantaa energiatehokkuutta ja harjauksen tarpeen vähetessä myös estää haitallisten partikkeleiden kulkeutumista mereen. Painolasti- ja ruuman pesuvesien käsittelyjärjestelmä estää vieraslajien ja haitallisten aineiden leviämisen meriluontoon. Ympäristökuormitusta on vähennetty myös lämmön talteenotolla sekä käyttämällä energiatehokkaita LED-valoja aluksen asuintiloissa. EcoCoasterTM-konseptin alusten käyttämä jätepohjainen biopolttoaine valmistetaan konsernin omalla tuotantolaitoksella Uudessakaupungissa. Biopolttoainetta käytettäessä aluksen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa.

Meriaura Group on turkulainen merenkulkualan konserni, johon kuuluvat v. 1986 perustettu merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitseva yksityinen satama EcoPorts Finland Oy, sekä muita pienempiä biotalouden alan start up-yrityksiä. Konsernin rahtauksessa on tällä hetkellä 19 rahtialusta, joiden kuljetussuorite on lähes 3 miljoona tonnia. Perheyrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu, sekä ympäristöarvojen kunnioittaminen. Meriaura Group työllistää yhteensä n. 250 henkilöä ja yhtiön päätoimipiste sijaitsee Turussa.

 

Lisätiedot:

www.meriaura.fi


Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi

Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi

Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi

Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995


Turun jätehuollossa LNG-käyttöinen kuorma-auto

Turku ottaa jätehuollossa käyttöönsä Gasumin hankkiman LNG-käyttöisen kuorma-auton. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua on voinut tankata Turussa viime syksystä lähtien sataman yhteydessä sijaitsevalta kaasutankkausasemalta. Syyskuussa 2016 alkaneessa, EU:n rahoittamassa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa testataan biokaasuautoja sekä biokaasun käytön kasvamista logistiikassa. Gasum haluaa hankkeen kautta todentaa kaasun hyötyjä raskaalle liikenteelle ja ympäristölle.

Gasumin hankkima LNG-käyttöinen Scanian kuorma-auto tulee ajamaan Kakolanmäen vedenpuhdistamolta jätevesilietettä Topinojan biokaasulaitokselle. Uusi kuorma-auto korvaa aiemmin väliä kulkeneen diesel kuorma-auton. Uusi kuorma-auto on Scanian ensimmäinen LNG-käyttöinen kaasukuorma-auto Suomessa.

Kakolan jätevedenpuhdistamon ja Topinojan jätekeskuksen väliä kulkevat LNG-käyttöiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tärkeä lisä Turun kiertotalouteen. Scanian kaasukuorma-auto alittaa selvästi Euro 6 -päästörajat. Hiilivetyä ja hiilimonoksidia ei käytännössä synny lainkaan. Typenoksideja ja pienhiukkasia syntyy huomattavasti vastaavaa dieselautoa vähemmän. Kun polttoaineena on nesteytetty biokaasu, ei laskennallisia hiilidioksidipäästöjä synny ollenkaan.

LNG on puhdas polttoaine, joka ei sisällä lähi-ilmaan vaikuttavia pienhiukkasia ja jonka hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähäiset. Suomen ensimmäiset LNG-kaasutankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Turussa. Seuraavat kaksi asemaa avataan Jyväskylään ja Vantaalle kesän 2017 aikana. Gasumin käyttöön tulee loppukeväästä myös toinen LNG-käyttöinen kuorma-auto Ivecolta. Se tulee ajamaan Vehmaan biokaasulaitokselta lannoitetta paikallisille maanviljelijöille.

Lisätiedot:

Stella Aaltonen, hankejohtaja, CIVITAS ECCENTRIC, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983