Energia

Raisio-konserni: Bioenergialaitoksella saavutetaan hiilineutraali tehdasalue

Raision tehdasalueella on luovuttu fossiilisten polttoaineiden käytöstä konsernin Raisioon rakennuttaman bioenergialaitoksen myötä. Tästä lähin tehdasalueella käytettävä teollisuushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Bioenergialaitoksen ansiosta Raision tehdasalue muuttuu hiilineutraaliksi.

Uuden laitoksen vuosituotanto noin 50 gigawattituntia ja se riittää Raisio-konsernin lisäksi myös muille tehdasalueen yrityksille. Vuorokaudessa uusi laitos käyttää kahdesta kolmeen rekka-autollista puuhaketta, joka hankitaan noin sadan kilometrin säteeltä Raisiosta.

Raisio valmistaa Raision tehdasalueella elintarvikkeita ja niiden ainesosia sekä kalanrehuja. Vastuullisesti tuotetut tuotteet kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Investoinnin myötä Raision tehdasalueella tuotettavalla lämpöenergialla valmistettavien tuotteiden hiilijalanjälki pienenee merkittävästi.

Lisätiedot:

Tiedote

www.raisio.com


Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille

Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.

Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.

Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.

ARVO-hanke

Lisätiedot:

Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385


Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin

Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.

Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.

Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.

Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.

Lisätiedot:

Tiedote

Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022

Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213


Meriaura Oy: VG EcoCoasterTM – Energiatehokas uuden sukupolven kuivalastialus

VG EcoCoasterTM on uusi erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka pystyy käyttämään voimanlähteenä bioöljyä. Laivakonseptin on kehittänyt turkulainen Meriaura Group yhteistyössä Foreship Oy:n ja Aker Arctic Technolog Inc:n kanssa. EcoCoaster-alukset on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivalastialukset. Alukset operoivat hieman alhaisemmalla nopeudella ja kuluttavat puolet vähemmän polttoainetta kuin tavanomaiset vastaavanlaiset alukset. Aluksissa on huomioitu kaikki lähivuosina voimaan astuvat merenkulun uudet ympäristömääräykset ja monelta osin nämä määräykset ylittyvät. Polttoaineen vähäisempi kulutus mahdollistuu rungon muodolla ja koneistolla, jotka on optimoitu alhaisemmalle nopeudelle avovesiolosuhteisiin.

Energiatehokkuuden lisäksi toinen merkittävä asia aluksissa on mahdollisuus käyttää bioöljyä. EcoCoastereissa on kaksi erillistä polttoaineen säilytys- ja käsittelyjärjestelmää; toinen biopolttoaineelle ja toinen diesel-polttoaineelle. Lisäksi laivojen pääkoneissa on katalysaattori, joka mahdollistaa hyvin alhaiset typenoksidipäästöt. Laivojen rungot on maalattu myrkyttömällä Ecospeed-maalilla, joka estää kasvuston muodostumista rungon pinnalle, joka parantaa energiatehokkuutta ja harjauksen tarpeen vähetessä myös estää haitallisten partikkeleiden kulkeutumista mereen. Painolasti- ja ruuman pesuvesien käsittelyjärjestelmä estää vieraslajien ja haitallisten aineiden leviämisen meriluontoon. Ympäristökuormitusta on vähennetty myös lämmön talteenotolla sekä käyttämällä energiatehokkaita LED-valoja aluksen asuintiloissa. EcoCoasterTM-konseptin alusten käyttämä jätepohjainen biopolttoaine valmistetaan konsernin omalla tuotantolaitoksella Uudessakaupungissa. Biopolttoainetta käytettäessä aluksen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa.

Meriaura Group on turkulainen merenkulkualan konserni, johon kuuluvat v. 1986 perustettu merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitseva yksityinen satama EcoPorts Finland Oy, sekä muita pienempiä biotalouden alan start up-yrityksiä. Konsernin rahtauksessa on tällä hetkellä 19 rahtialusta, joiden kuljetussuorite on lähes 3 miljoona tonnia. Perheyrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu, sekä ympäristöarvojen kunnioittaminen. Meriaura Group työllistää yhteensä n. 250 henkilöä ja yhtiön päätoimipiste sijaitsee Turussa.

 

Lisätiedot:

www.meriaura.fi


Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi

Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi

Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi

Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995


Turun jätehuollossa LNG-käyttöinen kuorma-auto

Turku ottaa jätehuollossa käyttöönsä Gasumin hankkiman LNG-käyttöisen kuorma-auton. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua on voinut tankata Turussa viime syksystä lähtien sataman yhteydessä sijaitsevalta kaasutankkausasemalta. Syyskuussa 2016 alkaneessa, EU:n rahoittamassa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa testataan biokaasuautoja sekä biokaasun käytön kasvamista logistiikassa. Gasum haluaa hankkeen kautta todentaa kaasun hyötyjä raskaalle liikenteelle ja ympäristölle.

Gasumin hankkima LNG-käyttöinen Scanian kuorma-auto tulee ajamaan Kakolanmäen vedenpuhdistamolta jätevesilietettä Topinojan biokaasulaitokselle. Uusi kuorma-auto korvaa aiemmin väliä kulkeneen diesel kuorma-auton. Uusi kuorma-auto on Scanian ensimmäinen LNG-käyttöinen kaasukuorma-auto Suomessa.

Kakolan jätevedenpuhdistamon ja Topinojan jätekeskuksen väliä kulkevat LNG-käyttöiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tärkeä lisä Turun kiertotalouteen. Scanian kaasukuorma-auto alittaa selvästi Euro 6 -päästörajat. Hiilivetyä ja hiilimonoksidia ei käytännössä synny lainkaan. Typenoksideja ja pienhiukkasia syntyy huomattavasti vastaavaa dieselautoa vähemmän. Kun polttoaineena on nesteytetty biokaasu, ei laskennallisia hiilidioksidipäästöjä synny ollenkaan.

LNG on puhdas polttoaine, joka ei sisällä lähi-ilmaan vaikuttavia pienhiukkasia ja jonka hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähäiset. Suomen ensimmäiset LNG-kaasutankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Turussa. Seuraavat kaksi asemaa avataan Jyväskylään ja Vantaalle kesän 2017 aikana. Gasumin käyttöön tulee loppukeväästä myös toinen LNG-käyttöinen kuorma-auto Ivecolta. Se tulee ajamaan Vehmaan biokaasulaitokselta lannoitetta paikallisille maanviljelijöille.

Lisätiedot:

Stella Aaltonen, hankejohtaja, CIVITAS ECCENTRIC, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983


Tilakoon biokaasulaitos resurssien kierrättäjänä

Turun ammattikorkeakoulu järjestää maatiloille suunnatun biokaasuvalmennuksen vuosina 2017–2019. Valmennuksessa tarkastellaan biokaasun tuotantoa tilojen omista lähtökohdista. Ammattikorkeakoulu tukee tilakoon biokaasulaitosten suunnittelua ja toteuttamista koulutuksella ja koetoiminnalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

Maatilakoon biokaasuntuotantolaitosten avulla pyritään vähentämään maatalouden ilmastovaikutuksia. Tähän mennessä Lounais-Suomessa ei ole juurikaan tilakoon biokaasulaitoksia. Valmennuksen tavoitteena on kerätä alueen biokaasutuotannosta kiinnostuneet tilat ja toimijat biokaasuvalmennukseen, jossa tarjotaan tilakohtaista tukea ja koulutusta laitoksen ja toiminnan suunnitteluun.

Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden analysoida ja koeajaa tilojen omia syötteitä. Eri materiaaleilla tehtäviä biokaasutuskokeita tehdään pienessä mittakaavassa ammattikorkeakoulun laboratoriossa, mutta myös konttimaisessa koelaitoksessa sekä Livian biokaasulaitoksessa. Kokeissa tutkitaan tilojen erilaisia biokaasutukseen soveltuvia syötteitä ja seoksia, kuten viherbiomassoja, biojätettä, lantaa ja lietteitä.

Valmennuksessa tarkastellaan myös biokaasuprosessin mädätysjäännöksen ja ravinteiden kierrätyksen hyödyntämisen mahdollisuuksia maatiloilla. Valmennuksen edetessä tarkastellaan myös tilojen lähialueilla syntyviä mahdollisesti biokaasutuotantoon sopivia virtoja. Valmennuksessa keskitytään myös rahoitusmahdollisuuksiin sekä tukipolitiikkaan. Valmennuskokonaisuus käynnistyy kaksipäiväisellä biokaasukoulutuksella syksyllä 2017.

Valmennukset ovat osa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, joka saa rahoituksensa Euroopan Unionin Life IP -ohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

 

Lisätiedot:

Pekka Alho, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
pekka.alho@turkuamk.fi
+358 44 907 4598


Ammattiopisto Livialla on oma biokaasulaitos

Ammattiopisto Livian Tuorlan biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, peltobiomassoja ja erilaisia koeluonteisia eriä. Yhteensä vuodessa käytetään noin 2 miljoonaa kiloa edellä mainittuja syötteitä.

Biokaasutus tapahtuu 360 m³ biokaasureaktorissa ja 360 m³ jälkikaasutusaltaassa. Yleisesti käytössä olevista laitoksista poiketen separointi tapahtuu näiden altaiden välissä.  Syntynyt kaasu varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³ varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdessä koululla valmistetun biodieselin kanssa sähkön- ja lämmöntuotantoon Dual-Fuel-kaasumoottorigeneraattorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW.

Reaktorissa syntynyt prosessijäännös erotellaan kiinteään ja nestemäiseen jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulun omilla pelloilla ja puutarhassa. Prosessoitaessa lantoja typpi ja fosfori saadaan erotettua eri jakeisiin, jolloin ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi.

Laitoksen laskennallinen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Tällä hetkellä laitoksella on päästy maksimissaan puoleen maksimista. Osasyynä tähän viikonloppusyöttöjen puuttuminen. Koko Liviassa itsetuotetun energian osuus on noin neljännes kokonaiskulutuksesta. Maataloustiimin biodieselin ja -kaasuntuoton lisäksi metsätiimi tuottaa kaiken Paimion toimipaikan lämmityksessä käytetyn hakkeen.

Bioenergian tuottaminen Liviassa on yksi osa koulutilan arkea, johon kaikki maatalouden opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Halutessaan opiskelijat voivat syventää bioenergiaopintoja viimeisenä vuonna valinnaisissa tutkinnon osissa.

Lisätiedot:

Timo Teinilä
timo.teinila@livia.fi
+358 50 406 8735


Turun urheiluhallit kuluttavat sähköä huomattavasti keskivertoa vähemmän

Turun jäähalleissa on tehty pitkäjänteisiä energiansäästötoimia. Toimilla on merkittävä vaikutus kaupungin energiatehokkuussopimuksien tavoitteiden saavuttamisessa.

Impivaaran jäähallin lämmön käyttöä on vuosien mittaan tehostettu niin, että viereistä jalkapallohalliakin on pystytty lämmittämään samalla lämmöllä. Osana energiansäästötoimia jäähalliin on myös vaihdettu led-valaistus. Myös jalkapallohallin valaistus vaihdetaan ledeihin vuonna 2017. Kummassakin hallissa on kiinnitetty huomiota myös veden säästöön ja niihin on asennettu vedettömät pisuaarit. Energiansäästötoimien seurauksena säästöä on syntynyt vuosina 1994–2016 yhteensä 27 613 MWh (27 613 000 kWh). Jo 22 vuoden ajan jäähallissa on säästetty vuodessa 50 omakotitalon lämmittämisen verran energiaa.

Varissuon jäähalliin tehtiin korjaustöiden yhteydessä jääkoneiden lauhdelämmön talteenotto, jolla kerätty lämpö käytettiin hallin lämmitykseen. Vaikka Varissuon jäähallissa on tehty energiantehokkuuden parantamista aiemminkin ja kulutus on ollut hyvällä tasolla, niin lämmityksen säästöä pystyttiin parantamaan yli 55 %. Myös Varissuon halliin on vaihdettu led-valaistus.

Motivan keskimääräinen kulutus jäähalleille on 20,9 kWh/m3 vuodessa. Varissuolla kulutus on 6,2 kWh/m3 vuodessa ja Impivaarassa 9 kWh/m3 vuodessa sekä synergiaetuna Impivaaran jalkapallohallin keskimääräinen kulutus on 2,3 kWh/m3 vuodessa, kun Motivan keskiarvo on 37,6 kWh/m3 vuodessa.

Lisätiedot:

Kalervo Tuomi, energiavalvoja, Turun kaupunki
kalervo.tuomi@turku.fi
+358 44 907 2467


Artukaisiin uusi höyryntuotantolaitos

Turku Energia rakentaa Artukaisiin uuden höyryntuotantolaitoksen ensisijaisesti tuottamaan höyryä ja lämpöä alueella sijaitseville suurille teollisuusyrityksille. Metsähaketta polttoaineena käyttävä höyryntuotantolaitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä Turku Energian tuotannossa sekä hiilidioksidipäästöjä. Samassa yhteydessä alueelle rakennetaan höyryverkosto. Bioenergiaa tuottavan höyryntuotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan alkukeväällä 2018 ja sen teho tulee valmistuessaan olemaan noin 12 megawattia.

Siirtyminen öljystä metsähakkeeseen vähentää vuotuisesti höyryn- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 20 000 tonnia. Hanke tukee Turku Energian tavoitetta, jonka mukaan kaikesta tuotettavasta ja hankittavasta energiasta 50 prosenttia on uusiutuvaa vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeessa on mukana viisi merkittävää teollisuusyritystä Artukaisten alueelta: Bayer Oy, Suomen Nestlé Oy, Oy Lunden Ab Jalostaja, PCAS Finland Oy ja Eckes-Granini Finland Oy. Uusi laitos merkitsee alueen yrityksille ympäristöystävällisempää ja toimitusvarmempaa sekä myös nykyistä edullisempaa energiantuotantoa. Laitoksen tuotanto kattaa koko alueen höyryn tarpeen. Alueen yritysten tarvitsema höyryntuotanto turvataan höyryn varateholla. Laitoksella tuotetaan höyryn lisäksi kaukolämpöä alueen yrityksille sekä koko kaukolämpöverkkoon.

Lisätiedot:

Tiedote

www.turkuenergia.fi