Energia

Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa – esitysmateriaalit saatavilla

Nelisenkymmentä maankäytön suunnittelun käytänteiden kehittämisestä kiinnostunutta oli tiistaina 7.5. Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa -tapahtumassa Forum Marinumissa Turussa kuulemassa, miten kiertotaloutta voidaan edistää kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun keinoin.

Esitykset oli jaettu kolmeen teemaosioon: maarakentamiseen ja kiviaineksiin, uusiin energiajärjestelmiin, sekä vesistö- ja ympäristövaikutuksiin. Mikäli et päässyt paikalle tai haluat kerrata kuulemaasi, löydät linkit kaikkiin tapahtuman esityksiin alta.

Maanrakentaminen ja kiviainekset
Maarakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (osa 1, osa 2) – Mika Räisänen ja Jaana Jarva, Geologian Tutkimuskeskus

Uudet energiajärjestelmät
Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa – Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu
Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa – Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu
Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä – Ari Säteri, Torppalan ekokylä

Ympäristö- ja vesistövaikutukset
Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa – Taina Riekkinen, Turun kaupunki
Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset – Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu
Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Avanti – Juha Mäki, Liedon kunta

Tapahtuma järjestettiin Circwaste– ja 6Aika: CircVol -hankkeiden yhteistyönä.

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)

Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)


Kiertotalouden hyviä käytänteitä kaavoittajille ”Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa” -seminaarista

Maankäytön suunnittelun lakisääteisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävän kehityksen toteutumista. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii muutoksia yhteiskunnan ajattelu- ja toimintatapoihin. Mitkä ovat kaavoittajien vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistämisessä? Miten hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan ympäristön ja talouden kannalta edulliset ratkaisut alueiden toteutusvaiheessa?

Circwaste– ja 6Aika: CircVol -hankkeet järjestävät 7.5. Turun Forum Marinumissa tilaisuuden, jossa tarjotaan konkreettisia keinoja kiertotalouden edistämiseksi kaavoittajien päivittäiseen työhön. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja maa-ainesten, energiantuotannon ja ympäristörakenteiden parhaista käytänteistä ja niiden toteuttamisen mahdollistamisesta kaavoituksessa. Tilaisuus on keskusteleva ja vuorovaikutteinen – tervetuloa mukaan oppimaan ja esittämään omat näkemyksesi!

OHJELMA:

12:00  TILAISUUDEN AVAUS

Maanrakentaminen ja kiviainekset

Maanrakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla (Joni Salminen, Suomen ympäristökeskus)

Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (Mika Räisänen, Geologian tutkimuskeskus)

Kommenttipuheenvuoro (Tarkentuu)

Uudet energiajärjestelmät

Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa (Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu)

Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa (Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuoro: Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä (Ari Säteri, Torppalan ekokylä)

KAHVITAUKO

Ympäristö- ja vesistövaikutukset

Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa (Taina Riekkinen, Turun kaupunki)

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset (Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu)

Kommenttipuheenvuoro: Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Tuulissuo-Avantin alue (Juha Mäki, Liedon kunta)

 

Ilmoittaudu mukaan: https://www.lyyti.fi/reg/KIERTOTALOUS_KAAVOITUKSESSA_JA_MAANKAYTON_SUUNNITTELUSSA_6484

 

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)

Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)

 


Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta

Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma ”Kierrätyksestä kiertotalouteen – tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa”. Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.

Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.

Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017.  Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.

 

Lisätiedot

Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi


"Yhdessä enemmän" -hankkeella lisää aurinkosähköä Sauvon kunnan alueelle

Sauvon kunnassa käynnistyi vuonna 2016 aurinkoenergian käytön lisäämiseen keskittynyt projekti. Projekti toteutettiin osana jo vuonna 2013 käynnistynyttä ”Yhdessä enemmän” -hanketta, jonka aikana kehitettiin yrittämisen edellytyksiä sekä yrittäjien välistä yhteistoimintaa Sauvon kunnan alueella. Aurinkoenergiaprojektissa mukana olivat Sauvon Yrittäjät, Maataloustuottajain Sauvo-Karuna yhdistys sekä Sauvon kunta.

Keväällä 2016 projektin osapuolista koottu tiimi lähti selvittämään sauvolaisten yrittäjien, maatilojen, omakotiasujien sekä kesämökkiläisten valmiuksia tuottaa oma energiansa aurinkosähkön avulla. Projektin alkuvaiheessa tiimi järjesti Aurinkoenergiaillan, johon osallistui mm. vastaavissa aurinkoenergiahankkeissa aikaisemmin työskennelleitä asiantuntijoita, aurinkoenergian tekniseen puoleen keskittyneitä toimijoita sekä paikallinen sähköyhtiö, jolla oli mm. tarvittavat valmiudet tehdä aurinkopaneeliasennuksia.

Aurinkoenergiaillan jälkeen projektin tiimoilta laadittiin sähköinen kysely, johon vastasi lähes sata yrittäjää, maatalousyrittäjää sekä omakotiasujaa. Kyselyn tulosten pohjalta sovittiin erilliset kartoituskäynnit. Kaikki halukkaat tulivat mukaan yhteistilaukseen sekä asennuksiin. Aurinkopaneelien asennukset tehtiin vuoden 2017 kevään ja kesän aikana. Kaiken kaikkiaan paneeleita asennettiin yhteensä 814 kpl 28 eri kohteeseen. Yhteenlaskettuna asennetut paneelit tuottavat yhteensä noin 200 000 kWh sähköä vuodessa.

Sauvon Aurinkoenergiaprojektin edistämisen kannalta avainasemassa olivat paikallinen asennustiimi, yhteistyössä toimiva projektiryhmä sekä asiasta innostuneet kuntalaiset.

Lisätiedot

Perttu Laaksonen, Yhdessä enemmän -aurinkohanketiimiläinen
puh. 044 033 0056


Energiapaaluilla hukkalämmöt käyttöön

Auringosta saatavaa lämpöenergiaa voitaisiin jopa Suomen leveysasteilla hyödyntää tehokkaammin – samoin kaikkea hukka- tai ilmaislämpöä. Lämmitysenergialle on vähiten tarvetta kesällä eli silloin kun energiaa olisi eniten saatavilla. Energian varastoinnin ja siirtämistapojen kehittäminen auttavat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.

Turun Ammattikorkeakoulun vetämä LÄMPÖÄ-hanke pyrkii tekemään lämpöenergian varastointimahdollisuuksia tunnetuksi ja lisäämään alan liiketoimintaa. Laajempana tavoitteena on energiamurros: jopa 90 % lämmitysenergiasta voitaisiin saada suoraan auringosta, jos kausivarastointi toimisi tehokkaasti.

LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan erityisesti energiapaalujen ja matalien porareikien käyttöä lämmön talteenottamisessa ja varastoinnissa (BTES eli Borehole Thermal Energy Storage). Energiapaalut ovat yksi tapa hyödyntää rakennuksen alla passiivisessa roolissa olevaa maamassaa lämpöakkuna: menetelmässä hukkaan menevää lämpöä ladataan rakennuksen perustuspaaluihin sijoitettujen keräimien kautta maahan tai maasta takaisin. Keräimissä kiertää vesi-alkoholiliuos, joka siirtää lämpöä. Lämpöä voidaan myös varastoida välissä vesitankkeihin. Tekniikka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevien rakennusten korjausten yhteyteen.

LÄMPÖÄ-hankkeen seurannassa on kolme rakennusprojektia: Skanssiin ensi vuonna valmistuva tornitalo, kaarinalainen nollaenergiatalo ja Turun AMK:n uusi kampusrakennus Kupittaalla. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi energianvarastoinnin koulutustarpeen selvitystä, rakennustapaohjeiden laatimista ja yrittäjille järjestettyjä tapaamisia. Osana hanketta kehitetään myös videoanimaatiota, jonka kautta energiajärjestelmää ja energiankulutusta havainnollistetaan. Pyrkimyksenä on, että pilottien ja yhteistyön myötä saadaan uutta tietoa lämpöenergian varastoinnista ja pidemmällä aikavälillä sen toiminnasta käytännössä.

Lämmönhukan vähentäminen ja lämpöenergian kerääminen käyttöön tekevät asumisesta kestävämpää. Ne vähentävät tarvetta hankkia ulkoista energiaa sekä pienentävät lämmityskuluja.

Lisätiedot

Rauli Lautkankare, projektipäällikkö
rauli.lautkankare@turkuamk.fi


Laitilan Wirvoitusjuomatehdas paransi energiaomavaraisuuttaan aurinkosähköllä

Laitilassa vuodesta 1995 saakka suomalaisia ilahduttaneita juomanautintoja valmistanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on historiansa aikana opittu tuntemaan värikkään ja iloisen ilmeensä lisäksi vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä toiminnastaan. Vuosien saatossa tästä on muodostunut yritykselle tapa toimia, mikä on tuonut mukanaan myös useampia tunnustuksia tehtaan ympäristöystävällisyydestä, muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Hinku-palkinnon muodossa. Tähän asti merkittävimmän tunnustuksen vastuullisesta toiminnastaan yritys sai vuonna 2016, jolloin Greenpeace nimesi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Suomen vihreimmäksi panimoksi.

Vuodesta 2001 lähtien tehtaalla on käytetty sähköenergian lähteenä ainoastaan tuulivoimaa – ensimmäisenä tuotantolaitoksena Suomessa – ja keväällä 2018 yritys investoi myös aurinkosähköön aurinkovoimalan muodossa. Investoiminen omaan energiantuotantoon oli luonteva seuraava askel ympäristötietoiselle yritykselle. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan aurinkovoimalan suunnitteli kotimainen Naps Solar Systems Oy, joka myös valvoi voimalan toteuttamisen ja valmisti järjestelmässä käytettävät aurinkopaneelit.

Tehtaan katolle asennettiin kaiken kaikkiaan 668 aurinkopaneelia, jotka tuottavat tehoa yhteensä 200,4 kilowatin verran. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sähköenergian tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat olleet nollassa jo lähes 20 vuotta, joten investoinnilla parannetaan yhtiön energiaomavaraisuutta. Ja koska ympäristöystävällisyys ja jatkuva parantaminen kaikessa ovat molemmat olennaisia osia Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimintaa, voivat kuluttajat jatkossakin nauttia Wirvoitusjuomatehtaan juomista huoletta ja hyvillä mielin.

Lisätiedot

www.laitilan.com

Rami Aarikka, toimitusjohtaja
rami.aarikka@laitilan.com


Piispanristin Prisman katolle Turun Osuuskaupan ensimmäinen aurinkovoimala

Piispanristin Prisman katolle rakennetaan loppuvuodesta 2018 aurinkovoimala, joka saadaan käyttöön Prisman avautuessa keväällä 2019.

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Piispanristin Prisma on Turun Osuuskaupan ensimmäinen aurinkovoimala. Turun Osuuskaupan tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön. Jo nyt merkittävä osa käytetystä sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua.

Myymälät kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin kymmenen prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä.

Piispanristin voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä. Järjestelmän toimittaa Fortum ja käytännön asennuksesta vastaa ARE.

S-ryhmän tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030 mennessä yhdessä yrityskumppaneiden kanssa. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä. Kiinteistöissä hyödynnetään uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Kaupoissa suositaan ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitaan energiatehokkaat led-valot. Lisäksi TOK:lla on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen muutaman vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa.

Lisätiedot

Antti Heikkilä, kiinteistöpäällikkö
p. 010 764 4008

Kuva: Aki Loponen


Kiertotaloutta tukevasta hamppurakentamisesta elinvoimaa Varsinais-Suomeen

Turun ammattikorkeakoulussa tutkitaan ja vahvistetaan hamppumateriaalin ominaisuuksia. Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hamppurakenteessa yhdistyvät tunnettujen rakennusmateriaalien – betonin, puun ja kiven – hyvät ominaisuudet.

Kuituhampun kuitu on yksi maailman vahvimmista luonnonkuiduista ja sen viljely teolliseen käyttöön on lisääntynyt 2000-luvulta. Pinta-ala oli viime vuonna 312 hehtaaria. Varsinais-Suomen viljelyosuus tästä oli peräti 118 hehtaaria. Sadosta on arvokasta kuitua noin 30 %. ja loput noin 70 % kevyttä puumaista päistärettä. Yhden peltohehtaarin tuottamalla päistäreellä saadaan materiaali omakotitalon rakentamiseen.

Hengittävän rakenteen ja hyvän eristävyyden ansiosta hamppu tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nyt yleisessä käytössä oleville materiaaleille. Hamppumateriaalilla on myös vahva kytkös kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävillä maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin rakenteesta ei missään sen elinkaaren aikana syntyisi jätettä.

Asuinrakennuksissa hamppubetoni ei Suomessa ole vielä saavuttanut suurten rakennuttajien luottamusta, johtuen vähäisestä materiaalin käytännön kokemuksesta. Vaikka hamppurakenteista on käytännön kokemusta ja tutkimustietoa ulkomailta, tarvitaan materiaalista kotimaista näyttöä, jotta siihen liittyvä yritystoiminta ja rakentaminen voi kehittyä Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä, joita halutaan edelleen selventää yrittäjille, kuluttajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Näin edistetään myös uuden elinkeinon kehittymistä maakunnassa ja tuetaan resurssitehokasta ja hiilineutraalia rakentamista.

Hanketta rahoittavat maaseudun kehitysrahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.

Lisätiedot

Rakenneratkaisuja hampusta -hanke

Noora Norokytö, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
noora.norokyto@turkuamk.fi
+358 40 355 0900


Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille

Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.

Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.

Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.

Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.

Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.

Lisätiedot

www.novida.fi

Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890


Areva Solar: Aurinkoenergiaratkaisuja kiinteistöihin

Monet kiinteistönomistajat miettivät miten he voivat säästää sähkölaskussa. Miten voisi tuottaa omaa sähköä ja samalla kasvattaa kiinteistön vihreitä arvoja sekä itse kiinteistön arvoa? Areva Solar mahdollistaa kiinteistöjen aurinkoenergiaratkaisut esimerkiksi avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Päästötön ja uusiutuva aurinkosähkö muuntaa kiinteistöt kiertotalouden mallioppilaiksi. Samalla vähennetään merkittävästi sellaisen sähkön käyttöä, mikä on tuotettu päästöjä synnyttävillä ja uusiutumattomilla menetelmillä.

Energiankulutuksen seuraaminen vaatii aikaa ja selvitystyötä, vaikka verkonhaltija ja sähkönmyyntiyhtiö pääsääntöisesti tarjoavat kulutusseurantamahdollisuuden. Energiatehokkuussopimukset ja energia-avustussopimusten vaatimukset muuttuvat lähes vuosittain, mikä edellyttää asiaan perehtymistä. Aurinkosähköjärjestelmä on investointi, joka vaatii pääomaa vaikka hankintaa olisi mahdollista tukea. Toisinaan järjestelmän hankinta nähdään hankalaksi.

Areva Solar tarjoaa asiakkailleen huoltovapaat aurinkosähköjärjestelmät SaloSolarin kotimaisilla avainlippu-aurinkopaneeleilla ja asennustelineillä. Asennuksen suorittaa Areva Solarin kotimaiset ammattilaiset. Aurinkosähköjärjestelmät sisältävät aina etäseurantapalvelun, joka älykkäimmillään näyttää aurinkopaneelikohtaisesti tietoja. Etäseuranta mahdollistaa huoltotoimenpiteiden ennakoinnin, jolloin sähköntuoton toimintavarmuus pystytään takaamaan. Areva Solar hoitaa asiakkaan kanssa kiinteistön arvioinnin, suunnittelun, sekä lupa-asiat ja hakemukset. Valmistuneeseen aurinkosähköjärjestelmään annetaan vaatimusten mukainen ohjeistus ja koulutus.

Areva Solar toimittaa aurinkosähköjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Avaimet käteen -periaatteella investoidun rahan tuotto on asiakkaalle suurin, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimuksissa asiakas maksaa tuotetusta sähköstä sopimuksen mukaisesti. Asiakkaalle avaimet käteen -periaate on kertaluontoinen menoerä, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimus ovat jatkuvia menoeriä sopimuskauden ajan. Asiakkaiden sähkönkäytön kustannukset vähentyvät, kun käytetty sähkö tuotetaan itse. Lisäksi käytetyn sähkön päästöt vähenevät merkittävästi. Aurinkosähköjärjestelmät mahdollistavat myös sähkönkäytön tuoton ja kulutuksen suhteen, jolloin saadaan maksimoitua itse tuotetun sähkön käyttö.

Lisätiedot

www.arevasolar.fi