Energia

"Yhdessä enemmän" -hankkeella lisää aurinkosähköä Sauvon kunnan alueelle

Sauvon kunnassa käynnistyi vuonna 2016 aurinkoenergian käytön lisäämiseen keskittynyt projekti. Projekti toteutettiin osana jo vuonna 2013 käynnistynyttä ”Yhdessä enemmän” -hanketta, jonka aikana kehitettiin yrittämisen edellytyksiä sekä yrittäjien välistä yhteistoimintaa Sauvon kunnan alueella. Aurinkoenergiaprojektissa mukana olivat Sauvon Yrittäjät, Maataloustuottajain Sauvo-Karuna yhdistys sekä Sauvon kunta.

Keväällä 2016 projektin osapuolista koottu tiimi lähti selvittämään sauvolaisten yrittäjien, maatilojen, omakotiasujien sekä kesämökkiläisten valmiuksia tuottaa oma energiansa aurinkosähkön avulla. Projektin alkuvaiheessa tiimi järjesti Aurinkoenergiaillan, johon osallistui mm. vastaavissa aurinkoenergiahankkeissa aikaisemmin työskennelleitä asiantuntijoita, aurinkoenergian tekniseen puoleen keskittyneitä toimijoita sekä paikallinen sähköyhtiö, jolla oli mm. tarvittavat valmiudet tehdä aurinkopaneeliasennuksia.

Aurinkoenergiaillan jälkeen projektin tiimoilta laadittiin sähköinen kysely, johon vastasi lähes sata yrittäjää, maatalousyrittäjää sekä omakotiasujaa. Kyselyn tulosten pohjalta sovittiin erilliset kartoituskäynnit. Kaikki halukkaat tulivat mukaan yhteistilaukseen sekä asennuksiin. Aurinkopaneelien asennukset tehtiin vuoden 2017 kevään ja kesän aikana. Kaiken kaikkiaan paneeleita asennettiin yhteensä 814 kpl 28 eri kohteeseen. Yhteenlaskettuna asennetut paneelit tuottavat yhteensä noin 200 000 kWh sähköä vuodessa.

Sauvon Aurinkoenergiaprojektin edistämisen kannalta avainasemassa olivat paikallinen asennustiimi, yhteistyössä toimiva projektiryhmä sekä asiasta innostuneet kuntalaiset.

Lisätiedot

Perttu Laaksonen, Yhdessä enemmän -aurinkohanketiimiläinen
puh. 044 033 0056


Energiapaaluilla hukkalämmöt käyttöön

Auringosta saatavaa lämpöenergiaa voitaisiin jopa Suomen leveysasteilla hyödyntää tehokkaammin – samoin kaikkea hukka- tai ilmaislämpöä. Lämmitysenergialle on vähiten tarvetta kesällä eli silloin kun energiaa olisi eniten saatavilla. Energian varastoinnin ja siirtämistapojen kehittäminen auttavat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.

Turun Ammattikorkeakoulun vetämä LÄMPÖÄ-hanke pyrkii tekemään lämpöenergian varastointimahdollisuuksia tunnetuksi ja lisäämään alan liiketoimintaa. Laajempana tavoitteena on energiamurros: jopa 90 % lämmitysenergiasta voitaisiin saada suoraan auringosta, jos kausivarastointi toimisi tehokkaasti.

LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan erityisesti energiapaalujen ja matalien porareikien käyttöä lämmön talteenottamisessa ja varastoinnissa (BTES eli Borehole Thermal Energy Storage). Energiapaalut ovat yksi tapa hyödyntää rakennuksen alla passiivisessa roolissa olevaa maamassaa lämpöakkuna: menetelmässä hukkaan menevää lämpöä ladataan rakennuksen perustuspaaluihin sijoitettujen keräimien kautta maahan tai maasta takaisin. Keräimissä kiertää vesi-alkoholiliuos, joka siirtää lämpöä. Lämpöä voidaan myös varastoida välissä vesitankkeihin. Tekniikka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevien rakennusten korjausten yhteyteen.

LÄMPÖÄ-hankkeen seurannassa on kolme rakennusprojektia: Skanssiin ensi vuonna valmistuva tornitalo, kaarinalainen nollaenergiatalo ja Turun AMK:n uusi kampusrakennus Kupittaalla. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi energianvarastoinnin koulutustarpeen selvitystä, rakennustapaohjeiden laatimista ja yrittäjille järjestettyjä tapaamisia. Osana hanketta kehitetään myös videoanimaatiota, jonka kautta energiajärjestelmää ja energiankulutusta havainnollistetaan. Pyrkimyksenä on, että pilottien ja yhteistyön myötä saadaan uutta tietoa lämpöenergian varastoinnista ja pidemmällä aikavälillä sen toiminnasta käytännössä.

Lämmönhukan vähentäminen ja lämpöenergian kerääminen käyttöön tekevät asumisesta kestävämpää. Ne vähentävät tarvetta hankkia ulkoista energiaa sekä pienentävät lämmityskuluja.

Lisätiedot

Rauli Lautkankare, projektipäällikkö
rauli.lautkankare@turkuamk.fi


Laitilan Wirvoitusjuomatehdas paransi energiaomavaraisuuttaan aurinkosähköllä

Laitilassa vuodesta 1995 saakka suomalaisia ilahduttaneita juomanautintoja valmistanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on historiansa aikana opittu tuntemaan värikkään ja iloisen ilmeensä lisäksi vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä toiminnastaan. Vuosien saatossa tästä on muodostunut yritykselle tapa toimia, mikä on tuonut mukanaan myös useampia tunnustuksia tehtaan ympäristöystävällisyydestä, muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Hinku-palkinnon muodossa. Tähän asti merkittävimmän tunnustuksen vastuullisesta toiminnastaan yritys sai vuonna 2016, jolloin Greenpeace nimesi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Suomen vihreimmäksi panimoksi.

Vuodesta 2001 lähtien tehtaalla on käytetty sähköenergian lähteenä ainoastaan tuulivoimaa – ensimmäisenä tuotantolaitoksena Suomessa – ja keväällä 2018 yritys investoi myös aurinkosähköön aurinkovoimalan muodossa. Investoiminen omaan energiantuotantoon oli luonteva seuraava askel ympäristötietoiselle yritykselle. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan aurinkovoimalan suunnitteli kotimainen Naps Solar Systems Oy, joka myös valvoi voimalan toteuttamisen ja valmisti järjestelmässä käytettävät aurinkopaneelit.

Tehtaan katolle asennettiin kaiken kaikkiaan 668 aurinkopaneelia, jotka tuottavat tehoa yhteensä 200,4 kilowatin verran. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sähköenergian tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat olleet nollassa jo lähes 20 vuotta, joten investoinnilla parannetaan yhtiön energiaomavaraisuutta. Ja koska ympäristöystävällisyys ja jatkuva parantaminen kaikessa ovat molemmat olennaisia osia Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimintaa, voivat kuluttajat jatkossakin nauttia Wirvoitusjuomatehtaan juomista huoletta ja hyvillä mielin.

Lisätiedot

www.laitilan.com

Rami Aarikka, toimitusjohtaja
rami.aarikka@laitilan.com


Piispanristin Prisman katolle Turun Osuuskaupan ensimmäinen aurinkovoimala

Piispanristin Prisman katolle rakennetaan loppuvuodesta 2018 aurinkovoimala, joka saadaan käyttöön Prisman avautuessa keväällä 2019.

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Piispanristin Prisma on Turun Osuuskaupan ensimmäinen aurinkovoimala. Turun Osuuskaupan tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön. Jo nyt merkittävä osa käytetystä sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua.

Myymälät kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin kymmenen prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä.

Piispanristin voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä. Järjestelmän toimittaa Fortum ja käytännön asennuksesta vastaa ARE.

S-ryhmän tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030 mennessä yhdessä yrityskumppaneiden kanssa. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä. Kiinteistöissä hyödynnetään uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Kaupoissa suositaan ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitaan energiatehokkaat led-valot. Lisäksi TOK:lla on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen muutaman vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa.

Lisätiedot

Antti Heikkilä, kiinteistöpäällikkö
p. 010 764 4008

Kuva: Aki Loponen


Kiertotaloutta tukevasta hamppurakentamisesta elinvoimaa Varsinais-Suomeen

Turun ammattikorkeakoulussa tutkitaan ja vahvistetaan hamppumateriaalin ominaisuuksia. Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hamppurakenteessa yhdistyvät tunnettujen rakennusmateriaalien – betonin, puun ja kiven – hyvät ominaisuudet.

Kuituhampun kuitu on yksi maailman vahvimmista luonnonkuiduista ja sen viljely teolliseen käyttöön on lisääntynyt 2000-luvulta. Pinta-ala oli viime vuonna 312 hehtaaria. Varsinais-Suomen viljelyosuus tästä oli peräti 118 hehtaaria. Sadosta on arvokasta kuitua noin 30 %. ja loput noin 70 % kevyttä puumaista päistärettä. Yhden peltohehtaarin tuottamalla päistäreellä saadaan materiaali omakotitalon rakentamiseen.

Hengittävän rakenteen ja hyvän eristävyyden ansiosta hamppu tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nyt yleisessä käytössä oleville materiaaleille. Hamppumateriaalilla on myös vahva kytkös kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävillä maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin rakenteesta ei missään sen elinkaaren aikana syntyisi jätettä.

Asuinrakennuksissa hamppubetoni ei Suomessa ole vielä saavuttanut suurten rakennuttajien luottamusta, johtuen vähäisestä materiaalin käytännön kokemuksesta. Vaikka hamppurakenteista on käytännön kokemusta ja tutkimustietoa ulkomailta, tarvitaan materiaalista kotimaista näyttöä, jotta siihen liittyvä yritystoiminta ja rakentaminen voi kehittyä Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä, joita halutaan edelleen selventää yrittäjille, kuluttajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Näin edistetään myös uuden elinkeinon kehittymistä maakunnassa ja tuetaan resurssitehokasta ja hiilineutraalia rakentamista.

Hanketta rahoittavat maaseudun kehitysrahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.

Lisätiedot

Rakenneratkaisuja hampusta -hanke

Noora Norokytö, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
noora.norokyto@turkuamk.fi
+358 40 355 0900


Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille

Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.

Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.

Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.

Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.

Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.

Lisätiedot

www.novida.fi

Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890


Areva Solar: Aurinkoenergiaratkaisuja kiinteistöihin

Monet kiinteistönomistajat miettivät miten he voivat säästää sähkölaskussa. Miten voisi tuottaa omaa sähköä ja samalla kasvattaa kiinteistön vihreitä arvoja sekä itse kiinteistön arvoa? Areva Solar mahdollistaa kiinteistöjen aurinkoenergiaratkaisut esimerkiksi avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Päästötön ja uusiutuva aurinkosähkö muuntaa kiinteistöt kiertotalouden mallioppilaiksi. Samalla vähennetään merkittävästi sellaisen sähkön käyttöä, mikä on tuotettu päästöjä synnyttävillä ja uusiutumattomilla menetelmillä.

Energiankulutuksen seuraaminen vaatii aikaa ja selvitystyötä, vaikka verkonhaltija ja sähkönmyyntiyhtiö pääsääntöisesti tarjoavat kulutusseurantamahdollisuuden. Energiatehokkuussopimukset ja energia-avustussopimusten vaatimukset muuttuvat lähes vuosittain, mikä edellyttää asiaan perehtymistä. Aurinkosähköjärjestelmä on investointi, joka vaatii pääomaa vaikka hankintaa olisi mahdollista tukea. Toisinaan järjestelmän hankinta nähdään hankalaksi.

Areva Solar tarjoaa asiakkailleen huoltovapaat aurinkosähköjärjestelmät SaloSolarin kotimaisilla avainlippu-aurinkopaneeleilla ja asennustelineillä. Asennuksen suorittaa Areva Solarin kotimaiset ammattilaiset. Aurinkosähköjärjestelmät sisältävät aina etäseurantapalvelun, joka älykkäimmillään näyttää aurinkopaneelikohtaisesti tietoja. Etäseuranta mahdollistaa huoltotoimenpiteiden ennakoinnin, jolloin sähköntuoton toimintavarmuus pystytään takaamaan. Areva Solar hoitaa asiakkaan kanssa kiinteistön arvioinnin, suunnittelun, sekä lupa-asiat ja hakemukset. Valmistuneeseen aurinkosähköjärjestelmään annetaan vaatimusten mukainen ohjeistus ja koulutus.

Areva Solar toimittaa aurinkosähköjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Avaimet käteen -periaatteella investoidun rahan tuotto on asiakkaalle suurin, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimuksissa asiakas maksaa tuotetusta sähköstä sopimuksen mukaisesti. Asiakkaalle avaimet käteen -periaate on kertaluontoinen menoerä, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimus ovat jatkuvia menoeriä sopimuskauden ajan. Asiakkaiden sähkönkäytön kustannukset vähentyvät, kun käytetty sähkö tuotetaan itse. Lisäksi käytetyn sähkön päästöt vähenevät merkittävästi. Aurinkosähköjärjestelmät mahdollistavat myös sähkönkäytön tuoton ja kulutuksen suhteen, jolloin saadaan maksimoitua itse tuotetun sähkön käyttö.

Lisätiedot

www.arevasolar.fi


Solar Age Oy: Aurinkosähköratkaisuja Varsinais-Suomeen

Solar Age Oy on omakotitalojen, yritysten ja maatilojen aurinkosähköratkaisuihin keskittynyt yritys. Vahvinta yrityksen osaaminen on sähköverkkoon kytkettävissä aurinkoenergiajärjestelmissä. Solar Age Oy panostaa siihen, että järjestelmän hankkiminen ja lähienergian tuottaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Aurinkosähköjärjestelmät toimitetaan asiakkaille pääosin ”avaimet käteen” -periaatteella, jolloin hankintaan kuuluu suunnittelu, luvat, tuet ja asennus kaikki samassa palvelussa.

Aurinkoenergian kysyntä kasvaa vauhdilla ja jopa neljännes suomalaisista asunnonomistajista pohtii energiaremontin toteuttamista seuraavan kahden vuoden aikana. Aurinkoenergia on yksi kiinnostavimmista ratkaisuista lisätä kodin sähköomavaraisuutta. Aurinkoenergian tuotannosta ei kerry Co2-päästöjä, nousevien energiahintojen aikana auringosta saatava rahallinen hyöty kasvaa entisestään ja hankinta lisää myös kiinteistön arvoa.

Solar Age Oy on turkulainen yritys, joka palvelee Varsinais-Suomen alueella.

Lisätiedot

www. solarage.fi


Salon aurinkosähkölaitokselta energiaa kaupungin käyttöön

Salon kaupunki kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energioiden käyttöä. Vuodelle 2018 on budjetoitu energiansäästötoimiin pienimuotoisia toimenpiteitä varten 200 000 euroa, erillisten Tupurin koulun maalämpö- ja Perniön liikuntahallin led-valohankkeiden lisäksi. Tupurin lämmitystapamuutoksen yhteydessä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Energiatehokkuuden parantumisesta huolimatta niin julkinen kuin yksityinen sähkönkulutus tulee kasvamaan muun muassa IT-laitteiden määrän kasvaessa. Tämän johdosta kaupungin tulee tutkia uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää uusituvalla energialla tuotettua sähköä, siinä missä muitakin energiamuotoja.

Salon kaupunki ja Salo Energia Oy ovat 12.1.2016 allekirjoittaneet sopimuksen sähköenergian toimittamisesta. Sopimuksen perusteella Salo Energia on rakentanut Salon kaupungin lukion alueelle aurinkopaneeleihin perustuvan sähkölaitoksen, joka tuottaa energiaa ensi sijassa kaupungin käyttöön.  Aurinkosähkölaitos on liitetty lukion sähköverkkoon. Mikäli kaupunki ei kuluta kaikkea laitoksen tuottamaa sähköä, ylijäämä syötetään automaattisesti yleiseen sähköverkkoon. Salo Energia on vuokrannut maa-alueen, jolle aurinkopaneeleihin perustuva sähkölaitos on rakennettu. Sähkölaitos muodostuu pilareiden varaan rakennettavista jalustoista, joille aurinkopaneelit on asennettu.

Salon kaupunki ja Salo Energia ovat sopineet 2017 lopulla aurinkosähkölaitokseen laajentamisen II vaiheesta. Toisessa vaiheessa Salo Energia laajentaa aurinkosähkölaitosta ja siihen liitetään lisää kaupungin kiinteistöjä. Laajennusten valmistuttua aurinkosähköpuisto tulee olemaan Suomen toiseksi suurin, teholtaan 997 kWp ja sen vuosituoton odotusarvo on 950 MWh.

Yhteistyö Salo Energia kanssa tuottaa Salon kaupungille säästöjä sähkökustannuksissa, mutta yhtä suuria hyötyjä ovat uusiutuvan energian tuottamat ympäristöarvot, paikallinen innovaatiokumppanuus sekä kokemuksen saaminen aurinkoenergiasta.

Lisätiedot

Mikko Rantanen, energia-asiantuntija, Salon kaupunki
mikko.rantanen@salo.fi
p. 02 778 5306


Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä

Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.

Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.

Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.

Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.

Lisätiedot

Bastu – Kuudennen aallon yritystoimintaa

Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856