Energia

Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)


Kehitysyhtiö Green Industry Park perustettu kehittämään Naantalin jalostamoaluetta 

Naantalin Nesteen jalostamoaluetta kehittämään on perustettu kehittämisyhtiö Green Industry Park. Jalostamon alueesta halutaan kehittää kansainvälinen kestävän teollisuuden puisto. Yhtiön tarkoituksena onkin selvittää alueen mahdollisuuksia sekä kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehittämistyö pohjaa selvityshenkilön Panu Routilan aiempaan selvitystyön.

Varsinais-Suomesta löytyy paljon potentiaalia jalostamoalueen kehittämiseen - merkittävien yritysten ja yliopistojen muodostamia ekosysteemejä, osaavaa työvoimaa ja jalostamon alueelta muun muassa kemikaalien käsittelyn mahdollistavaa infraa. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös huippututkimukselle ja kestävien ratkaisujen pilotoinneille ja innovoinnille.

Yhtiötä ovat perustamassa Naantalin ja Raision kaupungit, Turku Science Park Oy sekä Fortum Oy. Yhtiötä rahoittavat Neste Oyj ja Sitra. Yhtiöllä on seitsenjäseninen hallitus. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Linda Fröberg-Niemi.

Lisätiedot 

Linda Fröberg-Niemi, toimitusjohtaja
050 587 3441
Naantalin kaupungin verkkosivut


Turun yliopistoon kiertotalouden professuuri 

Naantalin ja Turun seudun organisaatiot lahjoittavat yhdessä Turun yliopistolle 600 000 euroa kiertotalouden professuurin perustamiseen. Professuurin lahjoittavat Kesko, Turun kauppakamari, Turku Energia, Kiilto, Turun Osuuskauppa, Naantalin kaupunki, Finnsementti, BE Group, Hesburger, Sarcodon sekä Lounais-Suomen jätehuolto

Kiertotalous on alue, joka edellyttää sekä teknistaloudellisten prosessien että laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Professuuri perustetaan teknilliseen tiedekuntaan ja se vahvistaakin Turun yliopiston laajentunutta tekniikan kokonaisuutta sekä koko yliopiston monialaista osaamista ja poikkitieteellistä tutkimusta kiertotalouden alalla.

Turun yliopiston teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi tiedekunta on yliopiston kahdeksas. Teknillinen tiedekunta kouluttaa muun muassa elintarvikekemian, biokemian ja bioteknologian ammattilaisia sekä materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä.

Lisätiedot 

Yliopiston mediatiedote


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Turun Hirvensalossa vertaillaan kahden kerrostalon ilmastovaikutuksia

Turun Hirvensaloon rakennetaan kaksi kerrostaloa, jotka mahdollistavat rakennusten uudenlaisen ilmastovaikutusten vertailun. Samalla tontilla sijaitsevat talot ovat pohjapiirustuksiltaan ja huoneistoaloiltaan samanlaiset, mutta toinen valmistetaan puusta ja toinen betonista. Taloihin tulee 82 vuokra-asuntoa ja ne rakennetaan Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021.

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi. Hirvensalon kerrostalojen suunnittelussa onkin hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Hirvensalossa otetaan huomioon ilmastovaikutuksia vertailtaessa rakennuselementtien lisäksi materiaalien käyttäytyminen, käytönaikainen huolto, asukkaiden tyytyväisyys sekä hiilikädenjälki eli rakennusten myönteinen ilmastovaikutus. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.

Ekologinen tapa toimia näkyy Hirvensalon kohteessa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä. Energiaratkaisuksi kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.

Lue lisää täältä.

Lisätiedot

Antti Lundstedt, toimitusjohtaja, Mangrove Oy
antti.lundstedt@mangrove.fi


Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos

Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.

Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.

Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.

Lisätiedot

Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com

Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com

 

Kuva: Gasum


Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys summaa maakunnan nykytilaa ja mahdollisuuksia

Tarve kiertotalouden mukaisille ratkaisuille rakennusalalla on suuri. Ala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Kiertotaloudesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomio kokonaisvaltaisen muutoksen tavoitteluun ja muutoksia pitääkin tehdä koko ketjussa. Rakentamisen kiertotalouden teemassa koko ketjulla tarkoitetaan kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa sekä purkua ja uusiokäyttöä.

Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa. Selvityksessä nostetaan esimerkkitapauksiin pohjautuen esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia ratkaisuja.

Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä. Lounais-Suomen tilanteeseen ja potentiaaliin syvennyttiin nykytilakatsauksesta aloittaen. Potentiaalin arvioinnissa on lähdetty liikkeelle tarkastelemalla Lounais-Suomen alueellista rakennetta ja väestöä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen volyymeja. Tämän tarkastelun pohjalta on syntynyt käsitys siitä, minkälaisia tarpeita rakennettuun ympäristöön kohdistuu tulevaisuudessa. Näin voitiin tunnistaa rakennustyyppejä ja kiertotalousteknisiäratkaisuja, joita todennäköisesti on kannattavinta soveltaa Lounais-Suomen alueella.

Lounais-Suomessa on lähes 700 000 asukasta, mutta nyky- ja erityisesti tulevaisuuden tarpeet alueen sisällä vaihtelevat merkittävästi. Turun kaupunkiseudun ydinalueilla väkimäärä kasvaa ja on kasvava tarve pientaloasumiselle, vanhojen 1970–80–luvuilla rakennettujen lähiöiden peruskorjaamiselle ja koulujen, päiväkotien ja vanhusten hoitolaitosten rakentamiselle. Muuttotappioalueilla, missä tilojen käyttöaste pienenee, on peruskorjattavia rakennuksia tai uusien investointien kannattavuus on heikkoa, on syytä arvioida purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäviä, monikäyttöisiä, purettavaksi ja siirrettäväksi suunniteltuja tiloja.

Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. Mukana on niin ulkomaisia kuin kotimaisia tapausesimerkkejä, aina muuntojoustavasta kunnantalosta Alankomaissa raisiolaisen asuinkerrostalon korjausrakentamiseen.

Selvitykseen liittyen käynnistyy 27.11.2020 kolmiosainen webinaarisarja, joka on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tutustu selvitykseen täällä.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi

 

Kuva: Dakota Roos on Unsplash


Opiskelija-asuntokohde tuottaa energiaa yli oman tarpeen

Turun Ylioppilaskyläsäätiön arvoihin kuuluu kiinteästi kestävän kehityksen sekä ekologisuuden huomioiminen. Asumisen päästöt ovat merkittävä hiilipäästöjen lähde. Säätiön rakennusten energiatehokuuden kehittäminen on olennainen osa peruskorjaussuunnittelussa sekä uusia kohteita rakennettaessa. Energiatehokkuuden parantamisella on merkittävä säästöpotentiaali hiilipäästöjen suhteen.

Ylioppilaskyläsäätiön uusin opiskelijoiden asuntokohde, Aitiopaikka, tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Kohteessa on yhteensä 255 uutta asuntoa opiskelijoille.

Ylioppilaskylän reunalle rakennettuun Aitiopaikkaan valittiin hyvällä lämpötilahyötysuhteella toimivat huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Kohteen katolle asennettiin yli 500 aurinkopaneelia sisältävä aurinkoenergiavoimala. Voimalan vuosituotto vastaa suunnilleen rakennuksen vuotuista sähkön tarvetta. Aurinkopaneelit tuottavat vuositasolla noin 200 MWh. Se vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä noin 30 tonnia vuodessa kolmenkymmenen vuoden ajan.

Lisäksi Aitiopaikan alle on rakennettu naapuritontilla sijaitsevan Ikituurin opiskelija-asuinrakennuksen geotermisen energian keruukenttä.

Lisätiedot

Joonas Rantala, kiinteistöinsinööri, Turun ylioppilaskyläsäätiö
joonas.rantala(a)tys.fi


Kiertotaloutta kuvaava kuvituskuva, jossa kuvataan mm ravinnekiertoa ja maataloutta

Varsinais-Suomessa paneudutaan biokaasun kestävyyteen vesiensuojelun näkökulmasta

Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto. Se voi kuitenkin aiheuttaa riskin rehevöittävien ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ja hyödyntämistä ei ole suunniteltu huolellisesti. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta ja vähentää ravinnepäästöjä sen koko elinkaaren aikana, ottaen huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotannon ja ravinnepitoisten sivuvirtojen kierrätyksen ja loppusijoituksen. Hankkeessa luodaan yhteistyössä biokaasusektorin ja eri sidosryhmien kanssa keinoja ravinnevirtojen parempaan hallintaan.

Hankkeessa vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä vesistöihin luomalla biokaasulaitoksille ja viranomaisille ravinnevirtojen hallintaa parantavia työkaluja ja toimintatapoja sekä lisäämällä tietoisuutta biokaasun tuotantoon liittyvistä ravinnepäästöriskeistä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunnittelussa ja biokaasulaitosten ympäristölupien antamisessa. Lisäksi hanke edistää biokaasun tuotannosta syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden kestävää ja turvallista hyödyntämistä kierrätyslannoitteina.

Toimenpiteitä toteutetaan kolmella alueella: Varsinais-Suomessa, Zemgalen alueella Latviassa ja Ahvenanmaalla. Kaikilla kolmella alueella on biokaasuntuotannon lisäksi paikoin ylitarjontaa ravinteista muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi, samalla kun peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla, mikä lisää ravinnepäästöjen riskiä vesistöihin. Tavoitteena on parantaa ravinteiden hallintaa ja vähentää päästöjä noin 30 olemassa olevalla biokaasulaitoksella sekä useissa vasta suunnitteilla olevissa laitoksissa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään koko Itämeren alueella biokaasun tuotannon ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Hankkeen tuloksena syntyy viranomaiselle ja laitoksille suunnattuja ohjeita mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn sekä kolme alueellista suunnitelmaa, joilla parannetaan Varsinais-Suomen, Zemgalen ja Ahvenanmaan ravinnetasapainoa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan latvialaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä Latviaan ja kehitetään edelleen Suomessa jo olemassa olevaa laatujärjestelmää. Hankkeessa myös analysoidaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden jätevesipohjaisten lietteiden ja mädätteiden käyttö- ja käsittelytapoja Suomessa ja Latviassa.

Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Latviassa yhteistyökumppaneina toimivat Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoittaa hanketta yhteensä 1.06 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022.

https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/sustainable-biogas/

www.ymparisto.fi/kestavabiokaasutuotanto

 

Lisätiedot

Maija Salmiovirta, projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi

Sanna Tikander, Varsinais-Suomen Ely-keskus
sanna.tikander(at)ely-keskus.fi


Kaatopaikkakaasusta jalostettiin onnistuneesti liikennepolttoainetta Salossa

Salon Korvenmäen jätekeskuksessa kehitetään aktiivisesti kestävää ja innovatiivista jätteenkäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.

Kokeilu osoitti, että käyttökelvoton kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi sopivaksi metaaniksi. Pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa eli ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta.

Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta ja merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle.

EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta.

LSJH:n ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttavan Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan investointihankkeen valmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Tähtäimessä on, että ekovoimalaitoksen tuottama hiilidioksidi saadaan muunnettua liikennepolttoaineeksi. Parhaillaan työhön haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia.

Lisätiedot

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), www.lsjh.fi
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Eero Paunonen, toimitusjohtaja, Q Power, www.qpower.fi
puh. 044 425 2260
eero@qpower.fi

Petri Onikki, toimitusjohtaja, Lounavoima, www.lounavoima.fi
puh. 050 530 0404
petri.onikki@lounavoima.fi