Energia
Ilmastopositiivisilla yritysalueilla kilpailukykyä ja vetovoimaa
Ilmastotyöhön tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita, myös yrityksiä ja kiertotalouskeskuksia, joita löytyy Suomesta jo useita. Turussa, Tampereella ja Vantaalla toteutettavassa uudessa hankkeessa autetaan yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja, luodaan malli yritysalueen hiilitiekartasta sekä luodaan kansainvälisesti kiinnostava referenssikohde ilmastopositiivisesta yritysalueesta.
Yrityksissä ja teollisuusalueilla on vauhditettava uusien älykkäiden ja hiilineutraalien toimintamallien kokeilemista ja pilotointia, jotta esimerkiksi löydetään tehokkaammin uusia tapoja hyödyntää materiaalivirtoja. Hanke tähtää positiiviseen ilmastovaikutukseen eli erilaisten yritysalueiden ja materiaalien arvoketjujen negatiivisiin nettopäästöihin. Ilmastopositiivisuuden tavoite on vielä hiilineutraalisuustavoitteita kunnianhimoisempi, ja yhdistettynä kiertotalouden toimenpiteisiin se synnyttää toimintamalleja, joilla on potentiaalia lisätä yritysten kilpailukykyä ja alueiden vetovoimaisuutta.
Turun alueelta mukana hankkeessa on Turun kaupunki sekä Lounais-Suomen jätehuolto Oy. Topinpuiston kiertotalouskeskus toimii hankkeessa pilottialustana, jossa määritellään alueen ja yritysten ilmastopositiiviuuteen vaikuttavat haasteet sekä etsitään haasteisiin ratkaisut kokeilupalveluhankinnoilla ja kiertotaloussparrauksella. Muita hankkeen toteuttajia ovat Business Tampere, Tampereen yliopisto ja Vantaan kaupunki.
ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanketta toteutetaan 6Aika-rahoituksella aikavälillä 4/2020-12/2021.
Lisätiedot
Outi Laikko, Turun kaupunki
outi.laikko@turku.fi
Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen
Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?
Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.
CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.
Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.
Lisätiedot:
https://www.instagram.com/cicat2025/
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa – esitysmateriaalit saatavilla
Nelisenkymmentä maankäytön suunnittelun käytänteiden kehittämisestä kiinnostunutta oli tiistaina 7.5. Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa -tapahtumassa Forum Marinumissa Turussa kuulemassa, miten kiertotaloutta voidaan edistää kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun keinoin.
Esitykset oli jaettu kolmeen teemaosioon: maarakentamiseen ja kiviaineksiin, uusiin energiajärjestelmiin, sekä vesistö- ja ympäristövaikutuksiin. Mikäli et päässyt paikalle tai haluat kerrata kuulemaasi, löydät linkit kaikkiin tapahtuman esityksiin alta.
Maanrakentaminen ja kiviainekset
Maarakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (osa 1, osa 2) – Mika Räisänen ja Jaana Jarva, Geologian Tutkimuskeskus
Uudet energiajärjestelmät
Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa – Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu
Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa – Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu
Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä – Ari Säteri, Torppalan ekokylä
Ympäristö- ja vesistövaikutukset
Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa – Taina Riekkinen, Turun kaupunki
Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset – Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu
Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Avanti – Juha Mäki, Liedon kunta
Tapahtuma järjestettiin Circwaste- ja 6Aika: CircVol -hankkeiden yhteistyönä. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)
Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)
Kiertotalouden hyviä käytänteitä kaavoittajille ”Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa” -seminaarista
Maankäytön suunnittelun lakisääteisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävän kehityksen toteutumista. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii muutoksia yhteiskunnan ajattelu- ja toimintatapoihin. Mitkä ovat kaavoittajien vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistämisessä? Miten hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan ympäristön ja talouden kannalta edulliset ratkaisut alueiden toteutusvaiheessa?
Circwaste- ja 6Aika: CircVol -hankkeet järjestävät 7.5. Turun Forum Marinumissa tilaisuuden, jossa tarjotaan konkreettisia keinoja kiertotalouden edistämiseksi kaavoittajien päivittäiseen työhön. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja maa-ainesten, energiantuotannon ja ympäristörakenteiden parhaista käytänteistä ja niiden toteuttamisen mahdollistamisesta kaavoituksessa. Tilaisuus on keskusteleva ja vuorovaikutteinen – tervetuloa mukaan oppimaan ja esittämään omat näkemyksesi!
OHJELMA:
12:00 TILAISUUDEN AVAUS
Maanrakentaminen ja kiviainekset
Maanrakentamisen kiertotalouden tukeminen kaikilla kaavoituksen tasoilla (Joni Salminen, Suomen ympäristökeskus)
Kestävä kiviaineshuolto osana maankäytön suunnittelua (Mika Räisänen, Geologian tutkimuskeskus)
Kommenttipuheenvuoro (Tarkentuu)
Uudet energiajärjestelmät
Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa (Rauli Lautkankare, Turun ammattikorkeakoulu)
Muuttuvat sähköjärjestelmät ja aurinkoenergiaratkaisut kaavoituksessa (Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakoulu)
Kommenttipuheenvuoro: Kiertotalous uuden alueen rakentamisessa – case Torppalan ekokylä (Ari Säteri, Torppalan ekokylä)
KAHVITAUKO
Ympäristö- ja vesistövaikutukset
Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Turun kaupungin kaavoituksessa (Taina Riekkinen, Turun kaupunki)
Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset (Heidi Vilminko, Turun ammattikorkeakoulu)
Kommenttipuheenvuoro: Hulevesiratkaisut ja niiden toteutus – case Tuulissuo-Avantin alue (Juha Mäki, Liedon kunta)
Ilmoittaudu mukaan: https://www.lyyti.fi/reg/KIERTOTALOUS_KAAVOITUKSESSA_JA_MAANKAYTON_SUUNNITTELUSSA_6484
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi (CircVol-hanke)
Pilvi Kara, projektiasiantuntija, pilvi.kara@varsinais-suomi.fi (Circwaste-hanke)
Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta
Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma "Kierrätyksestä kiertotalouteen - tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa". Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.
Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.
Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017. Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, anni.lahtela@valonia.fi
Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi
"Yhdessä enemmän" -hankkeella lisää aurinkosähköä Sauvon kunnan alueelle
Sauvon kunnassa käynnistyi vuonna 2016 aurinkoenergian käytön lisäämiseen keskittynyt projekti. Projekti toteutettiin osana jo vuonna 2013 käynnistynyttä ”Yhdessä enemmän” -hanketta, jonka aikana kehitettiin yrittämisen edellytyksiä sekä yrittäjien välistä yhteistoimintaa Sauvon kunnan alueella. Aurinkoenergiaprojektissa mukana olivat Sauvon Yrittäjät, Maataloustuottajain Sauvo-Karuna yhdistys sekä Sauvon kunta.
Keväällä 2016 projektin osapuolista koottu tiimi lähti selvittämään sauvolaisten yrittäjien, maatilojen, omakotiasujien sekä kesämökkiläisten valmiuksia tuottaa oma energiansa aurinkosähkön avulla. Projektin alkuvaiheessa tiimi järjesti Aurinkoenergiaillan, johon osallistui mm. vastaavissa aurinkoenergiahankkeissa aikaisemmin työskennelleitä asiantuntijoita, aurinkoenergian tekniseen puoleen keskittyneitä toimijoita sekä paikallinen sähköyhtiö, jolla oli mm. tarvittavat valmiudet tehdä aurinkopaneeliasennuksia.
Aurinkoenergiaillan jälkeen projektin tiimoilta laadittiin sähköinen kysely, johon vastasi lähes sata yrittäjää, maatalousyrittäjää sekä omakotiasujaa. Kyselyn tulosten pohjalta sovittiin erilliset kartoituskäynnit. Kaikki halukkaat tulivat mukaan yhteistilaukseen sekä asennuksiin. Aurinkopaneelien asennukset tehtiin vuoden 2017 kevään ja kesän aikana. Kaiken kaikkiaan paneeleita asennettiin yhteensä 814 kpl 28 eri kohteeseen. Yhteenlaskettuna asennetut paneelit tuottavat yhteensä noin 200 000 kWh sähköä vuodessa.
Sauvon Aurinkoenergiaprojektin edistämisen kannalta avainasemassa olivat paikallinen asennustiimi, yhteistyössä toimiva projektiryhmä sekä asiasta innostuneet kuntalaiset.
Lisätiedot
Perttu Laaksonen, Yhdessä enemmän -aurinkohanketiimiläinen
puh. 044 033 0056
Energiapaaluilla hukkalämmöt käyttöön
Auringosta saatavaa lämpöenergiaa voitaisiin jopa Suomen leveysasteilla hyödyntää tehokkaammin – samoin kaikkea hukka- tai ilmaislämpöä. Lämmitysenergialle on vähiten tarvetta kesällä eli silloin kun energiaa olisi eniten saatavilla. Energian varastoinnin ja siirtämistapojen kehittäminen auttavat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.
Turun Ammattikorkeakoulun vetämä LÄMPÖÄ-hanke pyrkii tekemään lämpöenergian varastointimahdollisuuksia tunnetuksi ja lisäämään alan liiketoimintaa. Laajempana tavoitteena on energiamurros: jopa 90 % lämmitysenergiasta voitaisiin saada suoraan auringosta, jos kausivarastointi toimisi tehokkaasti.
LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan erityisesti energiapaalujen ja matalien porareikien käyttöä lämmön talteenottamisessa ja varastoinnissa (BTES eli Borehole Thermal Energy Storage). Energiapaalut ovat yksi tapa hyödyntää rakennuksen alla passiivisessa roolissa olevaa maamassaa lämpöakkuna: menetelmässä hukkaan menevää lämpöä ladataan rakennuksen perustuspaaluihin sijoitettujen keräimien kautta maahan tai maasta takaisin. Keräimissä kiertää vesi-alkoholiliuos, joka siirtää lämpöä. Lämpöä voidaan myös varastoida välissä vesitankkeihin. Tekniikka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevien rakennusten korjausten yhteyteen.
LÄMPÖÄ-hankkeen seurannassa on kolme rakennusprojektia: Skanssiin ensi vuonna valmistuva tornitalo, kaarinalainen nollaenergiatalo ja Turun AMK:n uusi kampusrakennus Kupittaalla. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi energianvarastoinnin koulutustarpeen selvitystä, rakennustapaohjeiden laatimista ja yrittäjille järjestettyjä tapaamisia. Osana hanketta kehitetään myös videoanimaatiota, jonka kautta energiajärjestelmää ja energiankulutusta havainnollistetaan. Pyrkimyksenä on, että pilottien ja yhteistyön myötä saadaan uutta tietoa lämpöenergian varastoinnista ja pidemmällä aikavälillä sen toiminnasta käytännössä.
Lämmönhukan vähentäminen ja lämpöenergian kerääminen käyttöön tekevät asumisesta kestävämpää. Ne vähentävät tarvetta hankkia ulkoista energiaa sekä pienentävät lämmityskuluja.
Lisätiedot
Rauli Lautkankare, projektipäällikkö
rauli.lautkankare@turkuamk.fi
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas paransi energiaomavaraisuuttaan aurinkosähköllä
Laitilassa vuodesta 1995 saakka suomalaisia ilahduttaneita juomanautintoja valmistanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on historiansa aikana opittu tuntemaan värikkään ja iloisen ilmeensä lisäksi vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä toiminnastaan. Vuosien saatossa tästä on muodostunut yritykselle tapa toimia, mikä on tuonut mukanaan myös useampia tunnustuksia tehtaan ympäristöystävällisyydestä, muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Hinku-palkinnon muodossa. Tähän asti merkittävimmän tunnustuksen vastuullisesta toiminnastaan yritys sai vuonna 2016, jolloin Greenpeace nimesi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Suomen vihreimmäksi panimoksi.
Vuodesta 2001 lähtien tehtaalla on käytetty sähköenergian lähteenä ainoastaan tuulivoimaa – ensimmäisenä tuotantolaitoksena Suomessa – ja keväällä 2018 yritys investoi myös aurinkosähköön aurinkovoimalan muodossa. Investoiminen omaan energiantuotantoon oli luonteva seuraava askel ympäristötietoiselle yritykselle. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan aurinkovoimalan suunnitteli kotimainen Naps Solar Systems Oy, joka myös valvoi voimalan toteuttamisen ja valmisti järjestelmässä käytettävät aurinkopaneelit.
Tehtaan katolle asennettiin kaiken kaikkiaan 668 aurinkopaneelia, jotka tuottavat tehoa yhteensä 200,4 kilowatin verran. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sähköenergian tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat olleet nollassa jo lähes 20 vuotta, joten investoinnilla parannetaan yhtiön energiaomavaraisuutta. Ja koska ympäristöystävällisyys ja jatkuva parantaminen kaikessa ovat molemmat olennaisia osia Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimintaa, voivat kuluttajat jatkossakin nauttia Wirvoitusjuomatehtaan juomista huoletta ja hyvillä mielin.
Lisätiedot
Rami Aarikka, toimitusjohtaja
rami.aarikka@laitilan.com
Piispanristin Prisman katolle Turun Osuuskaupan ensimmäinen aurinkovoimala
Piispanristin Prisman katolle rakennetaan loppuvuodesta 2018 aurinkovoimala, joka saadaan käyttöön Prisman avautuessa keväällä 2019.
S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Piispanristin Prisma on Turun Osuuskaupan ensimmäinen aurinkovoimala. Turun Osuuskaupan tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön. Jo nyt merkittävä osa käytetystä sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua.
Myymälät kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin kymmenen prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä.
Piispanristin voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä. Järjestelmän toimittaa Fortum ja käytännön asennuksesta vastaa ARE.
S-ryhmän tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030 mennessä yhdessä yrityskumppaneiden kanssa. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä. Kiinteistöissä hyödynnetään uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Kaupoissa suositaan ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitaan energiatehokkaat led-valot. Lisäksi TOK:lla on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen muutaman vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa.
Lisätiedot
Antti Heikkilä, kiinteistöpäällikkö
p. 010 764 4008
Kuva: Aki Loponen
Kiertotaloutta tukevasta hamppurakentamisesta elinvoimaa Varsinais-Suomeen
Turun ammattikorkeakoulussa tutkitaan ja vahvistetaan hamppumateriaalin ominaisuuksia. Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hamppurakenteessa yhdistyvät tunnettujen rakennusmateriaalien - betonin, puun ja kiven - hyvät ominaisuudet.
Kuituhampun kuitu on yksi maailman vahvimmista luonnonkuiduista ja sen viljely teolliseen käyttöön on lisääntynyt 2000-luvulta. Pinta-ala oli viime vuonna 312 hehtaaria. Varsinais-Suomen viljelyosuus tästä oli peräti 118 hehtaaria. Sadosta on arvokasta kuitua noin 30 %. ja loput noin 70 % kevyttä puumaista päistärettä. Yhden peltohehtaarin tuottamalla päistäreellä saadaan materiaali omakotitalon rakentamiseen.
Hengittävän rakenteen ja hyvän eristävyyden ansiosta hamppu tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nyt yleisessä käytössä oleville materiaaleille. Hamppumateriaalilla on myös vahva kytkös kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävillä maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin rakenteesta ei missään sen elinkaaren aikana syntyisi jätettä.
Asuinrakennuksissa hamppubetoni ei Suomessa ole vielä saavuttanut suurten rakennuttajien luottamusta, johtuen vähäisestä materiaalin käytännön kokemuksesta. Vaikka hamppurakenteista on käytännön kokemusta ja tutkimustietoa ulkomailta, tarvitaan materiaalista kotimaista näyttöä, jotta siihen liittyvä yritystoiminta ja rakentaminen voi kehittyä Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä, joita halutaan edelleen selventää yrittäjille, kuluttajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Näin edistetään myös uuden elinkeinon kehittymistä maakunnassa ja tuetaan resurssitehokasta ja hiilineutraalia rakentamista.
Hanketta rahoittavat maaseudun kehitysrahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.
Lisätiedot
Rakenneratkaisuja hampusta -hanke
Noora Norokytö, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
noora.norokyto@turkuamk.fi
+358 40 355 0900