Author: anni

Kiertomaa kehittää maa- ja kiviainesten kierrättämistä helpottavan markkinapaikan

Kiertomaa Oy kilpailutti maaliskuussa digitaalisen markkinapaikan maa- ja kiviainesmateriaaleille. Markkinapaikan tarkoitus on saada ylijäämämaa-ainekset kierrätettyä nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on lyhentää maarakennusmateriaalien kuljetusmatkoja, vähentää käyttökelpoisen rakennusmateriaalin turhaa läjittämistä ja säästää neitseellisiä maa- ja kiviainesvarantoja.

Kiviaineshuollon kehittäminen on yksi hallituksen kiertotalouden edistämiseen liittyvistä kärkihankkeista. Ympäristöministeriö julkaisi aiemmin keväällä aihetta käsittelevän raportin, jonka mukaan kiviainesten kysynnän ja tarjonnan koordinoimista tulisi edistää. Kiertomaa Oy:n markkinapaikka pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen.

Digitaalisen markkinapaikan toteuttaminen alkaa kevään 2018 aikana. Toteuttajaksi kilpailutuksessa valittiin Dexmen Oy, jolla on kokemusta kiertotalouteen liittyvien IT-ratkaisujen kehittämisestä.

Markkinapaikan toteuttaminen on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa CIRCWASTE -hanketta, jonka osatoteuttaja Kiertomaa Oy on.

Lisätiedot

Mia Hytti, projektipäällikkö, Kiertomaa Oy
mia.hytti@kiertomaa.fi
+358 40 860 4434


Webinaarisarja tekstiiliteollisuudesta syventää toimialan nykytilaa ja tulevaisuutta

Telaketju on tekstiilin kierrätystä edistävä yhteistyöverkosto. Hankkeessa kehitetään poistotekstiilin keräystä, lajittelua, jatkojalostusta ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. Kehitystyö on käynnistynyt aikanaan Turun ammattikorkeakoulun pilottihankkeesta ja työ jatkuu nykyisin valtakunnallisena yhteistyönä, jossa vahvoina vetureina ovat edelleen Turun ammattikorkeakoulu sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Verkosto on julkaissut kevään 2018 aikana VTT:n johdolla webinaarisarjaa, jonka tarkoitus on nostaa tietoisuuteen ja jakaa kokemuksia ajankohtaisista teemoista ja teknologioista, jotka muuttavat suomalaista tekstiiliteollisuutta. Tutustu webinaarien osiin alla olevista linkeistä:

Miten digitaalisuus mullistaa tekstiilialan? Digitaalisuus muuttaa kaikkia teollisuuden aloja sekä kuluttajien käyttäytymistä. Lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia on tulossa tekstiili-, vaate- ja muotialalle muun muassa 3D-mallintamisen, data-analyysin ja tuotteiden kustomointimahdollisuuksien ansiosta.

Lohkoketjut – mitä ne ovat ja miten ne voivat muuttaa tekstiiliteollisuutta? Lohkoketjuteknologia on innovaatio, jolla on mahdollisuus mullistaa liiketoiminnan perusmekanismeja. Finanssipuolelta alkanut disruptio leviää nyt laajasti ja nopeasti muillekin teollisuudenaloille.

Avoimesta datasta hyötyä kiertotalouden yrityksille – esimerkkejä Suomesta ja maailmalta
Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, yrityksille ja yksityishenkilöille kertynyttä julkista digitaalista tietoa, joka avataan organisaation ulkopuolelle vapaasti hyödynnettäväksi. Avoin data avaa uusia mahdollisuuksia myös kiertotalouden yrityksille.

Ennakoiden kohti onnistunutta tekstiilien kiertotaloutta
Tekstiilien kiertotalous avaa merkittäviä mahdollisuuksia ekologisen kestävyyden, yhteiskunnan ja liiketoiminnankin edistämiselle. Näiden mahdollisuuksien onnistunut hyödyntäminen kuitenkin edellyttää, että tunnistetaan ja hallitaan toimintaan liittyvät haasteet sekä osataan hyödyntää vahvuuksia.

Eettiset kysymykset ja yritysvastuu tekstiiliteollisuudessa
Tekstiiliteollisuuden tuotanto- ja hankintaketjut levittäytyvät globaalissa maailmassa yleensä sinne, missä on halvinta.

Tekstiilien keräyksen ja kierrätyksen termit ja hallinnolliset menettelyt
Tekstiilijätteiden kierrätys on otettu huomioon uudistuvassa EU:n jätedirektiivin tavoitteissa.

Mitä riskienhallinnan näkökulma tarkoittaa tuotesuunnittelussa
Nyrkkisäännön mukaan tuotesuunnittelussa lyödään lukkoon 80% tuotteen kustannuksista. Tuotesuunnittelu on ratkaiseva lähtökohta tuotteen myynnin onnistumiselle. Riskienhallinta on toimintaa, jonka tarkoitus on varmistaa onnistuminen. Kierrätyksen näkökulma tuo lisää mahdollisuuksia, mutta myös lisää hallittavia riskejä tuotesuunnitteluun.

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö
Tekstiili- ja muotialalla kiertotalouskäytännöt kehittyvät vauhdilla niin Suomessa kuin maailmalla. Kierrätyksen ja materiaalien hyödyntämisen lisäksi tuotteisiin liittyvät palvelut mahdollistavat uudenlaiset liiketoiminta- ja ansaintamallit. Tässä webinaarissa kuulet, miten tekstiilien kierrätystä edistetään muualla, miten palveluiden kehittyminen nähdään maailmalla ja miten jatkuvasti kiristyvät vaatimukset vaikuttavat alan toimintaympäristöön.

Lisätiedot

Telaketjun webinaarisarja


Kiertotaloutta tukevasta hamppurakentamisesta elinvoimaa Varsinais-Suomeen

Turun ammattikorkeakoulussa tutkitaan ja vahvistetaan hamppumateriaalin ominaisuuksia. Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hamppurakenteessa yhdistyvät tunnettujen rakennusmateriaalien – betonin, puun ja kiven – hyvät ominaisuudet.

Kuituhampun kuitu on yksi maailman vahvimmista luonnonkuiduista ja sen viljely teolliseen käyttöön on lisääntynyt 2000-luvulta. Pinta-ala oli viime vuonna 312 hehtaaria. Varsinais-Suomen viljelyosuus tästä oli peräti 118 hehtaaria. Sadosta on arvokasta kuitua noin 30 %. ja loput noin 70 % kevyttä puumaista päistärettä. Yhden peltohehtaarin tuottamalla päistäreellä saadaan materiaali omakotitalon rakentamiseen.

Hengittävän rakenteen ja hyvän eristävyyden ansiosta hamppu tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nyt yleisessä käytössä oleville materiaaleille. Hamppumateriaalilla on myös vahva kytkös kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävillä maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin rakenteesta ei missään sen elinkaaren aikana syntyisi jätettä.

Asuinrakennuksissa hamppubetoni ei Suomessa ole vielä saavuttanut suurten rakennuttajien luottamusta, johtuen vähäisestä materiaalin käytännön kokemuksesta. Vaikka hamppurakenteista on käytännön kokemusta ja tutkimustietoa ulkomailta, tarvitaan materiaalista kotimaista näyttöä, jotta siihen liittyvä yritystoiminta ja rakentaminen voi kehittyä Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä, joita halutaan edelleen selventää yrittäjille, kuluttajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Näin edistetään myös uuden elinkeinon kehittymistä maakunnassa ja tuetaan resurssitehokasta ja hiilineutraalia rakentamista.

Hanketta rahoittavat maaseudun kehitysrahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.

Lisätiedot

Rakenneratkaisuja hampusta -hanke

Noora Norokytö, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
noora.norokyto@turkuamk.fi
+358 40 355 0900


Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille

Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.

Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.

Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.

Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.

Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.

Lisätiedot

www.novida.fi

Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890


Areva Solar: Aurinkoenergiaratkaisuja kiinteistöihin

Monet kiinteistönomistajat miettivät miten he voivat säästää sähkölaskussa. Miten voisi tuottaa omaa sähköä ja samalla kasvattaa kiinteistön vihreitä arvoja sekä itse kiinteistön arvoa? Areva Solar mahdollistaa kiinteistöjen aurinkoenergiaratkaisut esimerkiksi avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Päästötön ja uusiutuva aurinkosähkö muuntaa kiinteistöt kiertotalouden mallioppilaiksi. Samalla vähennetään merkittävästi sellaisen sähkön käyttöä, mikä on tuotettu päästöjä synnyttävillä ja uusiutumattomilla menetelmillä.

Energiankulutuksen seuraaminen vaatii aikaa ja selvitystyötä, vaikka verkonhaltija ja sähkönmyyntiyhtiö pääsääntöisesti tarjoavat kulutusseurantamahdollisuuden. Energiatehokkuussopimukset ja energia-avustussopimusten vaatimukset muuttuvat lähes vuosittain, mikä edellyttää asiaan perehtymistä. Aurinkosähköjärjestelmä on investointi, joka vaatii pääomaa vaikka hankintaa olisi mahdollista tukea. Toisinaan järjestelmän hankinta nähdään hankalaksi.

Areva Solar tarjoaa asiakkailleen huoltovapaat aurinkosähköjärjestelmät SaloSolarin kotimaisilla avainlippu-aurinkopaneeleilla ja asennustelineillä. Asennuksen suorittaa Areva Solarin kotimaiset ammattilaiset. Aurinkosähköjärjestelmät sisältävät aina etäseurantapalvelun, joka älykkäimmillään näyttää aurinkopaneelikohtaisesti tietoja. Etäseuranta mahdollistaa huoltotoimenpiteiden ennakoinnin, jolloin sähköntuoton toimintavarmuus pystytään takaamaan. Areva Solar hoitaa asiakkaan kanssa kiinteistön arvioinnin, suunnittelun, sekä lupa-asiat ja hakemukset. Valmistuneeseen aurinkosähköjärjestelmään annetaan vaatimusten mukainen ohjeistus ja koulutus.

Areva Solar toimittaa aurinkosähköjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Avaimet käteen -periaatteella investoidun rahan tuotto on asiakkaalle suurin, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimuksissa asiakas maksaa tuotetusta sähköstä sopimuksen mukaisesti. Asiakkaalle avaimet käteen -periaate on kertaluontoinen menoerä, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimus ovat jatkuvia menoeriä sopimuskauden ajan. Asiakkaiden sähkönkäytön kustannukset vähentyvät, kun käytetty sähkö tuotetaan itse. Lisäksi käytetyn sähkön päästöt vähenevät merkittävästi. Aurinkosähköjärjestelmät mahdollistavat myös sähkönkäytön tuoton ja kulutuksen suhteen, jolloin saadaan maksimoitua itse tuotetun sähkön käyttö.

Lisätiedot

www.arevasolar.fi


Solar Age Oy: Aurinkosähköratkaisuja Varsinais-Suomeen

Solar Age Oy on omakotitalojen, yritysten ja maatilojen aurinkosähköratkaisuihin keskittynyt yritys. Vahvinta yrityksen osaaminen on sähköverkkoon kytkettävissä aurinkoenergiajärjestelmissä. Solar Age Oy panostaa siihen, että järjestelmän hankkiminen ja lähienergian tuottaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Aurinkosähköjärjestelmät toimitetaan asiakkaille pääosin ”avaimet käteen” -periaatteella, jolloin hankintaan kuuluu suunnittelu, luvat, tuet ja asennus kaikki samassa palvelussa.

Aurinkoenergian kysyntä kasvaa vauhdilla ja jopa neljännes suomalaisista asunnonomistajista pohtii energiaremontin toteuttamista seuraavan kahden vuoden aikana. Aurinkoenergia on yksi kiinnostavimmista ratkaisuista lisätä kodin sähköomavaraisuutta. Aurinkoenergian tuotannosta ei kerry Co2-päästöjä, nousevien energiahintojen aikana auringosta saatava rahallinen hyöty kasvaa entisestään ja hankinta lisää myös kiinteistön arvoa.

Solar Age Oy on turkulainen yritys, joka palvelee Varsinais-Suomen alueella.

Lisätiedot

www. solarage.fi


Turun korjaustelakalla edistetään laivojen purkamisen ja kierrättämisen liiketoimintaa

Turun korjaustelakalla testataan uudenlaista laivojen purku- ja kierrätystoimintaa, jossa käytöstä poistuvat alukset kierrätetään teollisuuden raaka-aineiksi. Maailmassa puretaan noin tuhat laivaa vuodessa. Purettavista laivoista 10 % on eurooppalaisia aluksia. Suurin osa laivoista puretaan Aasiassa huonosti valvotuissa olosuhteissa. EU:n alueella on vuonna 2013 annettu aluskierrätysasetus, jonka tavoitteena on, että eurooppalaiset alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti.

Korjaustelakalla toteutettavan tutkimushankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuutta. Selvitykset osoittavat, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet toimia kustannustehokkaasti ja saada laivojen purkuteollisuudesta kannattavaa liiketoimintaa. Laivojen kierrätysliiketoiminta loisi Suomeen myös uudenlaista kiertotalousasiantuntemusta. Purkutoiminta lisää myös ymmärrystä kestävän laivanrakennuksen tueksi.

Purkamisen pilottikohteena oli vuoden 2017 aikana Suomen suurin sisävesialus m/s Blue White Eagle. Laivan purku oli pilottihanke ja alkusysäys laivojen purkutoiminnalle Suomessa. Kaikki mahdollinen aluksesta kierrätettävä materiaali päätyy kierrätykseen. Arvion mukaan aluksen materiaalista noin 90 % on hyödynnettävissä uudelleen. Seuraavaa alusta suunnitellaan purettavaksi vuoden 2018 alun aikana.

Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -tutkimushankkeessa ovat olleet korjaustelakan lisäksi mukana Delete, Hans Langh ja Meriaura. Meriaura hankki m/s Blue White Eagle -aluksen ja Turun korjaustelakka tarjosi telakkaolosuhteet ja hankki laivan purulle väliaikaisen koetoimintaluvan. Pesupalvelu Hans Langh puhdisti laivan ennen purkutyön aloitusta ja Delete hoiti laivan purkamisen.

EU:n listalla on tällä hetkellä 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Tällä hetkellä (1/2018) korjaustelakka on hakemassa muutosta ympäristölupaan tarkoituksenaan päästä laivapurkaustelakoiden listalle sertifioiduksi aluspurkamoksi. Tällä hetkellä telakka toimii koeluvalla.

Tulevaisuudessa vastuullisen kierrätyksen vakiintuessa laivanomistajilta voitaisiin esimerkiksi kerätä satamamaksujen yhteydessä kierrätysmaksuja, joilla laivan purkaminen ja kierrättäminen sen elinkaaren lopussa kustannettaisiin.

Lisätiedot

Juha Olli, HSSEQ Manager, Turun korjaustelakka
juha.olli@turkurepairyard.com
+358 40 510 6952


Salon aurinkosähkölaitokselta energiaa kaupungin käyttöön

Salon kaupunki kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energioiden käyttöä. Vuodelle 2018 on budjetoitu energiansäästötoimiin pienimuotoisia toimenpiteitä varten 200 000 euroa, erillisten Tupurin koulun maalämpö- ja Perniön liikuntahallin led-valohankkeiden lisäksi. Tupurin lämmitystapamuutoksen yhteydessä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Energiatehokkuuden parantumisesta huolimatta niin julkinen kuin yksityinen sähkönkulutus tulee kasvamaan muun muassa IT-laitteiden määrän kasvaessa. Tämän johdosta kaupungin tulee tutkia uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää uusituvalla energialla tuotettua sähköä, siinä missä muitakin energiamuotoja.

Salon kaupunki ja Salo Energia Oy ovat 12.1.2016 allekirjoittaneet sopimuksen sähköenergian toimittamisesta. Sopimuksen perusteella Salo Energia on rakentanut Salon kaupungin lukion alueelle aurinkopaneeleihin perustuvan sähkölaitoksen, joka tuottaa energiaa ensi sijassa kaupungin käyttöön.  Aurinkosähkölaitos on liitetty lukion sähköverkkoon. Mikäli kaupunki ei kuluta kaikkea laitoksen tuottamaa sähköä, ylijäämä syötetään automaattisesti yleiseen sähköverkkoon. Salo Energia on vuokrannut maa-alueen, jolle aurinkopaneeleihin perustuva sähkölaitos on rakennettu. Sähkölaitos muodostuu pilareiden varaan rakennettavista jalustoista, joille aurinkopaneelit on asennettu.

Salon kaupunki ja Salo Energia ovat sopineet 2017 lopulla aurinkosähkölaitokseen laajentamisen II vaiheesta. Toisessa vaiheessa Salo Energia laajentaa aurinkosähkölaitosta ja siihen liitetään lisää kaupungin kiinteistöjä. Laajennusten valmistuttua aurinkosähköpuisto tulee olemaan Suomen toiseksi suurin, teholtaan 997 kWp ja sen vuosituoton odotusarvo on 950 MWh.

Yhteistyö Salo Energia kanssa tuottaa Salon kaupungille säästöjä sähkökustannuksissa, mutta yhtä suuria hyötyjä ovat uusiutuvan energian tuottamat ympäristöarvot, paikallinen innovaatiokumppanuus sekä kokemuksen saaminen aurinkoenergiasta.

Lisätiedot

Mikko Rantanen, energia-asiantuntija, Salon kaupunki
mikko.rantanen@salo.fi
p. 02 778 5306


Raisioaquan Benella: Kiertotaloutta tukevaa kalankasvatusta

Benella on Suomessa kasvatettua kalaa, joka kasvatetaan sopimuskalastajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. Kotimaisten kalankasvattajien tuottama Benella edustaa vastuullista kalankasvatusta. Benella on Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 2015.

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lisäksi osa maailman kalakannoista on ylikalastettu.  Kalaruoan kysyntä kuitenkin kasvaa, johon arvioidaan tulevaisuudessa vastattavan kasvatetulla kalalla. Kalankasvatuksesta aiheutuu ravinnepäästöjä, mutta oikeilla ratkaisuilla päästöjä voidaan myös merkittävästi vähentää.

Kasvatuskirjolohen luontaista ravintoa on kala. Maailmalla kalajauhoon käytettävät kalat ovat usein uhanalaisia. Raisioagron kalankasvatusrehu valmistetaan lähialueen kalasta. Valmistamalla kalajauhoa kotimaisesta silakasta ja kilohailista, voidaan niiden syömään planktoniin sitoutunutta fosforia poistaa Itämerestä.  Benella-kirjolohen ja -siian ruokkimiseen käytettävä rehu sisältää normaalia vähemmän fosforia ja alentaa siksi huomattavasti vesistöjen kuormitusta. Benella Kirjolohet saavat suuren osan kasvuenergiastaan rehun sisältämästä rypsiöljystä. Tämän myötä rehun valmistuksessa on voitu vähentää kalaöljyn käyttöä. Näin säästetään edelleen maailman merien hupenevia kalavaroja.

Yksi osoitus Raisioaquan ja koko kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä on suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja siian nousu WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.

Lisätiedot

www.benellakala.fi


Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä

Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.

Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.

Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.

Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.

Lisätiedot

Bastu – Kuudennen aallon yritystoimintaa

Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856