anni
Kiertotalouden tuotteille ja palveluille kehitetään uudenlaista kauppapaikkaa
Haluaisitko vierailla ostoskeskuksessa, jossa olisi tarjolla uudelleenkäyttöön kunnostettuja esineitä, jätemateriaaleista valmistettuja uusia tuotteita, yhteiskäyttöisiä ja vuokrattavia tuotteita sekä korjauspalveluja ja muita kestäviä valintoja mahdollistavia palveluja?
Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia, jota luodaan yhteistyössä Turun ja Oulun seutukuntien yritysten kanssa.
Jätelaitosten on tarkoitus luoda yritysten kanssa yhteistyössä kiertotalousmyymäläkonsepti: uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka kannustaa kiertotalouden periaatteiden mukaisten palveluiden kehittämiseen. Konsepti tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia kesäkuussa alkaneessa 6Aika: Circhubs 2 -hankkeessa. Hanke toteutetaan osana 6Aika-strategiaa ja hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.
Lisätiedot
Miia Jylhä, tutkimus- ja kehitysvastaava, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
miia.jylha@lsjh.fi
GoMore auttaa ihmisiä jakamaan autoja
Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, ja kaduillamme olevien autojen määrä on kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 2,7 miljoonaa autoa. Autojen jakamisella voidaan vähentää autoista johtuvia päästöjä, hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin, ja pitää parempaa huolta ympäristöstä.
GoMoren toiminta jakaantuu yksityisautojen vuokraukseen sekä leasing-palveluun.
GoMoren kautta yksityishenkilö voi laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata itse auton omaan tarpeeseensa. Yksityisautojen vuokrauksessa omistajat voivat siis laittaa autonsa tienaamaan silloin, kun ne muutoin seisoisivat pysäköityinä. GoMore Keyless-autoa voidaan jakaa suoraan GoMore-sovelluksen kautta keskimäärin 12 perheen kesken, ilman tarvetta avainten luovutuksille. Kaikki vuokraukset ovat vakuutettuja ja sisältävät 24/7 tiepalvelun. Lisäksi käytämme jokaisen vuokralaisen varmentamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumista ja tarkastamme ajokortin tiedot ennen ensimmäistä vuokrausta.
Leasing-palvelun kautta ihmiset voivat hankkia uuden auton kiinteään kuukausihintaan, sisältäen huollot ja tiepalvelun. Valittavissa on juuri omiin tarpeisiin sopiva auto ja kilometrimäärä. Leasingin avulla voi saada oman auton käyttöönsä, mutta autoa voi myös vuokrata muille silloin, kun se muuten seisoisi parkissa. Sama koskee myös yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tällä tavalla pienenevät sekä leasingkulut että ilmastojalanjälkemme.
Lisätiedot
Käytetty mineraalivilla saa uuden elämän monikäyttöisenä uusiomateriaalina Tarvasjoella
Ecoup on suomalainen kiertotalouskonserni, joka on kehittänyt ekologisen menetelmän purkurakentamisessa syntyvän mineraalivillajätteen uusiokäyttämiseksi. Mineraalivillajäte on tähän saakka ollut erittäin hankalasti käsiteltävää materiaalia, joka pääsääntöisesti onkin kuljetettu kaatopaikalle.
Ecoup on patentoinut uuden teknologisen ratkaisun, jolla jätteestä pystytään tekemään arvokasta raaka-ainetta rakennusteollisuuden tarpeisiin energiatehokkaalla tavalla. Ensimmäinen käsittelylaitos on nyt toiminnassa Liedon Tarvasjoella. Käsittelyprosessi on täysin automatisoitu. Prosessissa mineraalivillajätteestä valmistuu geopolymeerejä, joita voidaan hyödyntää mm. betonirakentamisessa, tiilien valmistuksessa ja vaikkapa asfaltin valmistuksessa.
Euroopassa mineraalivillajätettä purkutöiden seurauksena syntyy vuosittain 2,5 miljoonaa tonnia. EcoUpin kehittämän teknologian avulla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja samalla leikata rakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. EcoUpin asiakkaille uusi teknologia tarjoaa loistavan keinon nostaa rakennustyömaiden kiertotalouden astetta ja ekologisuutta. Lisäksi se helpottaa jätteiden käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyvää logistiikkaa.
Lisätiedot
Lämpökiveä kierrätetystä tiilimurskasta
Seppälän Tiili on Tarvasjoella toimiva takoistaan ja tulisijoistaan tunnettu yritys. Yrityksen pihalle oli vuosikymmenten saatossa kertynyt iso keko tiilimurskaa, joka oli käyttökelpoista, mutta myyntiin kelpaamatonta esimerkiksi esteettisten haittojen vuoksi. Tiilimurskeelle haluttiin löytää hyödyntämistapa, raaka-aine haluttiin saada kierrätettyä. Useamman vuoden tuotekehitysprosessin jälkeen tiilimurskeesta syntyi uusi tuote, lämpökivi.
Materiaalia haluttiin hyödyntää tulisijoissa isompana elementtinä ja sen haluttiin soveltuvan myös rakentamiseen. Betonilaattoja valmistava HB Betoni kiinnostui yhteistyöstä ja tuotekehitysprosessin päätteeksi tuote saatiin markkinoille syksyllä 2020 ja HB Betoni valmistaa lopputuotteet Someron tehtaallaan. Raaka-aine siis syntyy sekä jatkojalostuu lopputuotteeksi Varsinais-Suomessa.
Lämpökivi on kuusi kertaa tavallisen tiilen kokoinen, painaa 15 kiloa ja raaka-aineesta 85 prosenttia on puhdasta tiilimurskaa eli kierrätettyä tiiltä. Lämpökivi on tiheämpää kuin perustiili ja se käy takkojen lisäksi esimerkiksi väliseiniin ja piharakentamiseen. Tulisijoissa tuote sopii erityisesti takkojen kuorimateriaaliksi.
Lisätiedot
Jari Seppälä
toimitusjohtaja, Seppälän tiili
jari.seppala@tiileri.fi
Velkuan uudessa yhtenäiskoulussa toteutetaan rakentamisen kiertotaloutta
Naantalin Velkuaan rakennetaan uutta monin tavoin kiertotalouden huomioon ottavaa koulurakennusta. Uusi Velkuan yhtenäiskoulu kohoaa samalle paikalle, jolla jo purettu vanha koulu sijaitsi. Uusi puurakenteinen koulu on suunniteltu kestämään seuraavat 100 vuotta.
Naantalin kaupunki päätti rakentaa uuden koulun hirrestä. Ekologisuutta ja energiatehokkuutta on painotettu monella tavalla, muun muassa muovin käyttö on rakentamisessa pyritty minimoimaan. Esimerkiksi alapohjaeristeenä on käytetty vaahtolasia, höyrynsulku on paperia ja rakennuslevyt kivipohjaisia tai kierrätyskipsiä. Koulu tulee lämpiämään maalämmöllä ja siellä on myös oma jätevedenkäsittely.
Vanhasta rakennuksesta puretuista käyttökelpoisista hirsistä rakentui koulun viereen metsäluokka ja sen laavu. Vanhan koulun graniittiperustuksia aiotaan hyödyntää uuden koulun pihamaalla, muun muassa pengerrysten tukimuureina. Uuden koulun suunnittelussa on otettu huomioon myös se, että rakennusta voisi käyttää opiskelun ulkopuolella kylätalona. Myös remontin aikaisten väistötilojen osalta on pystytty hyödyntämään kiertotalouden mukaisesti kunnostettua vanhaa rakennuskantaa: rakentamisen ajan koulun oppilaat opiskelevat Palvan saaren perhekodin navetassa, joka on remontoitu asumis- ja kuntoutuskäyttöön.
Varsinaisia luokkahuoneita kouluun tulee kuusi. Luokkahuoneiden lisäksi kouluun tulee metalli- ja veistoluokka, käsityöluokka, kotitalousluokka ja iso liikuntasali. Koululle tulee myös oma keittiö
Velkuan yhtenäiskoulun rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 2020. Koululaiset aloittavat uudessa koulussa lokakuussa 2021. Kohteen pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Kemppe.
Lisätiedot
Ilmari Penttilä, rakennuttajainsinööri, Naantalin kaupunki
ilmari.penttila@naantali.fi
Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa?
Millainen on ravinneneutraali kunta? Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa alueellaan? Jo päättyneessä RANKU-hankkeessa laadittiin neuvonnalliset työkortit, joissa kerrotaan kuuden teeman osalta, mistä teemoissa on kunnan näkökulmasta kysymys, mitä kunta voi tehdä, mitkä ovat vastuulliset toimialat sekä tärkeimmät sidosryhmät.
Maatalouden piirissä syntyy eniten ravinteita sisältäviä biomassoja, joissa on suurin potentiaali myös kehittää ravinteiden kierrätystä. Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat myös vesistöjä, paikoin huomattavasti. Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä. Tutustu maatalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Paikallisesti pienillä vesistöalueilla metsätalouden vaikutukset vesiin voivat olla huomattavat. Monilla kunnilla on merkittävä metsäomaisuus, jolloin se on luomassa kysyntää aiempaa laajakatseisemmalle metsäsuunnittelulle. Vesien hallintaa metsissä on tulevaisuudessa huomioitava enemmän huomattavan runsassateisten tai kuivien kausien lisääntyessä. Tutustu metsätalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Ruoan tuottaminen, kuljettaminen, valmistaminen ja kuluttaminen aiheuttavat noin kolmanneksen kulutuksen ympäristökuormasta. Ravitsemispalveluissa noin 16 prosenttia valmistetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Määrä on merkittävä sekä talouden että ympäristön kannalta. Kestävän ravinteiden käytön mukaiset ruokapalvelut ostavat kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita. Tutustu ruokapalveluiden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Laki julkisista hankinnoista ohjaa hankintoja ja velvoittaa julkisia toimijoita kilpailuttamaan hankintansa, mutta myös antaa mahdollisuuksia edistää ravinneneutraaliutta. Useimmiten tavoitteena on kokonaistaloudellisuus kunnalle ja hankinnoilla tavoitellaan myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa erilaisia käytäntöjä hankintojen suunnitteluun. Tutustu julkisten hankintojen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Kaavoitus ohjaa kunnan toimintaa ja maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kaavoitus ja sen seurauksena maankäytön suunnittelu ja ohjaus ovat merkittäviä tekijöitä kiertotalouden, erityisesti ravinteiden kierrätyksen, laaja-alaisessa edistämisessä. Tutustu kaavoituksen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Kunnilla on vesihuoltolain mukainen vastuu kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti siten, että terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti ja jätevesien käsittely turvataan. Suurin osa (n. 85 %) suomalaisista asuukin keskitetyn viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn piirissä. Lopuilla jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä. Vain harvalla on kompostoiva tai muu vastaava käymälä, jossa ei käytetä vettä. Kunnat tai kuntien yhteiset laitokset omistavat suurimman osan viemäriverkostoista ja jätevesienpuhdistuslaitoksista, jonne ohjataan usein myös teollisuuden esipuhdistettuja jätevesiä. Maatalouden biomassojen jälkeen yhdyskuntajätevesilietteet ovat määrällisesti suurin orgaanisia ravinteita sisältävä jae. Tutustu jätevesien työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Lisätiedot
Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ely-keskus
anni.karhunen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ruokaketjun suurimpia kehitystarpeita selvitetään
Toimintaympäristön muutosten nopea vauhti haastaa elintarvikealan yrityksiä pysymään kehityksen kulussa mukana. Yritysten täytyy jatkuvasti etsiä uusia markkinoita, luoda tehokkaampia prosesseja, löytää uusia yhteistyökumppanuuksia sekä ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yrityksiltä vaaditaan ennennäkemätöntä uudistumiskykyä ja ratkaisukeskeisyyttä, jotta muutoksista tulee mahdollisuuksia.
Vuoden 2021 alussa käynnistynyt hanke Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa (TuKeVa) etsii aktiivisesti yritysten kanssa ratkaisuja ruokaketjun toimintaympäristön muutoksekseen liittyviin haasteisiin.
Elintarvikealalla on suuri vaikutus Varsinais-Suomen talouteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Koko maakunnan liikevaihdosta 15 prosenttia muodostuu ruokaketjusta. Maakunnassa on sitouduttu nostamaan ruokaketjun roolia vieläkin merkittävämmäksi toimialaksi. Innovatiivisten ruokaketjujen kehittäminen on yksi merkittävimmistä maakunnan strategisista painopisteistä.
Uudella hankkeella haarukoidaan tulevaisuuden kehittämistarpeita ja -toimenpiteitä avoimen tiedon muotoon, jotta alueen ruokaketjun kehittämistyötä tehdään myös jatkossa samojen linjauksien mukaisesti päätöksenteon ja toiminnan eri tasoilla.
Hankkeen koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus. Osatoteuttajina toimivat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta, Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy sekä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän Novida - ammattiopisto ja lukio. Hankkeen kesto on 1.1.2021–31.12.2022. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja hankkeen toteuttajat.
Lisätiedot
Johanna Mattila, Turun yliopisto, johanna.mattila@utu.fi
Hilkka Halla, Yrityssalo Oy, hilkka.halla@yrityssalo.fi
Katariina Torvinen, Ukipolis Oy, katariina.torvinen@ukipolis.fi
Margot Wikström, Paraisten kaupunki, margot.wikstrom@parainen.fi
Mertsi Töttölä, Novida, mertsi.töttölä@novida.fi
Stella Törnroth, Kemiönsaari, stella.tornroth@kimitoon.fi
Turun Hirvensalossa vertaillaan kahden kerrostalon ilmastovaikutuksia
Turun Hirvensaloon rakennetaan kaksi kerrostaloa, jotka mahdollistavat rakennusten uudenlaisen ilmastovaikutusten vertailun. Samalla tontilla sijaitsevat talot ovat pohjapiirustuksiltaan ja huoneistoaloiltaan samanlaiset, mutta toinen valmistetaan puusta ja toinen betonista. Taloihin tulee 82 vuokra-asuntoa ja ne rakennetaan Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi. Hirvensalon kerrostalojen suunnittelussa onkin hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Hirvensalossa otetaan huomioon ilmastovaikutuksia vertailtaessa rakennuselementtien lisäksi materiaalien käyttäytyminen, käytönaikainen huolto, asukkaiden tyytyväisyys sekä hiilikädenjälki eli rakennusten myönteinen ilmastovaikutus. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.
Ekologinen tapa toimia näkyy Hirvensalon kohteessa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä. Energiaratkaisuksi kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.
Lue lisää täältä.
Lisätiedot
Antti Lundstedt, toimitusjohtaja, Mangrove Oy
antti.lundstedt@mangrove.fi
Maatalousmuovien kierrättämiseksi kehitetään uusia lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja
Maatiloilla syntyy Suomessa joka vuosi arviolta 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä ja sen kierrätyksessä on paljon tehostamisen tarvetta. Suurimmat haasteet maatalousmuovien kierrätyksessä liittyvät erilaatuisten muovien tunnistamiseen ja erotteluun toisistaan, muovien likaisuusasteen arviointiin sekä siihen, että ei tiedetä, mihin mitäkin muovia voisi viedä käsiteltäväksi. Lokakuussa 2020 alkaneella Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeella haetaan ratkaisuja maatalouden muovien kierrätyksen tehostamiseen Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.
Muovijätettä on kahta erilaista – tuottajavastuulain piiriin kuuluvia pakkausmuoveja ja ei-pakkaus-muoveja. Kierrätykseen kelpaamattomien ei-pakkausmuovien kierrätys maatilojen täytyy hoitaa itse. Tällaisia muoveja ovat esimerkiksi maatiloilla itse pakatut paalimuovit tai puutarhatuotannossa käytettävät kate- ja harsomuovit. Logistiikkayritykset noutavat muovia vain suuria määriä kerrallaan ja maatiloille ison muovijätemäärän säilytys voi aiheuttaa ongelmia.
Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua.
Hankkeen alussa selvitetään paikalliset haasteet, joita muovinkeräyksessä koetaan sekä kerätään tietoa siitä, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitetään yhteistyössä maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa. Maatilojen joukosta valitaan pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.
Hanketta toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Turun Yliopiston Brahea-keskus aikavälillä 1.10.2020 - 31.12.2022. Kokonaisuutta rahoittaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. Lisäksi hankkeen rahoittamisessa ovat mukana Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ry ja Niemi-säätiö.
Lisätietoja hankkeesta:
www.maatalousmuovijate.fi
https://www.facebook.com/maatalousmuovijate
Lisätiedot
Satakunta
Katja Helenius, Satafood Kehittämisyhdistys ry
katja.helenius@satafood.net
Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry
jukka.saarinen@satafood.net
Varsinais-Suomi
Leena Erälinna, Turun Yliopiston Brahea keskus
leena.eralinna@utu.fi
Johanna Yliskylä-Peuralahti, Turun Yliopiston Brahea keskus
joylpe@utu.fi
Selvitys: Lounais-Suomella olisi paljon nykyistä enemmän potentiaalia proteiinikasvien viljelyyn ja jalostamiseen
Kasvipohjaisten tuotteiden myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa selvästi. Maailmalla kasvavat sekä proteiinien kokonaistarve, kestävien proteiinilähteiden kysyntä, että proteiinipitoiset kasvistuotteet. Kansallisessa keskustelussa esiin nousevia kysymyksiä proteiinikasvien tuotantoon liittyen ovat omavaraisuus, hiilineutraalisuuden ja vesistöjen ekologisen hyvän tilan saavuttaminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu.
Varsinais-Suomen liitto tilasi Gaia Consultingin toteuttaman selvityksen, jossa tuodaan selkeästi ja konkreettisesti esiin Lounais-Suomen proteiinikasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyvät mahdollisuudet. Selvityksen tarkastelussa on mukana sekä ruokakasviproteiinituotanto sekä rehuvalkuaistuotanto Lounais-Suomen alueella.
Nykyisin Suomessa suoraan ruoaksi käytetään vain noin 10 % kasviperäisestä proteiinista. Proteiinista 90 % menee rehukäyttöön eläinperäisen proteiinin tuotantoon. Kasviperäisen proteiinin kokonaisomavaraisuus on noin 90 %, mutta eläinrehun täydennysvalkuaisen osalta omavaraisuusaste on kuitenkin vain noin 15 %.
Varsinais-Suomen pinta-alasta noin 30 % ja Satakunnan pinta-alasta 20 % on peltoa. 13 %:lla viljellystä alasta kasvaa muita viljelykasveja kuin viljaa tai nurmea. Näihin muihin viljelykasveihin lukeutuvat selvityksessä tarkastellut proteiinikasvit. Tällä hetkellä kuitenkin vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja.
Satakunnassa olisi kuitenkin runsaasti monille proteiinikasveille hyvin soveltuvia kivennäismaita ja ilmasto-olosuhteiden näkökulmasta Varsinais-Suomi taas on otollisin alue Suomessa erilaisten proteiinikasvien viljelyyn.
Viljelyn lisäksi Lounais-Suomessa on potentiaalia myös proteiinikasvien jalostukseen liittyen. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on noin 100 rehuaineita ja rehusekoituksia valmistavaa yritystä, jotka voidaan nähdä mahdollisina kasviproteiinin jatkojalostajina. Elintarviketoimijoita, jotka työstävät pääasiassa kasviperäisiä raaka-aineita on noin 50.
Laaditussa selvityksessä tarkasteltiin kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen. Kaikilla näistä on vahvuutensa, mutta ideaalitilanteessa saavutetaan näiden skenaarioiden yhdistelmä.
Liiton Gaia Consultingilta tilaama kokonaisuus toimii esiselvityksenä ja luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Selvitys on osa laajempaa usean toimijan yhteistä ponnistusta alueellisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämmäksi, kannattavammaksi ja joustavammaksi.
Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.
Selvitys kokonaisuudessaan on tutustuttavissa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian verkkosivuilla. Selvitykseen liittyen järjestetään kaikille avoin webinaari perjantaina 4.12.2020. Webinaarin ohjelma- ja ilmoittautumistiedot täydentyvät Valonian verkkosivuille.
Selvitys on laadittu osana Circwaste – Kohti Kiertotaloutta -hanketta.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
Anna Kortesoja, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting
anna.kortesoja@gaia.fi