Yleinen
Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa
Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.
Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää
Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta
Kiertotaloutta hävikkikukista – Käpykukka jalostaa jätteeksi päätyvästä materiaalista upeita kimppuja Kaarinassa
Varsinais-Suomen ensimmäinen hävikkikukkakauppa Käpykukka avasi ovensa Kaarinan Piikkiössä puolitoista vuotta sitten. Käpykukassa kukkien parissa työskentelee Piikkiöläinen Anna Saarto, joka pelastaa kauppojen hävikkikukkia ja loihtii niistä uusia kimppuja. Hän arvioi, että saa pelastettua vuodessa noin 10 000 yksittäistä tuorekukkaa. Kukkien tuotannosta ja kuljetuksesta syntyy päästöjä, joten on hyvä, että kukat päätyvät käyttöön eivätkä roskiin.
Ajatus hävikkikukkakaupasta heräsi vanhempainvapaalla, kun Anna pohti, mitä elämältään haluaa. Aikaisemmin hän oli kampaajayrittäjä. ”Vapaalla tuli sellainen olo, että haluaisin elämääni jotain haastetta ja tehdä jotain erilaista. Kukat ovat olleet kiinnostuksen aiheina pitkään ja ajattelin sesonkikukkakauppaa. Sellaista, jossa kaikki tuotteet ovat lähituotantoa ja omalta pihalta. Totesin kuitenkin, että talviaika on haasteellinen tällaiselle toiminnalle. Aloin pohtia asiaa toiselta kantilta: mietin, pystyisinkö hyödyntämään kauppojen hävikkiä. Lähestyin kauppiaita suoraan asialla ja siitä se lähti.”
Kauppiaat lähtivät todella mielellään mukaan. Matkan varrella on tullut vastaan vain muutamia, jotka eivät halunneet lahjoittaa kukkia, koska eivät halunneet jonkun muun hyötyvän niistä. Anna muistuttaakin vielä, että hiilijalanjäljen, jätteen ja hävikin pienentäminen ovat niin isoja asioita, että yhteistyö on jo itsessään arvokasta. ”Näitähän voisi ikuisesti vääntää, että mistä joku saa jotain – maailmaan mahtuu kukkakauppoja ja -kauppiaita. Yhteistyö on se, millä saadaan tätä maailman kuormitusta pienemmäksi kaikin puolin.”
Annalla on vakituisia sopimuskauppoja, joista hän hakee hävikkiin päätyviä kukkia säännöllisesti. Kukat hän saa ilmaiseksi, koska ne eivät ole enää sellaisenaan myyntikuntoisia. Kimput voivat olla osittain kuihtuneita, tai joukossa voi olla katkenneita kukkia. Anna perkaa kukkalastista mädät ja kuihtuneet pois ja kerää käyttökelpoiset kukat, kääreet ja kuminauhat talteen. Biojätteestä tehdään multaa.
Todellisuudessa kukat eivät ole yrittäjälle suinkaan ilmaisia, vaikka ne hänelle lahjoitetaankin. Kukkien noutokuljetuksista syntyy Annalle kustannuksia ja perkaaminen on aikaa vievää. Lisäksi mädäntyneiden kukkien kääreistä tulee jätettä, jotka pitää asianmukaisesti kierrättää. Kauppiaat, jotka lahjoittavat kukkia, ovat myös hyötyneet Annan liiketoiminnasta biojätekustannusten pienentyessä. Esimerkiksi Turun Citymarketilta on voitu ottaa yksi biojäteastia kokonaan pois käytöstä, koska hävikkiä syntyy nyt vähemmän.
Anna on puolentoista vuoden aikana huomannut positiivista kehitystä tietoisuuden lisääntymisessä: osalle pienemmistä kaupoista, joista hän on hävikkikukkia aiemmin noutanut, ei ole tullut hetkeen hävikkiä, koska he ovat kiinnittäneet huomiota sen vähentämiseen omassa toiminnassaan.
Kukkakimppuja ja paikallisia käsitöitä autotallista
Suomessa ei ole vielä kovinkaan monta hävikkikukkakauppaa. Anna arvelee sen johtuvan siitä, että hävikkiasia on aika uusi juttu. ”Viime vuosina on puhuttu hävikkiruoasta ja yritetty pienentää ruokahävikkiä. Luulen, että tämä on kehitysaskel siitä eteenpäin. Ihmiset alkavat miettiä kiertotaloutta ja sitä, mitä kaikkea voi hyödyntää. Uskon, että nyt näitä ideoita ja ajatuksia alkaa tulla enemmän – katsotaankin asioita toiselta kantilta ja yritetään pidentää tuotteen elinkaarta. Tämä alkaa mielestäni näkyä jo kaikilla aloilla.”
Toiminta alkoi niin, että Anna kuvasi tekemänsä kimput someen ja myi ne omilta pihaportailtaan. Nykyään talon yhteydessä vanhassa autotallissa on Käpykukan myyntipiste. Anna kuuluu Turun Ainova -osuuskuntaan ja myynnissä on myös muita ainovalaisten ja käsityöläisten tuotteita. Hän myös kuivattaa kukkia, jolloin kukille saa vielä paljon lisää ikää. Käpykukasta voi tilata esimerkiksi asetelmia, morsiuskimppuja ja koristekukkia, valikoima vaihtelee sen mukaan, minkälaista kukkaa on saatavilla.
Lisää virtaa yhteisöllisestä tekemisestä
Saarto haluaa hävikin vähentämisen lisäksi lisätä yhteisöllisyyttä. Hänellä on ollut haave saada suomalaiseen kulttuuriin lisää yhdessä tekemistä. Hän onkin järjestänyt erilaista kukkiin liittyvää toimintaa, esimerkiksi syyslomalla ja äitienpäivänä lapset saivat käydä tekemässä hävikkikukista kimppuja. Yhteisöllisyys on ottanut pienellä paikkakunnalla tuulta alleen hienosti ja hävikkikukkakauppa on otettu todella hyvin vastaan. Asiakkaat ovat tulleet sanomaan, että heidän pihaltaan saa tulla napsimaan esimerkiksi tuijaa ja hyödyntämään muita ikivihreitä kasveja kimppuihin.
”On ollut tosi ihana huomata, että täällä on samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Tämä on monille tärkeä ja arvojen mukainen juttu ja se yhdistää.” Anna kiteyttää.
Anna oli mukana myös Lounais-Suomen jätehuollon hankkeessa, jossa suunniteltiin kiertotalousmyymälän perustamista Topinpuiston yhteyteen. Siellä kiertotaloutta hyödyntävät yrittäjät voisivat työskennellä ja myydä tuotteitaan.
Työssä on omat haasteensa, mutta Annasta on mielenkiintoista ja palkitsevaa, kun saa käyttää mielikuvitusta kukkien yhdistelemisessä ja samalla pidentää kallisarvoisen raaka-aineen elinkaarta. Ei ole järkevää, että Suomeen kaukaakin kuljetetut kukat päätyvät täällä suoraan roskiin. Tällä hetkellä suurin osa leikkokukista tuodaan ulkomailta. Vielä Anna ei pysty täysin elättämään itseään kukkakaupallaan, mutta laajentamisvaraa on ja ehkä tulevaisuudessa hän voi palkata työntekijänkin.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat opiskelu Tuorlassa joko puutarha-alan koulutuksessa tai floristin työhön painottuen. Ajatuksissa on myös alkaa kasvattaa sesonkikukkaa lähituotantona yhteistyössä naapurin pihalla. Sinne kasvaa aikanaan niitty, joka tuo alueelle lisää myös luonnon monimuotoisuutta.
Lisätiedot
Käpykukka
Anna Saarto
050 573 7129
Velkuan uudessa yhtenäiskoulussa toteutetaan rakentamisen kiertotaloutta
Naantalin Velkuaan rakennetaan uutta monin tavoin kiertotalouden huomioon ottavaa koulurakennusta. Uusi Velkuan yhtenäiskoulu kohoaa samalle paikalle, jolla jo purettu vanha koulu sijaitsi. Uusi puurakenteinen koulu on suunniteltu kestämään seuraavat 100 vuotta.
Naantalin kaupunki päätti rakentaa uuden koulun hirrestä. Ekologisuutta ja energiatehokkuutta on painotettu monella tavalla, muun muassa muovin käyttö on rakentamisessa pyritty minimoimaan. Esimerkiksi alapohjaeristeenä on käytetty vaahtolasia, höyrynsulku on paperia ja rakennuslevyt kivipohjaisia tai kierrätyskipsiä. Koulu tulee lämpiämään maalämmöllä ja siellä on myös oma jätevedenkäsittely.
Vanhasta rakennuksesta puretuista käyttökelpoisista hirsistä rakentui koulun viereen metsäluokka ja sen laavu. Vanhan koulun graniittiperustuksia aiotaan hyödyntää uuden koulun pihamaalla, muun muassa pengerrysten tukimuureina. Uuden koulun suunnittelussa on otettu huomioon myös se, että rakennusta voisi käyttää opiskelun ulkopuolella kylätalona. Myös remontin aikaisten väistötilojen osalta on pystytty hyödyntämään kiertotalouden mukaisesti kunnostettua vanhaa rakennuskantaa: rakentamisen ajan koulun oppilaat opiskelevat Palvan saaren perhekodin navetassa, joka on remontoitu asumis- ja kuntoutuskäyttöön.
Varsinaisia luokkahuoneita kouluun tulee kuusi. Luokkahuoneiden lisäksi kouluun tulee metalli- ja veistoluokka, käsityöluokka, kotitalousluokka ja iso liikuntasali. Koululle tulee myös oma keittiö
Velkuan yhtenäiskoulun rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 2020. Koululaiset aloittavat uudessa koulussa lokakuussa 2021. Kohteen pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Kemppe.
Lisätiedot
Ilmari Penttilä, rakennuttajainsinööri, Naantalin kaupunki
ilmari.penttila@naantali.fi
Hääpukuliike Unelma: Kierrätettyjä hääpukuja Kaarinasta
Hääpukuliike Unelma on Kaarinassa sijaitseva käytettyjen hääpukujen myyntiin erikoistunut liike. Liike avasi ovensa joulukuussa 2018. Kaikki Unelmassa myytävät puvut ovat käytettyjä tai käyttämättömäksi jääneitä hääpukuja. Valikoimassa olevat puvut ovat alun perin joko hääpukuliikkeestä ostettuja tai pukuompelijalla teetettyjä. Valikoimasta saattaa myös löytyä hääpukuliikkeistä tulleita yksittäisiä sovituskappaleita. Kuka tahansa voi tuoda oman pukunsa liikkeeseen myytäväksi, kunhan se on alle kuusi vuotta vanha. Unelma ei osta hääpukuja, vaan välittää ne myyjän puolesta ostajalle. Kaikki myynnissä olevat puvut löytyvät Unelman internet-sivuilta.
Unelma haluaa toiminnallaan edistää ympäristötietoista kuluttamista: kaiken ei tarvitse olla uutta. Ympäristöystävällisen hääpuvun hankinta ei ole enää vain harvojen luksusta tai luopumisen kautta tehty valinta - se on mahdollisuus kenelle tahansa. Unelman toimintaperiaatteena on tarjota sama palvelu ja sama kokemus, oli puku sitten käytetty tai uusi, sillä hääpuvun hankintaan liittyy yleensä paljon toiveita, odotuksia ja tunteita.
Lisätiedot
Annukka Viitanen, puh. 045 332 4426
https://haapukuliikeunelma.com/
Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskokeilu toteutetaan Lounais-Suomen Jätehuollon alueella
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrätyksestä vastaavat tuottajayhteisöt testaavat sähkölaiteromun keräystä suoraan taloyhtiöiden jätepisteiltä. Huhtikuun loppuun asti kestävään keräyskokeiluun osallistuu kymmenkunta mukaan valittua taloyhtiötä Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta. LSJH:n SER-keräyskokeilun avulla halutaan selvittää, onko kiinteistökohtainen keräys tehokas tapa parantaa sähkölaitteiden kierrättämistä ja vähentää niiden päätymistä vääriin jäteastioihin. LSJH:n alueelta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että osa sähkölaitteista päätyy edelleen virheellisesti metallijätteen sekaan.
Parhaillaan meneillään olevassa keräyskokeilussa mukana olevien taloyhtiöiden jätepisteillä on erillinen jäteastia, jonne asukkaat voivat lajitella rikkinäiset pienikokoiset sähkölaitteet. Isommat sähkölaitteet voi toimittaa maksutta jollekin LSJH:n 12 lajitteluasemasta sekä kierrätyskeskuksiin tai laitteita myyviin liikkeisiin. Tarvittaessa uljetusavuksi voi tilata LSJH:n maksullisen noutopalvelun.
Keräyskokeilu on osa 6Aika: tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen noutopalvelujen ja keräystapojen kehittämistä. Hankkeessa selvitetään ja kokeillaan resurssitehokkaita tapoja edistää sähkölaitteiden kierrätysastetta sekä tuottaa tietoa tuottajavastuuyhteisölle ja LSJH:lle.
Kokeilun tuloksista tiedotetaan kesällä 2019.
Lisätiedot:
Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi
Biomassa-atlas edistää uusiutuvien resurssien käyttöä, jalostusta ja analysointia
Biomassa-atlas tuo biomassoja koskevan paikkatiedon Suomen kartalle ja kaikkien saataville. Helppokäyttöisestä karttapalvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Palvelu sisältää tiedot biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi raaka-ainehankintojen tai investointien suunnitteluun sekä ympäristö- ja energiapolitiikan tueksi.
Biomassa-atlas koostuu koko valtakunnan kattavista eri biomassoja koskevista valmiista paikkatietoaineistoista. Mukana on metsävarantoja kuvaava monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto, metsähakepotentiaalit, peltolohkojen sijaintitiedot ja viljelypinta-alat, tuotantoeläinten lannat, yhdyskuntien biojätteet sekä ympäristölupavelvollisten toimijoiden syntyvät jätevirrat YLVA-tietokannasta. Peltobiomassoja, peltoaloja ja jätteitä koskevat tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Lantatiedot päivitetään tarpeen mukaan ja metsämassatiedot noin viiden vuoden välein.
Varsinaisen karttapalvelun lisäksi Biomassa-atlas -sivustolle on koottu muutakin hyödyllistä tietoa biomassoista, kuten missä toiminnoissa tai millaisten toimintojen seurauksena niitä syntyy sekä mitkä ovat niiden tyypillisimmät käyttökohteet ja hyödyntämistavat. Sivustolle on koottu myös käytännön esimerkkejä Biomassa-atlaksen hyödyntämismahdollisuuksista.
Luonnonvarakeskus on Biomassa-atlaksen kotiorganisaatio. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Tapio Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Biomassa-atlaksen rakentamista ja jatkokehitystä vuoteen 2018 saakka.
Lisätiedot
Eeva Lehtonen, projektipäällikkö, tutkija, Luonnonvarakeskus
eeva.lehtonen@luke.fi
Biomassa-atlas -verkkopalvelu
Kiertotalouden keinoin päästövähennyksiä infrarakentamiseen
Turun kaupungin infrarakentamisen päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia laskeneen Rambollin selvityksen mukaan rakentamiseen liittyy runsaasti säästömahdollisuuksia. Laskelmia tehtiin osana Skanssin kaupunginosan innovatiivisiin ratkaisuihin liittyvää 6Aika-hanketta.
Selvityksessä tarkasteltiin muutamia Turussa rakentamiseen tulossa olevia kohteita. Esimerkiksi noin 300 metriä pitkän Skanssinkadun rakentamisen aiheuttamista päästöistä ja taloudellisista kustannuksista voitaisiin leikata noin 10 % hyödyntämällä ylijäämämaita ja maarakentamisen uusiomateriaaleja, vaikka haastavat pohjaolosuhteet Skanssissa vaativatkin päästöintensiivisiä kevennysratkaisuja.
Turussa rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä uutta katua. Mikäli kaikissa uusissa katuhankkeissa toteutettaisiin Skanssinkadun tarkastelussa tunnistetut päästövähennystoimenpiteet, vastaisi päästövähennys yli 60 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että infrarakentamisen päästöihin vaikuttavista ratkaisuista yli 90 % tehdään suunnittelun eri vaiheissa. Läpileikkaava kiertotalousajattelu suunnittelun ja toteutuksen eri tasoilla mahdollistaa merkittävät taloudelliset säästöt ja päästöjen leikkaukset.
Lisää tietoa infrarakentamisen päästöjen tarkastelusta löydät Turun kaupungin sivuilta tämän linkin takaa.
Lisätiedot:
Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki
taina.riekkinen@turku.fi
050 558 9261
Kuvalähde: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy
Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot – koulutusmateriaalit saatavilla
Toista sataa kiinnostunutta eri aloilta oli lokakuun alkupuolella kuulemassa 6Aika: CircVol -hankkeen koulutusiltapäivissä maarakentamisen keinoista kiertotalouden edistämiseksi. Teemaa lähestyttiin käytännönläheisesti eri suunnitteluportaiden, hankintojen ja toteutusvaiheen käytössä olevien keinojen kautta.
Kaikkien puheenvuorojen esitysmateriaalit on nyt julkaistu. Löydät kunkin esityksen pdf-muodossa alla olevien linkkien takaa.
Koulutuspäivä 1: Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Hankinnat osana laadukasta pima-kunnostusta – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Koulutuspäivä 2: Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, Ramboll Oy
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Koulutuspäivä 3: Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Turun Itäharjun alueen massasuunnittelu, pilaantuneet maat ja jätteet – Kim Brander, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Helsingin Kuninkaantammi, massojen hyötykäyttöä – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Koulutukset järjestettiin osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
KiertotalousAkatemia kannustaa toimialarajat ylittävään yhteistyöhön
KiertotalousAkatemia on Varsinais-Suomen ympäristöosaamisen yhdistyksen järjestämä kiertotalousaiheinen asiantuntijatapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä kiertotalouteen liittyvää tietoisuutta Varsinais-Suomessa sekä edistää alueellista yhteistyötä eri alojen toimijoiden välillä.
Itse tapahtuma rakentuu osallistujien ja mukaan kutsuttujen kiertotalouden edelläkävijäyritysten sekä organisaatioiden välisten pienryhmäkeskustelujen ympärille. Tapahtumaan osallistujat pääsevät näkemään esimerkkejä toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä, kuulemaan kokemuksia toteutuneista kiertotaloushankkeista sekä bongaamaan heikkoja signaaleja ja verkostoitumaan alan osaajien kanssa. KiertotalousAkatemia on suunnattu kaikille kiertotalousasioista kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville. Vuosien 2017 ja 2018 aikana mukana on ollut niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä, ammatti- ja korkeakouluja sekä julkisen sektorin toimijoita.
KiertotalousAkatemia sai alkunsa, kun yhdistys näki kiertotalouden olevan yhä tärkeämpi osa ympäristöosaamista ja huomasi, että eri osaajien välistä vuoropuhelua tarvitaan lisää. Tavoitteena oli luoda tapahtuma, jossa sekä akateeminen tutkimustieto että käytännön kiertotalousosaaminen kohtaavat. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin syksyllä 2017. Osallistujilta saadun kannustavan palautteen perusteella yhdistys päätti järjestää KiertotalousAkatemian myös syksyllä 2018 teemalla "Tulevaisuus". Tuolloin pienryhmäkeskusteluissa käsiteltiin mm. digitaalisuutta, kaupunkien jätehuoltoa, energiaratkaisuja sekä jakamistaloutta. Molempina vuosina tapahtumapaikkana toimi Manillan tehdaskiinteistö Turussa, joka jo itsessään on hyvä esimerkki kiertotalouden toteutumisesta.
Green KnowHow Turku eli Varsinais-Suomen ympäristöosaamisen yhdistys on perustettu vuonna 1997. Toiminnallaan yhdistys edistää kolmikantayhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin toimijoiden välillä. Yhdistys edistää alueellista ympäristöosaamista ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen.
Lisätiedot
www.greenknowhow.fi
Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot - koulutuksia Turussa lokakuussa
Ylijäämämaiden hallinta aiheuttaa päänvaivaa kaupunkiseuduilla, maa-ainesten ottotoiminta painetta luonnonympäristöille, maamassojen kuljetus ympäristöhaittoja ja taloudellisia kustannuksia. Kiertotalous- ja päästötavoitteet kiristyvät. Maarakentamisen kiertotalouden edistämiseksi on tehtävissä paljon, ja näistä keinoista kerrotaan lokakuun koulutusiltapäivissä Turussa.
Koulutukset järjestetään 9.-11. lokakuuta klo 12 -16 Turun kaupungin auditoriossa osoitteessa Puutarhakatu 1. Koulutukset ovat maksuttomia ja sisältävät kahvituksen. Ilmoittautumislinkit löydät alta.
Maarakentamisen kiertotaloutta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: hankintojen, teknisten suunnitteluratkaisujen ja maankäytön suunnittelun kanteilta. Koulutuspäivät ja niiden ohjelmat ovat seuraavat:
9.10. klo 12 - 16
Hankinnat kestävien maarakennusratkaisujen mahdollistajana
Hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä – Riikka Leskinen, Valonia
Kierrätyskiviainesten hankinta – Katja Lehtonen, Ytekki Oy
Pilaantuneisiin maihin liittyvät hankinnat – Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus
Betonimurskeen hankinta ja käyttö – Jani Pieksemä, Rudus Oy
Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.
10.10. klo 12 - 16
Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia – Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat – Juha Forsman, UUMA3-ohjelma
Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje – Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus
Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet – Jari Nordsrtöm, Maapörssi Oy
Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä.
11.10. klo 12 - 16
Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous
Päästöjen vähentäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, esimerkkikohteet – Riina Känkänen, Ramboll Oy
Maa- ja kalliokiviainesten kestävä käyttö kaavoituksen näkökulmasta – Mika Räisänen, Geologian Tutkimuskeskus
Itäharjun alueen kokonaisvaltainen maamassasuunnittelu – Kim Brander, Ramboll Oy
Maamassasuunnittelun ja maamassojen hallinnan keinoja ja tuloksia – Miia Paatsema, Helsingin kaupunki
Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.
Koulutukset järjestetään osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta.
Lisätiedot
Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450