Alueellinen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus

Varsinais-Suomessa ruoantuotannolla on selkeä yhteys aluetalouteen. Varsinais-Suomi on muun muassa Suomen johtava maatalousalue. Osana Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU:a haluttiin selvittää Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus ja selvitys aiheesta julkaistiin vuonna 2012. Selvityksen laati Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Selvityksen johdannossa kerrotaan:

Osana selvitystä toteutettiin kaksi kyselyä: toinen kohdistettiin elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen hankintarenkaille. Yrityskyselyn avulla tiedusteltiin muun muassa, kuinka suuri osa yritysten alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Vastausten perusteella osuus on noin 40 prosenttia. Hankintarenkaille suunnatun kyselyn avulla tiedusteltiin julkiskeittiöiden omassa maakunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuutta. Vastausten perusteella noin 20 prosenttia julkiskeittiöiden käyttämistä elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta.

Jos maakunnassa käytettäisiin vain omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen vaikutukset nykyistä suurempia. Selvityksen tulosten valossa Varsinais-Suomessa ruokaketjun eri osien vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen on jo nykyisellään korkea.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys 2012


Turussa edistettiin ravinnekiertoa ja ruokahävikin vähentämistä

Turussa on vähennetty ja ennaltaehkäisty Saaristomeren valuma-alueella syntyvää ruokahävikkiä sekä hyödynnetty ja kierrätetty ruokahävikin sisältämiä ravinteita lähellä hävikin syntysijaa. Toimenpiteet tuottivat positiivisia vaikutuksia Saaristomeren rehevöitymisen vähenemiseksi. Työtä tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen VäKi – Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hankkeessa.

Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain. Selvitysten mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.

VäKi -hankkeen tavoitteena oli löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisättiin koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin laitoskompostointia. Projektissa keskityttiinkin opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pilotoitiin ruokahävikin ravinteiden paikallista kierrätystä kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoitiin ja kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnettiin paikallisesti kaupunkiviljelyssä kaupunkiviljelyosuuskunnan avustuksella.

Aikavälillä 1.1.2015-31.12.2016 toteutettua hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.

Lisätiedot:

VäKi -hanke

VäKi -blogi

Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi

Johanna Mattila, asiantuntija
johanna.mattila@utu.fi


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä

Lähiruoan arvoketjuosien toimivuutta edistetään ja lisätään lähiruoan tunnettuutta Brahean Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa. Tavoitteena on edistää HoReCa-tukkukaupan ja suurkeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä sekä viestiä paikallisruoan arvoista, taloudellisesta merkittävyydestä ja toimialasta.

Viestinnän keskeisenä välineenä on aitojamakuja.fi -sivusto, jota kehitetään keskeisten tahojen tarpeiden pohjalta unohtamatta rinnakkaisia toimialoja, kuten matkailualan toimijoita ja sitä kautta ruokapalveluita.

Hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä hyötyvät elintarvikealan yritykset ja tuottajat, HoReCa-tukkutoimijat, yksityiset ja julkiset ruokapalvelut erityisesti suurkeittiöt. Lisäksi hankkeesta hyötyvät kuluttajat saadessaan tietoutta paikallisruoasta.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot:

www.aitojamakuja.fi

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke

Päivi Töyli, projektipäällikkö
paivi.toyli@utu.fi

 


Kohdennetulla kalastuksella vähennetään ravinnekuormitusta

Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hankkeessa lisätään samalla Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja palautetaan rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita lähemmäksi luonnollista tasapainoa. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus myös seuraa kohdennetun pyynnin vaikutuksia särkikalakantoihin.

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lähikalahankkeessa kasvatetaan kuluttajien tietoisuutta ruuan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostetaan kotimaisen luonnonkalan imagoa elintarvikkeena. Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, esimerkiksi kouluruokailuihin, on eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Tavoitteena on saada särkikalasta valmistettuja lähikalatuotteita myös vähittäiskauppoihin, jolloin hankkeesta hyötyvät niin Itämeri kuin suomalainen kuluttajakin.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta vetää John Nurmisen Säätiö.

Lisätiedot:

Lähikalahanke


Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla

Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.

Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.

Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi

info@sybimar.fi
+358 440 122 100

Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095


Helsieni: Maitorahkapurkeissa kasvaa osterivinokkaita

Helsieni on osterivinokkaiden kaupunkiviljelyä harjoittava yritys. Helsienen perustajat haluavat tarjota ihmisille mahdollisuuden syödä lähellä tuotettua ruokaa, jonka kasvattamisessa hyödynnetään paikallista jätettä.

Helsieni kerää suurkeittiöiden ja kahviloiden sivuvirtoja, kuten muoviämpäreitä ja käytettyjä kahvinporoja sienten kasvatusalustoiksi. Turussa toimiva Arkea Oy esimerkiksi toimittaa yrityksen käyttöön vanhoja maitorahkapurkkeja. Helsieni valmistaa purkeista omatoimiseen osterivinokkaiden viljelemiseen tarkoitettuja kasvatusalustoja, joissa voi kasvualustamateriaalina hyödyntää muun muassa omassa keittiössä syntyviä käytettyjä kahviporoja.

Ruokajätesivuvirtoja hyödyntämällä yrityksen neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja kasvatusalustojen raaka-aineiden tarve vähenee. Kierrätetyt muoviämpärit korvaavat öljystä tuotettuja uusia kasvatusalustoja.

Helsienen tuotanto on herättänyt paljon kiinnostusta ja yrityksen suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa perustaa Helsinkiin Suomen ensimmäinen kaupunkisieniviljelmä ja tuottaa sieniä muun muassa ravintoloiden käyttöön. Viljelmässä on tarkoitus kasvattaa osterivinokkaita lähikahviloiden kahvinporoissa ja Arkea Oy:n muovipurkeissa.

Lisätiedot:

www.helsieni.fi

info@helsieni.fi
+358 40 471 2738


Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Hyvät viljelykäytännöt tärkeitä myös vuokrapelloissa

Peltomaan hyvä kasvukunto on edellytys tehokkaalle ravinteiden kierrolle. Tällöin ravinteina annetutut panokset saadaan sadon muodossa takaisin ja vesistöihin päätyvän ravinnehuuhtouman riski pienenee. Maan kasvukunnon kohentamiseen on monia toimenpiteitä, jotka kannattaa aina suunnitella ja kohdentaa lohkokohtaisesti.

Suomen peltopinta-alasta 30 % viljellään vuokramaana ja vuokramaiden osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa tilojen lopettaessa omien peltojensa viljelyn. Vuokrapeltojen kasvukuntoon kannattaa panostaa niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin näkökulmasta katsottuna, jotta kotimainen ruoantuotanto säilyy kestävällä pohjalla.

RANKU-hanke työsti yhdessä Turun kaupungin kanssa pellon vuokrasopimuksiin soveltuvan Maan kasvukunnosta huolehtiminen -lisäosan. Turun kaupungin vuokrasopimuksessa on jo otettu huomioon maan kasvukuntoon liittyviä tekijöitä. Sen pohjalta hankkeessa muotoiltiin kaikille vuokramaiden kasvukunnon ylläpidosta kiinnostuneille sopiva mallipohja liitteeksi vuokrasopimukseen ja/tai muokattavaksi kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaksi.

Lisätiedot:

Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017: Hyvät viljelykäytännöt

 


Ravinteiden kierto mukaan hankintakriteereihin Mynämäellä

Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden peruna, perunatuotteiden sekä tuorejuuresten hankinnassa tarkastellaan uutena asiana mahdollisuutta ottaa kilpailutuksen kriteereihin mukaan myös ravinteiden kierrätystavoitteita edistäminen. Kunta käy asian tiimoilta markkinavuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa.

Työtä tehdään osana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen RANKU (Ravinneneutraali kunta) -hanketta. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli, joka olisi monistettavissa myös muihin kuntiin ja maakuntiin.

Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.

Lisätiedot:

Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017 -hanke

Sitra: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle

Ravinteiden kierto ja kiertotalous -video (BSAG ja Sitra)


Kiertotalouden yrityskehittämö Bastu edistää kiertotaloutta

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama Bastu on yrityskehittämö, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla.

Bastun idea syntyi yrittäjien toiveesta saada tukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämieen. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.

Bastun avulla voidaan aikaansaada konkreettisia kiertotaloutta ja kuudennen aallon yritystoimintaa tukevia ratkaisuja; uusia bisnesinnovaatioita, olemassa olevien yritysten toiminnan suuntaamista kiertotaloutta edistäviksi ja olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittämistä.

Bastun toiminnan rahoittavat Sitra ja Turun kaupunki.

Lisätiedot:

Keijo Koskinen
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Markku Wilenius
markku.wilenius@utu.fi
+358 50 592 9121