Alueellinen ruokaketju

Maatalouden alkutuotannon sijoittuminen ja taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomi on merkittävä maatalousalue Suomessa, ja alueella tuotetaan laajasti elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Vuonna 2015 Varsinais-Suomessa oli noin 5 500 maatalous- ja puutarhatilaa, jotka edustavat reilua 10 % prosenttia koko Suomen tiloista. (Luke, Maataloustilastot 2015). Kansallisesti Varsinais-Suomi on merkittävä alue erityisesti viljanviljelyn, puutarhakasvien viljelyn, avomaaviljelyn ja siipikarjatalouden osalta.

Viljelykäytössä olevaa pinta-alaa oli vuonna 2015 noin 273 000 hehtaaria eli 26% Varsinais-Suomen maapinta-alasta. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, peltolohkotiedot 2015).

Varsinais-Suomen liiton vuonna 2016 tekemässä selvityksessä Maatalouden alkutuotannon sijoittuminen ja taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomessa on tarkasteltu vilja- ja puutarhakasvien tuotannon sijoittumista ja alkutuotannon määrää Varsinais-Suomen alueella. Kasvintuotannolle on laskettu suuntaa antavat taloudellisen potentiaalin arvot kertomalla tuotantomäärät tuottajahinnoilla. Tämä tarkastelutapa ei ota huomioon tuotantoon kohdistuvia menoja, toisaalta kerrannaisvaikutuksineen alkutuotannon taloudellinen potentiaali on myös tätä tarkastelua huomattavasti suurempi. Tarkastelu antaa kuitenkin osviittaa siitä, miten merkittävä tekijä maatalouden alkutuotanto on Varsinais-Suomen aluetaloudelle.

Selvityksessä on tarkasteltu vehnän, ohran, kauran, rukiin, rypsin, rapsin, perunan, mansikan ja herneen tuotantoa.

Lisätiedot:

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.

Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.

Lisätiedot:

http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen avainkohdat 2014–2020

Elinvoimainen ruokaketju – Made in Varsinais-Suomi -asiakirjan tarkoituksena on esitellä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen avainkohdat ohjelmakaudella 2014–2020. Ruoka-asiakirja toimii työkaluna kaikille ruokaketjussa toimiville alueellisille yrityksille, kehittäjille, tutkijoille, koulutuksen järjestäjille sekä muille sidosryhmille.

Varsinais-Suomi on yksi Suomen merkittävimmistä ruoantuotantoalueista. Leipäviljoista kolmannes, öljykasveista vajaa neljännes ja valkuaiskasveista yli kolmannes viljellään Varsinais-Suomessa. 20 prosenttia maan puutarhaviljelmistä sekä avomaan- ja kasvihuonepinta-alasta on varsinaissuomalaisia, varhaisperunasta maakunnassa tuotetaan 70 prosenttia. Maakunta on myös merkittävä sianlihan- ja kananmunantuottaja – neljännes koko Suomen sianlihantuotannosta ja 60 prosenttia kananmunantuotannosta tuotetaan Varsinais-Suomessa. Neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella.

Ohjelmakauden tavoitteina ovat ruokakulttuurin vahvistaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen, ruoan korostaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä vastuullinen ruoantuotanto. Painopistealueiksi ohjelmakaudelle 2014 – 2020 on valittu vihannes-, puutarhamarja- ja hedelmäntuotanto, juoma- ja vesitalous sekä kotimaisen proteiinin tuotanto. Läpileikkaavina teemoina ohjelmakaudella ovat koko ruokaketjun kattavat biotalous ja tuotteistaminen.

Ruoka-asiakirja on tehty osana Turun yliopiston hallinnoimaa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanketta, Varru, (2011–2014).

Lisätiedot:

Elinvoimainen ruokaketju – Made in Varsinais-Suomi: Ruokaketjun painopistealueet 2014–2020


Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus

Varsinais-Suomessa ruoantuotannolla on selkeä yhteys aluetalouteen. Varsinais-Suomi on muun muassa Suomen johtava maatalousalue. Osana Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU:a haluttiin selvittää Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus ja selvitys aiheesta julkaistiin vuonna 2012. Selvityksen laati Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Selvityksen johdannossa kerrotaan:

Osana selvitystä toteutettiin kaksi kyselyä: toinen kohdistettiin elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen hankintarenkaille. Yrityskyselyn avulla tiedusteltiin muun muassa, kuinka suuri osa yritysten alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Vastausten perusteella osuus on noin 40 prosenttia. Hankintarenkaille suunnatun kyselyn avulla tiedusteltiin julkiskeittiöiden omassa maakunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuutta. Vastausten perusteella noin 20 prosenttia julkiskeittiöiden käyttämistä elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta.

Jos maakunnassa käytettäisiin vain omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen vaikutukset nykyistä suurempia. Selvityksen tulosten valossa Varsinais-Suomessa ruokaketjun eri osien vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen on jo nykyisellään korkea.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys 2012


Turussa edistettiin ravinnekiertoa ja ruokahävikin vähentämistä

Turussa on vähennetty ja ennaltaehkäisty Saaristomeren valuma-alueella syntyvää ruokahävikkiä sekä hyödynnetty ja kierrätetty ruokahävikin sisältämiä ravinteita lähellä hävikin syntysijaa. Toimenpiteet tuottivat positiivisia vaikutuksia Saaristomeren rehevöitymisen vähenemiseksi. Työtä tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen VäKi – Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hankkeessa.

Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain. Selvitysten mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.

VäKi -hankkeen tavoitteena oli löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisättiin koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin laitoskompostointia. Projektissa keskityttiinkin opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pilotoitiin ruokahävikin ravinteiden paikallista kierrätystä kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoitiin ja kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnettiin paikallisesti kaupunkiviljelyssä kaupunkiviljelyosuuskunnan avustuksella.

Aikavälillä 1.1.2015-31.12.2016 toteutettua hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.

Lisätiedot:

VäKi -hanke

VäKi -blogi

Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi

Johanna Mattila, asiantuntija
johanna.mattila@utu.fi


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä

Lähiruoan arvoketjuosien toimivuutta edistetään ja lisätään lähiruoan tunnettuutta Brahean Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa. Tavoitteena on edistää HoReCa-tukkukaupan ja suurkeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä sekä viestiä paikallisruoan arvoista, taloudellisesta merkittävyydestä ja toimialasta.

Viestinnän keskeisenä välineenä on aitojamakuja.fi -sivusto, jota kehitetään keskeisten tahojen tarpeiden pohjalta unohtamatta rinnakkaisia toimialoja, kuten matkailualan toimijoita ja sitä kautta ruokapalveluita.

Hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä hyötyvät elintarvikealan yritykset ja tuottajat, HoReCa-tukkutoimijat, yksityiset ja julkiset ruokapalvelut erityisesti suurkeittiöt. Lisäksi hankkeesta hyötyvät kuluttajat saadessaan tietoutta paikallisruoasta.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot:

www.aitojamakuja.fi

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke

Päivi Töyli, projektipäällikkö
paivi.toyli@utu.fi

 


Kohdennetulla kalastuksella vähennetään ravinnekuormitusta

Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hankkeessa lisätään samalla Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja palautetaan rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita lähemmäksi luonnollista tasapainoa. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus myös seuraa kohdennetun pyynnin vaikutuksia särkikalakantoihin.

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lähikalahankkeessa kasvatetaan kuluttajien tietoisuutta ruuan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostetaan kotimaisen luonnonkalan imagoa elintarvikkeena. Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, esimerkiksi kouluruokailuihin, on eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Tavoitteena on saada särkikalasta valmistettuja lähikalatuotteita myös vähittäiskauppoihin, jolloin hankkeesta hyötyvät niin Itämeri kuin suomalainen kuluttajakin.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta vetää John Nurmisen Säätiö.

Lisätiedot:

Lähikalahanke


Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla

Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.

Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.

Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi

info@sybimar.fi
+358 440 122 100

Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095


Helsieni: Maitorahkapurkeissa kasvaa osterivinokkaita

Helsieni on osterivinokkaiden kaupunkiviljelyä harjoittava yritys. Helsienen perustajat haluavat tarjota ihmisille mahdollisuuden syödä lähellä tuotettua ruokaa, jonka kasvattamisessa hyödynnetään paikallista jätettä.

Helsieni kerää suurkeittiöiden ja kahviloiden sivuvirtoja, kuten muoviämpäreitä ja käytettyjä kahvinporoja sienten kasvatusalustoiksi. Turussa toimiva Arkea Oy esimerkiksi toimittaa yrityksen käyttöön vanhoja maitorahkapurkkeja. Helsieni valmistaa purkeista omatoimiseen osterivinokkaiden viljelemiseen tarkoitettuja kasvatusalustoja, joissa voi kasvualustamateriaalina hyödyntää muun muassa omassa keittiössä syntyviä käytettyjä kahviporoja.

Ruokajätesivuvirtoja hyödyntämällä yrityksen neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja kasvatusalustojen raaka-aineiden tarve vähenee. Kierrätetyt muoviämpärit korvaavat öljystä tuotettuja uusia kasvatusalustoja.

Helsienen tuotanto on herättänyt paljon kiinnostusta ja yrityksen suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa perustaa Helsinkiin Suomen ensimmäinen kaupunkisieniviljelmä ja tuottaa sieniä muun muassa ravintoloiden käyttöön. Viljelmässä on tarkoitus kasvattaa osterivinokkaita lähikahviloiden kahvinporoissa ja Arkea Oy:n muovipurkeissa.

Lisätiedot:

www.helsieni.fi

info@helsieni.fi
+358 40 471 2738


Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137