Alueellinen ruokaketju

Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille

Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.

Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.

Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.

Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.

Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.

Lisätiedot

www.novida.fi

Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Raisioaquan Benella: Kiertotaloutta tukevaa kalankasvatusta

Benella on Suomessa kasvatettua kalaa, joka kasvatetaan sopimuskalastajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. Kotimaisten kalankasvattajien tuottama Benella edustaa vastuullista kalankasvatusta. Benella on Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 2015.

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lisäksi osa maailman kalakannoista on ylikalastettu.  Kalaruoan kysyntä kuitenkin kasvaa, johon arvioidaan tulevaisuudessa vastattavan kasvatetulla kalalla. Kalankasvatuksesta aiheutuu ravinnepäästöjä, mutta oikeilla ratkaisuilla päästöjä voidaan myös merkittävästi vähentää.

Kasvatuskirjolohen luontaista ravintoa on kala. Maailmalla kalajauhoon käytettävät kalat ovat usein uhanalaisia. Raisioagron kalankasvatusrehu valmistetaan lähialueen kalasta. Valmistamalla kalajauhoa kotimaisesta silakasta ja kilohailista, voidaan niiden syömään planktoniin sitoutunutta fosforia poistaa Itämerestä.  Benella-kirjolohen ja -siian ruokkimiseen käytettävä rehu sisältää normaalia vähemmän fosforia ja alentaa siksi huomattavasti vesistöjen kuormitusta. Benella Kirjolohet saavat suuren osan kasvuenergiastaan rehun sisältämästä rypsiöljystä. Tämän myötä rehun valmistuksessa on voitu vähentää kalaöljyn käyttöä. Näin säästetään edelleen maailman merien hupenevia kalavaroja.

Yksi osoitus Raisioaquan ja koko kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä on suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja siian nousu WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.

Lisätiedot

www.benellakala.fi


Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa

Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.

Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.

Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.

Lisätiedot

#kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta

Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.

Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.

Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.

Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.

Lisätiedot

www.valonia.fi

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995


Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa

Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Konkreettisena tavoitteina:

1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.

Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden - vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.

Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailu­kohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.

Lisätiedot

Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450


Lähiproteiinia ruokaketjuun uusista kotimaisista lähteistä

Suomalaista valkuaisomavaraisuutta on mahdollista parantaa hyödyntämällä entistä enemmän uusia kotimaisia proteiinilähteitä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Muutos tietää ruokapöytään lisää kotimaisia kasviksia, kalaa sekä sieniä ja hyönteisiä.

Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko kotieläinten rehuihin lisättävässä täydennysvalkuaisessa, joka on yleensä ulkomaisesta soijasta, rypsistä tai rapsista tiivistettyä rehua. Esimerkiksi vuonna 2013 täydennysvalkuaisena käytettyjen yleisimpien kasvien kotimainen tuotanto kattoi vain noin 15 prosenttia niiden käytöstä Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeessa laaditaan erilaisia ratkaisuja, joilla päästäisiin parempaan valkuaisomavaraisuuteen. Eri vaihtoehdoille tehdään ympäristövaikutuksien elinkaariarviointi, jotta tuotteet ovat vertailtavissa ympäristönäkökulmasta. Elinkaariarvioinnissa tuotteen koko elinkaaren päästöt allokoidaan tuotetulle proteiinimäärälle. Proteiinin ravitsemuksellisen arvon merkitys on erittäin suuri ruokaraaka-aineiden kestävän käytön ja ympäristövaikutusten kannalta. Mitä pienemmällä raaka-ainemäärällä ja mitä kevyemmällä prosessoinnilla korkea ravitsemuksellinen arvo saadaan aikaan sitä parempi.

Suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneet palkokasvilajit ovat hyviä esimerkkejä korkean ravitsemusarvon ja alhaisen luonnonvarojen käyttötason tuotteista.  Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

ScenoProt on Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima hanke, joka rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.

ScenoProt-hanke puolessatoista minuutissa:

https://www.youtube.com/watch?v=BwOm_YKLnjc&feature=youtu.be

www.luke.fi/scenoprot

Lisätiedot:

Anne Pihlanto, erikoistutkija Luke
anne.pihlanto@luke.fi
p. 029 532 6438


Graafinen kuvituskuva, jossa kuvataan ruokaketjua ja ravinnekiertoa

Clewer Oy: Optimoituja kiertovesiviljelyratkaisuja kalankasvatukseen

Clewer Oy on turkulainen vesialan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia vesikiertoon liittyviä ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin lukeutuvat kalankasvattajille tarjottavat ”avaimet käteen” -tyyppiset helposti käyttöön otettavat ja helposti laajennettavissa olevat kokonaisvaltaiset kiertovesiviljelyratkaisut, jotka sisältävät koulutustoiminnan, laitteiden ja teknologian lisäksi myös kalanpoikasten tuotannon. Kiertovesiviljelyjärjestelmän toiminnan perustana on ajatus siitä, että käytettyä vettä voidaan puhdistamisen jälkeen käyttää prosessissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä mahdollistaa vesiviljelyn myös alueilla, joissa on puutetta vedestä, tai joissa veden lämpötila ei luonnossa ole optimaalisella tasolla.

Clewerin ratkaisut soveltuvat kalankasvattajille erinomaisesti kalalajista tai toiminnan laajuudesta riippumatta, koska kiertovesiviljelyjärjestelmä optimoidaan aina kasvatetun kalalajin ja muiden kasvattamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Kiertovesiviljely tarjoaa kalankasvatukselle optimaaliset ja kustannustehokkaat olosuhteet niin veden lämpötilan, veden laadun kuin myös tuotannon tasaisuuden suhteen. Kiertovesijärjestelmä on myös ympäristöystävällinen, koska sivutuotteina syntyvät ravinteet kerätään ja hyödynnetään sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä.

Clewerin järjestelmässä käytetty vesi kierrätetään biologisen puhdistusprosessin läpi, minkä avulla vedestä poistetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyneitä typpiyhdisteitä ja kalarehusta syntynyttä kaloille erittäin haitallista ammoniakkia. Puhdistusjärjestelmä muuntaa typpiyhdisteet Clewerin itse kehittämän RBBR-bioreaktorin (Rotating Bed Biofilm Reactor) avulla vähemmän vaarallisiksi nitraateiksi. Optimaalisen nitraattimäärän saavuttamiseksi kierrätysveteen lisätään tämän jälkeen uutta vettä. Pienemmissä järjestelmissä ja järjestelmissä, joissa halutaan pitää veden kierrätyssuhde korkeana, typpi voidaan myös poistaa vedestä. Tällöin bioreaktori muuntaa nitraatin typpikaasuksi ja vapauttaa sen ilmakehään.

Clewer Oy tuottaa patentoituun RBBR-teknologiaansa pohjautuvia vedenpuhdistusjärjestelmiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin. Clewerin palveluita käytetään kalankasvatuslaitosten lisäksi myös teollisuuslaitosten, autopesuloiden ja kotitalouksien käyttöveden puhdistamisessa. Yrityksen tuotteita ja palveluita on käytössä maailmanlaajuisesti Saharasta Australiaan.

Lisätiedot

www.clewer.com
Clewer Group CEO Jouni T. Laine


Kotipellon puutarha: Mimis Versoja symbioosissa Sybimar Oy:n kanssa

Kotipellon puutarhassa on viljelty vihanneksia jo 20 vuoden ajan. Perheyrityksen päätarha sijaitsee Nousiaisissa. Lisäksi yrityksellä on puutarha Uudessakaupungissa. Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha, joka työllistää nykyisin yli 20 henkilöä. Kotipellon puutarha on suuruudeltaan 2 800 neliötä, kaikki kylvöstä sadonkorjuuseen ja tuotteiden pakkaukseen tehdään käsityönä.

Yritys aloitti erikoissalaattien ja yrttien viljelyn vuonna 2009, jonka jälkeen se on profiloitunut monipuolisena versojen ja syötävien kukkien tuottajana. Tällä hetkellä Kotipellon puutarhalla on viljelyssä yli 100 eri lajiketta. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluvat Mimis Versot.

Uudenkaupungin puutarha on luomupuutarha, joka on lähes hiilineutraali, suljetun kierron tuotantolaitos. Yritys tekee yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, jonka tarjoamalla suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja lähiruokaa paikallisesti ja vähäisin päästöin. Yrityksen tuoteperheen Mimis Versot viljellään Uudenkaupungin puutarhassa. Kasvihuone, jossa luomuversoja viljellään, sijaitsee Sybimar Oy:n kalankasvattamon yläpuolella.

Sybimar Oy:n suljetun kierron tuotantolaitoksessa syntyvät jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kalankasvattamosta syntyvä hiilidioksidi ohjataan yläpuolella sijaitsevaan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Sybimar Oy:n voimalaitoksen lämmöntuotanto hyödynnetään veden lämmityksessä Sybimarin kalankasvattamossa ja sen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneiden lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalankasvattamon biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen biokaasuna tai biopolttoaineena. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet lämpiävät ja tuottavat sähköä mm. kalanperkuujätteillä.

Mimis Versot -tuoteperheen ekologisuus kattaa koko tuotteen elinkaaren; pakkausrasia on kierrätettävä ja pakkauksessa käytetty muovikääre on maatuva.

Lisätiedot:

www.mimis.fi

 


Varhaiskasvatuksen opetuksessa tutustutaan ruoan ja ravinteiden kiertoon

Kiertotalouden yhteiskuntaa tavoiteltaessa on toimintatapojen läpileikattava koko yhteiskunta. Kiertotalouden mukaisen ajattelun on ulotuttava myös koulumaailmaan ja varhaiskasvatukseen. Asiat konkretisoituvat monesti parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla.

Syyskuussa 2017 alkaneen Multaa ja mukuloita -hankkeen tavoitteena on kasvien pienimuotoisen viljelyn avulla avata ja konkretisoida kiertotalouskäsite sekä päiväkotien lapsille että työntekijöille. Lisäksi tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perustuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille.

Hankkeessa havainnollistetaan ravinteiden kiertoa ja ruoan elinkaarta perustamalla päiväkotien sisätiloihin pienimuotoista viljelyä. Yrttejä ja muita kasveja kasvatetaan siemenistä ja tehdään lannoituskokeita. Joitakin kasveja, kuten tomaatteja, lapset pölyttävät itse pensseleillä. Päiväkodeissa suunnitellaan ruokalistoja, kootaan eri maiden ruokalautasmalleja sekä pohditaan tulevaisuuden ruokalautasia. Lisäksi tutustutaan kompostoimiseen sekä perustetaan matokompostoreja.

Hankkeen päätoteuttaja on Sateenkaari Koto ry. Hanke toteutetaan pilottina Sateenkaari Koto ry:n seitsemässä päiväkodissa Varsinais-Suomessa, jonka jälkeen sen tuloksia levitetään muihin päiväkoteihin. Pääyhteistyökumppanina ja koordinaattorina toimii Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Muita yhteistyökumppaneita ovat Arkea ja Lounais-Suomen Jätehuolto sekä Natur och Miljö. Hankkeen rahoitus tulee Opetushallituksen valtionavustuksen määrärahoista: Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa.

Lisätiedot

Jaana Itälä-Laine, erikoissuunnittelija, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi
050 554 6145


Viilea: Ruokapostilaatikko vastaanottaa kotiovella netissä tilatut ruokaostokset

Viilea on ruokapostilaatikko, johon voi vastaanottaa netissä tilatut ruokaostokset ja vuoden 2017 aikana myös muita paketteja. Laatikko sijoitetaan ulkotiloihin asiakkaan haluamaan paikkaan. Viilea on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kylmäkaappi, jonka sisälämpötila on aina 5 °C. Näin ruokaostokset pysyvät tuoreina, vaikka kuriiri toimittaisi tilauksen asiakkaan ollessa poissa kotoa. Viilea-palvelulla voi myös jatkossa lähettää paketteja, kuten postipalautuksia.

Ruokapostilaatikon lukkoa ohjataan älypuhelimella. Puhelinsovelluksen kautta hoituu myös pakettien lähetys, reaaliaikainen seuranta sekä pakettien vastaanotto ja palautus. Ruokapostilaatikkoa varten on kehitetty maailman ensimmäinen ulkokäyttöön soveltuva bluetoothilla etäohjattava lukko ja kompressoriteknologia, joka kesällä viilentää ja talvella lämmittää tavoitelämpötilaan.

Ruokapostilaatikon saa omakotitaloihin, rivitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin sekä haja-asutusalueelle. Laatikon lähellä on oltava sähköpistoke, johon laatikko kytketään. Alkuun ruokaostoksia voi tehdä paikallisista K-ruokakaupoista, joiden kanssa Viilealla on sopimus. Ruokatoimitusten kuljetusmaksut ovat kauppakohtaisia. Myöhemmin syksyllä 2017 Viilea-palvelun piiriin tuodaan valtakunnallisesti palveleva ruokaverkkokauppa.

Viilean kaltaiset uudet kuluttajalähtöiset palvelut kehittävät ruokajärjestelmää tehostamalla tilaus- ja kulutusprosesseja sekä kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa. Kotoa käsin tehtävät tilaukset myös mahdollistavat arkea, joka ei vaadi yksityisautoilua.

Viilea-palvelusta hyötyvät eniten vanhukset ja lapsiperheet. Yhä useampi vanhus tarvitsee apua arkipäivän askareissa, kuten kauppareissuissa. Viilea-palvelua on kokeiltu kahden viime vuoden aikana Raumalla vanhusten palvelukeskuksessa sekä Turun alueella yksityistalouksissa. Palvelu laajenee vaiheittain koko maahan. Viilea-ruokapostilaatikot valmistaa Timpro Oy Salon tehtaalla ja niitä toimitetaan 1.9.2017 alkaen pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Saloon sekä kaikkialle Suomeen mikäli yhdeltä postinumeroalueelta löytyy 15 käyttäjää.

Lisätiedot:

www.viilea.fi
Usein kysytyt kysymykset

Hanna Virtanen
+ 358 44 73 76 791
hanna@viilea.fi