Alueellinen ruokaketju

Viilea: Ruokapostilaatikko vastaanottaa kotiovella netissä tilatut ruokaostokset

Viilea on ruokapostilaatikko, johon voi vastaanottaa netissä tilatut ruokaostokset ja vuoden 2017 aikana myös muita paketteja. Laatikko sijoitetaan ulkotiloihin asiakkaan haluamaan paikkaan. Viilea on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kylmäkaappi, jonka sisälämpötila on aina 5 °C. Näin ruokaostokset pysyvät tuoreina, vaikka kuriiri toimittaisi tilauksen asiakkaan ollessa poissa kotoa. Viilea-palvelulla voi myös jatkossa lähettää paketteja, kuten postipalautuksia.

Ruokapostilaatikon lukkoa ohjataan älypuhelimella. Puhelinsovelluksen kautta hoituu myös pakettien lähetys, reaaliaikainen seuranta sekä pakettien vastaanotto ja palautus. Ruokapostilaatikkoa varten on kehitetty maailman ensimmäinen ulkokäyttöön soveltuva bluetoothilla etäohjattava lukko ja kompressoriteknologia, joka kesällä viilentää ja talvella lämmittää tavoitelämpötilaan.

Ruokapostilaatikon saa omakotitaloihin, rivitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin sekä haja-asutusalueelle. Laatikon lähellä on oltava sähköpistoke, johon laatikko kytketään. Alkuun ruokaostoksia voi tehdä paikallisista K-ruokakaupoista, joiden kanssa Viilealla on sopimus. Ruokatoimitusten kuljetusmaksut ovat kauppakohtaisia. Myöhemmin syksyllä 2017 Viilea-palvelun piiriin tuodaan valtakunnallisesti palveleva ruokaverkkokauppa.

Viilean kaltaiset uudet kuluttajalähtöiset palvelut kehittävät ruokajärjestelmää tehostamalla tilaus- ja kulutusprosesseja sekä kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa. Kotoa käsin tehtävät tilaukset myös mahdollistavat arkea, joka ei vaadi yksityisautoilua.

Viilea-palvelusta hyötyvät eniten vanhukset ja lapsiperheet. Yhä useampi vanhus tarvitsee apua arkipäivän askareissa, kuten kauppareissuissa. Viilea-palvelua on kokeiltu kahden viime vuoden aikana Raumalla vanhusten palvelukeskuksessa sekä Turun alueella yksityistalouksissa. Palvelu laajenee vaiheittain koko maahan. Viilea-ruokapostilaatikot valmistaa Timpro Oy Salon tehtaalla ja niitä toimitetaan 1.9.2017 alkaen pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Saloon sekä kaikkialle Suomeen mikäli yhdeltä postinumeroalueelta löytyy 15 käyttäjää.

Lisätiedot:

www.viilea.fi
Usein kysytyt kysymykset

Hanna Virtanen
+ 358 44 73 76 791
hanna@viilea.fi


Ruoantuottajien tarjousosaamisella lisää lähiruokaa ja ravinnekiertoa

Lähellä tuotettu ja valmistettu ruoka tuottaa tuloa ja elinvoimaisuutta lähialueelle. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti tuotettuja ja hankittuja. Yksi tärkeä osa alueiden ravinneneutraaliutta on se, että kunnassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Tämä osaltaan tehostaa ravinteiden kiertoa kunnan sisällä. Haasteeksi on noussut se, etteivät tuottajat osaa tarjota tuotteitaan julkisille hankkijoille.

Varsinais-Suomessa ruoan alkutuottajia, jatkojalostajia ja logistiikkapalveluiden tuottajia kannustetaan yhteistyöhön toistensa sekä julkisten organisaatioiden hankintahenkilöstön ja ruokapalveluiden kanssa. Yhteistyön avulla paikallisten alkutuottajien ja jatkojalostusta harjoittavien yritysten tuotteiden määrä julkisissa keittiössä lisääntyy. Syyskuussa 2017 alkanutta Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta toteutetaan pääasiassa Loimaan seudun ja Mynämäen alueella. Tavoitteena on parantaa ruoantuottajien keskinäistä yhteistyötä, elävöittää lähimarkkinoita sekä tehostaa ravinnekiertoa lähiruoan avulla. Lisäksi tavoitteena on kannustaa tuottajia tuotekehitykseen sekä mahdollistaa olemassa olevien, hyvien tuotantotapojen esiintuomista kilpailuvalttina julkisiin hankintoihin. Maatalouden kannattavuushaasteista huolimatta Varsinais-Suomessa on vielä runsaasti maatalouden ja ruoantuotannon volyymia ja ruoantuottajien tarjousosaaminen on asia, johon maakunnassa kannattaa panostaa.

Hankkeessa mukana olevat alku- ja muut ruoantuottajat sekä liitännäispalveluja tarjoavat tahot tutustutetaan julkisten hankintojen pelisääntöihin, hyviin käytäntöihin, toiminta- ja yhteistyötapoihin ja sopimusjuridiikkaan. Hankkeessa suuri painotus on tuottajien ja hankintayksiköiden välisen vuoropuhelun merkityksen ymmärtämisessä osana hankintojen hyvää valmistelua ja suunnittelua. Tuottajia opastetaan lisäksi omien tuotteiden asianmukaisessa tuotteistamisessa sekä hinnoittelussa. Hankeaikana laaditaan ja pilotoidaan valtakunnalliseen käyttöön soveltuva tarjoajaosaamisen kehittämiseen soveltuva toimintamalli. Neuvonnasta, sparrauksesta, yhteiskoulutuksista sekä työkalupakista koostuva toimintamalli tukee aidosti innovatiivisia, keskustelevia sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hankintatapoja julkisen sektorin elintarvikehankinnoissa.

Hanke aloitetaan syyskuussa 2017 kyselykartoituksella, jonka tulosten perusteella varsinaisia koulutuksia vielä muokataan. Koulutukset käynnistyvät alkuvuodesta 2018.

Hanke on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeesta. Hanketta toteuttaa Valonia yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, JuHa Consulting Oy:n sekä Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston kanssa.

Lisätiedot

Tarjousosaamista ruoantuottajille

Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856


Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille

Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.

Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.

Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.

ARVO-hanke

Lisätiedot:

Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385


Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin

Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.

Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.

Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.

Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.

Lisätiedot:

Tiedote

Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022

Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213


Lisää osaamista maan kasvukunnon parantamiseksi

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono. Satoja rajoittavat muun muassa maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet. Lisäksi Suomessa ei ole kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa.

OSMO-hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kasvukunto-osaamisen ja tietämyksen kehittäminen. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.

Hankkeessa organisoidaan paras maan kasvukunnon hoidon tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään kasvukunnon hoidon menetelmiä ja tuotetaan työkalupakki maan kasvukunnon hoidon suunnitteluun. Toiminta tukee ravinteiden kierrätyksen ja resurssitehokkuuden paranemista sekä maatalouden vesiensuojelutavoitetta.

Tilatutkimustoimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Suomalaisia menetelmiä kehitetään ja ulkomaisia sovitetaan suomalaisiin oloihin. Viljelijöiden osaamista kehitetään järjestämällä kursseja talvella ja pellonpiennarpäiviä kesällä. Tiloille laaditaan myös tilakohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia.

Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi.

Lisätiedot:

OSMO-hanke: http://www.maan-kasvukunto.fi

Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin ylipisto, Ruralia-instituutti
jukka.rajala@helsinki.fi
+358 44 303 2210


Qvidjan kartano & Soilfood: ravinnekierron ja maatalouden edelläkävijät

Suomen vanhimmasta kartanosta, Qvidjan kartanosta Paraisilla, rakennetaan parhaillaan ravinteiden kierrätyksen, hiiltä sitovan ja päästöttömän ruuantuotannon kokeilutilaa. Päästöttömässä ruuantuotannossa olennaista on hyväkuntoinen maaperä, joka tekee hyvät sadot, eikä aiheuta päästöjä ilmaan eikä vesistöön. Kartanon nykyiset omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin korostavat hiilen sitomista maahan ainoana keinona kääntää ilmastonmuutosta.

Kartanolla testataan erilaisia toimia maaperän hyvän kunnon kehittämiseksi. Luonnon monimuotoisuus maan päällä ja alla on kehitystoimenpiteiden pääasia. Tutkimustoimiin sisältyy muun muassa eri maanparannusaineiden ja biostimulanttien käyttö, hiilen lisääminen maaperään ja mikrobitoiminnan edistäminen. Maaperää analysoidaan ja päästöjä mitataan säännöllisesti.

Kotieläinten kasvatuksessa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo ja eläinten määrä optimoidaan lannantuotantoa ja maisemointia varten, metsänhoidossa pyritään jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Lannasta on tarkoitus jalostaa sekä kierrätysravinteita että biokaasua liikennepolttoaineeksi. Kartanon lämpö ja sähkö on tarkoitus tuottaa bio- ja puukaasulla, joihin yhdistetään mikrobipohjainen biometanointimenetelmä. Alkuperäisenä tähtäimenä oli kartanon ravinne- ja energiaomavaraisuus, mutta todennäköisesti tila toimii bioenergiantuottajana jo lähitulevaisuudessa.

Kankaanrinta ja Herlin ovat myös Soilfoodin perustajajäseniä. Soilfood tarjoaa räätälöityjä palveluja ja tuotteita viljelijöille ja teollisuudelle, tarkoituksenaan edistää maan kasvukuntoa sekä pienentää maanviljelyn kustannuksia ravinteita ja orgaanista ainesta tehokkaammin kierrättämällä. Soilfood panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritys on mukana myös useassa yhteistyökumppaneiden ja tutkimuslaitosten koordinoimassa tutkimushankkeessa kuten omassa Päästösäästössä, OSMO:ssa ja Luonnonvarakeskuksen monissa hankkeissa.

Lisätiedot:

www.qvidja.fi
www.qvidjakraft.fi
www.soilfood.fi


Salmonfarm Oy: Kotimaisella kalajauholla Itämeren ravinteet kiertoon

Kasnäsissä sijaitseva Ab Salmonfarm Oy tuottaa ensimmäisenä yrityksenä Suomessa kalajauhoa Itämerestä kalastetusta silakasta ja kilohailista. Kalajauho on tärkeä ainesosa muun muassa kasvatetun kalan rehussa. Saaristomerellä kasvatetaan noin neljä miljoonaa kiloa kalaa vuosittain, minkä suurin ympäristöongelma on rehun mukana mereen kulkeutuvat ravinteet fosfori ja typpi. Kalarehussa käytetty kalajauho on Suomessa pääosin tuontitavaraa, jolloin mereen kulkeutuvat ravinteet ovat syntyneet kaukana Itämerestä.

Silakkaa kalastamalla poistuu merestä fosforia ja typpeä. Itämeren silakasta valmistettu kalajauho rehun raaka-aineena muodostaa kierron, jossa kasvatetun kalan rehu ei lisää meren ravinteita, sillä ravinteet ovat lähtöisin Itämerestä. Sen sijaan, että kalankasvatus olisi ympäristölle riski, voidaan kalankasvatuksessa hyödyntää Itämeressä jo olevaa fosforia ja typpeä. Ab Salmonfarm Oyn Itämeren silakasta valmistetusta kalajauhosta jalostuu kalarehua muun muassa RaisioAgron tehtailla Raisiossa.

Lisätiedot:

www.salmonfarm.fi


Maatalouden alkutuotannon sijoittuminen ja taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomi on merkittävä maatalousalue Suomessa, ja alueella tuotetaan laajasti elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Vuonna 2015 Varsinais-Suomessa oli noin 5 500 maatalous- ja puutarhatilaa, jotka edustavat reilua 10 % prosenttia koko Suomen tiloista. (Luke, Maataloustilastot 2015). Kansallisesti Varsinais-Suomi on merkittävä alue erityisesti viljanviljelyn, puutarhakasvien viljelyn, avomaaviljelyn ja siipikarjatalouden osalta.

Viljelykäytössä olevaa pinta-alaa oli vuonna 2015 noin 273 000 hehtaaria eli 26% Varsinais-Suomen maapinta-alasta. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, peltolohkotiedot 2015).

Varsinais-Suomen liiton vuonna 2016 tekemässä selvityksessä Maatalouden alkutuotannon sijoittuminen ja taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomessa on tarkasteltu vilja- ja puutarhakasvien tuotannon sijoittumista ja alkutuotannon määrää Varsinais-Suomen alueella. Kasvintuotannolle on laskettu suuntaa antavat taloudellisen potentiaalin arvot kertomalla tuotantomäärät tuottajahinnoilla. Tämä tarkastelutapa ei ota huomioon tuotantoon kohdistuvia menoja, toisaalta kerrannaisvaikutuksineen alkutuotannon taloudellinen potentiaali on myös tätä tarkastelua huomattavasti suurempi. Tarkastelu antaa kuitenkin osviittaa siitä, miten merkittävä tekijä maatalouden alkutuotanto on Varsinais-Suomen aluetaloudelle.

Selvityksessä on tarkasteltu vehnän, ohran, kauran, rukiin, rypsin, rapsin, perunan, mansikan ja herneen tuotantoa.

Lisätiedot:

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.

Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.

Lisätiedot:

http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen avainkohdat 2014–2020

Elinvoimainen ruokaketju – Made in Varsinais-Suomi -asiakirjan tarkoituksena on esitellä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen avainkohdat ohjelmakaudella 2014–2020. Ruoka-asiakirja toimii työkaluna kaikille ruokaketjussa toimiville alueellisille yrityksille, kehittäjille, tutkijoille, koulutuksen järjestäjille sekä muille sidosryhmille.

Varsinais-Suomi on yksi Suomen merkittävimmistä ruoantuotantoalueista. Leipäviljoista kolmannes, öljykasveista vajaa neljännes ja valkuaiskasveista yli kolmannes viljellään Varsinais-Suomessa. 20 prosenttia maan puutarhaviljelmistä sekä avomaan- ja kasvihuonepinta-alasta on varsinaissuomalaisia, varhaisperunasta maakunnassa tuotetaan 70 prosenttia. Maakunta on myös merkittävä sianlihan- ja kananmunantuottaja - neljännes koko Suomen sianlihantuotannosta ja 60 prosenttia kananmunantuotannosta tuotetaan Varsinais-Suomessa. Neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella.

Ohjelmakauden tavoitteina ovat ruokakulttuurin vahvistaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen, ruoan korostaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä vastuullinen ruoantuotanto. Painopistealueiksi ohjelmakaudelle 2014 - 2020 on valittu vihannes-, puutarhamarja- ja hedelmäntuotanto, juoma- ja vesitalous sekä kotimaisen proteiinin tuotanto. Läpileikkaavina teemoina ohjelmakaudella ovat koko ruokaketjun kattavat biotalous ja tuotteistaminen.

Ruoka-asiakirja on tehty osana Turun yliopiston hallinnoimaa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanketta, Varru, (2011–2014).

Lisätiedot:

Elinvoimainen ruokaketju – Made in Varsinais-Suomi: Ruokaketjun painopistealueet 2014–2020