Alueellinen ruokaketju

Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/


Tyrni sitoo maan ravinteet sekä suojelee saaristomerta

Varsinais-Suomessa käynnistyi toukokuussa 2020 Saaristomeren suojeluun tähtäävä tyrnien istutus. Istutus on osa Turun yliopiston Tyrniraki-projektia, jolla pyritään hillitsemään ravinnevalumaa vesistöihin ja kierrättämään pelloilta huuhtoutuvia ravinteita. Tyrni sitoo maata jokipenkassa ja meren rannoilla ja vähentää siten maan eroosiota sekä ravinnevalumaa. Tyrnejä istutetaan ensi vaiheessa muutaman kilometrin matka peltojen suoja-alueille jokivarsille. Istutukset aloitetaan Piikkiönlahdesta, Tuorlan rannasta.

Saaristomeren valuma-alue on rannikon rehevöitymisongelman ydinalue. Kohtuullinen typen ja fosforin määrä on meressä merkittävästi ylittynyt, mikä on näkyvimmin johtanut kesäaikaan sinilevien runsastumiseen. Syitä ovat peltovaltaisten alueiden suuri määrä ja peltojen korkea ominaiskuormitus. Tähän vaikuttavat savinen maalaji, jyrkät rinnepellot ja kasvipeitteisyyden puute. Maan fosforipitoisuus nousee suureksi muun muassa runsaan lannanlevityksen ja erikoiskasviviljelyn takia.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan vaikuttavan jatkossa erityisesti juuri talviin, mikä lisää sateita ja ravinteiden huuhtoutumista mereen. Suojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa ja kohdentaa entistä paremmin. Erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet on todettu tehokkaiksi. Kierrätyslannoitteiden käyttöönotto ja lannan energiakäyttö vaativat yhä vauhdittamista.

Monia menetelmiä on kokeiltu ja erityisen hyväksi on todettu erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet. Tyrnien istuttaminen on yksi suojelutoimenpide. Nyt istutusten vaikutuksista tehdään monitieteistä tutkimusta ja mallia laajemmalle toiminnalle. Ideana on, että maatalousyrittäjät antavat maakaistaleen jokivarsiltaan hankkeen käyttöön ja hoitavat istutuksia. Istutukset mahdollistavat viljelijälle myöhemmin sadonkorjuun.

Tyrniraki on Turun yliopiston elintarvikekemian yksikön hanke, jonka se toteuttaa yhdessä yliopiston muiden yksiköiden, Turun ammattikorkeakoulun, Livian, maatalousyrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Piikkiönlahden lisäksi istutuksia tehdään Paattistenjoen, Vahdonjoen ja Perniönjoen varsilla

Lisätiedot 

Heikki Kallio, Turun yliopisto
kallio@utu.fi


Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue

Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.

Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.

Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.

www.ekokylatorppala.fi

Lisätiedot

Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com

Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co


Ruoan kiertotaloudesta on julkaistu toimintamalli päiväkotiympäristöön

Multaa ja Mukuloita – kiertotalouden oppimispolut on varhaiskasvatukseen laadittu toimintamalli ruoan kiertotaloudesta. Malli tutustuttaa lapset leikin sekä lukuisten tehtävä- ja retkiesimerkkien avulla ruoan kasvattamisen eri vaiheisiin aina siemenestä ruoanvalmistukseen ja kompostoimiseen.

Materiaali kehitettiin päiväkotiympäristössä, mutta se soveltuu erinomaisesti myös alakoulujen 1–2 -luokkien oppilaille. Opettajalle on koottu selkeät ohjeet, vuosikello ja valmiita tehtäväkortteja mallin toteutukseen.

Vuosikellon muotoon koottu materiaali koostuu neljästä eri polusta, joissa käsitellään ruoan kiertokulkua ja kiertotaloutta eri näkökulmista. Tarkoituksena on konkretisoida ruoan elinkaarta ja sen merkitystä jokapäiväisessä arjessamme.

Oppimispolkujen sisällöt kytkeytyvät toisiinsa ja yhdessä toteutettuina antavatkin laajimman sisällön ruoan eri vaiheista. Polut toimivat myös itsenäisinä osioina ja niitä voi käyttää eri opetustuokioiden tukena.

Oppimispolkujen toteutus alkaa syksyllä, jolloin käynnistyy aiheeseen tutustuminen, alkukartoitukset ja matokompostorin hankkiminen. Toiminnan voi myös aloittaa vuoden alussa tai keväällä, kasvukauden alkaessa. Toimintamalli sisältää runsaasti tehtäväkortteja, joita on laadittu hankkeen aikana. Lisäksi toimintamallia on täydennetty muiden tahojen nettimateriaaleilla, jotka on linkitetty oppimispolkuihin.

Materiaalin käyttö on joustavaa ja sen voi toteuttaa päiväkodin tarpeiden ja resurssien mukaan. Tärkeintä on löytää elämyksiä kasvien kasvattamisesta, maaperän ja hyönteisten tärkeästä roolista kasvun onnistumisessa sekä löytää uusia makuja.

Materiaali on tuotettu Multaa ja Mukuloita -hankkeessa (hankeaika 1.9.2017-30.6.2019). Hankkeen päätoteuttajana oli Sateenkaari Koto ry ja hanketta pilotoitiin seitsemässä Sateenkaari Kodon päiväkodissa. Hankkeen asiantuntijoina toimivat Valonia, joka toimi myös hankkeen koordinaattorina ja materiaalipaketin kokoajana, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Arkea Oy sekä Natur och Miljö.

Toimintamalliin voit tutustua tarkemmin Valonian sivuilla.

Kuva: Maiju Oikarinen, Valonia

Lisätiedot

Jaana Itälä-Laine, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi


Foodduck Oy: Innovatiivinen palvelukonsepti tuo kiertotalouden hyödyt ruokailuun

Naantalissa sijaitsevan Foodduck Oy:n ympäristöystävälliset, hygieeniset ja kustannustehokkaat FOODDUCK® -leviteannostelijat soveltuvat ravintoloiden palvelulinjastoille, leipäpöytiin ja ammattikeittiöihin. Kyseessä on vuonna 2015 markkinoille lanseerattu uudenlainen ja älykäs ratkaisu tarjoilla voi-kasviöljyseoksia, margariinia ja muita levitteitä. Yrityksen asiakkaita ovat mm. koulut, päiväkodit, ravintolat, ammattikeittiöt ja vanhainkodit. Yrityksen toiminta on loppuvuodesta 2019 laajentunut myös Ruotsiin.

Kestävän kehityksen edelläkävijä

Ympäristöystävällisyyden ydin on, että pakkausmateriaaleja käytetään kestävästi ja ekologisesti. Annostelijaan on kehitetty oma pakkaus, jossa muovin käyttö on merkittävästi vähäisempää kuin rasiapakkauksissa – itse asiassa vain 10% nykyisestä pakkausmateriaalista, ja alumiinia ei käytetä lainkaan. Ruokahävikki on yksi tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita, ja yritys haluaakin levitteen osalta vastata siihen. Tarkan annostelun sekä levitepakkauksen tehokkaan käytön ansiosta myös levitehävikki vähenee tuntuvasti.

Vuokralaitekonsepti tukee kiertotaloutta

Modernin vuokramallin avulla Foodduck pystyy tarjoamaan tuotetta palveluna ja samalla edistämään ja tukemaan kiertotalouden mallia. Elinkaariajattelu varmistaa, että tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Vuokralaitteet ovat huoltosopimuksen piirissä koko niiden elinkaaren ajan ja Foodduck vastaa siitä, että asiakkaalla on aina käytössä huippukuntoinen laite.

Leviteannostelijat tuovat asiakkaille tuntuvia etuja. Kustannustehokkuuden ja ekologisuuden lisäksi laitteet hyödyntävät viimeisintä IoT-teknologiaa, ja uudet entistäkin älykkäämmät ratkaisut tuottavat reaaliaikaista tietoa mm. levitteiden kulutuksesta ja käytöstä, sekä järjestelmän avulla on mahdollista optimoida ja tehdä laitehuoltoja.

Foodduck toimii vastuullisesti ja saa siitä tunnustusta

Foodduckia eteenpäin vieviä arvoja ovat avoimuus ja rehellisyys, vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Visio on ollut alusta asti sama: Foodduck on tulevaisuudessa niin ravintolalle kuin ruokailijoille merkki vastuullisesta ja ekologisesta leipäpöydästä. Yritys on ollut pitkään myös mukana Ympäristöministeriön Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.

Laitteille on myönnetty Avainlippu-merkki osoituksensa siitä, että tuotteet on valmistettu Suomessa. FOODDUCK®-leviteannostelijoille on myönnetty myös Design From Finland -tunnus, joka on Avainlipun sisarmerkki ja kertoo tuotteen suunnittelun ja muotoilun kotimaisesta alkuperästä.

Sitra on valinnut Foodduckin Suomen kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalle vuonna 2019. Listalla on yhteensä 124 yritystä, jotka Sitra haluaa esitellä inspiroivina esimerkkeinä, jotta kaikki suomalaiset yritykset voisivat siirtyä kiertotalouteen ensimmäisten joukossa maailmassa.

Lisätiedot

https://foodduck.fi/


Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen

Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?

Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.

CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

Lisätiedot:

www.cicat2025.fi

https://twitter.com/cicat2025

https://www.instagram.com/cicat2025/

 

Kuva: Vesa-Matti Väärä


Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta

Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma "Kierrätyksestä kiertotalouteen - tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa". Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.

Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.

Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017.  Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.

 

Lisätiedot

Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi


Tiekarttatyö ruokahävikin vähentämiseksi Varsinais-Suomessa etenee hyvää vauhtia

Varsinais-Suomelle laadittavan toimintasuunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi kolmivaiheinen työpajasarja on saatu päätökseen. Työpajat järjestettiin syksyn 2018 ja talven 2019 aikana Turussa yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen ja Valonian kanssa. Mukaan kutsuttiin useita eri elintarvikeketjun toimijoita. Vuoden 2018 aikana pidetyissä työpajoissa selvitettiin parhaimpia käytäntöjä hävikin vähentämiseksi Varsinais-Suomen alueella. Työpajoissa tunnistettiin merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi menekinhallinnan kehittäminen, hävikkitiedon jakaminen, palvelu- ja tuotemuotoilu, kuluttajaviestintä, kotitalousopetuksen lisääminen, ruoan uudelleenjakelu sekä sesonki- ja alempiarvoisten ruokatuotteiden parempi hyödyntäminen. Viimeisin aiheesta järjestetty työpaja pidettiin helmikuussa 2019. Tässä työpajassa konkretisoitiin tavoitteet ja sitoutettiin eri tahoja hävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa. Luonnonvarakeskuksen laatimassa työpajayhteenvedossa on koottuna kaikkien työpajojen aikana esille nousseiden kehittämiskohteiden (teemojen) lisäksi toimenpide-ehdotukset ja niille suunnitellut toteuttajat sekä toteuttamisajankohdat:

TEEMA: Kotitalouden jatkuvan oppimisen polku
TOIMENPIDE: Vastuuhenkilö määritelty (Varsinais-Suomen kotitalousyhdistyksestä). Asiaa viedään eteenpäin keväästä 2019 alkaen
OSALLISTUJATAHOT: Varsinais-Suomen kotitalousyhdistys, Opetushallitus

TEEMA: Kotitalouksien hävikki historiaan – viestintäkampanja
TOIMENPIDE: Suunnitellaan projekti. Kevään 2019 aikana käynnistetään projektisuunnitelma ja kartoitetaan rahoittajatahoja
OSALLISTUJATAHOT: Maa- ja kotitalousnaiset, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Varsinais-Suomen kotitalousyhdistys, Luonnonvarakeskus

TEEMA: Viimeinen käyttöpäivä -tuotteiden (VKP-tuotteet) menekistä myyntiajan päättymisen lähestyessä elintarvikekaupparyhmien myyntiseurantadataa
TOIMENPIDE: Asiaa viedään eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.

TEEMA: Ruoka-avun yhteiskunnallisen merkittävyyden näkyväksi tekeminen
TOIMENPIDE: Suunnitteilla aiheen tiimoilta pienimuotoinen projekti. Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin kevään 2019 aikana ja tiedottaa jatkosta.

TEEMA: Menekin ennustaminen paremmin haltuun ravitsemuspalveluiden arvoketjussa
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus kartoittaa kiinnostuneita osallistujatahoja ja järjestää mahdollisesti uuden workshopin aiheesta vuoden 2019 aikana. Lisätietoja myöhemmin.

TEEMA: Tuotteen eränumero kulkemaan tuotteen mukana elintarvikeketjussa
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin. Uusi workshop aiheesta järjestetään vuoden 2019 aikana.

TEEMA: Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu hävikin vähentämiseksi
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.

TEEMA: ”Hävikkitinder”
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.


Lisätiedot

Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi


Varsinais-Suomelle toimintasuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi

Ruokahävikkiä on arvioitu syntyvän Suomessa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Rahallisesti Suomessa syntyvä hävikki vastaa noin miljardia euroa. YK:n ja EU-komission tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kuluttajatasolla ja kaupoissa sekä vähentää hävikkiä ketjun kaikissa osissa. Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on peräti 40 % - eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta.

EU-komissio on perustanut työryhmän, jossa luodaan yhdenmukainen määritelmä ruokahävikille sekä annetaan suositukset ruokahävikin seuraamiseen koko elintarvikeketjussa. Teemaa on syytä lähestyä myös alueellisesta näkökulmasta, jotta konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä saadaan osaksi alueilla tapahtuvaa käytännön työtä.

Luonnonvarakeskus laatii Varsinais-Suomelle vuosien 2018–2019 aikana ensimmäisenä maakuntana Suomessa toimenpidesuunnitelman ja selkeät tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa, aina ruoantuotannosta kuluttajan lautaselle.

Toimintasuunnitelma luodaan kolmeen erilliseen työpajaan pohjautuen. Työ käynnistettiin kesäkuussa 2018 pohtimalla yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa asian nykytilaa ja haasteita koko ruokaketjussa painottaen Varsinais-Suomen alueella tunnistettuja haasteita. Työpajasarjan seuraavissa osissa työtä jatketaan tunnistamalla konkreettisia työkaluja ja innovaatioita sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi. Työpajasarjan seuraava osa järjestetään lokakuussa 2018.

Toimintasuunnitelma laaditaan osana CIRCWASTE-hanketta, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma.

Lisätiedot

Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi

Hanna Hartikainen, tutkija, Luonnonvarakeskus
hanna.hartikainen@luke.fi