Alueellinen ruokaketju
Lounais-Suomeen laadittu toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta
Vuoden 2018 lopulla julkaistiin osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle Valtakunnallista jätesuunnitelmaa toteuttava toimenpideohjelma "Kierrätyksestä kiertotalouteen - tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa". Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi Lounais-Suomen alueella, ja sen keskeisin lähtökohta on edistää kiertotaloutta jätehierarkian mukaisesti. Toimenpideohjelma toimii ohjenuorana työlle, jota alueella on seuraavina vuosina tehtävä, jotta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.
Ohjelman lähtökohtana ovat valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta on laajalla sidosryhmätyöllä koottu näkemys Lounais-Suomen kannalta oleellisimmista tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamistavoista. Näiden lisäksi toimenpideohjelmassa nostetaan esille Lounais-Suomen toimijoiden näkökulmasta ne kansallisen tason valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toimenpiteet, jotka keskeisesti tukevat julkaistun ohjelman toteuttamistyötä.
Toimenpidesuunnitelmatyön laatiminen alkoi keväällä 2017. Työ jatkuu parhaillaan tavoitteiden toteuttamisella. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, anni.lahtela@valonia.fi
Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, aleksi.klap@varsinais-suomi.fi
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, riikka.leskinen@valonia.fi
Tiekarttatyö ruokahävikin vähentämiseksi Varsinais-Suomessa etenee hyvää vauhtia
Varsinais-Suomelle laadittavan toimintasuunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi kolmivaiheinen työpajasarja on saatu päätökseen. Työpajat järjestettiin syksyn 2018 ja talven 2019 aikana Turussa yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen ja Valonian kanssa. Mukaan kutsuttiin useita eri elintarvikeketjun toimijoita. Vuoden 2018 aikana pidetyissä työpajoissa selvitettiin parhaimpia käytäntöjä hävikin vähentämiseksi Varsinais-Suomen alueella. Työpajoissa tunnistettiin merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi menekinhallinnan kehittäminen, hävikkitiedon jakaminen, palvelu- ja tuotemuotoilu, kuluttajaviestintä, kotitalousopetuksen lisääminen, ruoan uudelleenjakelu sekä sesonki- ja alempiarvoisten ruokatuotteiden parempi hyödyntäminen. Viimeisin aiheesta järjestetty työpaja pidettiin helmikuussa 2019. Tässä työpajassa konkretisoitiin tavoitteet ja sitoutettiin eri tahoja hävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa. Luonnonvarakeskuksen laatimassa työpajayhteenvedossa on koottuna kaikkien työpajojen aikana esille nousseiden kehittämiskohteiden (teemojen) lisäksi toimenpide-ehdotukset ja niille suunnitellut toteuttajat sekä toteuttamisajankohdat:
TEEMA: Kotitalouden jatkuvan oppimisen polku
TOIMENPIDE: Vastuuhenkilö määritelty (Varsinais-Suomen kotitalousyhdistyksestä). Asiaa viedään eteenpäin keväästä 2019 alkaen
OSALLISTUJATAHOT: Varsinais-Suomen kotitalousyhdistys, Opetushallitus
TEEMA: Kotitalouksien hävikki historiaan – viestintäkampanja
TOIMENPIDE: Suunnitellaan projekti. Kevään 2019 aikana käynnistetään projektisuunnitelma ja kartoitetaan rahoittajatahoja
OSALLISTUJATAHOT: Maa- ja kotitalousnaiset, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Varsinais-Suomen kotitalousyhdistys, Luonnonvarakeskus
TEEMA: Viimeinen käyttöpäivä -tuotteiden (VKP-tuotteet) menekistä myyntiajan päättymisen lähestyessä elintarvikekaupparyhmien myyntiseurantadataa
TOIMENPIDE: Asiaa viedään eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.
TEEMA: Ruoka-avun yhteiskunnallisen merkittävyyden näkyväksi tekeminen
TOIMENPIDE: Suunnitteilla aiheen tiimoilta pienimuotoinen projekti. Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin kevään 2019 aikana ja tiedottaa jatkosta.
TEEMA: Menekin ennustaminen paremmin haltuun ravitsemuspalveluiden arvoketjussa
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus kartoittaa kiinnostuneita osallistujatahoja ja järjestää mahdollisesti uuden workshopin aiheesta vuoden 2019 aikana. Lisätietoja myöhemmin.
TEEMA: Tuotteen eränumero kulkemaan tuotteen mukana elintarvikeketjussa
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin. Uusi workshop aiheesta järjestetään vuoden 2019 aikana.
TEEMA: Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu hävikin vähentämiseksi
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.
TEEMA: ”Hävikkitinder”
TOIMENPIDE: Luonnonvarakeskus vie asiaa eteenpäin vuoden 2019 aikana. Tarkempia tietoja myöhemmin.
Lisätiedot
Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi
Varsinais-Suomelle toimintasuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi
Ruokahävikkiä on arvioitu syntyvän Suomessa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Rahallisesti Suomessa syntyvä hävikki vastaa noin miljardia euroa. YK:n ja EU-komission tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kuluttajatasolla ja kaupoissa sekä vähentää hävikkiä ketjun kaikissa osissa. Ravinnon ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on peräti 40 % - eli enemmän kuin liikenteestä tai asumisesta.
EU-komissio on perustanut työryhmän, jossa luodaan yhdenmukainen määritelmä ruokahävikille sekä annetaan suositukset ruokahävikin seuraamiseen koko elintarvikeketjussa. Teemaa on syytä lähestyä myös alueellisesta näkökulmasta, jotta konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä saadaan osaksi alueilla tapahtuvaa käytännön työtä.
Luonnonvarakeskus laatii Varsinais-Suomelle vuosien 2018–2019 aikana ensimmäisenä maakuntana Suomessa toimenpidesuunnitelman ja selkeät tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa, aina ruoantuotannosta kuluttajan lautaselle.
Toimintasuunnitelma luodaan kolmeen erilliseen työpajaan pohjautuen. Työ käynnistettiin kesäkuussa 2018 pohtimalla yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa asian nykytilaa ja haasteita koko ruokaketjussa painottaen Varsinais-Suomen alueella tunnistettuja haasteita. Työpajasarjan seuraavissa osissa työtä jatketaan tunnistamalla konkreettisia työkaluja ja innovaatioita sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma ruokahävikin vähentämiseksi. Työpajasarjan seuraava osa järjestetään lokakuussa 2018.
Toimintasuunnitelma laaditaan osana CIRCWASTE-hanketta, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma.
Lisätiedot
Inkeri Riipi, tutkija, Luonnonvarakeskus
inkeri.riipi@luke.fi
Hanna Hartikainen, tutkija, Luonnonvarakeskus
hanna.hartikainen@luke.fi
Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille
Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.
Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.
Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.
Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.
Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.
Lisätiedot
Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890
Raisioaquan Benella: Kiertotaloutta tukevaa kalankasvatusta
Benella on Suomessa kasvatettua kalaa, joka kasvatetaan sopimuskalastajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. Kotimaisten kalankasvattajien tuottama Benella edustaa vastuullista kalankasvatusta. Benella on Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 2015.
Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lisäksi osa maailman kalakannoista on ylikalastettu. Kalaruoan kysyntä kuitenkin kasvaa, johon arvioidaan tulevaisuudessa vastattavan kasvatetulla kalalla. Kalankasvatuksesta aiheutuu ravinnepäästöjä, mutta oikeilla ratkaisuilla päästöjä voidaan myös merkittävästi vähentää.
Kasvatuskirjolohen luontaista ravintoa on kala. Maailmalla kalajauhoon käytettävät kalat ovat usein uhanalaisia. Raisioagron kalankasvatusrehu valmistetaan lähialueen kalasta. Valmistamalla kalajauhoa kotimaisesta silakasta ja kilohailista, voidaan niiden syömään planktoniin sitoutunutta fosforia poistaa Itämerestä. Benella-kirjolohen ja -siian ruokkimiseen käytettävä rehu sisältää normaalia vähemmän fosforia ja alentaa siksi huomattavasti vesistöjen kuormitusta. Benella Kirjolohet saavat suuren osan kasvuenergiastaan rehun sisältämästä rypsiöljystä. Tämän myötä rehun valmistuksessa on voitu vähentää kalaöljyn käyttöä. Näin säästetään edelleen maailman merien hupenevia kalavaroja.
Yksi osoitus Raisioaquan ja koko kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä on suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja siian nousu WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.
Lisätiedot
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta
Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.
Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.
Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.
Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa
Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.
Konkreettisena tavoitteina:
1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.
Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden - vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.
Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailukohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.
Lisätiedot
Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450
Lähiproteiinia ruokaketjuun uusista kotimaisista lähteistä
Suomalaista valkuaisomavaraisuutta on mahdollista parantaa hyödyntämällä entistä enemmän uusia kotimaisia proteiinilähteitä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Muutos tietää ruokapöytään lisää kotimaisia kasviksia, kalaa sekä sieniä ja hyönteisiä.
Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko kotieläinten rehuihin lisättävässä täydennysvalkuaisessa, joka on yleensä ulkomaisesta soijasta, rypsistä tai rapsista tiivistettyä rehua. Esimerkiksi vuonna 2013 täydennysvalkuaisena käytettyjen yleisimpien kasvien kotimainen tuotanto kattoi vain noin 15 prosenttia niiden käytöstä Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeessa laaditaan erilaisia ratkaisuja, joilla päästäisiin parempaan valkuaisomavaraisuuteen. Eri vaihtoehdoille tehdään ympäristövaikutuksien elinkaariarviointi, jotta tuotteet ovat vertailtavissa ympäristönäkökulmasta. Elinkaariarvioinnissa tuotteen koko elinkaaren päästöt allokoidaan tuotetulle proteiinimäärälle. Proteiinin ravitsemuksellisen arvon merkitys on erittäin suuri ruokaraaka-aineiden kestävän käytön ja ympäristövaikutusten kannalta. Mitä pienemmällä raaka-ainemäärällä ja mitä kevyemmällä prosessoinnilla korkea ravitsemuksellinen arvo saadaan aikaan sitä parempi.
Suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneet palkokasvilajit ovat hyviä esimerkkejä korkean ravitsemusarvon ja alhaisen luonnonvarojen käyttötason tuotteista. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.
ScenoProt on Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima hanke, joka rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.
ScenoProt-hanke puolessatoista minuutissa:
https://www.youtube.com/watch?v=BwOm_YKLnjc&feature=youtu.be
Lisätiedot:
Anne Pihlanto, erikoistutkija Luke
anne.pihlanto@luke.fi
p. 029 532 6438
Clewer Oy: Optimoituja kiertovesiviljelyratkaisuja kalankasvatukseen
Clewer Oy on turkulainen vesialan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia vesikiertoon liittyviä ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin lukeutuvat kalankasvattajille tarjottavat ”avaimet käteen” -tyyppiset helposti käyttöön otettavat ja helposti laajennettavissa olevat kokonaisvaltaiset kiertovesiviljelyratkaisut, jotka sisältävät koulutustoiminnan, laitteiden ja teknologian lisäksi myös kalanpoikasten tuotannon. Kiertovesiviljelyjärjestelmän toiminnan perustana on ajatus siitä, että käytettyä vettä voidaan puhdistamisen jälkeen käyttää prosessissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä mahdollistaa vesiviljelyn myös alueilla, joissa on puutetta vedestä, tai joissa veden lämpötila ei luonnossa ole optimaalisella tasolla.
Clewerin ratkaisut soveltuvat kalankasvattajille erinomaisesti kalalajista tai toiminnan laajuudesta riippumatta, koska kiertovesiviljelyjärjestelmä optimoidaan aina kasvatetun kalalajin ja muiden kasvattamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Kiertovesiviljely tarjoaa kalankasvatukselle optimaaliset ja kustannustehokkaat olosuhteet niin veden lämpötilan, veden laadun kuin myös tuotannon tasaisuuden suhteen. Kiertovesijärjestelmä on myös ympäristöystävällinen, koska sivutuotteina syntyvät ravinteet kerätään ja hyödynnetään sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä.
Clewerin järjestelmässä käytetty vesi kierrätetään biologisen puhdistusprosessin läpi, minkä avulla vedestä poistetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyneitä typpiyhdisteitä ja kalarehusta syntynyttä kaloille erittäin haitallista ammoniakkia. Puhdistusjärjestelmä muuntaa typpiyhdisteet Clewerin itse kehittämän RBBR-bioreaktorin (Rotating Bed Biofilm Reactor) avulla vähemmän vaarallisiksi nitraateiksi. Optimaalisen nitraattimäärän saavuttamiseksi kierrätysveteen lisätään tämän jälkeen uutta vettä. Pienemmissä järjestelmissä ja järjestelmissä, joissa halutaan pitää veden kierrätyssuhde korkeana, typpi voidaan myös poistaa vedestä. Tällöin bioreaktori muuntaa nitraatin typpikaasuksi ja vapauttaa sen ilmakehään.
Clewer Oy tuottaa patentoituun RBBR-teknologiaansa pohjautuvia vedenpuhdistusjärjestelmiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin. Clewerin palveluita käytetään kalankasvatuslaitosten lisäksi myös teollisuuslaitosten, autopesuloiden ja kotitalouksien käyttöveden puhdistamisessa. Yrityksen tuotteita ja palveluita on käytössä maailmanlaajuisesti Saharasta Australiaan.
Lisätiedot
www.clewer.com
Clewer Group CEO Jouni T. Laine