Ravinnekierto
Qvidjan kartano & Soilfood: ravinnekierron ja maatalouden edelläkävijät
Suomen vanhimmasta kartanosta, Qvidjan kartanosta Paraisilla, rakennetaan parhaillaan ravinteiden kierrätyksen, hiiltä sitovan ja päästöttömän ruuantuotannon kokeilutilaa. Päästöttömässä ruuantuotannossa olennaista on hyväkuntoinen maaperä, joka tekee hyvät sadot, eikä aiheuta päästöjä ilmaan eikä vesistöön. Kartanon nykyiset omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin korostavat hiilen sitomista maahan ainoana keinona kääntää ilmastonmuutosta.
Kartanolla testataan erilaisia toimia maaperän hyvän kunnon kehittämiseksi. Luonnon monimuotoisuus maan päällä ja alla on kehitystoimenpiteiden pääasia. Tutkimustoimiin sisältyy muun muassa eri maanparannusaineiden ja biostimulanttien käyttö, hiilen lisääminen maaperään ja mikrobitoiminnan edistäminen. Maaperää analysoidaan ja päästöjä mitataan säännöllisesti.
Kotieläinten kasvatuksessa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo ja eläinten määrä optimoidaan lannantuotantoa ja maisemointia varten, metsänhoidossa pyritään jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Lannasta on tarkoitus jalostaa sekä kierrätysravinteita että biokaasua liikennepolttoaineeksi. Kartanon lämpö ja sähkö on tarkoitus tuottaa bio- ja puukaasulla, joihin yhdistetään mikrobipohjainen biometanointimenetelmä. Alkuperäisenä tähtäimenä oli kartanon ravinne- ja energiaomavaraisuus, mutta todennäköisesti tila toimii bioenergiantuottajana jo lähitulevaisuudessa.
Kankaanrinta ja Herlin ovat myös Soilfoodin perustajajäseniä. Soilfood tarjoaa räätälöityjä palveluja ja tuotteita viljelijöille ja teollisuudelle, tarkoituksenaan edistää maan kasvukuntoa sekä pienentää maanviljelyn kustannuksia ravinteita ja orgaanista ainesta tehokkaammin kierrättämällä. Soilfood panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritys on mukana myös useassa yhteistyökumppaneiden ja tutkimuslaitosten koordinoimassa tutkimushankkeessa kuten omassa Päästösäästössä, OSMO:ssa ja Luonnonvarakeskuksen monissa hankkeissa.
Lisätiedot:
www.qvidja.fi
www.qvidjakraft.fi
www.soilfood.fi
Salmonfarm Oy: Kotimaisella kalajauholla Itämeren ravinteet kiertoon
Kasnäsissä sijaitseva Ab Salmonfarm Oy tuottaa ensimmäisenä yrityksenä Suomessa kalajauhoa Itämerestä kalastetusta silakasta ja kilohailista. Kalajauho on tärkeä ainesosa muun muassa kasvatetun kalan rehussa. Saaristomerellä kasvatetaan noin neljä miljoonaa kiloa kalaa vuosittain, minkä suurin ympäristöongelma on rehun mukana mereen kulkeutuvat ravinteet fosfori ja typpi. Kalarehussa käytetty kalajauho on Suomessa pääosin tuontitavaraa, jolloin mereen kulkeutuvat ravinteet ovat syntyneet kaukana Itämerestä.
Silakkaa kalastamalla poistuu merestä fosforia ja typpeä. Itämeren silakasta valmistettu kalajauho rehun raaka-aineena muodostaa kierron, jossa kasvatetun kalan rehu ei lisää meren ravinteita, sillä ravinteet ovat lähtöisin Itämerestä. Sen sijaan, että kalankasvatus olisi ympäristölle riski, voidaan kalankasvatuksessa hyödyntää Itämeressä jo olevaa fosforia ja typpeä. Ab Salmonfarm Oyn Itämeren silakasta valmistetusta kalajauhosta jalostuu kalarehua muun muassa RaisioAgron tehtailla Raisiossa.
Lisätiedot:
Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen
Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.
Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.
Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.
Lisätiedot:
http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Turussa edistettiin ravinnekiertoa ja ruokahävikin vähentämistä
Turussa on vähennetty ja ennaltaehkäisty Saaristomeren valuma-alueella syntyvää ruokahävikkiä sekä hyödynnetty ja kierrätetty ruokahävikin sisältämiä ravinteita lähellä hävikin syntysijaa. Toimenpiteet tuottivat positiivisia vaikutuksia Saaristomeren rehevöitymisen vähenemiseksi. Työtä tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen VäKi – Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hankkeessa.
Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain. Selvitysten mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.
VäKi -hankkeen tavoitteena oli löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisättiin koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin laitoskompostointia. Projektissa keskityttiinkin opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pilotoitiin ruokahävikin ravinteiden paikallista kierrätystä kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoitiin ja kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnettiin paikallisesti kaupunkiviljelyssä kaupunkiviljelyosuuskunnan avustuksella.
Aikavälillä 1.1.2015-31.12.2016 toteutettua hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.
Lisätiedot:
Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi
Johanna Mattila, asiantuntija
johanna.mattila@utu.fi
Kohdennetulla kalastuksella vähennetään ravinnekuormitusta
Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hankkeessa lisätään samalla Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja palautetaan rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita lähemmäksi luonnollista tasapainoa. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus myös seuraa kohdennetun pyynnin vaikutuksia särkikalakantoihin.
Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lähikalahankkeessa kasvatetaan kuluttajien tietoisuutta ruuan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostetaan kotimaisen luonnonkalan imagoa elintarvikkeena. Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, esimerkiksi kouluruokailuihin, on eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Tavoitteena on saada särkikalasta valmistettuja lähikalatuotteita myös vähittäiskauppoihin, jolloin hankkeesta hyötyvät niin Itämeri kuin suomalainen kuluttajakin.
Vuonna 2015 alkanutta hanketta vetää John Nurmisen Säätiö.
Lisätiedot:
Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla
Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.
Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.
Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Lisätiedot:
info@sybimar.fi
+358 440 122 100
Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095
Maansankarit Oy: Ravinteet kiertoon maatalousurakoinnin avulla
Koneasema Maansankarit Oy tekee maatalousurakointia Yläneeltä käsin, toimialueena koko Varsinais-Suomi. Yritystoiminnan keskiössä on lietteen ja kuivalannan levitys sekä erilaiset traktoriurakoinnit kuten rehun korjuu.
Lietteen ja/tai kuivalannan levitys pelloille on hyvä keino hyödyntää maataloudessa syntyviä ravinteita. Kasvi- ja eläintilojen eriytyessä syntyy eläintiloilla ylen määrin pelloilla hyödynnettävää eläinten lantaa ja kasvitiloilla ei lainkaan. Kasvitiloilla ei näin ollen ole asianmukaisia omia laitteistoja lannan tai lietteen kuljetukseen ja levitykseen. Maatalousurakointia hyödyntämällä liete ja lanta saadaan kulkeutumaan niitä tarvitseville pelloille ja maatalouden ravinteet tehokkaasti hyödynnettyä.
Lisätiedot:
info@maansankarit.fi
+358 50 5878 944
Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta
Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta
Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.
Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.
Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.
Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).
Lisätiedot:
Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137
Hyvät viljelykäytännöt tärkeitä myös vuokrapelloissa
Peltomaan hyvä kasvukunto on edellytys tehokkaalle ravinteiden kierrolle. Tällöin ravinteina annetutut panokset saadaan sadon muodossa takaisin ja vesistöihin päätyvän ravinnehuuhtouman riski pienenee. Maan kasvukunnon kohentamiseen on monia toimenpiteitä, jotka kannattaa aina suunnitella ja kohdentaa lohkokohtaisesti.
Suomen peltopinta-alasta 30 % viljellään vuokramaana ja vuokramaiden osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa tilojen lopettaessa omien peltojensa viljelyn. Vuokrapeltojen kasvukuntoon kannattaa panostaa niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin näkökulmasta katsottuna, jotta kotimainen ruoantuotanto säilyy kestävällä pohjalla.
RANKU-hanke työsti yhdessä Turun kaupungin kanssa pellon vuokrasopimuksiin soveltuvan Maan kasvukunnosta huolehtiminen -lisäosan. Turun kaupungin vuokrasopimuksessa on jo otettu huomioon maan kasvukuntoon liittyviä tekijöitä. Sen pohjalta hankkeessa muotoiltiin kaikille vuokramaiden kasvukunnon ylläpidosta kiinnostuneille sopiva mallipohja liitteeksi vuokrasopimukseen ja/tai muokattavaksi kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaksi.
Lisätiedot:
Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017: Hyvät viljelykäytännöt
Ravinteiden kierto mukaan hankintakriteereihin Mynämäellä
Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden peruna, perunatuotteiden sekä tuorejuuresten hankinnassa tarkastellaan uutena asiana mahdollisuutta ottaa kilpailutuksen kriteereihin mukaan myös ravinteiden kierrätystavoitteita edistäminen. Kunta käy asian tiimoilta markkinavuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa.
Työtä tehdään osana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen RANKU (Ravinneneutraali kunta) -hanketta. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli, joka olisi monistettavissa myös muihin kuntiin ja maakuntiin.
Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.
Lisätiedot:
Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017 -hanke
Sitra: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Ravinteiden kierto ja kiertotalous -video (BSAG ja Sitra)