Ravinnekierto
Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille
Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.
Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.
Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.
Lisätiedot:
Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385
Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin
Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.
Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.
Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.
Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.
Lisätiedot:
Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022
Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213
Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty
Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.
Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.
Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.
Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.
Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.
Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.
Lisätiedot:
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi
Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi
Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi
Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Lisää osaamista maan kasvukunnon parantamiseksi
Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono. Satoja rajoittavat muun muassa maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet. Lisäksi Suomessa ei ole kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa.
OSMO-hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kasvukunto-osaamisen ja tietämyksen kehittäminen. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.
Hankkeessa organisoidaan paras maan kasvukunnon hoidon tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään kasvukunnon hoidon menetelmiä ja tuotetaan työkalupakki maan kasvukunnon hoidon suunnitteluun. Toiminta tukee ravinteiden kierrätyksen ja resurssitehokkuuden paranemista sekä maatalouden vesiensuojelutavoitetta.
Tilatutkimustoimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Suomalaisia menetelmiä kehitetään ja ulkomaisia sovitetaan suomalaisiin oloihin. Viljelijöiden osaamista kehitetään järjestämällä kursseja talvella ja pellonpiennarpäiviä kesällä. Tiloille laaditaan myös tilakohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia.
Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi.
Lisätiedot:
OSMO-hanke: http://www.maan-kasvukunto.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin ylipisto, Ruralia-instituutti
jukka.rajala@helsinki.fi
+358 44 303 2210
Tilakoon biokaasulaitos resurssien kierrättäjänä
Turun ammattikorkeakoulu järjestää maatiloille suunnatun biokaasuvalmennuksen vuosina 2017–2019. Valmennuksessa tarkastellaan biokaasun tuotantoa tilojen omista lähtökohdista. Ammattikorkeakoulu tukee tilakoon biokaasulaitosten suunnittelua ja toteuttamista koulutuksella ja koetoiminnalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.
Maatilakoon biokaasuntuotantolaitosten avulla pyritään vähentämään maatalouden ilmastovaikutuksia. Tähän mennessä Lounais-Suomessa ei ole juurikaan tilakoon biokaasulaitoksia. Valmennuksen tavoitteena on kerätä alueen biokaasutuotannosta kiinnostuneet tilat ja toimijat biokaasuvalmennukseen, jossa tarjotaan tilakohtaista tukea ja koulutusta laitoksen ja toiminnan suunnitteluun.
Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden analysoida ja koeajaa tilojen omia syötteitä. Eri materiaaleilla tehtäviä biokaasutuskokeita tehdään pienessä mittakaavassa ammattikorkeakoulun laboratoriossa, mutta myös konttimaisessa koelaitoksessa sekä Livian biokaasulaitoksessa. Kokeissa tutkitaan tilojen erilaisia biokaasutukseen soveltuvia syötteitä ja seoksia, kuten viherbiomassoja, biojätettä, lantaa ja lietteitä.
Valmennuksessa tarkastellaan myös biokaasuprosessin mädätysjäännöksen ja ravinteiden kierrätyksen hyödyntämisen mahdollisuuksia maatiloilla. Valmennuksen edetessä tarkastellaan myös tilojen lähialueilla syntyviä mahdollisesti biokaasutuotantoon sopivia virtoja. Valmennuksessa keskitytään myös rahoitusmahdollisuuksiin sekä tukipolitiikkaan. Valmennuskokonaisuus käynnistyy kaksipäiväisellä biokaasukoulutuksella syksyllä 2017.
Valmennukset ovat osa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, joka saa rahoituksensa Euroopan Unionin Life IP -ohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).
Lisätiedot:
Pekka Alho, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
pekka.alho@turkuamk.fi
+358 44 907 4598
Ammattiopisto Livialla on oma biokaasulaitos
Ammattiopisto Livian Tuorlan biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, peltobiomassoja ja erilaisia koeluonteisia eriä. Yhteensä vuodessa käytetään noin 2 miljoonaa kiloa edellä mainittuja syötteitä.
Biokaasutus tapahtuu 360 m³ biokaasureaktorissa ja 360 m³ jälkikaasutusaltaassa. Yleisesti käytössä olevista laitoksista poiketen separointi tapahtuu näiden altaiden välissä. Syntynyt kaasu varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³ varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdessä koululla valmistetun biodieselin kanssa sähkön- ja lämmöntuotantoon Dual-Fuel-kaasumoottorigeneraattorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW.
Reaktorissa syntynyt prosessijäännös erotellaan kiinteään ja nestemäiseen jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulun omilla pelloilla ja puutarhassa. Prosessoitaessa lantoja typpi ja fosfori saadaan erotettua eri jakeisiin, jolloin ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi.
Laitoksen laskennallinen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Tällä hetkellä laitoksella on päästy maksimissaan puoleen maksimista. Osasyynä tähän viikonloppusyöttöjen puuttuminen. Koko Liviassa itsetuotetun energian osuus on noin neljännes kokonaiskulutuksesta. Maataloustiimin biodieselin ja -kaasuntuoton lisäksi metsätiimi tuottaa kaiken Paimion toimipaikan lämmityksessä käytetyn hakkeen.
Bioenergian tuottaminen Liviassa on yksi osa koulutilan arkea, johon kaikki maatalouden opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Halutessaan opiskelijat voivat syventää bioenergiaopintoja viimeisenä vuonna valinnaisissa tutkinnon osissa.
Lisätiedot:
Timo Teinilä
timo.teinila@livia.fi
+358 50 406 8735
Liedossa vähennetään maatalouden fosforikuormitusta kipsin avulla
Liedossa suoritetaan kokeilua, jossa tavoitellaan vesistöjen fosforikuormituksen vähentämistä levittämällä pelloille kipsiä. Kipsipilottia organisoi SAVE-hanke (Saaristomeren tilan parantaminen kipsikäsittelyn avulla). Hankkeen alustavissa tuloksissa fosforivaluma aluetta halkovaan jokeen oli kipsatuilla alueilla puolet pienempi kuin vertailualueella. Pelloille levitetty kipsi on aiemmissakin tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää maataloudesta aiheutuvaa Itämeren fosforikuormitusta. Nyt tutkitaan myös sen laaja-alaista levittämistä ja muitakin vaikutuksia vesistöön ja maan rakenteeseen. Kipsikäsittely on nopea menetelmä, joka vaikuttaa heti ja alentaa fosforihuuhtoumaa merkittävästi. Liedon kokeilussa kipsikäsittelyn odotetaan parantavan maan rakennetta ja vähentävän eroosiota ilman satotappioita. Päinvastoin käsittely paikoin jopa paransi satoa.
Fosforia kulkeutuu vesistöön kahdessa eri muodossa, liukoisena fosforina ja hiukkasmaisena fosforina. Kipsikäsittely vähentää Liedossa erityisesti myös liukoista fosforia, joka on Itämeren levätilanteen kannalta pahinta. Ideaalikohde kipsikäsittelylle on savipelto tai savensekainen hiekka.
Liedon kokeilussa on mukana 55 tilaa alueen kaikkiaan 106 maatilasta. Kokeilupeltoalaa on runsaat 1500 hehtaaria, jolle levitettiin 6000 tonnia kipsiä. Marraskuisen valumapiikin aikana tutkijat mittasivat kahdelta kipsatulta alueelta 53 prosenttia ja 62 prosenttia pienemmät fosforivalumat kuin vertailualueilta. Kipsikäsittelyn arvioidaan vaikuttavan pellossa ainakin viisi vuotta. Pilotin kokemusten pohjalta hanke laatii suunnitelma kipsikäsittelyn toteuttamisesta koko Etelä-Suomen alueella.
Lisätiedot:
Markku Ollikainen
markku.ollikainen@helsinki.fi
Petri Ekholm
petri.ekholm@ymparisto.fi
Eliisa Punttila
eliisa.punttila@helsinki.fi
Turun seudun puhdistamo Oy edisti ravinteiden kierrätystä jätevesilaitoksen hankinnassa
Turun seudun puhdistamo Oy käynnisti vuonna 2015 osana jätevesilietteen jatkokäsittelyn hankintaprosessia kehitystyön, jonka tavoitteena oli lisätä laitoksen hankintaosaamista ravinnekierrätyksen ja energiatehokkuuden laadullisten tekijöiden kytkemiseksi lietteenkäsittelyhankintaan. Tilanne oli uusi eikä valmiita malleja ollut käytettävissä.
Laadullisten ympäristökriteerien liittäminen julkiseen hankintaan koetaan usein riskinä. Uudenlaisesta hankinnasta tai hankintamenettelystä valitetaan herkästi. Valittaminen johtaa helposti hankinnan viivästymiseen, ja viivästynyt hankinta on sekä taloudellinen että toiminnallinen riski laitokselle. Lisäksi laatutekijöiden mukaantuloa ei saa tehdä kustannustehokkuutta huonontamalla, koska loppumaksajina hankinnassa ovat kyseisen alueen asukkaat.
Hankintaprosessin kehitystyön tavoitteena oli luoda uusi malli lietteenkäsittelypalveluhankinnan toteuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien julkisten toimijoiden, potentiaalisten operaattorien, teknologiantoimittajien sekä alan asiantuntijoiden kanssa. Laitoksen sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä rejektivesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius. Riskienhallinta oli merkittävässä roolissa jokaisessa hankinnan vaiheessa.
Prosessi oli monimutkainen ja aikaa vievä, mutta panostus hankinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen kannatti. Turun seudun puhdistamo Oy:lle vaativasta hankintaprosessista oli merkittävää hyötyä, yhtiö lisäsi hankintaprosessin aikana hankintaosaamistaan käynnissä olleen hankinnan lisäksi myös muiden vastaavien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Ravinnekierron edistämisen lisäksi Turun seudulle tästä voidaan pitkällä jänteellä olettaa tulevan hyötyä myös vähentyneen mereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen kautta. Tämä hankinta toimii esimerkkinä muille jätevesilaitoksille ja toimijoille vastaavissa lietteenkäsittelypalveluhankinnoissa.
Lisätiedot:
FinDera Consulting: Opintomatkoista tukea kiertotaloustyöhön
FinDera Consulting Oy on turkulainen konsulttiyritys, joka on erikoistunut Länsi-Eurooppaan suuntautuneisiin kestävän kehityksen fact-finding-matkoihin. FinDera Consulting Oy toteuttaa energia-, ympäristö- sekä bio- ja kiertotalousaiheisia opintomatkoja Länsi-Eurooppaan sekä Eurooppaan laajuisia selvityksiä. Yritys on järjestänyt opintomatkoja muun muassa tekstiilikierrätykseen, teollisiin symbiooseihin, jätehuoltoon sekä ravinteiden kierrätykseen liittyen.
Yrityksen toiminta-ajatus on tarjota saksalaisen vienninedistämisen parhaita käytäntöjä suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin tueksi. Opintomatkat ovat hyvä tapa laajentaa näkemyksiä ja kontaktiverkostoja, hakea vertaistukea omiin aloitteisiin sekä jalostaa vuorovaikutusta omiin sidosryhmiin ja kehityssuunnitelmia energia- ja ympäristöasioiden osalta.
Lisätiedot:
FinDera Consulting, Martin Brandt
martin.brandt@findera.fi
+358 50 336 3233
Toimintamalli rantojen kunnostamiseen ja niittomassojen hyötykäyttöön
Rantojen asukkailla, maanomistajilla ja yhdistyksillä on kiinnostusta ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta heiltä puuttuu usein tietoa, miten lähteä liikkeelle ja mistä saada rahoitusta. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen vesistöissä ovat rehevöityminen, mataluus ja umpeenkasvu. Rantojen kunnostaminen kytkeytyy myös kiertotalouteen, sillä kunnostusten yhteydessä pohditaan myös niittomassojen hyötykäyttöä.
Vesistön kunnostuksessa syntyy ruoppauksen ja vesikasvien niiton tai muun poistotavan jäljiltä ruoppaus- ja kasvimassaa, joka on poistettava vesialueelta. Ruoppaus- tai niittotöiden suunnittelussa on siis selvitettävä myös massojen käsittely ja jatko- ja hyötykäyttö. Ruoppausmassoja voi käyttää muun muassa ruman tai hankalan maastokohdan maisemointiin, pellon pinnan nostoon tai muotoiluun. Kasvimassat soveltuvat maanparannusaineeksi, kateaineeksi, biokaasutukseen tai lantakompostien seosaineeksi.
Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli rantojen kunnostamiseen. Varsinais-Suomessa pilottikohteena oli Helsinginkylän uimaranta Taivassalossa. Toimintamallin tueksi on laadittu käytännönläheisiä osaohjeita, muun muassa rannan kunnostamisen ABC, vesistön tilan arviointi, rannan perinnebiotoopit, rantametsän hoito, vesikasvillisuuden poisto, suojavyöhykkeet ja kosteikot sekä ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö.
Toimintamallia kehitettiin kuudessa maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Näillä alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmin yhteistyössä vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien, riistanhoitoyhdistysten, kyläyhdistysten, Vesistökunnostusverkoston sekä lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli on tehty joustavaksi, ja sitä päivitetään hankkeen jälkeenkin uudella kokemustiedolla ja hyväksi todetuilla käytännöillä.
Lisätiedot:
Rannat kuntoon -toimintamalli asukkaille ja maanomistajille
Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 523 5133
Terhi Ajosenpää, maisemasuunnittelija, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 835 6478