Jakamistalous
Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista
Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.
Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkustajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkustuksen suunnittelussa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä ajamista.
Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, taloudellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla sekä sähköllä.
Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.
Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.
Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus
Lisätiedot
Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely
Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com
Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue
Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.
Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.
Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.
Lisätiedot
Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com
Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co
Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen
Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?
Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.
CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.
Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.
Lisätiedot:
https://www.instagram.com/cicat2025/
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Föli-fillarit - Uusi ja nopea liikkumismuoto Turun keskusta-alueella
Turun kaupunkipyöräjärjestelmä Föli-fillarit otettiin käyttöön 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä ja pyöräasemista, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Föli-fillarit on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen liikkumiseen keskusta-alueella. Alkuvaiheessa pyöriä on järjestelmässä 300 ja pyöräasemia 34 sekä kolme lyhyemmän ajan paikallaan olevaa POP UP-asemaa. Asemaverkosto ulottuu Kupittaalta Turun satamaan saakka. Ainutlaatuisen koko järjestelmästä tekee se, että pyörät ovat käytössä ympäri vuoden. Talvikaudeksi pyöriin vaihdetaan nastarenkaat.
Uutena palvelukokonaisuutena järjestelmän ohella lanseerattiin myös kulttuuripolku, joka tuo push-up -viestien välityksellä käyttäjilleen tietoa Turusta ja erilaisista tapahtumista. Jokainen pyöräasema sisältää majakan, jonka luona on kullekin asemalle ominainen digitaalinen lähiympäristö omine sisältöineen.
Kaupunkipyörät on integroitu osaksi Turun seudun joukkoliikenne Fölin palveluja. Turun kaupungin vahvana tarkoituksena on luoda Föli-fillareista pysyvä osa kaupungin liikkumisen palveluja. Taustalla on myös sitoutuminen kestävän kasvun ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2029 mennessä.
Föli-fillareiden käyttäjäksi voi rekisteröityä Fölin verkkosivuilla. Rekisteröitymiseen vaaditaan sähköpostiosoite, puhelinnumero ja maksukortti.
Järjestelmän tilaajana on Turun kaupunki ja kaupunkipyöräkokonaisuus on osa kestävän liikkumisen CIVITAS ECCENTRIC -hanketta.
Lisätiedot
Kuva: Mirjami Aaltonen
HUB Turku - Yhteisöllinen työn ja tekemisen keskus Turun ydinkeskustassa
HUB Turku on yhteistyöskentelytila, jonka toiminta-ajatuksena on toimia kohtauspaikkana eri alojen toimijoille ja opiskelijoille. Tavoitteena on saattaa yhteen yrittäjiä ja luovia ihmisiä sekä luoda heille yhteistyön kautta mahdollisuuksia menestyä. HUB Turku on avannut alkuvuodesta 2018 yhteisöllisen työtilan Turkuun osoitteeseen Eerikinkatu 7. Aikaisemmin yhdistyksellä on ollut pop-up -työtila. Eerikinkadun työtila sopii kaikille yhteisöllisestä työstä ja kokeilukulttuurista kiinnostuneille. Tiloista voi hankkia itselleen tai organisaatiolleen työpöydän juuri silloin kuin sitä tarvitsee tai pysyvästi pidemmäksi aikaa. Varsinaisia toiminnan kohderyhmiä ovat muun muassa startupit, yrittäjät, yhdistystoimijat, etätyöntekijät sekä tapahtumajärjestäjät.
Kiertotalouden näkökulmasta yhteisötyöskentelytila hyödyntää vahvasti jaettuja resursseja ja mahdollistaa sen, että kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Eerikinkadun tiloissa on modernien toimistopalvelujen sekä neuvottelu- ja oleskelutilojen lisäksi muun muassa äänitysstudio sekä työpaja, jossa voi rakentaa prototyyppejä. Yhteisöllisen työtilan tavoitteena on myös elävöittää kaupungin keskustaa ja lisätä modernia kaupunkikulttuuria.
HUB Turku ry perustettiin vuonna 2016 ja sen parissa toimii tällä hetkellä 7 henkilöä.
Lisätiedot
Peter Fagerström
peter@hubturku.com
Artturi Elovirta
artturi@hubturku.com
Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille
Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.
Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.
Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.
Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.
Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.
Lisätiedot
Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890
Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä
Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.
Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.
Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.
Lisätiedot
Bastu - Kuudennen aallon yritystoimintaa
Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Avoimesta datasta apua kiertotalouden vauhdittamiseen
Digitalisaatiossa sekä avoimen datan hyötykäytössä piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia kiertotalouden innovatiiviseen edistämiseen. Avoimilla toimintamalleilla tuotetut palvelut voivat olla Suomen seuraava menestystarina. Avoimen datan hyödyntäminen yritysten toiminnassa on kuitenkin vielä alkutekijöissään.
Tällä hetkellä suurin osa tiedosta on piilossa eri virastoissa ja yrityksissä eikä pk-yrityksillä ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Yritysten aikaa kuluu tiedon löytämiseen, metadatan lukemiseen ja eri lähteistä saadun tiedon yhteensovittamiseen. Jäykistä rakenteista on päästävä verkostomaisiin ja joustaviin toimintamalleihin.
Turun ammattikorkeakoulun syksyllä 2017 alkaneessa DaaS – Open Data as a Service -hankkeessa luodaan mikro- ja pk-yrityksille avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntävä yhteiskehittämisen toimintamalli. Yhtenä kehitysteemana on erityisesti kiertotalouteen liittyvä potentiaali. Kiertotalouden työpaketissa toteutetaan seitsemän pilottiprojektia, joissa jokaisessa on mukana 3–10 yritystä. Kokeilut liittyvät muun muassa jakamistalouteen sekä aiemmin jätteenä olleen materiaalin saamiseen liiketaloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kiertotalous nähdään hankkeessa laajana kokonaisuutena, johon sisältyy luonnollisten ja teknisten kiertojen lisäksi sosiaalisen pääoman kierto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Kiertotalouden lisäksi hankkeessa keskitytään älykkääseen liikenteeseen, digitaaliseen uudistumiseen sekä liiketoimintamallien haastamiseen ja törmäyttämiseen. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi EAKR-rahoitteista hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy sekä Turun yliopisto. Hanke kestää elokuun 2019 loppuun.
Lisätiedot
Jonna Heikkilä, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jonna.heikkila@turkuamk.fi
+358 44 907 2069
Vaatelainaamo Vaatepuu: Naisten yhteisöllinen vaatekaappi Turun Forum korttelissa
Vaatepuu (fashion library) on naisten yhteisöllinen vaatekaappi, mistä lainataan kotimaisia arki- ja juhlavaatteita sekä asusteita kuin kirjastosta kirjoja jäsenyys- tai kertaperiaatteella. Jäseneksi sitoudutaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenyyksiä on erilaisia, mutta keskimäärin yhden tuotteen laina on muutaman euron luokkaa.
Vaatepuun missiona on saada ihmiset ostamaan vähemmän omaksi ja panostamaan järkeviin ja laadukkaisiin hankintoihin. Toiminnan arvoihin sisältyy kuitenkin yhteinen hauskanpito.
Vaatepuu Turku on osa Vaatepuun ketjua, missä tuotevalikoimaa vaihdellaan pisteestä toiseen. Useat eri toimipisteet mahdollistavat sen, että tuotteita pystytään pitämään kierrossa niiden koko elinkaaren ajan niin, että jäsenet saavat silti vaihtelua yhteisen vaatekaapin sisältöön.
Vaatepuu opastaa jäseniä vaatteiden huollossa ja huoltaa niitä itsekin tarpeen vaatiessa. Vaatepuun ideologiaan kuitenkin kuuluu, että jokainen jäsen kantaa vastuun yhteisen vaatekaapin sisällöstä.
Vaatepuu Turku on avoinna torstaisin klo 16-19 ja sitä pyörittää ekologinen lastenvaatekauppa Punaisen Norsun henkilökunta.
Lisätiedot
www.jarvenpaanvaatepuu.fi, pian www.vaatepuu.fi
Soile-Maria Linnemäki
vaatepuu@gmail.com
+358 40 740 2155