Jakamistalous

Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Uudet hankkeet pureutuvat kuluttajakiertotalouteen

Turun ammattikorkeakoululla on käynnistynyt syksyn 2021 aikana kaksi kuluttajakiertotalouteen keskittyvää hanketta. Hankkeissa etsitään vastauksia siihen, miten saamme kiertotalouden onnistumaan kansalaisen, ympäristön ja liiketoiminnan näkökulmista.

Paas Pilots -hankkeessa selvitetään, mitkä ominaisuudet tekevät tuote palveluna -mallista houkuttelevan kuluttajille ja minkälaisia haasteita mallin käyttöönottoon liittyy. Tuote palveluna -malli on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista: myymisen sijaan yritys esimerkiksi vuokraa tuotteen asiakkaalle, jolloin asiakas vapautuu tuotteen omistamiseen liittyvistä vastuista, kuten ylläpidosta ja huollosta.

Paas Pilots -hankkeessa pohditaan arkivaatteiden vuokraamisen mahdollisuuksia kahdessa pilotissa yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa. Ajatuksena on saada dataa siitä, mitä asioita ja millä hinnalla ihmiset haluaisivat vuokrata ostamisen sijaan. Asiaa pilotoidaan niin arki- kuin työvaatteiden osalta. Aiemmissa hankkeissa on todettu, että liiketoimintamallit ovat erilaiset, jos yritykset myyvät tai vuokraavat työvaatteita tai tavallisia arkivaatteita kuluttajalle.

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa ydinajatuksena on tavaroiden elinkaaren pidentäminen. Hankkeen aikana luodaan digitaalinen alusta, jossa yritykset jakavat osaamistaan kuluttajatuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Digitaalinen alusta on helppokäyttöinen ja sisällön osalta laajennettava sivusto, joka voidaan upottaa yritysten, verkostojen tai kaupunkien nettisivuille. Sen kautta niin yritykset kuin kuluttajatkin voivat saada helposti tietoa eri kiertotalouden palveluista. Kuluttajia ohjataan yritysten ja julkisen sektorin kiertotalouspalveluihin. Kuluttaja voi esimerkiksi rikkinäisen vaatteen korjauttaakseen hakea netissä olevan alustan kautta yksinkertaisia korjausohjeita tai lähellä olevien yritysten palveluita. Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa Turun AMK:lla on partnerina Infine Oy ja CoReorient Oy .

Paas Pilots -hanke päättyy vuoden 2022 kesäkuussa, Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta jatkuu vuoden 2023 helmikuuhun asti. Hankkeita vetää Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä.

Lisätiedot

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

PaaS Pilots – Product as a Service pilots – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

Inka Mäkiö, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

 


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)


Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville 

Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.

Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.

Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.

Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.

Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.

Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot 

Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi


Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.

Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.

Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.

Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.

Lisätiedot

unwasted.io


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Retcu vuokraa kuluttajalle kaikkea työkaluista lastentarvikkeisiin ja puutarhakoneisiin 

Turun Vähäheikkilässä toimii Retcu – Rent to Customer -niminen palvelu, jonka kautta kuluttaja voi vuokrata käyttöönsä kaikkea tarvitsemaansa työkaluista vapaa-ajan tuotteisiin. Retcun valikoimista löytyvät niin lastentarvikkeet, puutarhakoneet, kodin puhtaanapitolaitteet kuin myös esimerkiksi järjestelmäkamera. Vuokrattavana on myös kärryjä ja trailereita.

Kiinnostunut vuokraaja voi tutustua valikoimaan verkkosivuilla, vuokrata tuotteen verkkosivujen kautta ja noutaa tuotteen noutopisteestä Turun keskustan läheisyydestä, Vähäheikkilästä.

Vuokratuotteet ovat noudettavissa Retcu Oy:n itsepalvelunoutopisteestä vuokrajakson ensimmäisenä päivänä. Vuokraaja noutaa tuotteet Retcu Oy:n noutopisteestä varausvahvistuksessa saadun lokeron numeron ja avauskoodin avulla. Vuokratuotteiden noutaminen noutopisteestä on mahdollista vuorokauden ympäri. Vuokratuotteet tulee palauttaa noutopisteeseen samaan lokeroon viimeistään vuokrajakson viimeisen päivän aikana käyttäen varausvahvistuksessa saatua avauskoodia.

Tuotteen vuokrahinta määräytyy tuotteen ja vuokrajakson pituuden mukaan.

Lisätiedot  

Retcu.fi


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kiertotalouden tuotteille ja palveluille kehitetään uudenlaista kauppapaikkaa

Haluaisitko vierailla ostoskeskuksessa, jossa olisi tarjolla uudelleenkäyttöön kunnostettuja esineitä, jätemateriaaleista valmistettuja uusia tuotteita, yhteiskäyttöisiä ja vuokrattavia tuotteita sekä korjauspalveluja ja muita kestäviä valintoja mahdollistavia palveluja?

Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia, jota luodaan yhteistyössä Turun ja Oulun seutukuntien yritysten kanssa.

Jätelaitosten on tarkoitus luoda yritysten kanssa yhteistyössä kiertotalousmyymäläkonsepti: uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka kannustaa kiertotalouden periaatteiden mukaisten palveluiden kehittämiseen. Konsepti tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia kesäkuussa alkaneessa 6Aika: Circhubs 2 -hankkeessa. Hanke toteutetaan osana 6Aika-strategiaa ja hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.

Lisätiedot

Miia Jylhä, tutkimus- ja kehitysvastaava, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
miia.jylha@lsjh.fi


GoMore auttaa ihmisiä jakamaan autoja 

Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, ja kaduillamme olevien autojen määrä on kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 2,7 miljoonaa autoa. Autojen jakamisella voidaan vähentää autoista johtuvia päästöjä, hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin, ja pitää parempaa huolta ympäristöstä.

GoMoren toiminta jakaantuu yksityisautojen vuokraukseen sekä leasing-palveluun.

GoMoren kautta yksityishenkilö voi laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata itse auton omaan tarpeeseensa. Yksityisautojen vuokrauksessa omistajat voivat siis laittaa autonsa tienaamaan silloin, kun ne muutoin seisoisivat pysäköityinä. GoMore Keyless-autoa voidaan jakaa suoraan GoMore-sovelluksen kautta keskimäärin 12 perheen kesken, ilman tarvetta avainten luovutuksille. Kaikki vuokraukset ovat vakuutettuja ja sisältävät 24/7 tiepalvelun. Lisäksi käytämme jokaisen vuokralaisen varmentamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumista ja tarkastamme ajokortin tiedot ennen ensimmäistä vuokrausta.

Leasing-palvelun kautta ihmiset voivat hankkia uuden auton kiinteään kuukausihintaan, sisältäen huollot ja tiepalvelun. Valittavissa on juuri omiin tarpeisiin sopiva auto ja kilometrimäärä. Leasingin avulla voi saada oman auton käyttöönsä, mutta autoa voi myös vuokrata muille silloin, kun se muuten seisoisi parkissa. Sama koskee myös yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tällä tavalla pienenevät sekä leasingkulut että ilmastojalanjälkemme.

Lisätiedot 

Gomore.fi 


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/