Jakamistalous

Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.

Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.

Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.

Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.

Lisätiedot

unwasted.io


Retcu vuokraa kuluttajalle kaikkea työkaluista lastentarvikkeisiin ja puutarhakoneisiin 

Turun Vähäheikkilässä toimii Retcu – Rent to Customer -niminen palvelu, jonka kautta kuluttaja voi vuokrata käyttöönsä kaikkea tarvitsemaansa työkaluista vapaa-ajan tuotteisiin. Retcun valikoimista löytyvät niin lastentarvikkeet, puutarhakoneet, kodin puhtaanapitolaitteet kuin myös esimerkiksi järjestelmäkamera. Vuokrattavana on myös kärryjä ja trailereita.

Kiinnostunut vuokraaja voi tutustua valikoimaan verkkosivuilla, vuokrata tuotteen verkkosivujen kautta ja noutaa tuotteen noutopisteestä Turun keskustan läheisyydestä, Vähäheikkilästä.

Vuokratuotteet ovat noudettavissa Retcu Oy:n itsepalvelunoutopisteestä vuokrajakson ensimmäisenä päivänä. Vuokraaja noutaa tuotteet Retcu Oy:n noutopisteestä varausvahvistuksessa saadun lokeron numeron ja avauskoodin avulla. Vuokratuotteiden noutaminen noutopisteestä on mahdollista vuorokauden ympäri. Vuokratuotteet tulee palauttaa noutopisteeseen samaan lokeroon viimeistään vuokrajakson viimeisen päivän aikana käyttäen varausvahvistuksessa saatua avauskoodia.

Tuotteen vuokrahinta määräytyy tuotteen ja vuokrajakson pituuden mukaan.

Lisätiedot  

Retcu.fi


Kiertotalouden tuotteille ja palveluille kehitetään uudenlaista kauppapaikkaa

Haluaisitko vierailla ostoskeskuksessa, jossa olisi tarjolla uudelleenkäyttöön kunnostettuja esineitä, jätemateriaaleista valmistettuja uusia tuotteita, yhteiskäyttöisiä ja vuokrattavia tuotteita sekä korjauspalveluja ja muita kestäviä valintoja mahdollistavia palveluja?

Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia, jota luodaan yhteistyössä Turun ja Oulun seutukuntien yritysten kanssa.

Jätelaitosten on tarkoitus luoda yritysten kanssa yhteistyössä kiertotalousmyymäläkonsepti: uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka kannustaa kiertotalouden periaatteiden mukaisten palveluiden kehittämiseen. Konsepti tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia kesäkuussa alkaneessa 6Aika: Circhubs 2 -hankkeessa. Hanke toteutetaan osana 6Aika-strategiaa ja hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.

Lisätiedot

Miia Jylhä, tutkimus- ja kehitysvastaava, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
miia.jylha@lsjh.fi


GoMore auttaa ihmisiä jakamaan autoja 

Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, ja kaduillamme olevien autojen määrä on kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 2,7 miljoonaa autoa. Autojen jakamisella voidaan vähentää autoista johtuvia päästöjä, hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin, ja pitää parempaa huolta ympäristöstä.

GoMoren toiminta jakaantuu yksityisautojen vuokraukseen sekä leasing-palveluun.

GoMoren kautta yksityishenkilö voi laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata itse auton omaan tarpeeseensa. Yksityisautojen vuokrauksessa omistajat voivat siis laittaa autonsa tienaamaan silloin, kun ne muutoin seisoisivat pysäköityinä. GoMore Keyless-autoa voidaan jakaa suoraan GoMore-sovelluksen kautta keskimäärin 12 perheen kesken, ilman tarvetta avainten luovutuksille. Kaikki vuokraukset ovat vakuutettuja ja sisältävät 24/7 tiepalvelun. Lisäksi käytämme jokaisen vuokralaisen varmentamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumista ja tarkastamme ajokortin tiedot ennen ensimmäistä vuokrausta.

Leasing-palvelun kautta ihmiset voivat hankkia uuden auton kiinteään kuukausihintaan, sisältäen huollot ja tiepalvelun. Valittavissa on juuri omiin tarpeisiin sopiva auto ja kilometrimäärä. Leasingin avulla voi saada oman auton käyttöönsä, mutta autoa voi myös vuokrata muille silloin, kun se muuten seisoisi parkissa. Sama koskee myös yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tällä tavalla pienenevät sekä leasingkulut että ilmastojalanjälkemme.

Lisätiedot 

Gomore.fi 


Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin

Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.

Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.

Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.

Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.

KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi

Lisätiedot

Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi


Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi

Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.

Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.

Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).

Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.

Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.

Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.

Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.

Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.

Lisätiedot

https://www.interregeurope.eu/reduces/


Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista

Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.

Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkus­tajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkus­tuk­sen suunnit­telus­sa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä aja­mista.

Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, talou­dellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiu­tu­vista raaka-aineis­ta valmistetuilla poltto­aineilla sekä sähköllä.

Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.

Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.

Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus

Lisätiedot

Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely

Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com


Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue

Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.

Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.

Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.

www.ekokylatorppala.fi

Lisätiedot

Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com

Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co


Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen

Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?

Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.

CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

Lisätiedot:

www.cicat2025.fi

https://twitter.com/cicat2025

https://www.instagram.com/cicat2025/

 

Kuva: Vesa-Matti Väärä


Föli-fillarit - Uusi ja nopea liikkumismuoto Turun keskusta-alueella

Turun kaupunkipyöräjärjestelmä Föli-fillarit otettiin käyttöön 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmä koostuu yhteiskäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä ja pyöräasemista, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä. Föli-fillarit on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen liikkumiseen keskusta-alueella. Alkuvaiheessa pyöriä on järjestelmässä 300 ja pyöräasemia 34 sekä kolme lyhyemmän ajan paikallaan olevaa POP UP-asemaa. Asemaverkosto ulottuu Kupittaalta Turun satamaan saakka. Ainutlaatuisen koko järjestelmästä tekee se, että pyörät ovat käytössä ympäri vuoden. Talvikaudeksi pyöriin vaihdetaan nastarenkaat.

Uutena palvelukokonaisuutena järjestelmän ohella lanseerattiin myös kulttuuripolku, joka tuo push-up -viestien välityksellä käyttäjilleen tietoa Turusta ja erilaisista tapahtumista. Jokainen pyöräasema sisältää majakan, jonka luona on kullekin asemalle ominainen digitaalinen lähiympäristö omine sisältöineen.

Kaupunkipyörät on integroitu osaksi Turun seudun joukkoliikenne Fölin palveluja. Turun kaupungin vahvana tarkoituksena on luoda Föli-fillareista pysyvä osa kaupungin liikkumisen palveluja. Taustalla on myös sitoutuminen kestävän kasvun ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Föli-fillareiden käyttäjäksi voi rekisteröityä Fölin verkkosivuilla. Rekisteröitymiseen vaaditaan sähköpostiosoite, puhelinnumero ja maksukortti.

Järjestelmän tilaajana on Turun kaupunki ja kaupunkipyöräkokonaisuus on osa kestävän liikkumisen CIVITAS ECCENTRIC -hanketta.

Lisätiedot

www.foli.fi/kaupunkipyorat

 

Kuva: Mirjami Aaltonen