Jakamistalous

Punainen auto kirjaston edessä

Sähköauto lainaksi kirjastokortilla

Turun kaupunginkirjaston asiakkaat pääsivät toukokuussa kokeilemaan täyssähköauton lainaamista kirjastokortilla. Kolme viikkoa kestäneen kokeilun keskiössä olivat kirjastotoiminnan ydinteemat: kierto- ja jakamistalous. Vastaavaa kokeilua ei ole tiettävästi toteutettu missään muualla maailmassa. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa. 

Auton sai lainata käyttöönsä 4–6 tunniksi samaan tapaan kuin kirjankin. Lainaajalta tietysti edellytettiin kirjastokortin lisäksi voimassa olevaa ajokorttia. Ennen kuin laina-auto voitiin lisätä varausjärjestelmään, oli ratkaistava monia käytännön asioita: kuinka ajokortin tarkastaminen lainauksen yhteydessä järjestetään, miten auton käyttö ja lataaminen ohjeistetaan ja miten toimitaan, jos matkan varrella sattuu jotakin. 

Autoa lainattiin monenlaisiin tarpeisiin. Sillä ajeltiin muun muassa tervehtimään sukulaisia, luontoretkelle ja kuskattiin tavaroita mökille. Erityisen hyödylliseksi sähköauton lainausmahdollisuuden kokivat lainaajat, jotka tarvitsevat autoa arjessaan vain satunnaisesti. Osa kokeilijoista oli tarttunut mahdollisuuteen tutustua sähköautoon ja sillä ajamiseen kaikessa rauhassa.  

Kokeilu onnistui sekä kirjaston että asiakkaiden näkökulmasta  

Kokeilu onnistui hyvin ja se herätti valtavasti kiinnostusta: varauskalenteri täyttyi puolessa tunnissa ja kaiken kaikkiaan 20 lainaajaa pääsi testaamaan yhteiskäyttöistä täyssähköautoa. Tyytyväiset asiakaspalautteet osoittivat kokeilun vastanneen tarpeeseen sekä palvelevan asiakkaita, ja kaikki autonlainaajat antoivatkin kokemukselleen täydet viisi tähteä.  

Myös kirjaston henkilökunnan näkökulmasta kokeilu oli onnistunut uudenlainen avaus. ”Teknologinen tasa-arvo on meille kirjastossa tärkeä arvo, ja haluamme jakaa asiakkaillemme tietoa uudenlaisista vaihtoehdoista ja innovaatioista. Sähköautokokeilu oli meille rohkea hyppy aika isokokoisen ja arvokkaan esineen lainaamiseen, mutta se kannatti. Mielestäni tavoitimme tämän myötä uusia asiakkaita. Kokeilu kannustaa meitä jatkossakin rohkeisiin avauksiin ja avoimuuteen uusille ideoille”, iloitsee kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula Turun kaupunginkirjastosta.  

Yksi kokeilun onnistuneista tavoitteista oli herättää keskustelua ja havainnollistaa yleisölle, mihin kaikkeen kirjastopalvelut voivat tulevaisuudessa taipua. Kirjastossa päästiin kokeilun myötä tekemään näkyväksi sen tehtävää kiertotalouden asiantuntijana ja mahdollisuuksien tasapuolistajana uusien teknologioiden käyttöönotossa. Autokokeilun yhteydessä käytiin keskustelua muun muassa liikenteen sähköistymisestä, kirjaston palveluista sekä Turun kaupungin tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Osa kirjaston asiakkaista intoutui myös ideoimaan muitakin yhteiskäyttöisiä välineitä, kuten sähköavusteisia laatikkopyöriä, kirjaston valikoimaan.  

Kuva: Julio Giuseppi

Lisätiedot
Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula
rebekka.pilppula@turku.fi
Turun kaupunginkirjasto


Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa

Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.

Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.

1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.

 

Lue lisää

Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous

Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous

Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Uudet hankkeet pureutuvat kuluttajakiertotalouteen

Turun ammattikorkeakoululla on käynnistynyt syksyn 2021 aikana kaksi kuluttajakiertotalouteen keskittyvää hanketta. Hankkeissa etsitään vastauksia siihen, miten saamme kiertotalouden onnistumaan kansalaisen, ympäristön ja liiketoiminnan näkökulmista.

Paas Pilots -hankkeessa selvitetään, mitkä ominaisuudet tekevät tuote palveluna -mallista houkuttelevan kuluttajille ja minkälaisia haasteita mallin käyttöönottoon liittyy. Tuote palveluna -malli on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista: myymisen sijaan yritys esimerkiksi vuokraa tuotteen asiakkaalle, jolloin asiakas vapautuu tuotteen omistamiseen liittyvistä vastuista, kuten ylläpidosta ja huollosta.

Paas Pilots -hankkeessa pohditaan arkivaatteiden vuokraamisen mahdollisuuksia kahdessa pilotissa yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa. Ajatuksena on saada dataa siitä, mitä asioita ja millä hinnalla ihmiset haluaisivat vuokrata ostamisen sijaan. Asiaa pilotoidaan niin arki- kuin työvaatteiden osalta. Aiemmissa hankkeissa on todettu, että liiketoimintamallit ovat erilaiset, jos yritykset myyvät tai vuokraavat työvaatteita tai tavallisia arkivaatteita kuluttajalle.

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa ydinajatuksena on tavaroiden elinkaaren pidentäminen. Hankkeen aikana luodaan digitaalinen alusta, jossa yritykset jakavat osaamistaan kuluttajatuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Digitaalinen alusta on helppokäyttöinen ja sisällön osalta laajennettava sivusto, joka voidaan upottaa yritysten, verkostojen tai kaupunkien nettisivuille. Sen kautta niin yritykset kuin kuluttajatkin voivat saada helposti tietoa eri kiertotalouden palveluista. Kuluttajia ohjataan yritysten ja julkisen sektorin kiertotalouspalveluihin. Kuluttaja voi esimerkiksi rikkinäisen vaatteen korjauttaakseen hakea netissä olevan alustan kautta yksinkertaisia korjausohjeita tai lähellä olevien yritysten palveluita. Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa Turun AMK:lla on partnerina Infine Oy ja CoReorient Oy .

Paas Pilots -hanke päättyy vuoden 2022 kesäkuussa, Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta jatkuu vuoden 2023 helmikuuhun asti. Hankkeita vetää Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä.

Lisätiedot

Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

PaaS Pilots – Product as a Service pilots – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

Inka Mäkiö, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

 


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla

Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.

Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.

Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.

Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.

Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.

Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.

Lisätiedot

Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua

Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.

Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.

Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.

Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.

Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.

Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.

Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.

Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.

Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.

Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.

Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.

Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.

Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.

ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.

Lisätiedot

Kiertotalouden tiekartta (PDF)

Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla

Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)


Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville 

Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.

Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.

Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.

Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.

Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.

Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot 

Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi


Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.

Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.

Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.

Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.

Lisätiedot

unwasted.io


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Retcu vuokraa kuluttajalle kaikkea työkaluista lastentarvikkeisiin ja puutarhakoneisiin 

Turun Vähäheikkilässä toimii Retcu – Rent to Customer -niminen palvelu, jonka kautta kuluttaja voi vuokrata käyttöönsä kaikkea tarvitsemaansa työkaluista vapaa-ajan tuotteisiin. Retcun valikoimista löytyvät niin lastentarvikkeet, puutarhakoneet, kodin puhtaanapitolaitteet kuin myös esimerkiksi järjestelmäkamera. Vuokrattavana on myös kärryjä ja trailereita.

Kiinnostunut vuokraaja voi tutustua valikoimaan verkkosivuilla, vuokrata tuotteen verkkosivujen kautta ja noutaa tuotteen noutopisteestä Turun keskustan läheisyydestä, Vähäheikkilästä.

Vuokratuotteet ovat noudettavissa Retcu Oy:n itsepalvelunoutopisteestä vuokrajakson ensimmäisenä päivänä. Vuokraaja noutaa tuotteet Retcu Oy:n noutopisteestä varausvahvistuksessa saadun lokeron numeron ja avauskoodin avulla. Vuokratuotteiden noutaminen noutopisteestä on mahdollista vuorokauden ympäri. Vuokratuotteet tulee palauttaa noutopisteeseen samaan lokeroon viimeistään vuokrajakson viimeisen päivän aikana käyttäen varausvahvistuksessa saatua avauskoodia.

Tuotteen vuokrahinta määräytyy tuotteen ja vuokrajakson pituuden mukaan.

Lisätiedot  

Retcu.fi


Jakamistaloutta kuvaava graafinen kuvituskuva

Kiertotalouden tuotteille ja palveluille kehitetään uudenlaista kauppapaikkaa

Haluaisitko vierailla ostoskeskuksessa, jossa olisi tarjolla uudelleenkäyttöön kunnostettuja esineitä, jätemateriaaleista valmistettuja uusia tuotteita, yhteiskäyttöisiä ja vuokrattavia tuotteita sekä korjauspalveluja ja muita kestäviä valintoja mahdollistavia palveluja?

Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia, jota luodaan yhteistyössä Turun ja Oulun seutukuntien yritysten kanssa.

Jätelaitosten on tarkoitus luoda yritysten kanssa yhteistyössä kiertotalousmyymäläkonsepti: uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka kannustaa kiertotalouden periaatteiden mukaisten palveluiden kehittämiseen. Konsepti tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät uudenlaista kiertotalousmyymäläkonseptia kesäkuussa alkaneessa 6Aika: Circhubs 2 -hankkeessa. Hanke toteutetaan osana 6Aika-strategiaa ja hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.

Lisätiedot

Miia Jylhä, tutkimus- ja kehitysvastaava, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
miia.jylha@lsjh.fi


GoMore auttaa ihmisiä jakamaan autoja 

Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, ja kaduillamme olevien autojen määrä on kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 2,7 miljoonaa autoa. Autojen jakamisella voidaan vähentää autoista johtuvia päästöjä, hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin, ja pitää parempaa huolta ympäristöstä.

GoMoren toiminta jakaantuu yksityisautojen vuokraukseen sekä leasing-palveluun.

GoMoren kautta yksityishenkilö voi laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata itse auton omaan tarpeeseensa. Yksityisautojen vuokrauksessa omistajat voivat siis laittaa autonsa tienaamaan silloin, kun ne muutoin seisoisivat pysäköityinä. GoMore Keyless-autoa voidaan jakaa suoraan GoMore-sovelluksen kautta keskimäärin 12 perheen kesken, ilman tarvetta avainten luovutuksille. Kaikki vuokraukset ovat vakuutettuja ja sisältävät 24/7 tiepalvelun. Lisäksi käytämme jokaisen vuokralaisen varmentamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumista ja tarkastamme ajokortin tiedot ennen ensimmäistä vuokrausta.

Leasing-palvelun kautta ihmiset voivat hankkia uuden auton kiinteään kuukausihintaan, sisältäen huollot ja tiepalvelun. Valittavissa on juuri omiin tarpeisiin sopiva auto ja kilometrimäärä. Leasingin avulla voi saada oman auton käyttöönsä, mutta autoa voi myös vuokrata muille silloin, kun se muuten seisoisi parkissa. Sama koskee myös yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tällä tavalla pienenevät sekä leasingkulut että ilmastojalanjälkemme.

Lisätiedot 

Gomore.fi