Energia
Kiertotaloutta tehdään tutuksi toisen asteen oppilaitoksille
Kiertotalouden periaatteita on tulevaisuudessa tuotava osaksi kaikkien oppilaitosten ja ikäluokkien opetusta. Novidassa käynnistyi joulukuussa 2017 Kiertotalous tutuksi -hanke, jolla lisätään kiertotalouden ymmärrystä opettajien ja sitä kautta toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa.
Kiertotalous tutuksi -hankkeessa Novida kokoaa verkkopohjaisia kiertotalouden opetusmateriaalikokonaisuuksia. Kokonaisuudet mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien kurssien toteuttamisen myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Opetusmateriaalin ja kurssien avulla on tavoitteena lisätä nuorten tietämystä kiertotaloudesta, jotta he osaisivat soveltaa kestäviä ratkaisuja niin tulevassa työssään kuin myös arjessaan.
Hankkeessa myös pilotoidaan opintokokonaisuus, jossa yhdistetään projektimuotoinen kiertotalousopiskelu ja muiden aineiden opiskelu tekemällä oppimista hyödyntäen lukiossa ja ammattiopistossa. Lisäksi eri alojen eri alojen ja aineiden opettajia perehdytetään kiertotalousajatteluun. Tavoitteena on, että kiertotalousnäkökulma sisältyy jatkossa kaikkeen opetukseen. Hankkeessa pyritään vahvaan yritysyhteistyöhön ja parhaiden käytännön toteutuksen esimerkkien esille nostamiseen.
Hanke toteutetaan ajalla 30.10.2017–31.5.2019. Hanketta rahoittaa Sitra.
Novida – ammatttiopisto ja lukio on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän oppilaitos, joka järjestää toisen asteen koulutusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa. Vuonna 2017 Novidassa oli toisen asteen opiskelijoita hieman alle 2000. Novidassa voi opiskella lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot. Loimaalla toimivassa lukiossa on jo urheilulinja, ja sille tullaan hakemaan OKM:ltä myös kestävään ruokaketjuun painottuvan luonnontiedelukion tehtävää.
Lisätiedot
Anne Mähönen, ammattiopisto Novida
anne.mahonen@novida.fi
+358 44 7714 890
Areva Solar: Aurinkoenergiaratkaisuja kiinteistöihin
Monet kiinteistönomistajat miettivät miten he voivat säästää sähkölaskussa. Miten voisi tuottaa omaa sähköä ja samalla kasvattaa kiinteistön vihreitä arvoja sekä itse kiinteistön arvoa? Areva Solar mahdollistaa kiinteistöjen aurinkoenergiaratkaisut esimerkiksi avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Päästötön ja uusiutuva aurinkosähkö muuntaa kiinteistöt kiertotalouden mallioppilaiksi. Samalla vähennetään merkittävästi sellaisen sähkön käyttöä, mikä on tuotettu päästöjä synnyttävillä ja uusiutumattomilla menetelmillä.
Energiankulutuksen seuraaminen vaatii aikaa ja selvitystyötä, vaikka verkonhaltija ja sähkönmyyntiyhtiö pääsääntöisesti tarjoavat kulutusseurantamahdollisuuden. Energiatehokkuussopimukset ja energia-avustussopimusten vaatimukset muuttuvat lähes vuosittain, mikä edellyttää asiaan perehtymistä. Aurinkosähköjärjestelmä on investointi, joka vaatii pääomaa vaikka hankintaa olisi mahdollista tukea. Toisinaan järjestelmän hankinta nähdään hankalaksi.
Areva Solar tarjoaa asiakkailleen huoltovapaat aurinkosähköjärjestelmät SaloSolarin kotimaisilla avainlippu-aurinkopaneeleilla ja asennustelineillä. Asennuksen suorittaa Areva Solarin kotimaiset ammattilaiset. Aurinkosähköjärjestelmät sisältävät aina etäseurantapalvelun, joka älykkäimmillään näyttää aurinkopaneelikohtaisesti tietoja. Etäseuranta mahdollistaa huoltotoimenpiteiden ennakoinnin, jolloin sähköntuoton toimintavarmuus pystytään takaamaan. Areva Solar hoitaa asiakkaan kanssa kiinteistön arvioinnin, suunnittelun, sekä lupa-asiat ja hakemukset. Valmistuneeseen aurinkosähköjärjestelmään annetaan vaatimusten mukainen ohjeistus ja koulutus.
Areva Solar toimittaa aurinkosähköjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Avaimet käteen -periaatteella investoidun rahan tuotto on asiakkaalle suurin, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimuksissa asiakas maksaa tuotetusta sähköstä sopimuksen mukaisesti. Asiakkaalle avaimet käteen -periaate on kertaluontoinen menoerä, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimus ovat jatkuvia menoeriä sopimuskauden ajan. Asiakkaiden sähkönkäytön kustannukset vähentyvät, kun käytetty sähkö tuotetaan itse. Lisäksi käytetyn sähkön päästöt vähenevät merkittävästi. Aurinkosähköjärjestelmät mahdollistavat myös sähkönkäytön tuoton ja kulutuksen suhteen, jolloin saadaan maksimoitua itse tuotetun sähkön käyttö.
Lisätiedot
Solar Age Oy: Aurinkosähköratkaisuja Varsinais-Suomeen
Solar Age Oy on omakotitalojen, yritysten ja maatilojen aurinkosähköratkaisuihin keskittynyt yritys. Vahvinta yrityksen osaaminen on sähköverkkoon kytkettävissä aurinkoenergiajärjestelmissä. Solar Age Oy panostaa siihen, että järjestelmän hankkiminen ja lähienergian tuottaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Aurinkosähköjärjestelmät toimitetaan asiakkaille pääosin ”avaimet käteen” -periaatteella, jolloin hankintaan kuuluu suunnittelu, luvat, tuet ja asennus kaikki samassa palvelussa.
Aurinkoenergian kysyntä kasvaa vauhdilla ja jopa neljännes suomalaisista asunnonomistajista pohtii energiaremontin toteuttamista seuraavan kahden vuoden aikana. Aurinkoenergia on yksi kiinnostavimmista ratkaisuista lisätä kodin sähköomavaraisuutta. Aurinkoenergian tuotannosta ei kerry Co2-päästöjä, nousevien energiahintojen aikana auringosta saatava rahallinen hyöty kasvaa entisestään ja hankinta lisää myös kiinteistön arvoa.
Solar Age Oy on turkulainen yritys, joka palvelee Varsinais-Suomen alueella.
Lisätiedot
www. solarage.fi
Salon aurinkosähkölaitokselta energiaa kaupungin käyttöön
Salon kaupunki kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energioiden käyttöä. Vuodelle 2018 on budjetoitu energiansäästötoimiin pienimuotoisia toimenpiteitä varten 200 000 euroa, erillisten Tupurin koulun maalämpö- ja Perniön liikuntahallin led-valohankkeiden lisäksi. Tupurin lämmitystapamuutoksen yhteydessä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Energiatehokkuuden parantumisesta huolimatta niin julkinen kuin yksityinen sähkönkulutus tulee kasvamaan muun muassa IT-laitteiden määrän kasvaessa. Tämän johdosta kaupungin tulee tutkia uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää uusituvalla energialla tuotettua sähköä, siinä missä muitakin energiamuotoja.
Salon kaupunki ja Salo Energia Oy ovat 12.1.2016 allekirjoittaneet sopimuksen sähköenergian toimittamisesta. Sopimuksen perusteella Salo Energia on rakentanut Salon kaupungin lukion alueelle aurinkopaneeleihin perustuvan sähkölaitoksen, joka tuottaa energiaa ensi sijassa kaupungin käyttöön. Aurinkosähkölaitos on liitetty lukion sähköverkkoon. Mikäli kaupunki ei kuluta kaikkea laitoksen tuottamaa sähköä, ylijäämä syötetään automaattisesti yleiseen sähköverkkoon. Salo Energia on vuokrannut maa-alueen, jolle aurinkopaneeleihin perustuva sähkölaitos on rakennettu. Sähkölaitos muodostuu pilareiden varaan rakennettavista jalustoista, joille aurinkopaneelit on asennettu.
Salon kaupunki ja Salo Energia ovat sopineet 2017 lopulla aurinkosähkölaitokseen laajentamisen II vaiheesta. Toisessa vaiheessa Salo Energia laajentaa aurinkosähkölaitosta ja siihen liitetään lisää kaupungin kiinteistöjä. Laajennusten valmistuttua aurinkosähköpuisto tulee olemaan Suomen toiseksi suurin, teholtaan 997 kWp ja sen vuosituoton odotusarvo on 950 MWh.
Yhteistyö Salo Energia kanssa tuottaa Salon kaupungille säästöjä sähkökustannuksissa, mutta yhtä suuria hyötyjä ovat uusiutuvan energian tuottamat ympäristöarvot, paikallinen innovaatiokumppanuus sekä kokemuksen saaminen aurinkoenergiasta.
Lisätiedot
Mikko Rantanen, energia-asiantuntija, Salon kaupunki
mikko.rantanen@salo.fi
p. 02 778 5306
Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä
Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.
Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.
Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.
Lisätiedot
Bastu - Kuudennen aallon yritystoimintaa
Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Ekovoimalaitos Salon Korvenmäkeen
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Salon Kaukolämpö Oy ovat perustaneet energiayhtiön, joka rakentaa jätepolttoaineita käyttävän ekovoimalaitoksen Salon Korvenmäkeen. Uuden yhtiön nimeksi esitetään Lounavoima Oy:tä.
Lounavoima Oy rakentaa ekovoimalaitoksen, jossa lähtökohtaisesti lounaisen Suomen kotitalouksien kierrätykseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään lähienergiaksi Salon kaupungin asukkaille ja yrityksille. Hanke mahdollistaa merkittävän kiertotalouden keskittymän kehittämisen Salon ja Turun seuduille. Ekovoimalaitoksen valmistumisen myötä jätteen käsittelystä saatava taloudellinen hyöty säilyy lounaisessa Suomessa. Nykyisin jätteitä joudutaan kuljettamaan hyödynnettäväksi muualle Suomeen ja ulkomaille.
Hankkeen kokonaisrahoitusta koskevat valmistelut ovat käynnissä. Myös ympäristölupaprosessi on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi kilpailutetaan ekovoimalaitoksen esisuunnittelija ja rekrytoidaan rakennushankkeesta vastaava projektipäällikkö.
Lounais-Suomen jätteet sähköksi ja kaukolämmöksi hyödyntävän ekovoimalaitoksen on tarkoitus nousta Korvenmäkeen vuonna 2020.
Lisätiedot
Jukka Heikkilä
jukka.heikkila@lsjh.fi
Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta
Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.
Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.
Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.
Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Kaarinan uimahallin katolle asennettiin aurinkokalvopaneeleita
Kaarinan kaupunki sijoittaa energiansäästötoimiin pienimuotoisissa projekteissa vuosittain yhteensä 30 000 euroa. Paljon panostetaan valaistustoimenpiteisiin kun vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin LED- valaisimiin.
Kaupunki hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Kaarinan uimahallin etelälappeelle asennettiin kesällä 2017 noin 50 neliömetrin alalle Virte Solar Oy:n aurinkokalvokeräimiä, jotka tuottavat sähköä. Kokeellisen aurinkokeräinprojektin päätarkoituksena on selvittää toimittajan asennuksen toimivuus ja saatavuus sekä projektinläpivientikyky. Uimahallissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ennenkin. Aiemmin asennetut lämpökeräimet tuottavat lämpöä uimahallin vedenlämmitykseen.
Erittäin huomaamattomat kalvot tuottavat sijoitettuun pääomaan nähden vuosittain 4–5 % pienentyneenä sähkölaskuna. Kalvojen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Aurinkokalvopaneelien tuottama sähkö kattaa uimahallin energiakulutuksesta vain pienen osan. Kuitenkin uimahallit, kuten myös esimerkiksi sairaalat, ovat kannattavia kohteita energiansäästöprojekteille, sillä ne kuluttavat kaiken energian mitä niihin pystytään syöttämään. Tämä ei päde kaikkiin julkisiin rakennuksiin. Koulurakennuksissa aurinkosähköstä saatavia hyötyjä pienentää se, että koulut ovat kiinni vuoden aurinkoisimpina aikoina. Keräinmäärän mitoitus on siis oltava tarkkaan mietitty.
Pelkästään rahassa mitattuna aurinkokalvopaneelit eivät ole vielä loistava sijoitus. Kaupungilla kuitenkin tiedostetaan vahvasti, että kaikkea ei mitata vaan euroissa vaan investoinneilla halutaan myös edistää puhtaampaa energiaa ja kaupungin asemaa kehityksen aallonharjalla. Kaupungilla on pitkän tähtäimen suunnitelmissa suuria aurinkoenergiahankkeita, joita aletaan toteuttamaan markkinoiden vielä hiukan kehityttyä.
Lisätiedot:
Pasi Hyvönen, rakennusmestari, Kaarinan kaupunki
pasi.hyvonen@kaarina.fi
(02) 588 4870
Lisää uusiutuvaa energiaa kuntiin markkinavuoropuhelun keinoin
Varsinais-Suomen uusiutuvan energian käyttö on pahasti jäljessä Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian asettamista tavoitteista. Samaan aikaan kasvuun tähtäävillä innovatiivisia ratkaisuja tarjoavilla yrityksillä on krooninen pula kotimaisista referensseistä.
Julkiset hankinnat ohjaavat mittavia rahavirtoja suomalaisissa kunnissa. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti hankittuja. Hyvillä hankintakäytännöillä on mahdollista tuoda kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä sekä elävöittää kotimarkkinoita.
Syyskuussa 2017 alkaneessa ELLE-hankkeessa edistetään innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena ovat kuntien kiinteistöt. Hankkeessa kuntien kiinteistöjen perustiedot avataan avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja kiinteistöjen energiaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja kehittämistarpeet (mm. uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiaremontit, energiatehokkuuden edistäminen) kartoitetaan perusteellisesti. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta yhteistyökunnissa käynnistetään markkinavuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten kanssa. Kuntia ja yrityksiä kannustetaan erilaisten innovatiivisten hankintamenettelyiden käyttöön. Toimilla lisätään energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta varsinaissuomalaisissa kunnissa.
Kohderyhmänä hankkeessa ovat energiaan ja kuntien kiinteistöihin palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä ovat yhteistyökunnat, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuvat. Yhteistyökuntia ovat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Somero ja Uusikaupunki. Yhteistyökunnaksi on vielä mahdollisuus ilmoittautua.
Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Hankkeen rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.
Lisätiedot
Tero Viander, energiatekninen asiantuntija, Valonia
tero.viander@valonia.fi
+358 40 521 2729