Energia

Turun urheiluhallit kuluttavat sähköä huomattavasti keskivertoa vähemmän

Turun jäähalleissa on tehty pitkäjänteisiä energiansäästötoimia. Toimilla on merkittävä vaikutus kaupungin energiatehokkuussopimuksien tavoitteiden saavuttamisessa.

Impivaaran jäähallin lämmön käyttöä on vuosien mittaan tehostettu niin, että viereistä jalkapallohalliakin on pystytty lämmittämään samalla lämmöllä. Osana energiansäästötoimia jäähalliin on myös vaihdettu led-valaistus. Myös jalkapallohallin valaistus vaihdetaan ledeihin vuonna 2017. Kummassakin hallissa on kiinnitetty huomiota myös veden säästöön ja niihin on asennettu vedettömät pisuaarit. Energiansäästötoimien seurauksena säästöä on syntynyt vuosina 1994–2016 yhteensä 27 613 MWh (27 613 000 kWh). Jo 22 vuoden ajan jäähallissa on säästetty vuodessa 50 omakotitalon lämmittämisen verran energiaa.

Varissuon jäähalliin tehtiin korjaustöiden yhteydessä jääkoneiden lauhdelämmön talteenotto, jolla kerätty lämpö käytettiin hallin lämmitykseen. Vaikka Varissuon jäähallissa on tehty energiantehokkuuden parantamista aiemminkin ja kulutus on ollut hyvällä tasolla, niin lämmityksen säästöä pystyttiin parantamaan yli 55 %. Myös Varissuon halliin on vaihdettu led-valaistus.

Motivan keskimääräinen kulutus jäähalleille on 20,9 kWh/m3 vuodessa. Varissuolla kulutus on 6,2 kWh/m3 vuodessa ja Impivaarassa 9 kWh/m3 vuodessa sekä synergiaetuna Impivaaran jalkapallohallin keskimääräinen kulutus on 2,3 kWh/m3 vuodessa, kun Motivan keskiarvo on 37,6 kWh/m3 vuodessa.

Lisätiedot:

Kalervo Tuomi, energiavalvoja, Turun kaupunki
kalervo.tuomi@turku.fi
+358 44 907 2467


Artukaisiin uusi höyryntuotantolaitos

Turku Energia rakentaa Artukaisiin uuden höyryntuotantolaitoksen ensisijaisesti tuottamaan höyryä ja lämpöä alueella sijaitseville suurille teollisuusyrityksille. Metsähaketta polttoaineena käyttävä höyryntuotantolaitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä Turku Energian tuotannossa sekä hiilidioksidipäästöjä. Samassa yhteydessä alueelle rakennetaan höyryverkosto. Bioenergiaa tuottavan höyryntuotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan alkukeväällä 2018 ja sen teho tulee valmistuessaan olemaan noin 12 megawattia.

Siirtyminen öljystä metsähakkeeseen vähentää vuotuisesti höyryn- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 20 000 tonnia. Hanke tukee Turku Energian tavoitetta, jonka mukaan kaikesta tuotettavasta ja hankittavasta energiasta 50 prosenttia on uusiutuvaa vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeessa on mukana viisi merkittävää teollisuusyritystä Artukaisten alueelta: Bayer Oy, Suomen Nestlé Oy, Oy Lunden Ab Jalostaja, PCAS Finland Oy ja Eckes-Granini Finland Oy. Uusi laitos merkitsee alueen yrityksille ympäristöystävällisempää ja toimitusvarmempaa sekä myös nykyistä edullisempaa energiantuotantoa. Laitoksen tuotanto kattaa koko alueen höyryn tarpeen. Alueen yritysten tarvitsema höyryntuotanto turvataan höyryn varateholla. Laitoksella tuotetaan höyryn lisäksi kaukolämpöä alueen yrityksille sekä koko kaukolämpöverkkoon.

Lisätiedot:

Tiedote

www.turkuenergia.fi


Loimaalla kokeillaan hevosen kuivikelannan käyttöä energiantuotannossa

Lannasta eroon pääseminen on hevostalleille yhä kasvava haaste. Fortum HorsePower toimii edelläkävijänä hevosenlannan energiahyötykäytössä. HorsePower on palvelukonsepti, joka tarjoaa polttoainetta voimalaitoksille ja kuivike- ja lantahuoltoa hevostalleille. Loimaan Kaukolämpö Oy kokeilee hevosen kuivikelannan käyttöä energiantuotannossa vuonna 2017.

Tallinpitäjälle palvelu sisältää kuivikkeen toimituksen tallille sekä lantalan tyhjennyksen. Lanta toimitetaan tallilta voimalaitokseen, missä siitä luodaan ympäristöystävällistä lähienergiaa. Kuivikelannan energiasisältö on lähellä tavanomaisen puupolttoaineen keskimääräistä energiasisältöä.

Keskeinen osa konseptia on kiertotalousajattelu, joka perustuu materiaalien kiertoon ja syntyvän jätteen hyödyntämiseen ja vähentämiseen. Puupohjaiset kuivikkeet syntyvät metsäteollisuuden sivutuotteina, jotka hyödynnetään tallilla kuivikkeena. Kuivikelanta puolestaan hyödynnetään voimalaitoksessa energian lähteenä. Näin toisen jäte on toiselle raaka-ainetta. Tuloksena syntyy puhdasta, uusiutuvaa ja ekologista lähienergiaa, jolla voidaan osittain korvata fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa – ja vaikuttaa siten osaltaan myös ilmastonmuutokseen.

Loimaan pilottijakso alkoi tammikuussa 2017. Hevosen kuivikelanta voi tulevaisuudessa korvata nykyisiä polttoaineita Loimaan kaukolämpöverkon laitoksissa. Loimaalla tuotetaan lämpöä tällä hetkellä puupohjaisilla biopolttoaineilla.

Fortum HorsePower etsii tällä hetkellä myös muita kumppaneita Varsinais-Suomen alueelta.

Lisätiedot: 
www.fortumhorsepower.fi


Varsinais-Suomessa järjestettiin aurinkoenergiailtojen sarja

Aurinkoenergiaan liittyvä tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja aurinkoenergian hyödyntäminen kiinnostaa ihmisiä yhä laajemmin. Mutta kannattaako aurinkoenergian hyödyntäminen? Vastausta etsittiin kolmessa aurinkoenergiaillassa helmi- ja maaliskuun aikana.  Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin tiistaina Somerolla 14.2., toinen torstaina 16.3. Naantalissa ja kolmas tiistaina 21.3. Kaarinassa.

Tilaisuuksiin osallistui lähes 180 henkilöä. Aurinkoenergiailtojen aikana kerrottiin aurinkolämmöstä ja -sähköstä, uusiutuvaan energiaan saatavista tuista sekä maatilojen Neuvo-energianeuvontapalvelusta. Tilaisuuksien materiaalit on nyt koottu Valonian sivuille.

Tilaisuudet järjesti ProAgria Länsi-Suomi osana Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat -hankettaan yhteistyössä Valonian, AF-Innovan sekä Someron, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien kanssa.

Tutustu aurinkoenergiailtojen materiaaleihin.

Lisätiedot:

Liisa Harjula, Valonia
liisa.harjula@valonia.fi
+358 40 182 0412

Manu Hollmén, ProAgria Länsi-Suomi
manu.hollmen@proagria.fi
+358 400 422658


FinDera Consulting: Opintomatkoista tukea kiertotaloustyöhön

FinDera Consulting Oy on turkulainen konsulttiyritys, joka on erikoistunut Länsi-Eurooppaan suuntautuneisiin kestävän kehityksen fact-finding-matkoihin. FinDera Consulting Oy toteuttaa energia-, ympäristö- sekä bio- ja kiertotalousaiheisia opintomatkoja Länsi-Eurooppaan sekä Eurooppaan laajuisia selvityksiä. Yritys on järjestänyt opintomatkoja muun muassa tekstiilikierrätykseen, teollisiin symbiooseihin, jätehuoltoon sekä ravinteiden kierrätykseen liittyen.

Yrityksen toiminta-ajatus on tarjota saksalaisen vienninedistämisen parhaita käytäntöjä suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin tueksi. Opintomatkat ovat hyvä tapa laajentaa näkemyksiä ja kontaktiverkostoja, hakea vertaistukea omiin aloitteisiin sekä jalostaa vuorovaikutusta omiin sidosryhmiin ja kehityssuunnitelmia energia- ja ympäristöasioiden osalta.

 Lisätiedot:

www.findera.fi

FinDera Consulting, Martin Brandt
martin.brandt@findera.fi
+358 50 336 3233

 


Toimintamalli rantojen kunnostamiseen ja niittomassojen hyötykäyttöön

Rantojen asukkailla, maanomistajilla ja yhdistyksillä on kiinnostusta ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta heiltä puuttuu usein tietoa, miten lähteä liikkeelle ja mistä saada rahoitusta. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen vesistöissä ovat rehevöityminen, mataluus ja umpeenkasvu. Rantojen kunnostaminen kytkeytyy myös kiertotalouteen, sillä kunnostusten yhteydessä pohditaan myös niittomassojen hyötykäyttöä.

Vesistön kunnostuksessa syntyy ruoppauksen ja vesikasvien niiton tai muun poistotavan jäljiltä ruoppaus- ja kasvimassaa, joka on poistettava vesialueelta. Ruoppaus- tai niittotöiden suunnittelussa on siis selvitettävä myös massojen käsittely ja jatko- ja hyötykäyttö. Ruoppausmassoja voi käyttää muun muassa ruman tai hankalan maastokohdan maisemointiin, pellon pinnan nostoon tai muotoiluun. Kasvimassat soveltuvat maanparannusaineeksi, kateaineeksi, biokaasutukseen tai lantakompostien seosaineeksi.

Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli rantojen kunnostamiseen.  Varsinais-Suomessa pilottikohteena oli Helsinginkylän uimaranta Taivassalossa. Toimintamallin tueksi on laadittu käytännönläheisiä osaohjeita, muun muassa rannan kunnostamisen ABC, vesistön tilan arviointi, rannan perinnebiotoopit, rantametsän hoito, vesikasvillisuuden poisto, suojavyöhykkeet ja kosteikot sekä ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö.

Toimintamallia kehitettiin kuudessa maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Näillä alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmin yhteistyössä vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien, riistanhoitoyhdistysten, kyläyhdistysten, Vesistökunnostusverkoston sekä lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli on tehty joustavaksi, ja sitä päivitetään hankkeen jälkeenkin uudella kokemustiedolla ja hyväksi todetuilla käytännöillä.

Lisätiedot:

Rannat kuntoon -toimintamalli asukkaille ja maanomistajille

Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 523 5133

Terhi Ajosenpää, maisemasuunnittelija, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 835 6478

 


Qvidjan kartano & Soilfood: ravinnekierron ja maatalouden edelläkävijät

Suomen vanhimmasta kartanosta, Qvidjan kartanosta Paraisilla, rakennetaan parhaillaan ravinteiden kierrätyksen, hiiltä sitovan ja päästöttömän ruuantuotannon kokeilutilaa. Päästöttömässä ruuantuotannossa olennaista on hyväkuntoinen maaperä, joka tekee hyvät sadot, eikä aiheuta päästöjä ilmaan eikä vesistöön. Kartanon nykyiset omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin korostavat hiilen sitomista maahan ainoana keinona kääntää ilmastonmuutosta.

Kartanolla testataan erilaisia toimia maaperän hyvän kunnon kehittämiseksi. Luonnon monimuotoisuus maan päällä ja alla on kehitystoimenpiteiden pääasia. Tutkimustoimiin sisältyy muun muassa eri maanparannusaineiden ja biostimulanttien käyttö, hiilen lisääminen maaperään ja mikrobitoiminnan edistäminen. Maaperää analysoidaan ja päästöjä mitataan säännöllisesti.

Kotieläinten kasvatuksessa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo ja eläinten määrä optimoidaan lannantuotantoa ja maisemointia varten, metsänhoidossa pyritään jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Lannasta on tarkoitus jalostaa sekä kierrätysravinteita että biokaasua liikennepolttoaineeksi. Kartanon lämpö ja sähkö on tarkoitus tuottaa bio- ja puukaasulla, joihin yhdistetään mikrobipohjainen biometanointimenetelmä. Alkuperäisenä tähtäimenä oli kartanon ravinne- ja energiaomavaraisuus, mutta todennäköisesti tila toimii bioenergiantuottajana jo lähitulevaisuudessa.

Kankaanrinta ja Herlin ovat myös Soilfoodin perustajajäseniä. Soilfood tarjoaa räätälöityjä palveluja ja tuotteita viljelijöille ja teollisuudelle, tarkoituksenaan edistää maan kasvukuntoa sekä pienentää maanviljelyn kustannuksia ravinteita ja orgaanista ainesta tehokkaammin kierrättämällä. Soilfood panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritys on mukana myös useassa yhteistyökumppaneiden ja tutkimuslaitosten koordinoimassa tutkimushankkeessa kuten omassa Päästösäästössä, OSMO:ssa ja Luonnonvarakeskuksen monissa hankkeissa.

Lisätiedot:

www.qvidja.fi
www.qvidjakraft.fi
www.soilfood.fi


Biomeiler tuottaa lannasta energiaa

Biomeiler hyödyntää lantaa kompostointimenetelmällä ja tuottaa siitä lämpöä vesikiertoiseen lämmitykseen.  Perusidea biomeilerissä on, että lämpöä tehdään lannan ja hakkeen seoksesta. Lantaa seoksessa voi olla maksimissaan noin 20 %.  Biomeileriin sopii parhaiten kiinteä lanta, näin ollen hevosen ja kanan lanta sopivat prosessiin parhaiten. Tärkeää on, että eläimet eivät ole antibiooteilla lääkittyjä, jotta komposti toimii oikein mikrobien toimesta.

Biomeilerin rakentaminen aloitetaan hamottelemalla esimerkiksi olkipaaleista vettä läpäisemättömälle alustalle pyöreän muotoinen kehä, joka jakaa tasaisesti paineen. Kehä vahvistetaan esimerkiksi harjateräsverkolla koossapysymisen varmistamiseksi.

Olkipaalikehän sisään sijoitetaan kompostiseos, johon mustasta muoviputkesta asetellaan lämmön talteenottojärjestelmä. Muoviputkien etäisyys toisistaan on oltava 70cm, jolloin se nostaa lämpötilaa riittävästi. Muoviputkikerroksia voi asetella päällekkäin neljä, silloin kompostin koko nousee maksimissaan kolmeen metriin. Hyvä apuväline mustien muoviputkien asettamiseen ja kompostin purkamiseen on puu- tai harjateräsverkko, johon mustat muoviputket sidotaan. Komposti käynnistetään kastelemalla, jolloin maatuminen käynnistyy. Talvikäyttöä varten komposti voidaan peittää esimerkiksi lumella.

Kompostin käytöstä syntyvät tuotteet eli käynnistymisessä tuleva vesi on otettava talteen ja sen voi käyttää esimerkiksi kasvavien kasvien kasteluun. Laitteistosta tuleva vesi on lämmöltään 60–70 asteista. On turvallisuussyistä suositeltavaa, että laitteistosta tulevaa vettä ei oteta lämpimäksi käyttövedeksi.

Maatunut hake- tai lantaseos on oikein toimineessa biomeilerissä kokonaan maatunut ja muistuttaa multaa. Se onkin erittäin hyvä maanparannusaine esimerkiksi kasvimaille.

Biomeileristä laaditaan parhaillaan Leader-rahalla rakennusohjetta avuksi kaikille rakentamisesta kiinnostuneille.

Lisätiedot:

Jukka Kontulainen, asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
jukka.kontulainen@proagria.fi


Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.

Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.

Lisätiedot:

http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Loimaasta tulee Hinku-kunta

Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa kaupunkinsa liittymisen hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. Verkostoon liittyminen tukee kunnan energia ja ilmasto-ohjelmaa, joka on osa Loimaan kaupunkistrategiaan. Loimaa on 34. Hinku-verkostoon liittynyt kunta ja viides verkoston varsinaissuomalainen kunta. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.

Loimaan kaukolämpö tuottaa lämmöstä 90 % uusiutuvilla energialähteillä. Kesällä Loimaalle valmistui yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista. Sallila Energia Oy:n aurinkopuistossa on 2400 aurinkopaneelia 2,4 hehtaarin alueella, ja aurinkoenergiasta innostuneet voivat vuokrata paneeleita itselleen.  Loimaan kaupunki on vuokrannut 800 aurinkopaneelia tukeakseen Keskuskoulun Vihreä lippu -hanketta.

Lisätiedot:

HINKU-foorumi.fi