anni
Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi
Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.
Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.
Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).
Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.
Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.
Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.
Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.
Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.
Lisätiedot
https://www.interregeurope.eu/reduces/
Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista
Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.
Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkustajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkustuksen suunnittelussa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä ajamista.
Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, taloudellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla sekä sähköllä.
Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.
Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.
Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus
Lisätiedot
Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely
Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com
Tyrni sitoo maan ravinteet sekä suojelee saaristomerta
Varsinais-Suomessa käynnistyi toukokuussa 2020 Saaristomeren suojeluun tähtäävä tyrnien istutus. Istutus on osa Turun yliopiston Tyrniraki-projektia, jolla pyritään hillitsemään ravinnevalumaa vesistöihin ja kierrättämään pelloilta huuhtoutuvia ravinteita. Tyrni sitoo maata jokipenkassa ja meren rannoilla ja vähentää siten maan eroosiota sekä ravinnevalumaa. Tyrnejä istutetaan ensi vaiheessa muutaman kilometrin matka peltojen suoja-alueille jokivarsille. Istutukset aloitetaan Piikkiönlahdesta, Tuorlan rannasta.
Saaristomeren valuma-alue on rannikon rehevöitymisongelman ydinalue. Kohtuullinen typen ja fosforin määrä on meressä merkittävästi ylittynyt, mikä on näkyvimmin johtanut kesäaikaan sinilevien runsastumiseen. Syitä ovat peltovaltaisten alueiden suuri määrä ja peltojen korkea ominaiskuormitus. Tähän vaikuttavat savinen maalaji, jyrkät rinnepellot ja kasvipeitteisyyden puute. Maan fosforipitoisuus nousee suureksi muun muassa runsaan lannanlevityksen ja erikoiskasviviljelyn takia.
Ilmaston lämpenemisen odotetaan vaikuttavan jatkossa erityisesti juuri talviin, mikä lisää sateita ja ravinteiden huuhtoutumista mereen. Suojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa ja kohdentaa entistä paremmin. Erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet on todettu tehokkaiksi. Kierrätyslannoitteiden käyttöönotto ja lannan energiakäyttö vaativat yhä vauhdittamista.
Monia menetelmiä on kokeiltu ja erityisen hyväksi on todettu erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet. Tyrnien istuttaminen on yksi suojelutoimenpide. Nyt istutusten vaikutuksista tehdään monitieteistä tutkimusta ja mallia laajemmalle toiminnalle. Ideana on, että maatalousyrittäjät antavat maakaistaleen jokivarsiltaan hankkeen käyttöön ja hoitavat istutuksia. Istutukset mahdollistavat viljelijälle myöhemmin sadonkorjuun.
Tyrniraki on Turun yliopiston elintarvikekemian yksikön hanke, jonka se toteuttaa yhdessä yliopiston muiden yksiköiden, Turun ammattikorkeakoulun, Livian, maatalousyrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Piikkiönlahden lisäksi istutuksia tehdään Paattistenjoen, Vahdonjoen ja Perniönjoen varsilla
Lisätiedot
Heikki Kallio, Turun yliopisto
kallio@utu.fi
Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue
Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.
Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.
Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.
Lisätiedot
Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com
Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co
Ilmastopositiivisilla yritysalueilla kilpailukykyä ja vetovoimaa
Ilmastotyöhön tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita, myös yrityksiä ja kiertotalouskeskuksia, joita löytyy Suomesta jo useita. Turussa, Tampereella ja Vantaalla toteutettavassa uudessa hankkeessa autetaan yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja, luodaan malli yritysalueen hiilitiekartasta sekä luodaan kansainvälisesti kiinnostava referenssikohde ilmastopositiivisesta yritysalueesta.
Yrityksissä ja teollisuusalueilla on vauhditettava uusien älykkäiden ja hiilineutraalien toimintamallien kokeilemista ja pilotointia, jotta esimerkiksi löydetään tehokkaammin uusia tapoja hyödyntää materiaalivirtoja. Hanke tähtää positiiviseen ilmastovaikutukseen eli erilaisten yritysalueiden ja materiaalien arvoketjujen negatiivisiin nettopäästöihin. Ilmastopositiivisuuden tavoite on vielä hiilineutraalisuustavoitteita kunnianhimoisempi, ja yhdistettynä kiertotalouden toimenpiteisiin se synnyttää toimintamalleja, joilla on potentiaalia lisätä yritysten kilpailukykyä ja alueiden vetovoimaisuutta.
Turun alueelta mukana hankkeessa on Turun kaupunki sekä Lounais-Suomen jätehuolto Oy. Topinpuiston kiertotalouskeskus toimii hankkeessa pilottialustana, jossa määritellään alueen ja yritysten ilmastopositiiviuuteen vaikuttavat haasteet sekä etsitään haasteisiin ratkaisut kokeilupalveluhankinnoilla ja kiertotaloussparrauksella. Muita hankkeen toteuttajia ovat Business Tampere, Tampereen yliopisto ja Vantaan kaupunki.
ILPO - Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanketta toteutetaan 6Aika-rahoituksella aikavälillä 4/2020-12/2021.
Lisätiedot
Outi Laikko, Turun kaupunki
outi.laikko@turku.fi
Ruoan kiertotaloudesta on julkaistu toimintamalli päiväkotiympäristöön
Multaa ja Mukuloita – kiertotalouden oppimispolut on varhaiskasvatukseen laadittu toimintamalli ruoan kiertotaloudesta. Malli tutustuttaa lapset leikin sekä lukuisten tehtävä- ja retkiesimerkkien avulla ruoan kasvattamisen eri vaiheisiin aina siemenestä ruoanvalmistukseen ja kompostoimiseen.
Materiaali kehitettiin päiväkotiympäristössä, mutta se soveltuu erinomaisesti myös alakoulujen 1–2 -luokkien oppilaille. Opettajalle on koottu selkeät ohjeet, vuosikello ja valmiita tehtäväkortteja mallin toteutukseen.
Vuosikellon muotoon koottu materiaali koostuu neljästä eri polusta, joissa käsitellään ruoan kiertokulkua ja kiertotaloutta eri näkökulmista. Tarkoituksena on konkretisoida ruoan elinkaarta ja sen merkitystä jokapäiväisessä arjessamme.
Oppimispolkujen sisällöt kytkeytyvät toisiinsa ja yhdessä toteutettuina antavatkin laajimman sisällön ruoan eri vaiheista. Polut toimivat myös itsenäisinä osioina ja niitä voi käyttää eri opetustuokioiden tukena.
Oppimispolkujen toteutus alkaa syksyllä, jolloin käynnistyy aiheeseen tutustuminen, alkukartoitukset ja matokompostorin hankkiminen. Toiminnan voi myös aloittaa vuoden alussa tai keväällä, kasvukauden alkaessa. Toimintamalli sisältää runsaasti tehtäväkortteja, joita on laadittu hankkeen aikana. Lisäksi toimintamallia on täydennetty muiden tahojen nettimateriaaleilla, jotka on linkitetty oppimispolkuihin.
Materiaalin käyttö on joustavaa ja sen voi toteuttaa päiväkodin tarpeiden ja resurssien mukaan. Tärkeintä on löytää elämyksiä kasvien kasvattamisesta, maaperän ja hyönteisten tärkeästä roolista kasvun onnistumisessa sekä löytää uusia makuja.
Materiaali on tuotettu Multaa ja Mukuloita -hankkeessa (hankeaika 1.9.2017-30.6.2019). Hankkeen päätoteuttajana oli Sateenkaari Koto ry ja hanketta pilotoitiin seitsemässä Sateenkaari Kodon päiväkodissa. Hankkeen asiantuntijoina toimivat Valonia, joka toimi myös hankkeen koordinaattorina ja materiaalipaketin kokoajana, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Arkea Oy sekä Natur och Miljö.
Toimintamalliin voit tutustua tarkemmin Valonian sivuilla.
Kuva: Maiju Oikarinen, Valonia
Lisätiedot
Jaana Itälä-Laine, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi
Foodduck Oy: Innovatiivinen palvelukonsepti tuo kiertotalouden hyödyt ruokailuun
Naantalissa sijaitsevan Foodduck Oy:n ympäristöystävälliset, hygieeniset ja kustannustehokkaat FOODDUCK® -leviteannostelijat soveltuvat ravintoloiden palvelulinjastoille, leipäpöytiin ja ammattikeittiöihin. Kyseessä on vuonna 2015 markkinoille lanseerattu uudenlainen ja älykäs ratkaisu tarjoilla voi-kasviöljyseoksia, margariinia ja muita levitteitä. Yrityksen asiakkaita ovat mm. koulut, päiväkodit, ravintolat, ammattikeittiöt ja vanhainkodit. Yrityksen toiminta on loppuvuodesta 2019 laajentunut myös Ruotsiin.
Kestävän kehityksen edelläkävijä
Ympäristöystävällisyyden ydin on, että pakkausmateriaaleja käytetään kestävästi ja ekologisesti. Annostelijaan on kehitetty oma pakkaus, jossa muovin käyttö on merkittävästi vähäisempää kuin rasiapakkauksissa – itse asiassa vain 10% nykyisestä pakkausmateriaalista, ja alumiinia ei käytetä lainkaan. Ruokahävikki on yksi tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita, ja yritys haluaakin levitteen osalta vastata siihen. Tarkan annostelun sekä levitepakkauksen tehokkaan käytön ansiosta myös levitehävikki vähenee tuntuvasti.
Vuokralaitekonsepti tukee kiertotaloutta
Modernin vuokramallin avulla Foodduck pystyy tarjoamaan tuotetta palveluna ja samalla edistämään ja tukemaan kiertotalouden mallia. Elinkaariajattelu varmistaa, että tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Vuokralaitteet ovat huoltosopimuksen piirissä koko niiden elinkaaren ajan ja Foodduck vastaa siitä, että asiakkaalla on aina käytössä huippukuntoinen laite.
Leviteannostelijat tuovat asiakkaille tuntuvia etuja. Kustannustehokkuuden ja ekologisuuden lisäksi laitteet hyödyntävät viimeisintä IoT-teknologiaa, ja uudet entistäkin älykkäämmät ratkaisut tuottavat reaaliaikaista tietoa mm. levitteiden kulutuksesta ja käytöstä, sekä järjestelmän avulla on mahdollista optimoida ja tehdä laitehuoltoja.
Foodduck toimii vastuullisesti ja saa siitä tunnustusta
Foodduckia eteenpäin vieviä arvoja ovat avoimuus ja rehellisyys, vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Visio on ollut alusta asti sama: Foodduck on tulevaisuudessa niin ravintolalle kuin ruokailijoille merkki vastuullisesta ja ekologisesta leipäpöydästä. Yritys on ollut pitkään myös mukana Ympäristöministeriön Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.
Laitteille on myönnetty Avainlippu-merkki osoituksensa siitä, että tuotteet on valmistettu Suomessa. FOODDUCK®-leviteannostelijoille on myönnetty myös Design From Finland -tunnus, joka on Avainlipun sisarmerkki ja kertoo tuotteen suunnittelun ja muotoilun kotimaisesta alkuperästä.
Sitra on valinnut Foodduckin Suomen kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalle vuonna 2019. Listalla on yhteensä 124 yritystä, jotka Sitra haluaa esitellä inspiroivina esimerkkeinä, jotta kaikki suomalaiset yritykset voisivat siirtyä kiertotalouteen ensimmäisten joukossa maailmassa.
Lisätiedot
Tekstiilien kestävän kierron solmuja avataan yhteispelillä
Telaketju on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa. Telaketju luo pohjaa kiertotalouden mukaiselle liiketoiminnalle ja kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua ja jatkojalostusta. Verkoston yhteistyö on jatkoa Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon pilottihankkeelle, jossa käynnistettiin poistotekstiilien keräys ja lajittelu Varsinais-Suomen alueella vuonna 2016. Tällä hetkellä käynnissä oleva Business Finlandin rahoittama Telaketju 2 -hanke koostuu 31 eri toimijasta, jotka ovat sitoutuneet viemään Suomen kiertotaloustyötä tekstiilien saralla eteenpäin. Telaketju-verkoston yritykset kattavat koko tekstiilien arvoketjun: mukana on muun muassa kierrätetyn materiaalin hyödyntäjiä, poistotekstiilin kerääjiä, tekstiilien vuokraajia ja korjaajia sekä neuvontaa antavia yrityksiä ja organisaatioita.
Telaketju 2 -hankkeessa tehdään erilaisia nopeita kiertotalouskokeiluja sekä prosessointi- ja tuotedemoja, joiden tarkoituksena on mallintaa tulevia tekstiilien kiertotalouden arvoketjuja. Kuluttajien osallistaminen on olennainen osa tekstiilien kiertotalousratkaisujen liiketoimintaedellytyksiä, ja siihen pyritään niin kuluttajatutkimuksen kuin kuluttajille suunnatun viestinnän avulla. Liiketoimintaedellytyksiä pyritään parantamaan myös tukemalla sekä ekosysteemin muodostumista että jatkotutkimustarpeita.
Telaketju-verkoston yrityksille ja organisaatioille tehdyllä kyselyllä kartoitettiin, mitä ja miten tekstiilien kiertoon liittyviä asioita halutaan Telaketjussa viedä eteenpäin. Kyselyn mukaan kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan haasteita on muun muassa poistotekstiilin suuret käsittelykustannukset, aidon ja kannattavan liiketoiminnan löytäminen sekä ihmisten asenteiden muuttaminen kestävää liiketoimintaa mahdollistavaksi.
Varsinais-Suomesta Telaketju 2 -hankkeessa ovat mukana Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun ammattikorkeakoulu, työvaatetuksen asiantuntija Topper sekä Valmet Technologies. Turun ammattikorkeakoulu on hankkeessa tutkimusosapuolena tutkimassa ja kehittämässä muun muassa kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) avaa pilottivaiheen käsittelylinjaston, jolla käsitellään kuluttajien poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi. LSJH kehittää hankkeessa laaja-alaisesti poistotekstiilien kiertotalouden yritysyhteistyötä.
Lisätiedot
Tuomas Alijoki
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
tuomas.alijoki@lsjh.fi
Senioreita kannustetaan aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi
Ikäihmiset ovat merkittävä väestönosa liikenteessä ja heidän osuutensa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää lisätä erityisesti ikääntyvän väestön osallisuutta kestävän liikkumisen suunnittelussa.
Vuosina 2019–2021 toteutettavassa GreenSAM -hankkeessa keskitytään aktiivisen vanhusväestön henkilöautoliikenteen vähentämiseen, vanhusväestön osallistamiseen sekä vanhusväestön näkökulmasta toimivien kestävien liikenneratkaisujen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja, joista toimivimmat kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun parissa työskenteleville tahoille. Hanketta toteuttavat Turussa Valonia sekä Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa.
Joukkoliikenteen käytölle voi olla ikäihmisten näkökulmasta paljon erilaisia haasteita ja tarpeita – liikkuessa voidaan kohdata esimerkiksi teknisiä, fysiologisia tai sosiaalisia haasteita. On tärkeää, että näitä tarpeita huomioidaan osana palvelun suunnittelua: siten varmistetaan, että palvelu on kohderyhmän käytettävissä ja saavutettavissa ja että sen käyttö on mielekästä ja sujuvaa.
Syksyllä 2019 aloitettiin vertaistuki- ja mentorointimalliin pilotointi yhdessä Fölin kanssa. Tavoitteena on luoda Turun seudulle pysyvää verkostoa tukemaan ympäristöystävällisiä liikkumistapoja. Ensimmäisessä kokeiluosuudessa keskityttiin vertaistukeen. Kuukauden mittaisessa kokeilussa seniorit käyttivät joukkoliikennettä pareittain ja opastivat toisiaan erityisesti Fölin digitaalisten palvelujen käytössä.
Seuraavaksi tullaan toteuttamaan kokeilu, jossa nuoret mentoroivat senioreita erityisesti kaupunkipyörien käytössä. Mukana tulee olemaan vahva viestinnällinen osuus ja hankkeessa edistetäänkin kanssamatkustajien auttamiseen ja tukemiseen kannustavaa viestintää sekä ylisukupolvista yhteistyötä. Kokeilujen pohjalta muotoillaan lopullinen joukkoliikenteen mentorointimalli ja oppimateriaalia aiheesta nuorille.
Lisätiedot
Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi
+358 40 184 7083
Kuva: Heta Laiho
Biomuovien tuotantoon ja käyttöön haetaan kestäviä ratkaisuja
Muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti ympäri maailmaa ja varsinkin Euroopassa. Alhaisten tuotantohintojen ja eri muovilaatujen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi muovia pidetään tehokkaana materiaalina monissa eri alojen sovelluksissa, kuten pakkauksissa, joissa muovin elinkaari jää kuitenkin usein lyhyeksi. Ympäristöön joutuessaan perinteinen muovi ei hajoa, vaan vaarantaa esimerkiksi eri vesiekosysteemejä pilkkoutuessaan mikromuoveiksi. Uusia ja kestävämpiä lähestymistapoja vaaditaan niin suunnitteluun, käyttöön ja käytöstä poistamiseen, jotta elinkaari pidentyisi ja mahdolliset ympäristövaikutukset voitaisiin minimoida.
Yhdeksi ratkaisuksi on noussut biomuovien käyttö perinteisen muovin sijaan. Biomuovit jaetaan karkeasti kahteen kategoriaan: biopohjaisiin, jotka on valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista ja biohajoaviin, jotka oikeissa olosuhteissa hajoavat ympäristölle vaarattomaksi.
Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Bio-Plastics Europe -hankkeessa, jonka tarkoituksena on meri- ja maaympäristöjen laadun säilyttäminen Euroopassa. Hankkeen tarkoituksena on tukea EU:n muovistrategiaa etsimällä kestäviä ratkaisuja biomuovien tuotantoon ja käyttöön. Bio-Plastics Europe yhdistää lukuisia korkeakouluja sekä alan yrityksiä ja osaajia innovatiiviseen yhteistyöhön. Koska muovit ovat laajalti käytössä eri aloilla, hanke keskittyy 1) leluihin, 2) ruokapakkauksiin ja 3) laivoihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin tuotteisiin.
Projekti saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931