Year: 2020
Yritysten kiertotalouspyrkimyksiä edistetään hiiliviisauden avulla
Yrityksen tulevaisuuden kilpailukyky riippuu siitä, miten se on ottanut huomioon kestävän kehityksen strategiassaan. Vaateet ilmastoasiat huomioon ottavasta liiketoiminnasta tulevat yhteistyökumppaneilta, asiakkailta sekä sijoittajilta. Lisäksi tulevaisuudessa häämöttävät mahdolliset erilaiset haittaverot, joiden kautta yritysten toimintaa ohjataan ilmastoystävällisempään suuntaan. CarbonWise-hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään kannattavaa liiketoimintaa vihreiden arvojen kautta.
Hiilineutraaliudella tulee olemaan merkittävä rooli yrityksen tulevaisuudessa. Yhä enenemässä määrin yhteistyökumppanit vaativat kilpailutuksissa hiilineutraaliutta tai ainakin hiilineutraaliussuunnitelmaa alihankkijoiltaan. Tästä yritysten tulee viimeistään nyt ottaa koppi, jotta he voivat kilpailla tulevaisuudessa. Kansallisella tasolla valtio on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja Turun kaupunki on asettanut hiilineutraaliustavoitteekseen vuoden 2029.
CarbonWise-hankkeen tavoitteena on edistää yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestään, pienentää sitä ja rakentaa kilpailuetua hiiliviisaasta strategiasta ja tuote- ja palvelukehityksestä. Hanke kohdentuu Kupittaan kampusalueella toimiviin ja sinne lähitulevaisuudessa sijoittuviin yrityksiin. CarbonWise on yksi työkalu matkalla koti hiilipositiivista maailmaa. Tarkoituksena on hankeajalla luoda toimintatavat, miten tulevaisuudessa yritykset pääsevät halutessaan hiiliviisauden polulle.
Auttaakseen Kupittaan kampusalueella toimivia yrityksiä CarbonWise-hankkeen myötä yritys saa konkreettista neuvoa hiilijalanjäljen laskemisessa, pienennyskeinoissa sekä brändäyksessä.
Hankkeen vetäjänä toimii BusinessOulu ja mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi on Espoo Marketing Oy, jotka tahoillaan edistävät alueidensa hiiliviisautta. Oulun ja Turun kohteina ovat kohdennettujen alueiden yritykset toimialarajattomasti ja Espoon kohderyhmänä ovat matkailualan yritykset.
Hiiliviisauteen kuuluu paljon erilaisia käsitteitä, joiden sisäistämiseen ja ymmärtämiseen kuluu aikaa. Hiiliviisaassa yrityksessä puhutaan muun muassa hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä, nettopositiivisuudesta ja kompensoinnista. Näiden käsitteiden ymmärtämiseen ja niiden sisällyttämiseen yrityksen strategiaan tarjotaan apua hankkeen myötä.
Ilmastonmuutoksesta saa myös innostua. Se on uusi mahdollisuus, jonka huomioiden yritys voi löytää täysin uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja keinoja tuottaa nykyistä toimintaansa viisaammin. Tavoitteena on löytää tapoja, joilla yritys pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa ympäristö huomioiden.
Lisätiedot
Saaristomeren ravinnekuormaa vähennetään Paraisilla ja Kustavissa ruovikoita poistamalla
Ruovikot ovat levittäytyneet voimakkaasti rehevöitymisen takia. Järviruo’on hajotessa rannoilla ja vesistössä siitä aiheutuu ilmakehään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi ravinteet liukenevat vesistöön. Ravinteet voidaan ottaa hyödynnettäväksi vuosittaisilla leikkauksilla ja kasvuston pois keräämisellä. Ravinteet voidaan hyödyntää muun muassa maanparannuksessa ja kasvualustoina. Ruo’osta voidaan tehdä myös biokaasua. Ruovikoiden poisto siis vähentää ravinteita vesistöstä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisää luonnon monimuotoisuutta ja rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Paraisilla on pinta-alaltaan Suomen laajimmat ruovikkoalueet, ja kaupunki on aloittanut yhteistyön Turun ammattikorkeakoulu kanssa ruovikoiden poistamiseksi. Ruovikoiden poistotyötä tehdään ammattikorkeakoulun koordinoiman Järviruo'on poisto Saaristomereltä -hankkeen turvin. Tavoitteena on madaltaa kynnystä hyötykäyttää vuosittain uusiutuvaa biomassaa, joka muutoin jää rannoille pilaamaan vesistöjen laatua. Vesistöjen tilaa voidaan pysyvästi parantaa ruovikoiden säännöllisillä ja kustannustehokkailla korjuuleikkauksilla, jotka poistavat ravinteita vesistöistä.
Paraisten kaupunki tekee yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa valituille pilottialueille suunnitelmat ruovikoiden poistosta ja hyödyntämisestä. Samalla selvitetään rantojen käyttötapoja ja käyttöoikeuksia. Pilottialueita on myös Kustavissa. Selvittämällä maa- ja vesialueiden omistusoikeudet ja laatimalla sopimusmallin ruovikoiden hyötykäytöstä, rannikkoseutujen maaseutuyrittäjillä on paremmat mahdollisuudet käynnistää ruovikoiden kaupallinen hyödyntäminen. Malli on suoraan sovellettavissa myös muille alueille. Käytännön korjuutyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2021.
Ruovikoiden keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan monipuolinen hyödyntäminen ja korjuutyö edellyttävät suunnitelmallisuutta, jolla turvataan myös luonto- ja virkistyskäyttöarvot. Ruovikoiden hyödyntämiseksi tarvitaan omistussuhteiden selvittämistä sekä tiedon jakamista vesialueiden omistajille ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista. Ruovikot ovat yleensä vesiosuuskuntien omistamia ja omistussuhteiden selvittäminen ja osakkaiden tiedottaminen ruovikoiden hyödyntämismahdollisuuksista ovat elinehto ruovikoiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.
Ruovikoiden käytöstä laaditaan kaksikielinen opas, joka helpottaa niiden hoitoa ja hyödyntämistä.
Lisätiedot
Juha Kääriä, yliopettaja, ilmastovastaava, Turun ammattikorkeakoulu
Food Tech Platform: Yhteistyöalusta tulevaisuuden ruokajärjestelmän innovaatioille
Ruoan tuotanto ja kulutus ovat suurten, maapallon kantokykyyn liittyvien haasteiden äärellä, josta koronapandempia on yksi kouriintuntuva esimerkki. Jatkuva väestönkasvu ja urbanisaatio vaikuttavat koko ihmiskunnan tulevaisuuteen ja ruokajärjestelmän tulee muuttua sisällöltään ja tuotannoltaan. Kestävä ruokajärjestelmä edellyttää innovatiivisia ratkaisuja.
Kesällä 2019 käynnistyi tutkimus- ja yritysverkosto Food Tech Platform Finland, joka on Turun yliopiston koordinoima ruokaosaamisen yhteistyöalusta. Alusta ratkoo ruokajärjestelmän haasteita tieteen, teknologian ja uusien liiketoiminta-avauksien avulla. Se tuo yhteen huippututkimuksen sekä elintarvike- ja teknologia-alojen osaajat. Food Tech Platformin toiminta kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta, muuttuvasta logistiikasta ja tuotannosta kauppaan ja kuluttajapalveluihin asti.
Yhteistyöalustan tavoitteena on uudistaa pitkään alalla toimineiden yritysten kilpailukykyä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla sekä kiihdyttää uusien innovaatioiden ja kasvuyritysten lentoa. Food Tech Platform järjestää esimerkiksi työpajoja, joissa haetaan yhteistyöpolkuja tulevaisuuden ruokaan ja ruokateknologiaan liittyvien kysymyksien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on myös synnyttää uusia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita sekä tarjota osaamista ja resursseja startupeille ja kasvuyrityksille.
Food Tech Platformia rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja sen yhteistyökumppaneita ovat mm. Allied ICT Finland, Bastu-yrityskehittämö, Raseko, Nordic FoodTech VC, Luonnonvarakeskus, Photonics Finland, Turku Sciencepark, Founder Institute, Kekri Food + Tech, VTT sekä Yrityssalo.
Lisätiedot
www.foodtech.fi
Laura Forsman, tutkimuskoordinaattori, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto
laura.forsman[at]utu.fi
Kiertotalousopetusta kehitetään 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun voimin
Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa parhaita kiertotalouden osaajia alueen yritysten käyttöön, mikä taas vaatii parhaita mahdollisia opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä. Myös opettajien ammatillinen osaaminen sekä täydennyskoulutus kiertotalouteen takaavat asiantuntevan ja ajantasaisen opetuksen.
Näihin tarpeisiin vastataan vuonna 2018 alkaneessa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeessa. Tavoitteena on yhteensä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehittää kiertotalouden opetusmenetelmiä ja opetussisältöjä vastaamaan paremmin vallitsevaan osaamistarpeeseen sekä tavoittaa alueiden yritykset uudenlaiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön.
Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu yhteistyössä yli 280 opintopisteen verran kiertotalousopintoja eri teemoista. Avoimet oppimateriaalit tulevat syksyllä kaikkien tarjolle AOE.fi-sivustolle, josta jokaisella kiertotaloutta opettavalla on mahdollisuus koota itselleen paras opetuskokonaisuus. Lisäksi hankkeen nettisivulle on koottu noin 20 erilaista innovatiivista ja aktivoivaa menetelmää opettaa kiertotaloutta.
Turun ammattikorkeakoulu vetää hankkeessa työpakettia, jossa kehitetään yhteistyössä kiertotalouteen pohjautuvia oppimisympäristöjä. Yhteensä 15 kiertotalouden oppimisympäristöä on kuvattu hankkeen nettisivulle. Oppimisympäristöt ovat parhaita tapoja toteuttaa konkreettista yritys-opiskelijayhteistyötä, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aitoihin kiertotalouden yritysprojekteihin jo opiskeluaikana ja yritykset saavat joukon uudella tavalla ajattelevia osaajia kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on jatkossa tehdä paremmin eri oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä ja näin kasvattaa yrityksille tarjottavien palvelujen määrää.
Hankeaikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry muodosti korkeakoulujen ilmastovastaavien työryhmän, joka yhdessä pyrkii kehittämään ilmasto-ohjelmien vaikuttavuutta. Hankkeessa luodaan parhaillaan työkalua korkeakoulujen ilmastotekojen vaikuttavuuden mittaamiseen.
KiertotalousAMK päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Nettisivu: www.kiertotalousamk.fi
Lisätiedot
Jenni Suominen, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi
Alueellisia rahoitusohjelmia kehitetään paremmin kiertotaloutta tukeviksi
Kiertotalouden myötä yritysten tapa toimia ja ansaintamallit muuttuvat. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä tai itsekseen, vaan muutos vaatii myös laajempaa systeemistä muutosta, jossa muun muassa poliittiset ohjauskeinot ja rahoitusohjelmat tukevat muutosta.
Kuusi Euroopan aluetta kokoontuu yhteen REDUCES-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kullekin alueelle laaja-alainen toimintasuunnitelma kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi. Toimintasuunnitelma kohdentuu erityisesti kunkin alueen valitseman poliittisen instrumentin eli rahoitusohjelman kehittämiseen. Konkreettisesti työtä tehdään tunnistamalla ja kokoamalla yhteen olennaisia kiertotalouden toimijoita alueella, kartoittamalla kunkin alueen kiertotalouden tilaa ja mahdollisuuksia sekä kuvaamalla kiertotalouden parhaita käytäntöjä.
Työtä tehdään jokaisella mukana olevalla alueella samanaikaisesti. Opittuja käytänteitä jaetaan avoimesti alueiden välisissä tapaamisissa. Olennaista on toisilta alueilta oppiminen ja suora vaikuttaminen alueiden päättäjiin. Hankkeessa mukana olevat alueet ovat Varsinais-Suomi, Utrecht (Alankomaat), Suur-Manchester (Iso-Britannia), Valencia (Espanja), Bulgaria sekä Maramures (Romania).
Turun AMK on koko hankkeen vetäjä ja vastaa Varsinais-Suomen alueella tehtävästä tutkimuksesta ja toimintasuunnitelman kehittämisestä. Olennaisena yhteistyötahona on Varsinais-Suomen liitto, joka on kehittämisen kohteeksi valitun alueellisen instrumentin eli EAKR-ohjelman omistaja.
Tähän mennessä hankkeessa on tuotettu olemassa olevan tutkimuksen ja täydentävien haastattelujen pohjalta Varsinais-Suomen alueen kiertotalouden tilannekartoitus. Raportti julkaistaan heinäkuun aikana hankkeen nettisivuilla.
Lisäksi hankkeessa on kerätty ja kuvattu ensimmäiset parhaat kiertotalouden käytännöt, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin. Yhteensä käytäntöjä löydettiin 11, joista kaksi olivat Varsinais-Suomesta. Toinen alueen käytännöistä liittyi Turun kaupungin kalustekierrätykseen yksikköjen välillä. Toinen taas kuvasi Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämän poistotekstiilimyymälän toimintaa.
Kesän aikana julkaistaan raportti, joka kokoaa ensimmäisen liiketoimintamallin tulokset yhteen ja arvioi laajemmin ja tarkemmin löydettyjen käytäntöjen kestävyyttä. Parhaillaan käynnissä on myös esimerkkien kerääminen uusiutuvuus- ja tuote palveluna -liiketoimintamallien pohjalta.
Toimintasuunnitelman työstäminen alkaa syksyllä ja sen tulee olla valmis kesällä 2021. Hanketta rahoittaa Interreg Europe ja hanke kestää 31.1.2023 saakka.
Lisätiedot
https://www.interregeurope.eu/reduces/
Uusi klusteri vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta Turun seudulla
Rakentamiseen liittyy paljon erilaisia ympäristöhaasteita, joiden ratkaiseminen vaatii onnistuakseen toimivia työkaluja ja ongelmiin pureutumista jo rakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennettu ympäristö ja sen ylläpito kuluttaa tällä hetkellä runsaasti luonnonvaroja, joten kestämättömiin toimintapoihin puuttuminen on väistämätöntä, mikäli halutaan siirtyä kohti vihreämpää rakennusalaa. Tällä hetkellä jopa 50 % maapallon raaka-ainevaroista kulutetaan rakentamiseen, 40 % kaikesta tuotetusta energiasta käytetään rakennusten ylläpitämiseen ja 30 % kaikesta syntyvästä jätteestä on peräisin rakentamisesta tai erilaisten rakennusten purkutöistä.
Turun seudulla rakennusalan aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin on vastattu perustamalla rakentamisen kiertotalouteen keskittynyt 3C-klusteri (circular construction cluster). Klusteri on kevään 2020 aikana toimintansa aloittanut osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen Turun seudun yrityksiä, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä julkisen ja kuntapuolen toimijoita, edistäen rakennusalan siirtymää kohti kiertotaloutta. Klusteriin on koottu rakentamisen eri arvoketjun vaiheessa toimivia tahoja. Tarkoituksena on löytää liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, joilla pystytään vauhdittamaan rakennusalan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Klusteritoiminnalla pyritään myös rakentamaan Turun seudulle vahvaa innovaatiotoimintaa ja eri tahojen osaamista hyödyntävää yhteistyötä. Toimintaa on valmisteltu erilaisten teeman ympärille keskittyneiden työpajojen merkeissä kesästä 2019 lähtien.
Klusterin tavoitteena on tukea Turun seudun yrityksiä siirtymisessä kohti kiertotalouden mukaista kestävää liiketoimintaa. Rakentamisen kiertotalous tarjoaakin yrityksille useita eri työkaluja, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, neitseellisten luonnonvarjojen säästämisen sekä materiaalien uudelleen käytön ja uusien liiketoimintamallien omaksumisen.
3C-klusterin toimintaa koordinoi Turku Science Park. Yrityspuolelta osaamiskeskittymää vetää Paraisilla toimiva kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja sovellusten toimittamiseen kesittynyt Nordkalk. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärillä on jo ennestään vahva rakennusteollisuuden keskittymä. Kalkkikivi on myös keskeinen raaka-aine rakennusteollisuudessa; sitä käytetään mm. betonin sekä muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa. Nordkalkin tavoitteena on olla alansa johtava toimija, joka keskittyy vastuullisiin kalkkikivipohjaisiin ratkaisuihin.
Lisätiedot
3C-klusterin esittely, aikataulu ja yhteystiedot
Maarakentamisen päästölaskenta -webinaarin esitysmateriaalit tutustuttavissa
Maarakentamisen päästölaskenta -webinaari järjestettiin 2.6.2020. Tapahtuma kokosi yhteen kaiken kaikkiaan 54 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa eri toimialoilta.
Webinaarissa kuultiin puheenvuorot Saila Pahkakankaalta (Ramboll), Janne Pesulta (SYKE) sekä Johanna Korpikoskelta (Turun kaupunki). Pääpuheenvuoron pitänyt Saila Pahkakangas kertoi monipuolisesti päästölaskennan teoriasta ja käytetyistä menetelmistä erilaisin case-esimerkein. Janne Pesun puheenvuoro käsitteli vuoden 2020 lopulla julkaistavaa SYKEn Päästölaskentatietokantaa. Johanna Korpikoski lähestyi puheenvuorossaan teemaa Turun Skanssin keskuspuiston työryhmän näkökulmasta.
Tutustu webinaarissa pidettyihin esityksiin alla:
Saila Pahkakangas: Päästölaskennan teoriaa, menetelmät & case-esimerkit
Janne Pesu: SYKEn Päästötietokanta
Johanna Korpikoski: Turun kaupungin kommenttipuheenvuoro, Skanssin keskuspuiston työryhmä
Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol-hanketta.
Lisätietoja:
Pilvi Kara, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
https://circvol.fi
Vihreillä matkaketjuilla kohti ilmastoystävällisempää matkustamista
Varsinais-Suomessa kehitetään aktiivisesti vähähiilisiä ja sujuvia matkaketjuja. Parhaillaan käynnissä olevassa Vihreät matkaketjut -hankkeessa fokuksessa ovat etenkin matkaketjut Turusta pidemmälle maakuntaan ja erityisesti saaristoon.
Matkaketjuilla tarkoitetaan usealla eri kulkumuodolla toteutettavan matkan eri vaiheiden saumatonta yhteyttä toisiinsa sekä matkustajan mahdollisuutta varata ja maksaa monivaiheinen matka kerralla. Matkaketjuajattelun kehittäminen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen matkustuksen suunnittelussa parantavat mahdollisuuksia vähentää hukkakilometrejä sekä tyhjänä ajamista.
Vähähiilisyydellä tarkoitetaan mahdollisimman vähäisiä ilmastovaikutuksia aiheuttavia matkustusmuotoja. Vähähiilisyys edellyttää fossiilispohjaisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Käytettävissä olevia keinoja ovat ajokilometrien vähennys, entistä vähemmän polttoainetta kuluttavat ajoneuvot, taloudellisen ajotavan omaksuminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla sekä sähköllä.
Vihreät matkaketjut -hankkeeseen on valittu kolme kehitettävää pilottireittiä. Kesällä 2020 käynnistyy Pikku Rengastien pilotti. Pilotissa ketjutetaan testilähdöillä asiakasmäärän mukaan kapasiteetiltaan joustava uusiutuvaa polttoainetta käyttävä tilauslinja-auto, osittain uusiutuvaa polttoainetta käyttävä saariston yhteysalus sekä reittiliikenteessä oleva saaristobussi. Tavoitteena on tarjota henkilöautomatkailua vähähiilisempi mahdollisuus tutustua saaristoreittiin. Samalla lisätään niin asiakkaiden kuin palveluntarjoajien tietoisuutta matkaketjuajattelusta sekä vähähiilisemmästä liikenteestä. Myöhemmin käynnistyvät Turun ja Utön saaren sekä Turun lentoaseman ja Uudenkaupungin väliset pilotit.
Hanketta toteuttavat Turku Science Park Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana ja sitä toteutetaan aikavälillä 2.9.2019-31.8.2021. Rahoitusta alueella koordinoi Varsinais-Suomen liitto.
Kuva: Jari Nieminen, Ely-keskus
Lisätiedot
Vihreät matkaketjut -hankkeen esittely
Petra Niskanen, Turku Science Park
petra.niskanen@turkubusinessregion.com
Tyrni sitoo maan ravinteet sekä suojelee saaristomerta
Varsinais-Suomessa käynnistyi toukokuussa 2020 Saaristomeren suojeluun tähtäävä tyrnien istutus. Istutus on osa Turun yliopiston Tyrniraki-projektia, jolla pyritään hillitsemään ravinnevalumaa vesistöihin ja kierrättämään pelloilta huuhtoutuvia ravinteita. Tyrni sitoo maata jokipenkassa ja meren rannoilla ja vähentää siten maan eroosiota sekä ravinnevalumaa. Tyrnejä istutetaan ensi vaiheessa muutaman kilometrin matka peltojen suoja-alueille jokivarsille. Istutukset aloitetaan Piikkiönlahdesta, Tuorlan rannasta.
Saaristomeren valuma-alue on rannikon rehevöitymisongelman ydinalue. Kohtuullinen typen ja fosforin määrä on meressä merkittävästi ylittynyt, mikä on näkyvimmin johtanut kesäaikaan sinilevien runsastumiseen. Syitä ovat peltovaltaisten alueiden suuri määrä ja peltojen korkea ominaiskuormitus. Tähän vaikuttavat savinen maalaji, jyrkät rinnepellot ja kasvipeitteisyyden puute. Maan fosforipitoisuus nousee suureksi muun muassa runsaan lannanlevityksen ja erikoiskasviviljelyn takia.
Ilmaston lämpenemisen odotetaan vaikuttavan jatkossa erityisesti juuri talviin, mikä lisää sateita ja ravinteiden huuhtoutumista mereen. Suojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa ja kohdentaa entistä paremmin. Erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet on todettu tehokkaiksi. Kierrätyslannoitteiden käyttöönotto ja lannan energiakäyttö vaativat yhä vauhdittamista.
Monia menetelmiä on kokeiltu ja erityisen hyväksi on todettu erilaiset maanrakennetta parantavat toimenpiteet. Tyrnien istuttaminen on yksi suojelutoimenpide. Nyt istutusten vaikutuksista tehdään monitieteistä tutkimusta ja mallia laajemmalle toiminnalle. Ideana on, että maatalousyrittäjät antavat maakaistaleen jokivarsiltaan hankkeen käyttöön ja hoitavat istutuksia. Istutukset mahdollistavat viljelijälle myöhemmin sadonkorjuun.
Tyrniraki on Turun yliopiston elintarvikekemian yksikön hanke, jonka se toteuttaa yhdessä yliopiston muiden yksiköiden, Turun ammattikorkeakoulun, Livian, maatalousyrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Piikkiönlahden lisäksi istutuksia tehdään Paattistenjoen, Vahdonjoen ja Perniönjoen varsilla
Lisätiedot
Heikki Kallio, Turun yliopisto
kallio@utu.fi
Torppalan ekokylästä suunnitteilla ekologisen rakentamisen mallialue
Kaarinan Lemunniemeen Torppalaan suunnitellaan ekokylää noin 600-700 asukkaalle. Kaarinan kaupunki ja yksityiset maanomistajat selvittävät Torppalaan ekologista rakentamista, esimerkiksi maisemoituja hulevesikosteikkoja, luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä, biokaasun valmistamista jätteistä, kierrätystä, kompostointia, luomuviljelypalstoja sekä alueen lämmittämistä maasta ja merestä saatavalla lämmöllä.
Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 hehtaaria. Alueelle toivotaan kaavoituksella tontteja omakotitaloille, rivitaloille sekä muunlaiselle ryhmärakentamiselle.
Ekokylä Torppalan aluesuunnittelijaksi on valittu helmikuussa 2020 arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Oy. Suunnittelussa panostetaan paljon monipuolisen osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Huhti-toukokuussa 2020 on järjestetty teemallisia asiantuntijatyöpajoja Torppalan alueesta, liittyen luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja energiantuotantoon.
Lisätiedot
Ari Säteri
ari.j.sateri@gmail.com
Bertta Röning, Lundén Architecture Oy
bertta@lunden.co